torstaina, huhtikuuta 11, 2013

Missä mennään EU - huomista yhteisvoimaa?


EU on keinotekoinen liitto pakosta olla tehokkaampi, energisempi, taitavampi ja erityisesti kilpailukykyisempi Aasian jättiläistä, Kiinaa kohtaan. EU-Euroopasta on valunut paljon työpaikkoja halvempien toverien tuotantolinjoille -oirehtivasta paluumuutosta huolimatta. Meneillään on maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu.

Kiinassa on yhteinen kieli, meillä EU:ssa ei ole. Kiinassa on yhteinen valuutta, meillä vain euro osassa EU jäsenvaltioita. Kiinassa on miltei yhteinen kulttuuri, ”uskonto” ja historia – meillä ei ole. Kiinassa on sama kellonaika; meillä ei ole. Kiinassa on kansallinen identiteetti 1]kiinalaisuus – meillä ei ole kuin epäselvä ”eeuulaisuus” - joka sekin on kehityksensä aamunkoitteessa. Lopuksi meillä EU:ssa on jättiläismäinen velka – kiinalaisilla ei, paitsi vain itselleen.


EU on sulatusuuni, joka jakaa ”vaurailta köyhille”

EU:n johtotähti on tasaistaa valtiot samalle viivalle; työn, kuluttajan, rahanarvon ja ostovoiman osalta – unohtaen, että identiteetti ja mentaliteetti ovat valtioittain erilaiset. Kiinassa mobilisaatio saadaan aikaiseksi – koska on olemassa arvostus keskushallintoa kohtaan, vastapainona ajoittaiselle ärtymykselle maakunta- ja paikallistasolle. Meille EU-Bryssel on monille ongelmien paise ja hankaluuksien tekaistu ruutitynnyri.


Tulontasaus on myös kansallinen ongelma ja tavoite

Suomessakin tulontasaus on kiirinyt vauraasta etelästä vähemmän vauraisiin itäisiin ja pohjoisiin maakuntiin – samoin kuin EU-rahavirrat Saksasta Viroon, Espanjaan, Romaniaan ja Bulgariaan. On haluttu vahvistaa ketjua sen lenkeiltään yhtä vahvoiksi – tähän vain saattaa kulua aikaa, aikaa ja aikaa … Kestääkö lähinnä saksalaisten lompakko ja mentaliteetti, vai hyötyykö Euroopan raha- ja tuotantokone Saksa niin paljon yhteismarkkinoista ylivertaisille tuotteilleen...?

...
Meillä oli vereksiä näkemyksiä artikkelin muodossa jo vuosia sitten – kuinka ihmiset puolustavat aina omaansa – oli se sitten perhe-, kortteli-, kaupunginosa-, kunta- tai maakuntakohtaista – aina me puolustamme lähintä omaamme – niin nytkin Suomena ja tämän ”vihollista” Kyprosta, Kreikkaa tai muuta tuettavaa valtiota kohtaan …



[2005] Mikä on paras alue asua ja missä meidän on hyvä olla?


[ … Englanti ja Ranska kiistelevät EU-rahanjaosta; Suomi joutuu samalla tavalla EU:n laidalla kamppailemaan yhteisen rahan osuudestaan. Erimielisyys on näin valmis. Suomessakin alueellisuus on eri arvoista. StoraEnso suunnittelee paperikoneen siirtoa Euroopasta Kiinaan. Tiivistynyt ihmisjoukko tuottaa aina enemmän kuin harvaan asutut alueet … ]


Välimatka lisää aina kuljetuskustannuksia, siis panoksia on lisättävä

Keskittäminen ja erikoistuminen tuottavat suurimmat voitot saavutettaessa massatuotannon edut. Aina ja joka paikassa ihmiset ovat vetäneet kotiin päin, niin Suomen syrjäseuduilla, jonne haalitaan etelän verokertymiä ylläpitämään elon mahdollisuuksia. Samalla tavalla EU on esim. pumpannut systemaattisesti Irlantiin pitkällä aikavälillä rahaa piristämään maan toimeliaisuutta onnistuen siinä hyvin.


Suomalaisen maakunnan sisällä havaitaan myös alueellistumista;

yleensä maakunnan keskuksena on alueellisesti ottaen vireä ja toimelias keskus, esimerkkeinä ovat lähes kaikki "maakuntapääkaupungit". Maakunnan reuna-alueet jäävät aina "pääkaupunkinsa" varjoon. Tässäkin toimii nuo samat tiivistymisen mukanaan tuomat edut ja haitat. Eriarvoisuus on aina olemassa, kun asutus ei ole tasapuolisesti jakaantunut.


Urheilu kertoo kotijoukkojen puolustamishengen!

Kaupungeissa on aina esim.pelattu junioritoimintana kaupunginosa jalkapalloa ja jääkiekkoa taistellen koko kaupungin mestaruudesta. Samalla tavalla eri kaupunginosat kilpailevat yhteisistä maarärahoista piristämään juuri omaa toimintapiiriä.

Helsingissä pelättiin ydinkeskustan näivettyvän muutama vuosi sitten kaupungin laitamille nousseiden jättiläistavaratalokeskittymien vuoksi. Helsingin Kamppi valmistuu torjumaan tätä uhkaa. Samoin Kampin valmistuminen uhkaa tässä tapauksessa esim. Kaisaniemen houkuttelevuutta. Välimatkat ovat suhteellisia, kysymys on suosiosta ja ostovoiman käytöstä.


Alueellinen eriarvoisuustaistelu!
[ … täysin tasaista menestymisen harmoniaa ei voi olla – koska se näivettäisi kilpailun ja vertailutalouden … ]

Elomme on jatkuvaa kamppailua alueiden, kaupunkien, maakuntien, valtioiden ja maanosien keskinäistä taistelua markkinatalouden ehdoin. Periaatteessa suurimmat tiivistymät keräävät rahavirralliset voitot kärsien suurimmista ruuhkista ja saasteista.

Samaan aikaan pienemmällä kulutusintoilulla ja ostovoiman käytöllä saavutetaan haja-asutusalueilla puhtaampaa ja rauhallisempaa elämäntasoa tosin ikääntymisen varjolla. Yhteisenä piirteenä on hälyttävä yksinoloon ajautuminen.


Suomi voisi olla täysin omavarainen - omalla valuutalla ja omalla ravintotuotannolla!

Suomi on suuren pinta-alansa johdosta ja vaihtelevan luontonsa sekä värikkäiden murrealueidensa osalta erinomainen esimerkki erilaisuuden ominaisuuksista, jotka ovat kansakuntamme ylivoimainen rikkaus. Suomi on maailmanlaajuisesti ajatellen erinomainen maa-alue kansalaisilleen – pitkällä jänteellä!


Pohjamme on kunnossa,

kunhan torjumme työpaikkojemme valumisen suurempiin väestökeskittymiin. Torjuntataistelu on aloitettava nyt. Suomen hallitus asettakoon kyvykkäimmän ja laajapohjaisimman ydinryhmän pelastamaan työpaikkamme.

[ Huom! - kirjoitettu vuonna 2005 ] Tässä on uudelle SDP:n puheenjohtajalle ensimmäinen näytönpaikka lunastamaan odotukset Suomen suurimman puolueen johtajana. Puolueet voisivat ensimmäisen kerran katsoa myös ympärilleen. Tämä kansallisuuden ryhmä saisi aikaa kuusi kuukautta löytää ratkaisut, joiden takana olisivat kaikki suuret puolueet ja edunvalvontaryhmät.



Ilkka Luoma





AL --- US
BLOG15453IL
---07032013---

Ei kommentteja: