tiistaina, heinäkuuta 18, 2006

Sipoo-case ja vallitsevaa lakia soveltaen

jos haluat tietää nimien kerääntymisestä päivittäin, niin kopautappa tätä linkkiä: ---> linkki

Napakkaa polemisointia Sipoon suunnasta:
(julkaistu kirjoittajan luvalla)

Totta on se, että laki antaa mahdollisuuden pienen alueen ottamiseen (alle 5% väestöstä, alle 10% maapinta-alasta), jos siihen on hyvä syy.

SIPOON TAPAUKSESSA ON KYSE alueesta, jolla ASUU 19 % (prosenttia) SIPOON ASUKKAISTA. Alue on 14 % (prosenttia)MAAPINTA-ALASTA.

Tarkoitus on lain mukaan kuntajaon muutoksessa, että muutos hyödyttää molempia osapuolia. Pakkoliittämiseen, joka käsittää suuremman alueen ja koskee suurempaa asukasmäärää, täytyy olla erityisen painavat syyt. Mutta siinäkään tapauksessa tapauksessa ei toimenpide saa hyödyttää vain toista osapuolta.

(Katso lakitekstiä alla) Sipoon kunta vastustaa pakkoliitosta. Sipoon tapauksessa on aivan selvää, että kuntajakolain vaatimat yleiset edellytykset eivät täyty. Pakkoliitos on myös perustuslain vastainen, sillä perustuslain mukaan oman kunnan asioista päättävät oman kunnan asukkaat.

PAKKOLIITOS ON KUNTAJAKOLAIN 1§ VASTAINEN, sillä kuntajakolain tämän pykälän 2 mom. mukaan kuntajakoa kehitetään kuntien alueellista eheyttä edistävällä tavalla. Helsingillä ja Sipoolla ei ole edes yhteistä maarajaa, joten Helsinki joutuisi kaappaamaan naapurikunnalta, Vantaalta palan, jota se sitten voisi käyttää "siltana" päästäkseen Sipoon alueisiin käsiksi. Se on alueellisen eheyttämisen irvikuva!

Pakkoliitos on KUNTAJAKOLAIN 1§ VASTAINEN, sillä pakkoliitos ei myöskään edistä yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Helsinki muuttaisi valtakunnallisesti merkittävän, helsinkiläisten ja muun pääkaupunkiseudun asukkaiden virkistys- ja luontoalueeksi tarkoitetun, kansallispuistoksi ehdotetun alueen rakennusmaaksi ja möisi sen ilmeisesti gryndereille.

Helsinki esittää alueelle metroa. Se palvelisi vai Helsingin tarpeita, eikä Itä-Uuttamaata laajemmin. Koko itäisen Etelä-Suomen yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistäisi paremmin henkilöjunaliikenne, joka jatkuisi ainakin Porvooseen ja Loviisaan, ja joka myös mahdollistaisi Sipoonkorven luontoarvojen säilymisen. Itä-Uudenmaan liitto esittää maakuntasuunnitelmassaan 2035 Heli-rataa (varaus on jo olemassa), joka edistäisi koko itäisen Etelä-Suomen yhdyskuntarakennetta, Sipoota (kai Sipooseen rakennetaan muuallekin kuin länsi-Sipooseen), Porvoota ja Loviisaa.

Helsingin kaupunkikin esittää 26.9 2005 Itä-Uudenmaan liitolle maakuntasuunnitelmaehdotuksesta: "Yhdessä itäsuuntaan kasvavan pääkaupunkiseudun kanssa tämä Suomenlahden rannan kaupunkien sarja aina Kotkaan ja Haminaan asti voisivat olla jopa Pohjois-Euroopan mitassa toiminnallisesti merkittävä ja kiinnostava alue, jota on syytä kehittää yhteistyössä." Tämä puhuu junaliikenteen, eikä metron puolesta.

Jos Helsingin poliitikot ottavat itselleen päätäntävallan koko Suomen kehittämisestä, niin Helsingin tulee ottaa myös vastuu teoistaan. Sipoon valtaamispäätös syntyi laittomassa järjestyksessä. Ehdotettu pakkoliittäminen on sekin lain vastainen. Moraalisesti on kyse ryöstöstä. Helsingin malli ole ainakaan oikeusvaltiolle hyvä malli.

KUNTAJAKOLAKI 19.12.1997/1196 (www.finlex.fi) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku: YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 §, KUNTAJAKO

Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa sanottujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla.

Kuntajaon muuttamisesta säädetään lailla tai siitä päättää, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, valtioneuvosto tai ministeriö.

2 §, Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa sanottujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla.

5 §, ERITYISET EDELLYTYKSET KUNNAN ALUEEN SUPISTUMISESSA JA LAAJENEMISESSA

Kuntajaon muutos, joka merkitsee kunnan alueen supistumista tai laajenemista, mutta ei uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, voidaan tehdä:

1) jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei vastusta muutosta; tai,

2) jos muutos ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla laskettuna maapinta-alasta. Muutoin 1 momentissa tarkoitettu kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 §:n mukaisilla edellytyksillä.

3 §, YLEISET EDELLYTYKSET Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos:

1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille;

2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita;

3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

Väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta säädetään perustuslaissa. (6.6.2003/433)

Tämän kirjoituksen laati ja lakikokoelman keräsi sipoolainen nimimerkillä:
(julkaistu kirjoittajan luvalla)

" Helsingin mahtipontisuuteen suivaantunut"

Ei kommentteja: