torstaina, marraskuuta 08, 2012

Säkenöintiä idän ja lännen kohtaamisessa!

ORIG ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123899-sakenointia-idan-ja-lannen-kohtaamisessa
...




USA sai uuden vanhan ja sopivan tumman presidentin ja jakoi samalla kansakunnan kahtia. Amerikkalaisessa demokratiakäsitteessa vähemmän ääniä voi valiintua ennemmin kuin enemmän ääniä saanut – läntinen demokratia on myös tälläistä. Kansa ei suoraan valitse presidenttiä Yhdysvalloissa.

Kiina tulee saamaan myös uuden presidentin ja vielä ainakin pääministerin, ja kansa ei näitä vallan kovaan ytimeen kuuluvia Kommunistisen puolueen jäseniä suoraan valitse – paitsi siten, että valiintuneet ovat käyneet aikanaan läpi kaikki valintahierarkiat kortteli- ja kyläyhteisövaaleista lukien – alimmissa vaaleissa kansa eli asukkaat valitsevat. Nyt puolue käyttää valtaa.

USA:ssa on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä. Kiinassa on todellisuudessa toistaiseksi yksipuoluejärjestelmä. USA:ssa ei nykykaltainen demokratiatarjonta saata menestyä, siksi alhaiseksi äänestysinto on laskenut.
Kiinassa äänestysinto on aina 100 prosenttinen, ainakin vallan ylimissä valinnoissa, tosin äänestävien määrä on hyvin rajoitettu. Alimmilla tasoilla Kiinassa äänestysvilkkaus on hyvin korkeaa tasoa länsidemokratiaan nähden.

Maailma on nyt napaistunut itään ja länteen
Itä nousee ja länsi laskee. Syntyy tasapainotila, jossa USA:n presidentti Barak Obama koettaa yhtenäistää valtiotansa ja lopettaa ”mahdottomaksi” menneen yhteistyömahdollisuuden kaksipuoluejärjestelmässä.
Kiina koettaa taas hälventää heille pitkällä jänteellä tuntemattoman kommunistisen ideologian uuskungfutselaisuudeksi, jolla onkin juurineen ikää jo reilu pari tuhatta vuotta. Länsidemokratia USA:ssa on muutaman sadan vuoden mittainen – tosin orjuuta esiintyi vielä 1800 –luvulla ja suuren rotumellakat vainosivat Yhdysvaltoja vielä 1960 –luvulla. Kiina oli taas kolonnialistien ikeessä 1800 –luvulla ja osaksi japanilaisten hirmuvallan alla vielä 1930 –luvulla.

...
Mitä me kirjoitimme Kiinasta vuosia sitten [2007] – kun Kiinan edesmennyt pieni suurmies Deng Xiaoping oli lausunut arvoitukselliset sanat: ”Menkää ja rikastukaa” ...

Maailma tarvitsee uusia esikuvia ja tasapainoksi vastavoimaa USA:lle
[2007] Kiina sai starttikehoituksen jo edesmenneen Kiinan suuren miehen Deng Xiaoping´ in kehotteena rikastua - näin tuli annettua maailman historian suurimman mobilisaation komento. Jälkipolvet voivat sitten miettiä 50 vuoden kuluttua, mitä tämä kehote sai aikaan.


Meillä oli läntinen kulutusyhteiskuntavuosisata
Viimeinen eletty vuosisata oli eurooppalaisten ja amerikkalaisten, jatkuen aina 2020-luvulle saakka. Kiina on ottanut käyttöönsä osin samat menetelmät hyväkseen ja haitakseen kuin millä valkoinen markkinatalousmekanismi imi kehitys- ja öljymaiden raaka-aineet, pilasi ilmakehän, saastutti pohjavedet ja rakensi maailman suurimmat tuloerot.
Viimeisen sadan vuoden aikana läntinen markkinatalous on syytänyt ilmakehään, vesistöihin ja maaperään suunnattomat määrät vahingollisuutta, jonka korjausurakat ovat lankeamassa jälkipolvillemme. Me emme mukavuuteen, elintasoon ja elämän helppouteen tottuneina kykene tekemään riittäviä muutoksia.

Länsi puski rahaa, työtä ja odotti suuria voittoja Kiinasta
Kiina otti vastaan länsimaiden investoinnit kiihdyttämään oman tuotantokoneistonsa maailman suurimmaksi luomalla jättiläismarkkinat ja loputtoman halvan työvoiman saannon osinko- ja tuottoherkille länsisijoittajille ja yrityksille. Länsi haki/ hakee voimansa menestymiseen halvoista "liukuhihnoista" ja läsnäolosta maapallon yksillä suurimmista markkinoista.

Nyt USA elää muun muassa Kiinan rahoittamana
USA saa katettua jättiläismäiset vajeensa osin kiinalaisella työllä, jotta voivat ostaa isänmaattomasti entistä enemmän kiinalaisia halpatuotteita. Nyt vain odotetaan, kun kiinalaiset autot vyöryvät länsimarkkinoille. Kiinassa riittää meihin nähden halpaa työvoimaa, halpaa suunnitteluvoimaa ja halpaa liikkeenjohtovoimaa.
Tarkkaan ottaen me emme ole juuri missään tilanteessa tai tuotannon vaiheessa parempia kuin kiinalaiset kolleegamme seuraavien 10 vuoden aikana.

Kinalainen osaaminen kasvaa exponentialisesti
Suurin pelko eurooppalaisille ja amerikkalaisille on Kiinan korkeateknologian valmistuminen kauppakuntoon (5 - 15 vuotta); lentokoneet, erikoislaivat, kulkuvälineet, tietokoneet ja ympäristötekniikkaan liittyvät tuotteet sekä järjestelmät.
...
Sijoittajien ja välistävetäjien valtakunta – mallia otettu muun muassa lännestä
YLE:n Maailmannäyttämöllä ohjelmassa pohdintaa aiheutti "pörssinotkahdus" Kiinasta - kyseessä ei ollut edes mikään romahdus, vaan testi ja pieni ylilyönti tottumattomilta sijoittajilta, joita Kiinassa kasvaa kuin ansaitsemattomia optioita tekemättömälle työlle.

Kiinassa harjoitellaan innokkaasti länsimaalaista spekulaatiopolitiikkaa
Kiina on ottamassa vahingokseen käyttöönsä juuri sen elementin, millä miltei häviämme pelin - myös kiinalaiset haluavat rikastua tekemättä juuri mitään. Spekulaatioraha on aina toisen työn ja tuottavuuden ulosmittausta, jossa tulonjaon kohdisteellisuus ajaa ostovoimaa sellaisiin taskuihin, joihin se ei oikeudenmukaisuus- ja työnjaollisuusperiaatteella edes kuuluisi.

Kiinan suurin voima on innokkaan utelias kansa
He ovat kiinnostuneita, tarkkoja ja vaativia - he osaavat myös kilpailla. Kiina on yksi vanhimpia teollisuusvaltioita ollen jo 1800-luvulla maailman suurin tuolla alalla. Kiinassa on jo nyt uudelleen esimerkiksi maapallon suurin teräksen ja betonin tuotanto.

Kiinassa riittää oppinutta työvoimaa
Suurena voimavarana Kiinalla on miltei mapallon jokaisessa maassa ahkeria, valittamattomia ja vähään tyytyviä kansalaisiaan miljoonittain työssä ja opiskelemassa. Kiina kasvattaa henkistä pääomaa tehokkaasti hyödyntämällä kaikkialla maailmassa parhaiden yliopistojen opit. Kiina koulututtaa ihmisiään kaikkialla. Kiinalaisia tutkijoita on miltei kaikissa yliopistoissa, tutkijoiden yleisin osallistujanimi ei ole enää Mr. Smith, nyt se on neiti Li.

Kiinassa valmistuu enemmän insinöreja kuin Euroopassa ja USA:ssa yhteensä
Meillä ei ole syytä luulotella, että meidän insinöörit olisivat parempia - se on harhaluulo. Kiina tuottaa myös muita ammattiosaajia korkeakoulutuksella enemmän kuin koskaan. Voimme vain arvata, mitä tapahtuu, kun tämä maapallon suurin koulutettu tietokeskittymä mobilisoituu.

Kiinassa on eräs merkittävän suuri asia; se on yhteenkuuluvuus,
 ... vaikkakin kiinalaisen pahin kilpailija on kiinalainen itse. Kiinassa on keskimäärin voimakas kansallistunne, kuten se on ollut voimatekijänä myös USA:ssa, kun se nousi maapallon veturiksi ja maailmanpoliisiksi [USA:ssa yhtenäistunnetta luo massiivinen isänmaallishenkinen elokuvateollisuus].
Kiinassa joukkovoimaa nostaa vuosisatainen kollektivismi, jolla ei ole juuri mitään tekemistä perinteellisen kommunismin kanssa. Kiinassa perhe ja suku ovat kaikki kaikessa; veri on vettä sakeampaa.

Löydämme myös suuria ongelmia Kiinasta
Saasteet, juomavesi sekä sen löytäminen, raaka-aineiden riittävyys, poikavaltaisuus ja elintasokuilu kaupunkien ja maaseudun välillä. Löydämme myös kymmenet eri kansallisuudet, kielimurteet, eriarvoisen maakuntahengen, keskinäisen kilpailun ja paikallishallinnon korruption kuin myös paikallisviranomaisten osittaisen mielivallan.

Kiinalaisiin ongelmiin on yksi vahva vastavoima; se on Kiinan keskushallinto
USA:ssa vastaava voima on liittovaltio, Euroopassa se voisi olla keskitetympi EU:n ylijohto. Kiinassa keskushallinto on keisareiden Kiinan suora jatko. Keisari edusti voimaa, pyhyyttä ja yhteenkuuluvuutta, mutta ennen kaikkea karismaa ja luottamusta. Keskushallinto on Kiinan viimeinen sana.
Kiinan korkein elin - istuva politbyroo, jossa on kommunismia vain tuo nimi. Kiinan kommunismi on nuori ilmiö verrattuna keisareiden keskusvaltaan - kiellettyyn kaupunkiin [rak. 1400-luvun alkupuolella], joka nytkin on käytännössä olemassa korkeimpien puoluejohtajien muureilla suojattuna uutena asuinpaikkana. Kiinaa johtaa yhdeksan miestä, kaikki insinöörejä. Keisaria ei ole, mutta keisarin valtaa käyttää pitkälti Hu Jintao.

Kiina ei pyri selittelemään demokratian kaikkivoipaisuudella
Kiinassa ei meidän kaltainen demokratia toimi, eivätkä he sitä edes tarvitse. Kiina tarvitsee johtajaa, oikeudenmukaisuutta, luottamusta, yhtenäisyyttä ja kansallista keskinäisvoimaa, jota se luo juuri koko ajan omalla tavallansa.
Kiinalaiset edelleen muistavat kunnioituksella nykyisen Kiinan luojan ja perustajan Mao Zedong ´in hänen osin epäonnistuneista kokeiluistaan huolimatta. Kiina tarvitsee aina vahvan johtajan; 1325 miljoonaa ihmistä ei ohjata vaalidemokratioilla ja vaalien tyhjillä puheilla. Kiina elää voimakkaista päätöksistä, joihin kansalaiset voisivat luottaa. Kiinassa tehdään myös virheitä, kuten tehdään meilläkin.

Kiinassa kansankokous julistaa aiemmin ryhmissä päätetyt asiat koko kansalle
Nyt 2007 pääministeri julisti yksinkertaisesti, ilman vaalilupausmaisia lauseita mm. seuraavat päämäärät: säästö, toimintatehokkuus, hyötysuhde, koulutus, tuotekehitys, ympäristöhuolehtiminen ja maaseudun tuki. Kiinalaiset pitävät keskushallintoa lukkona, joka on takuumies asioille. Paikallista hallintoa voidaan arvioida, mutta keskushallinto pysyy koskemattomana, kuten keisarit heidän vahvuuden aikoinaan.

...
Kiinalaiset seurailevat mielellään länsivirtauksia,
 ... he ottivat amerikkalaiset pikaruokalat, yksityisautot ja omakotitalot. Toivottavasti he eivät ota meiltä laitoskulttuuria, vanhainkoteja, individualistista yksinoloamme, yksinäisyyttämme ja puhumattomuuttamme lähimmäisillemme.
Me Euroopassa olemme menettämässä yhteishengen, yhteenkuuluvuuden ja kansallisen tunteen omasta osaamisestamme. Kiinassa taas elää voimakas usko ongelmien ratkaisukykyyn.

Kiina kerää muskeleita
Kiina kerää nyt voimavaroja ja toiminnan reservejä varautuen länsimaiden talouslamaan kuin myös omaan pankkikriisiin. Kiina kykenee omalla kulutuksellaan ja kansantaloudellaan estämään todennäköisen länsiromahduksen vaikutuksen itseensä, se saattaa olla pelastus myös monille pienille maille, kuten Suomelle.

Kiinalaisissa on yksi ominaisuus ylitse muiden;
 ... heillä on uskomaton odottamisen taito, vaikka aina tuntuu siltä, että he kiiruhtavat hengähdysvauhtia eteen päin - tosin vanhat sanonnat kuuluuvatkin: kiiruhda hitaasti ja puutarhan hoito on maailman tärkein asia, eikä sekään ole niin tärkeää.

Kiinassa puhaltavat nyt uudet tuulet niin ...
 --- ongelmissa, ratkaisuissa kuin valtapelissä, jossa meille kummallisella tavalla järjestys säilyy ja systeemit toimivat [esim. SARS epidemian hoito]. Kun laitamme Kiinan kartan Euroopan päälle, jää alle miltei koko EU. Kiinan hallintomekanismit vertauksena Suomeen on kuin vertaisi Enontekiötä Helsinkiin. Enontekiöläiset eivät kuulemma ole halunneet neuvoa helsinkiläisiä, kuinka pääkaupunkiamme johdetaan.

Länsimaatkin voisivat perehtyä omiin ongelmiin ja kansalaisten hyvinvointiin kuin vain hakea meidän mielestä niitä kiinalaisia ongelmia, jotka meidän silmäämme paistavat. Ovatko kiinalaiset tulleet meitä neuvomaan; eivät - he ovat tulleet tekemään kauppaa kanssamme, ja siinä piilee mahdollisuutemme.

Lopuksi voisi ottaa teoreettisen, mutta kiinnostavan loppulauseen:

Mikäli jokainen kiinalainen ostaisi meiltä jotain kerran kuukaudessa, kerrallansa 22 eurolla, olisi miltei meidän koko vientitoimintamme katettu. Koko Kiinassa keskipalkka on nyt 65 euroa kuukaudessa. Mutta mitä Deng Xiaoping´in rikastumiskehoitus viime kädessä merkitsi?


LINKS - Kiinaa tuutin täydeltä länsilasien läpi ja ilman mitään laseja
-   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/search?q=kiinalaiset   --- [BLOGSPOT/IL_SEARCH] 
 --- kiinalaisuutta linssin läpi - copyright by Ilkka Luoma 2004-2011. 


Ilkka Luoma
Kansalaisaktivisti – Kiina vientikonsultti
Helsinki


...
Sent
Sent: Thursday, November 08, 2012 9:00 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Itä ja länsi asemoituvat - nousevan auringon maa laskun edellä
...
Itä ja länsi asemoituvat - nousevan auringon maa laskun edellä
(Otsikko on laadittu juuri niin arvoitukselliseksi kuin kiinalaiset tosiasiassa ovat meille ja meidän ymmärrykselle)



.

Ei kommentteja: