tiistaina, heinäkuuta 18, 2006

Miksi suuri kaupunki työntyy väkisin maaseudulle?

Helsinki on pieni pääkaupunki, sen ominaispiirteinä ovat toistaiseksi kohtuulliset liikenneruuhkat, pieni asukastiheys ja maailmanlaajuisesti vertaillen hyvin toimivat palvelut. Helsinki on suuri kaupunki Suomessa ja sillä on vertaisensa rinnakkaiskaupungit heti vierellään. Kolmen suuren kehitys on ydinkysymys pääkaupunkiseudulle. Ydinkysymys ei ole yhdistellä pääkaupunkikolmikon sekaan kehyskuntia, kuten Sipoon parhaita maa- ja vesistöalueita.

Helsingin päättäjät vaistoavat monien asukkaidensa halun paluusta juurille alkavan suurien ikäluokkien myötä ja haluaa tarjota omia maaseutumaisia vaihtoehtoja hoksaamalla, että Sipoosta löytyy. Kaupungin huomisen kassakehitys on ylivertainen motivaattori löytämään yksipuolisia ratkaisuja. Suurin kauhistus on vähenevä väestö.

Sipoo on pieni asukasluvultaan; se on maaseutumainen suurine tontteineen. Sipoolaisilla on väljyyttä, luontoa ja luonnonrauhaa. Heillä ei ole liikenneruuhkia eikä aika-ajoin esiintyvää huonoa kaupunki-ilmaa. Sipoo voidaan jättää Helsingille esimerkiksi maaseutukunnasta ja maaseutumaisesta asumisesta, johon sipoolaiset ovat erikoistuneet ja kehittäneet mm. kaavoituksensa suosimaan ihmislähtöistä lähellä luontoa - elämäntyyliä. Antaa Sipoon kehittää tavallansa kuntaansa, Helsinkiä siihen ei tarvita. Suomessa on vapaa muutto-oikeus kunnasta toiseen ja haluavat helsinkiläiset ovat varmaan tervetulleita Sipooseen löytämään elämisenlaatua suomalaisittain tiukkaan ahdetun rakentamisen sijasta.

Sipoo on pieni asia pinta-alallisesti, mutta se on suuri asia periaatteellisesti. Metropolirakentaminen toimii tiukasti liike-elämäohjauksessa. Suomessa saa olla metropoli ja se on yhdistetty Helsinki, Espoo ja Vantaa. Näiden kolmen kaupungin yhteinen pinta-ala kestää 1,5 miljoonaa ihmista.

Nykypäivän trendinä on usko "Kehä III:en" sisäpuolen pakkautumiseen sisäänmuuttoina. Voisiko virta kääntyä suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja heidän halutessa kotikonnuilleen tai maaseutumaiseen asumisympäristöön parhaimmillaan veden äärelle. Voisiko kuitenkin informaatiologistiikan kehittyessä hajautumisen lisääntyvän pakkautumisen sijasta.

Miksi Helsingin pitää saada lisää elintilaa? Miksei ihmisille anneta omaa yksilöllistä valintaansa kaupungin ja maaseudun väliltä? Nykyinen Sipoon ja Helsingin olematon raja voisi olla rajapyykki väljyyden, luonnonmukaisuuden ja kaupunkimaisen korttelirakentamisen välillä.

Vakavin asia Sipoo/ Helsinki maaottelussa on sen leviämisen uhka. Vain hetki ja monet "suuret" suomalaiset kaupungit haikailevat vieruskuntiensa parhaita maita ja vesistöjä laajentumisellensa. Monissa kaupungeissa kasvunhegemonia ajaa päätöksiä vastoin luonnon ja ihmisen vapaata läheisyyttä. Suuri kaupunki ei ole itseisarvo, oleellista on kokonaisvaltainen viihtyvyys sekä kunnan taloudellinen terveys ja kohtuulliset asumiskustannukset.

Nyt näyttää olevan orastavaa alkua suuntautumiselle missä ja kuinka asutaan viihtyisästi eikä välttämättä kalliisti. Lastenkin ote ja tuntuma palaa luontoon, elämän lähteelle, paremmin vehreässä ympäristössä, jossa ulko-ovet eivät ole parinmetrin etäisyydellä tuntematta silti naapureitaan.

Mielenkiintoisin asia Sipoo/Helsinki rajakiistassa on sen puoluepolittinen värittyneisyys. Keskusta liputtaa Helsingin laajentumista toiveena helsinkiläisten äänivyöry Eduskuntavaaleissa. Demarit halajavat lisää äänestäjiä suuresta Helsingistä, uskoen, että vain kaupunkiväestö mieltyy sosialidemokraattiseen ajatteluun. Kokoomus hamuaa äänestäjilleen parempia asuinsijoja pakkaamalla heitä moninkertaisen määrän Sipoon kaavoituspolitiikkaan nähden, kykypuoluekin haluaa lisää ääniä. Osa kokoomuslaisista äänestäjistä on jo itse tehnyt vapaaehtoisen valinnan, muuttamalla Sipoon Karhusaareen ja Landbooseen.

Sipoosta ei saa tulla koekenttää taisteltaessa maasta ja vesistöistä. Suomi on yksi tyhjimmistä EU-maista. Me olemme pinta-alallisesti suuri ja rikas maa. Suomessa vallitsee vapaus muuttaa ja valita asuinympäristönsä yksilö- tai perhekohtaisesti.

Suomessa on yli 400 kuntaa, joita tullaan yhdistelemään. Rajat eivät ole oleellista, vaan tapa, kuinka haluamme asua huomenna taloudeltaan terveessä kunnassa. Sipoo on nyt koko Suomen yhteinen asia, suurin osa Suomen pinta-alasta on Sipoon kaltaista haja-asutusaluetta luonnon keskellä. "Suurissa" kaupungeissa asuu jo nyt 60% asukkaistamme, se riittää ja väestöliike saattaa kääntyä juurillensa.

Suomalainen voi nyt antaa mielipiteensä onko huomisemme tiukka, tehokas ja urbanisoitunut ihmiskeskittymä vai vapaa luonnonläheinen maaseutu vireänä ympäristönä mm. kasvavalle jälkikasvullemme. Helsinki kehittyy rajojensa sisässä kuten haluaa ja Sipoo kehittää omin uusin kokemuksin ja näkemyksin omaansa.

Voit ilmaista mielipiteesi adresseihin:
www.adressit.com/sipoo_ei (jos haluat ettei suurempi ota väkisin pienemmältä) ja www.adressit.com/sipoo_kylla (jos haluat, että suurempi voi ottaa valtiovallan avulla väkisin pienemmältä). Nyt olisi erinomainen tilaisuus antaa suora kansalaisvaikute tiedoksi poliittiselle koneistolle jo ennen Eduskuntavaaleja.

Ilkka Luoma

Ei kommentteja: