torstaina, kesäkuuta 27, 2013

Vapaustaistelija Nelson Mandela

blogID 12100979
..
ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143472-vapaustaistelija-nelson-mandela - 



Valkoinen mies orjuutti mustan Afrikan. Kristillinen miekka sivalsi Amerikoissa ja degeneroi alkuperäkansat Australiassa. Valkoisen miehen markkinahimokkuus vaiensi Kiinan keisarin toiveet kansansa säästymiseltä oopiumin kiroista.

Aikanaan oli valkoisen miehen vuosisadat – jolloin alusmaiden raaka-aineet, työvoima ja
luonnonvarat ryöstettiin ja riistettiin armotta ja surutta. Orjuus kehittyi huippuunsa nykyisessä ”vapauden tyyssijassa” Yhdysvalloissa, joka on samalla maailman valvotuin yhteiskunta.


Belgian kuningas Leopold II 1] oli hirmuhallitsijoista ehkä se verisin – belgialaisen kuninkaan ”omistamilla” nykyisen Afrikan Kongon alueilla maksettiin tapporahaa mustista – todisteeksi piti tuotaman vasen käsi, joskus oikeakin kelpasi.

 
Vapaustaistelija Nelson Mandela
Tänään Etelä-Afrikan tasavallan ensimmäinen musta presidentti ja vapaustaistelija tekee kuolemaa. Nelson Mandela edustaa kaikkea sitä muutosta, mitä nykymaailma edustaa
tasa-arvopyrkimyksinä, ihon väriin katsomatta.

On selvää, että maailma pysähtyy lyhyeksi aikaa, kun Nelson ei enää jaksa – vaan siirtyy
suurien valtio- ja kansalaisyhteiskuntamiesten harvalukuiseen joukkoon.

Valkoisen rotusorron viimeisiä linnakkeita oli nimenomaan Etelä-Afrikka,

Etelä-Afrikka on edelleen rikas valtio ja esimerkki mustille, kuinka lopultakin vähällä verenvuodatuksella saadaan valta tasapainoiseksi ja enemmistöhallinteiseksi. Saattaa olla, että huomenna Etelä-Afrikka on mallimaa siitä kuinka musta ja valkoinen täydentää toisensa?


Mandelan poistuminen tulee olemaan suuri tapahtuma -
Vapaustaistelija Nelson Mandela on saanut jo nyt ansaitusti viitan vapaudesta ja veljeydestä. Nelson pitää sisällään diplomaattisempaa ”chequevaraa ja castroa” – kuin nämä  vallankumoustaistelijat, joiden harteille on myös asetettu viitta – mutta jossain määrin väkivaltaisempi.

Aikoinaan Yhdysvaltain nuorimman presidentin John F. Kennedyn 2] hautajaiset pysäyttivät maailman – niin tulee nytkin tapahtumaan, kun Nelson Mandela poistuu tästä maailmasta, jättäen kuitenkin sen pienen hitusen verran toivoa jostain paremmasta.
...

EXTRA

JK 25052016 - Konsertti Nelson Mandelan 70 -vuotisjuhlan kunniaksi - Dire Straits ja Eric Clapton

Ilkka Luoma

AL – Fb – US
BLOG 20 243 | 0000 – IL
---27062013---

tiistaina, kesäkuuta 25, 2013

Göpekli Tepe



***



Göpekli Tepe. Turkki hakee EU jäsenyyttä 1]. Turkkilaiset mellakoivat oireellisesti. Turkin alueelta lähti ratkaisevin (kohtalokkain?) kehitys – nimittäin kaupungistuminen ja hiukan sitä ennen kyky viljellä maata – ruohokasvi alkuvehnä oli pikkiriikkisen mutantoitunut pitämään siemenensä kiinni varressa, kypsyttyäänkin – näin se oli helpompi valjastaa systemaattisen viljelyn piiriin.

Kaivaukset nykyisen Turkin alueella Göpekli Tepe´ssä 2]  alkoivat niinkin myöhään kuin vuonna 1994 – ja vasta nyt ollaan ratkaistu tämän vanhimman keskittyneen ihmisasutuksen arvoitus – 12000 vuoden takaa. Metsästäjä-keräilijä oli muuttuva maanviljelijäksi ja maanviljelijät mahdollistivat sellaistenkin ihmisten elämän ja toimeentulon, jotka eivät itse suoraan ravintoaan hankkineet.


”Loiseläjien joukko”

Näin oli syntynyt ”loiseläjien joukko”, joiden ammattikehitys on tähän päivään mennessä levinnyt valtaviin mittoihin, joita kehittyneissä läntisissä markkinatalousmaissa vain noin 2-4 prosenttia väestöstä elättää (maatalouden osuus kokonaistuotannosta - populaatiokokona) –

… voimmekin kysyä kehitettiinkö todella Göpekli Tepe´ssa se kohtalokkain ”keksintö”, joka ajaa ihmiskunnan tuhoon – mahdottomana biosfäärin yhtälön osasena, varsinkin, kun olemme väkilannoitteilla oppineet vahvistamaan ruohokasvien kasvuisuutta ja satoa. Vieläkään emme ole oppineet biosfäärin biomassojen tasapainoa ja koosteisuutta!

Yhteiskuntaihmisen kehittäjät – turkkilaisten esi-isät?

Olisiko näin nerokas valtio kuin Turkki nyt hyväksyttävä entisenä sulttaanien suurvaltana EU:n jäseneksi  3] – toiseksi suurimmaksi, heti Saksan jälkeen. Mitä turkkilaisten tämän päivän oireelliset mielenosoitukset merkitsevät –

… onko tämänkin suhteen tässä modernissa, mutta perinteikkäässä muslimimaassa alkamassa yhteiskuntakehitys, joka ohjaisi uusille valtarakenteille – koko EU:ta 4] ajatellen, aikakautena, jolloin kiinalaisten valta ja vaikute on leviämässä kaikkialle maailmaan 5].


Turkki oli suurvalta,

ja ulotti janitsaarisotilaansa aina Wienin porteilla saakka – tuoden yhtenä muhamettilaisuuden Eurooppaan – pysyvästi, tahdoimmepa kristittyinä sitä tai emme. Osmanit 6] pitivät hallussaan suurta osaa Lähi-idän Rooman aikaisia maita – ulottaen turkkilaista vaikutusta kaikkialle valtakuntaansa – romahtaakseen I Maailmasodan jälkeen nykyisen muotoonsa ja kokoonsa – odottamaan ”päiviä parempia”. Mikä on tämän päivän Göpekli Tepe 7]?

VIITTEET
2] Göpekli Tepe ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6bekli_Tepe – [wiki]
4] Vastentahtoinen ja eripurainen EU ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/eu-on-keinotekoinen-liitto-pakosta.html - [BLOG/IL]
6] Osmanien valtakunta ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmanien_valtakunta - [wiki]
7] YLE ~ http://areena.yle.fi/tv/1919253 - [Kasvimaailman mahti]


Ilkka Luoma




ALFbUS

BLOG 20 134 | 1 446  - IL

---24062013---

maanantaina, kesäkuuta 24, 2013

Työn vastaanottaminenkin on riskitekijä


Mitä riskin ottaminen merkitsee? Riski on alati oleva uhka, jota koetetaan hallita kokemuksella, koulutuksella ja osaamisella sekä herkkyydellä havaita uhkia. Kaikki uhat eivät ole tiedossa, koska kokemus eikä tutkimus ole koskaan täydellistä. Yrittäminen, yhtiön omistaminen ja työn tekeminenkin ovat riskin alaista toimintaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja  Ilpo Kokkila alleviivasi yrittämisen olevan riskien ottamista 1]; totta. Voimme samaan hengenvetoon todeta, että työn vastaanottaminenkin on riskin ottamista – koskaan ei tiedä miten työ voidaan parhaalla tavalla tehdä ja riski on sekin, jos työn teettäjä ei ole ajan tasalla eikä osaa johtaa resurssejaan.

1] Työpaikat, mutta ennen kaikkea työpaikkojen synnyttäminen, edellyttävät riskinottoa. Jonkun on investoitava ja kannettava riski” – EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila liiton kevät seminaarissa 2013 [julkaistu EK:n Primassa 3/2013, s. 45  – tämä on esimerkki kokonaisvaltaisen asian puolittaisesta käsittelystä (ymmärtämisestä) ja sokeus olla näkemättä metsää puilta. Toisaalta EK on edunvalvontajärjestö, joka ajaa tiukasti omia etuja. Prima ~ http://www.ek.fi/prima  -


Yhteinen riski on sen sijaan menestymättömyys

Jos työnantaja menestyy – olisi oletettavaa, että sen resurssit, muun muassa työntekijät pääsevät nauttimaan tasa-arvoisesti ja panoksiensa mukaisesti otetun riskien hallinnan voitoista.  Tulos muodostuu resurssien hallinnasta, markkinoiden ymmärtämisestä , sisäisestä johtamisesta ja ulkoisesta julkikuvasta – mukaan lukien ympäristövastuu ja asiakasempaattisuus.

Riski menettää asiakas on yhtä vahingollinen tapahtuma kuin riski menettää arvokkaita resursseja. Työntekijä ottaa riskin tullessaan taloon työhön – erityisesti, jos hänellä ei ole kokemusta, tietoa tai näkemystä mihin on menossa. Julkikuva on saattanut olla ”sliipattu” ja sisäiset ongelmat taitavasti piilotettu.

Omistaja ottaa riskin sijoittaessaan

Taitava omistaja ei aseta kaikkia ”munia samaan koriin” – vaan hajauttaa riskiä. Työntekijä ei voi hajauttaa työtään, vaan on oltava moraalinen yhdelle, jolloin ”munat ovat yhdessä korissa”. Työntekijä usein panosta kaiken yhteen kohteeseen – omistaja taas voi ansaita tuottoja useasta  sijoituskohteesta.

Toimitusjohtaja kantaa riskeistä yksin vastuun –

… yhdessä hallituksensa kanssa. Toimitusjohtaja laittaa moraalisesti kaikki yhden kortin varaan – tosin hän on monesti osannut neuvotella poistumispaketin, jolla turvaa tavallisella elämän menolla tulevaisuuttaan useaksi vuodeksi. Työntekijä taas turvaa kykyynsä, ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen ja vakituisen osalta maksimissaan kuuden kuukauden irtisanomispalkkaan – sitten hän tavallisesti jää ”tyhjän päällä” – ellei löydä korvaavaa työtä.


Ensimmäinen riski syntyy,

kun siittiö kohtaa munasolun – liitto ei saata tuottaa hedelmää, eikä yhdistymisestä synny mitään. Synkronointia ei tapahdu, ja alkio ”kuolee jo ennen syntymäänsä” , jo ennen varsinaista solun jakaantumista. Itse asiassa vieläkin aiempi riski syntyy ”puolielämän” – siittiöiden kilpauinnissa;  yleensä vain yksi voittaa mahdollisuuden ”kuolemattomuuteen”. Elämä on täynnä riskejä tästä lukien – niin omistajalla, työnantajalla, johtajalla kuin työntekijälläkin.

Ihminen on laumaeläin

Lauma kantaa vastuuta riskien hallinnasta yhdessä. Laumalla on myös johtaja, jonka pitäisi olla kokenein ja osaavin. Johtajan pitää myös kantaa vastuuta laumasta. Vastuunkanto luo laumalla menestymisen mahdollisuuksia.

Vastuu antaa myös oikeuksia,

koska tuolla johtajakokemuksella huolehditaan laumasta, ja huolehdinta luo turvaa lauman muille jäsenille. Näin riskit ovat hajautetut – yhdessä ponnistaen lauman kyky ja elinkelpoisuus ovat soputuvammat ympäröivään evoluutioharmoniaan.


Markkinatalousoppi kasvusta on suuri riski biosfäärille

Yrityselämässä markkinatalous ja oppi jatkuvasta kasvusta rakensi hallitsemattoman riskin maailmanlaajuisesta kilpailusta sekä eriarvoisista ostovoiman ja talousmahdollisuuksien yhdistelmistä.

Kasvuhuumassa otettu riski lisää biosfääriharmoniaa rikkovia ympäristötekijöitä, vahingoittaen luonnon oman ”hitauteen” liittyvän evoluution rakennuselementtejä – näin nopeutimme ”hitaan kehityksen oppia” haluamalla lisää, lisää ja vielä kerran lisää – näin oli suurin ihmiselämään liittyvä riski otettu.


Riski on yhtälön tulos, jossa likikään kaikkia muuttujia ei tunneta.


PS.

Nytkin Juhannuksen aikana riski elämästä kohtasi parikymmentä kuolemaa – koska ei osattu arvioida osin tuntemattomia uhkia – vaikka monien osalta riskit olivat hyvin tunnistettuja – jo aiemmin.


Ilkka Luoma




ALFbUS

BLOG 20 094| 1 339 – IL

---23062013---

sunnuntaina, kesäkuuta 23, 2013

Stora-Enson yhteiskuntavastuu


Stora-Enso tekee sitä mitä se vain voi tehdä – käy kustannuskriisitaistelua. 2500 ulos, jotta 25.000 saa jatkaa. Tylyä, raakaa ja markkinaehtoista. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora-Ensosta  tietää tämän hyvin, kuten hänen kollegat - Metsäliiton Kari Jordan ja UPM-Kymmenen Jussi Pesonen 1].

Emme enää kuluta niin paljon paperia ja pahvia, että suurkoneet voisivat pyöriä täysillä. Suomessa palkkarakenne ylitti kaikki kipurajat ja metsäkin kasvaa meillä hitaasti. Olisiko pitänyt aloittaa uusien tuotteiden ja palveluiden tuotekehitys jo 10-20 vuotta sitten? 2]

 
[2005-2006] --- Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Paperiliitto oli vielä voimissaan ja palkkakehitys oli maamme huippuluokkaa – toveri lattialta oli urakalla nostanut ansioitaan, oli halunnut kiriä edes hiukan johtajiston palkka- ja palkkiorallia kiinni …

[2006]  Metsäteollisuuden isänmaallinen kujanjuoksu


 
Suomi on ja oli perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi.

Suomalaiset, lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa


Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.

Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi.

Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia.

Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle
Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä.

Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa?

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin …
 … alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua.

Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet.

Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä
Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.


Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta

Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä.

Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi
Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.


Suomi on hyvä maa

---  ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa.

Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille;
he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä.

Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa.


Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työn tuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset.



Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.

JK. [2013]

Nythän voisi olla besserwisser, mutta se ei enää hyödytä ketään – toimitusjohtajien asema on palvella omistajia ja lainkin myötä osakeyhtiöiden on tuotettava ennemmin tai myöhemmin voittoa. Laki on laki ja olemme laajasti hyväksyneet markkinatalousopit materiaalisen hyvinvointimme pohjaksi. Amen.

 


VIITTEET


2] Metsäteollisuuden tuotekehitys jäi pahasti jälkijunaan – usko suurkoneisiin oli luja kuin sellupaali ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html -

 


EXTRA

Osuuskunta Metsäliitto on osuustoimintaa – metsänomistajien osuustoiminta omistaa sen kolmannen, aidosti kotimaisen matsäteollisuuskombinaatin – olisiko osuustoiminnasta kykyä pärjätä maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? ~   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html -
~

 

Ilkka Luoma

 

 

 


AL – Fb – US

BLOG 19 835 | 0000   - IL

---18062013---

 

742

Yksinäisen Juhannus





Yksin. Juhannuskin otetaan vastaan yksin, tai joukossa – mutta sielläkin yksin.  Ajatus heille, joilla läheistä ei ole, syystä tai toisesta – ja heitä on paljon. Osa halusta ja suurin osa ajautuneena olotilaan, josta ponnistaminen ”ihmisten ilmoille” on vaikeaa. Osa hyvin pettyneinä ja toivonsa menettäneinä. Oli käytetty hyväksi, oli jätetty ja osa vain syvää ujouttaan omien ajatustensa kanssa askarrellessaan ---



Joukossa yksin eläminen yksin ja ryhmässä
Yksineläjät ovat suuri ryhmä kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ajavat nuoret ihmiset yksiöihin; perhesuhdetta ei voida jo taloudellisten syiden vuoksi rakentaa. Maaseudulla yksinäisyys vaivaa vanhoja poikia emännän puutteessa, tilaa ollen koko talon verran.

Ihminen on sosiaalinen eläin, joka keskimäärin hakeutuu parisuhteeseen jatkaakseen omia geenejään uusiksi sukupolviksi kumppaninsa kanssa. Kaipuu yhteiseloon on päällimmäinen, mutta sisään kätkeytynyt piirre. Osa ihmisistä haluaa asua yksin, mutta ovat aktiivisia ryhmätoimijoita. Kaikki eivät halua katsoa toisen sukkia likapyykkikorissa.


Perheellinen yhteishenki katoaa jo nuoressa vaiheessa,
kun vanhemmat painavat töitä ja harrasteita, korkeintaan lapsi/ lapset viedään omiin harrasteisiin. Nuori oppii suurissa ryhmissä olemaan yksin kaivaten kuitenkin ryhmän tukea ja hyväksyntää. Jos ryhmäkuria esim. koulussa ei noudateta (markkinaesiintyminen ja -kelpoisuus mm. pukeutumisessa ja mielipiteissä) saattaa heikompi nuori heti elon alkuvaiheessa ajautua sivuraiteelle, jolloin ihminen ihmisten ympäröimänä erakoituu.

Vahva henkilö tekee itsestään selviytyjän ja ryhmäsääntöjen muodostajan sekä valvojan. Vahvoja ihmisiä on aina vähemmän kuin mukautujia. Hiljaisempi vaipuu ja luovuttaa. Yksinolija on näin syntynyt.

Yksineläjissä on myös aktiivisia ryhmätoimijoita …
niin työssä kuin vapaa-ajan toiminnoissa. Yksinasuville työyhteisö on kaikki kaikessa, koska sieltä ammennetaan yhteisöllisyys, joka on luontainen piirre ihmisissä jo vähintäänkin pariutumisviettinsä vuoksi. Työpaikkaromanssit ovat työyhteisöjen arkea. Tämän vuoksi on hyvin dramaattista erityisesti nuorille, jos he putoavat pois työyhteisöistä (tai eivät edes pääse sinne), tällöin katkeaa yksinasuvan nuoren viimeinenkin side yhteisöllisyyteen. Viimeiseksi oljenkorreksi jää harrasteet, ja ilman työtä niihin ei ole varaa.


Opiskelijat ovat suuri yksineläjien ryhmä,

he tulevat monesti suuriin kaupunkeihin yksin pieniin solu-asuntoihin tai pikkuruisiin yksiöihin. Yhteisöllisyys muodostuu opiskelupaikassa ja sielläkin ovat toiminnalliset ja esiintymisilliset  "sääntönsä". Erikoinen ihminen ajautuu tässäkin helposti sivuraiteelle ja opiskeleminen onkin sitten yksin puurtamista.

Keskimäärin jokaisella ihmisillä on se paras kaveri/ystävä, yksikin riittää, sillä se on se henkireikä elämään ja hyväksynnän saamiseen. Ystävyys on kaikki kaikessa ja tämän osa-alueen naiset osaavat paremmin kuin miehet.

Todelliset yksineläjät ovat suurimmassa vaaravyöhykkeessä;

ei ole sitä parasta ystävää, ei ole työtä ja ei ole harrasteita. Todelliset yksineläjät ovat ryhmä, joka voi muodostaa vahvan vaikuttajan ympärille liikkeen, josta voi kehittyä ilmiöitä uusiksi ryhmiksi niin hyvässä kuin pahassa. Mukautuja ja seurailija yksinäisyydestään on ihanteellinen ja uskollinen aatekannattaja.

Jokainen ihminen tarvitsee hyväksyntää ja arvonantoa omasta olemuksestaan. Yksinäisen on helppo samaistua kanssasisariinsa ja -veljiinsä. Nyky-yhteiskunta on rahanperässä juoksija. Ihmisen sosiaalisuus ja yhteisöllisyys on unohtunut. Rahan pitäisi olla vain väline välttämättömimpään.

Kulutusjuhla ei takaa inhimillistä keskinäishyväksyntää ja toisen huomioimista. Tutkimukset kertovat ihmisten olevan valmiit luopumaan osasta hyvinvoinnistaan saadakseen ryhmätoimintaa ja osallistumista hyväksynnän funktiona. Mikä on yhteiskuntamme suunta?


Sinkkuisuus on koko maan ilmiö ja se ei ole meillä lähtökohdiltaan ongelma

[INFOKiinassa yhden lapsen perhepolitiika on synnyttänyt tytöjen vajeen, jolloin hyvin moni nuorimies tulee jäämään ilman kiinalaista vaimoa – näinköhän omiinsa pettyneet venäläisnaiset hoksaavat ahkerat ja kunnianhimoiset kiinalaispojat … ]

Ongelma on löytymättömyys haennassa

Nykyihminen on katsonut siksi runsaasti ympärillään tapahtuvaa perheiden hajoamista, avioriitoja, yksinhuoltajia ja lapsia eronneiden vanhempien pompotuksessa, että valitsevat luontaista elonkumppaniaan huolella ja pitkään.

Nykymallinen yhteiskuntamme tuottaa nuorista yksineläjiä. Ikääntyminen lisää yksinelävien naisten määrää miesten kuollessa keskimäärin reilu 10 vuotta aiemmin kuin naiset. Naisten määrä ikääntyvässä sukupolvessa lisääntyy koko ajan ja heille kohtaloituu herkästi yksinäisyys, todellinen erakoituminen huonoimmillaan laitoksiin. Lähimmäisen hätä inhimillistyy perinnön generoituessa näköpiiriin.


YLE:n AamuTV oli täysin oikeassa yksineläjien tutkimustiedon puutteesta


Olisikin hyväksi saada tutkimusaineistoa todellisesta tilanteesta, sillä joukossa on oikeasti yksin elämiseen haluavia ja joukossa on oikeasti erakoituneita ihmisten keskelle. Joukossamme on myös osallistumattomuutta hautautuen kaupunkiyksiöihinsä.

Lisäksi on epätoivoisia etsijöitä, jotka eivät kohtaa toisiansa
Lohdutuksena voisi todeta, että lähes kaikille yrittäville on siellä jossain se juuri oikea kumppaniystävä, kunhan kohtaanto tapahtuisi. Tämän kohtaannon eteen kannattaisi antaa panosta, sillä yhdessäolo on ihmisen luontainen tarve ja sen toteutuminen poistaa runsaasti inhimillistä hätää.

Yksineläjiä on kaikissa ikä-, sosiaali- ja ammattiryhmissä sukupuoleen katsomatta!

Huoletonta Juhannusta kaikille!

Ilkka Luoma

Kirkasta Juhannusta - aina kuitenkin hinta maksetaan!


Juhannuksen vastuu. On hyvä, jos olet läheistesi arvostuksessa ja mielesi tyyneydessä – oli sitten kirkasta tai sumeampaa; vastuu nousee välittämisestä. Jos Sinä välität, niin on todennäköisempää, että Sinustakin välitetään.

Juhannus on valon juhla – toivottavasti ei olisi kansaa, joka pimeydessä vaeltaa, vaan ihmisiä, joille aurinko paistaa ja vähintäänkin putken päästä valon kajo hohtaa – tuomaan helpotusta ahdinkoon.

Kirkasta Juhannusta ja järjen valoa ilotteluun, jossa kohtuuden merkitys on hyve ja liika paljous paheellinen jälkihiki muine kanuunoineen. Sepalukset kiinni, liivit päälle ja promilleton kuski – näin vesien juhla edesauttaa Sinuakin kaikista niistä kiireiden ja stressien painajaisista hetkeksi poistumaan.

Välitä itsestäsi ja huomioi muita – niin sinulle hymyillään ja toivotetaan sydämestä mukavaa keskikesän juhlaa!

--- ja tapahtui noina vuosina – muutamina tätä ennen,



Suomalaiset ovat vähäpuheista ja vasta tutustuttuaan toistaan huomioivaa kansaa; ainakin jotkut ulkomaalaiset, ehkä meitä värikkäämmät niin toteavat. Juhannuksen koittaessa alkavat monille ansaitut kesälomat.

Tiet ruuhkautuvat ihmisten ajaessa jonoissa kohti kotiseutujaan ja vedenääriä. Oli suomalainen huomaavainen tai ei, niin veto maalle kokemaan juuriaan ja maaseudun rauhaa vetoaa lähes kaikkiin. Suomalainen kaipaa veden äärelle, ystäviensä ja sukulaistensa luokse mökille, omalle tai toisen.

Kotimaan matkailu on aina lantti itselle
Suomessa on maailman puhtaimpia ruokia, meillä on keskimäärin siistiä ja ymmärrämme, mikä on omaa ja mikä toisen. Keskimääräisessä suomalaisessa asuu perusrehellisyys toista kohtaan. Meillä ei ole enempää hankaluuksia kuin muillakaan, päinvastoin, rauhallisempaa lomailuympäristöä saa hakea.

Meillä on tilaa
Suomi on suuri maa, ja suurin osa siitä on tyypillisesti tuntematonta monille. Voi vain katsoa kontrastia Turun saariston, Karjalan, Pohjanmaan, Savon ja Keski-Suomen järviseutujen ja esim. Lapin Sevettijärven välillä.


Kotimaan matkailu jättää rahaa omaan kansantalouteen,

se piristää maaseutua ja vähemmän asuttuja alueita. Vähän kalliimpi hinta tuottaa toimeentuloa seuduille, joissa kesä on ehdoton huippu, talven ollessa usein niin väljää, että karhut ja sudetkin mahtuvat joukkoon. Suoritamme vapaaehtoisesti tulonsiirtoa ja ostovoiman jakoa käyttämällä kotimaisia tuotteita ja palveluita. Ostamalla itse kotimaista, vähennämme valtion verovarojen tulonsiirtoa alueilta toisille.

Omat sukujuuret ovat lähes kaikille läheisimmät
Geenistöllinen perimä vetää ihmisiä puoleensa, on mukava olla omiensa joukossa. Omassa joukossa kinastelukin on tutumpaa ja läheisempää. Geeniperimä sitoo ihmisiä, ja yhteenkuuluvuutta kuullaan Juhannuksen yössä monilla grillauspaikoilla, saunoissa ja laitureilla aamun nousuun saakka.


On rikastuttavaa kokea juuriansa,
on kuin palaisi historiaan katsomaan, kuinka ennen tehtiin. Kotiseutu maaseudulla on lähtökohta miltei kaikille. Lähes kaikkien isät, isoisät, äidit ja mummot kokivat aidosti, mistä peruselintarvikkeemme tulivat.

Isovanhempamme tietävät, kuinka vaikeasta tehtiin maallista hyvinvointia itselle ja nuoremmille. Maaseutujen mökeistä ja pientiloilta lähtivät osa niistä voimavaroista, joilla tämä maa on rakennettu. Tunne historiasi, niin ymmärrät tämän päivän ja huominen ei ole täysi yllätys. Vielä 50 vuotta sitten Suomessa maaseudulla asui sama prosentti asukkaista kuin Kiinassa nykyään, yli 65%.

Suomalainen on hyvin onnellisessa asemassa suuren ja vaihtelevan maansa vuoksi
Emme oikein ymmärrä, että meillä on vettä yllin kyllin ja se on keskimäärin puhdasta. Suomi on ainutlaatuinen maa maantieteelliseltä sijainniltaan; meillä on oikeasti vuodenajat ja kesää odotamme kuin Juhannusaurinkoa nousevaa.

 
Suomessa on enemmän kesämökkejä asukaslukuun nähden kuin missään muualla

Olkaamme tyytyväisiä kotimaahamme, on mukava puhua samaa kieltä ja ymmärtää, ainakin aika-ajoin, toisiamme. Suurin osa kokee Juhannuksena Suomen suven, joka on ylivoimaiselle maapallon enemmistölle toteutumatonta.

Pidetään yhdessä huolta kotimaastamme ja tutustutaan sen kasvoihin uteliaana kokien juuremme ja sieltä alkaneen elinvoiman.

 
Hyvää ja pelastusliivillistä Juhannusta!



Ilkka Luoma