maanantaina, maaliskuuta 28, 2005

Paperinvalmistus on tuonut osaltansa Suomeen hyvinvoinnin

Paperinvalmistus on tuonut osaltansa Suomeen hyvinvoinnin

Paperin käyttö nykypäivänä tuntuu suoranaiselta tuhlaukselta. Informaatiota voidaan lukea yhä useammista vaihtuvasisältöisistä kuvaruuduista, joita on yhä enemmän. Näyttöjä on olohuoneissa, töissämme ja taskuissamme (kännykkä). Tästä huolimatta paperin kulutus kasvaa. Paperi on luonut Suomelle vaurautta. Suomi on paperinjalostuksen myötä suljettujen ekologisten prosessien osaamisen mallimaa. Suomi tekee maailman parhaat valmistusprosessit metsästä kuluttajille.

Metsän jalostaminen paperiksi on luonnon tuhlausta. Informaatio on huomattavasti edullisempaa ja ekologisempaa lukea eri tyyppisistä näytöistä. Näytöt ovat kehittyneet huomattavasti ja nyt alkanut kännyköiden kuvaruutujen värillistyminen ja tarkentuminen lisää entisestään informaation lukua siellä missä olemme. Metsää ei kannata tuhlata paperiin, vaan jatkossa rakentamiseen, koska näin saadaan puuraaka-aineen käyttöikä huomattavasti pidemmäksi muuttamatta sitä välillä. Paperia voidaan tosin kierrättää, mutta muutosprosessit nielee energiaa. Hygienisesti ajatellen metsää voidaan jalostaa pakkausmateriaaleiksi tovin aikaa, kunnes keksimme luonnonllisemman tavan kääriä ruoka-aineemme ja tavaramme.

Suomi on metsähyödyntämisessä maailman mallimaa. Mm. Kiina on tuonut Suomeen runsaasti tarvitsemaamme valuuttaa ostamalla merkittävästi paperinjalostusta maahansa. Nämä kaupat ovat merkinneet Suomelle osaltansa positiivisen kauppataseen Kiinan kanssa. Olemme menettäneet sarjatuotantoamme heille, mutta kiinalaiset ovat toisaalta ostaneet meiltä korkean teknologian osaamista, jossa ihmistyön hinta on huomataavasti suurempi.

Tuotannon ja kulutuksen noustessa maailmassa törmäämme entistä vakavampiin päästöongelmiin. Suomalainen insinööritaito on jalostunut maailman huipulle suljetuissa tuotantoprosesseissa, esimerkkinä käy hyvin paperinvalmistus. Suomessa on maailman merkittävin insinööritaito paperin ympärillä. Mikäli tätä tarmoa laajenevasti suunnataan kestävään metsän käyttöön, so. mekaaninen puunjalostus ja rakentaminen, tietää se Suomelle kiristyvässä maapalloistumisen kilpailussa ylivertaisia työmahdollisuuksia hyvin korkeajalosteisesti.

Paperin käyttö lisääntyy elintasomme myötä. Haluamme pakata esineemme ja ruoka-aineemme entistä hygienisemmin ja kauniimmin; osa tästä on täysin turhaa, se on jopa resurssien tuhlausta. Metsä taloiksi ja rakenteiksi, on luonnonmukaisempaa. Paperia ei missään nimessä kannattaisi käyttää miljooniin kopioihin tai juuri lukemaasti sanomalehteen. Me kuluttajat ratkaisemme; jos haluamme lukea "lehtemme" kuvaruuduista, joita sijaitsee kohta jokaisen taskussa, säästämme energiaa ja vapautamme rajallisia metsävarojamme pidempiaikaiseen hyötykäyttöön, so. rakentamiseen puutaloiksi ja muiksi pitkäaikaisiksi rakenteiksi. Lehtien kustantajat voivat välittää informaation meille ilman paperia, heillä on internet aikakaudella täysi mahdollisuus jakaa jalostettu tieto entistä tuoreempana eri tyyppisiin kuvaruutuihin niin olohuoneeseen kuin taskuumme kännyköihin. Me teemme kuluttajina tästä valinnan, "Lehdet" eivät mihinkään katoa, vaan esitystapa formaattina muuttuu. Päinvastoin lehdistön vastuu, tiedon oikellisuudesta nopeutuneen jakamisen myötä, korostuu.

Paperinvalmistus on antanut esimerkin lähes täydellisestä sisäkierrosta, jossa ´ei toivottuja´ päästöjä vapaudu luontoon juuri ollenkaan. Seuraavaksi pitäisi keskittyä energian säästöön, koska kierrätysoperaatiot kuluttavat runsaasti energiaa, mutta toisaalta tuovat työtä. Suomi on suljettujen kiertojen mallimaa ja näiden huippuosaaja.

Suljetut kierrot, so. "ei mitään turhaa rasitteeksi ympäristöön", ovat luonnonsäästämisen edellytys. Mikäli meillä ei ole suljettuja kiertoja, "hukumme" päästöihin ja rikomme luonnonharmonian. Suomen paikka maailman uudessa työnjaossa on olla maailmalla haluttu partneri suunniteltaessa ja rakennettaessa suljettuja ekologisia prosesseja tuotantoihimme niin Kiinassa kuin muuallakin. Tämä suunittelu ja toteutus on korkeateknologiaa, johon tarvitaan koulutusta ja osaamista; tämä sopii meille. Kuluttajina voisimme alkaa suosia paperitonta informaatioalustaa, voimme lukea uutisemme kuvaruuduista siellä missä kulloinkin olemme. Muutamien vuosien saatossa kaikki tarvitsemamme info on saatavilla kännyköiden kuvaruuduista. Säästetään metsä kestävälle käytölle eli pitkäkestoiselle puurakentamisen alueelle. Voimme tulla tällä sektorilla samanlaiseksi osaajaksi kuin paperinvalmistuksessa.

Ei kommentteja: