sunnuntaina, tammikuuta 10, 2016

Pelataan kielipolitiikkaa!


Vasemmiston (hall.) Annika Lapintie oivalsi perussuomalaisten pelaavan kielipolitiikkaa - terävä havainto, mutta väärässä paikassa. Perussuomalaiset ovat tiukasti huolissaan kansakunnan puolustuksesta, ministereiden luotettavuudesta ja yleisestä politiikanhoidon uskottavuudesta.

Vasemmiston tulisi itse identiteettömänä puolueena pohtia vakavasti omaa hallitusrooliaan - perussuomalaiset sen sijaan ovat harjoittelemassa vastuunottokelpoisuutta - tähdäten ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Persut ovat nyt aidosti kansakunnan omatuntona, välittäen tavallisten ihmisten kasvavaa tyytymättömyyttä maamme hallintamekanismeihin.
...
Mutta nyt voidaan sitten pelata kielipolitiikkaa!
[U] Latviassa venäjänkieli ei saanut juuri mitään statusta, vaikka maassa asuvista ihmisistä sitä puhuu reipas vähemmistö, noin 30 prosenttia. Latvialaiset sanoivat stopin venäjänkielen aseman vahvistamiselle - paljolti siksi, että venäjänkieliset itse eivät saaneet äänestää. Meillä Suomessa muutama hassu ruåtsalaisprosentti porskuttaa reippaasti aitosuomalaisten "harmiksi ja arkiviihteeksi".
...

Ruotsinkielen kannattajat perustivat lobbausryhmän, vastapainoksi laajalle kansalaiskeskustelulle, jossa tavallinen veroja maksava kansa reippaasti tuulettaa mielipiteitään – eduskunnan edessä ruotsinkielen vastainen ja myönteinen mielenosoitus – päätä Sinä, korvamerkkaa verojasi ruotsinkielen ylläpitoon, jos katsot sen olevan tarpeellista Suomen kansalle. Noilla korvamerkatuilla verovaroilla sitten joko ylläpidetään tai sitten ei.

[ ... Ahvenmaa on osa Suomea, ahvenanmaalaiset eivät halua puhua suomea. Kauppojen ikkunoissa Maarianhamissa ei mannersuomalainen näe omaa äidinkieltänsä - hiki nousee pintaan joensuulaiselle, joka kuulee enemmän venäjänkieltä kuin ruotsia, ... kuinka ovat vero- ja valtion paluurahavirtaamat Ahvenanmaan ja mannermaan välillä? ... ]

Ruotsi on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja Suomi elää ulkomaankaupan vientitoiminnasta. Ruotsalaiset mieluusti puhuvat omaansa, toki suurin osa hallitsee englannin ja sitä käytetään. Suomalaisissa virastoissa, Imatrallakin, edellytetään toisen virallisen kotimaisen osaamistaitoa, vaika imatralaisista ruotsia haluaa puhua ehkä noin 0,1 prosenttia.

Vaasan lähellä on joitain kuntia, joissa ei tienviittoja näy suomenkielellä - laki ja asetukset antavat siihen mahdollisuuden. Ruotsinkieltä on myös pakko opiskella - onhan se toinen kotimainen. Itäsuomalaiset pyytävät venäjän kielelle parempaa asemaa - nyt se on vapaaehtoista, tarjonnan puitteissa, kuten kaikki muutkin - paitsi kaksi virallista kotimaista.
Jos kansa saa päättää, niin ruotsi jäänee vapaaehtoisuuden varaan - siis he opiskelevat, jotka sen tärkeäksi kokevat. Itse Ruotsissa saa vapaaehtoisesti opiskella suomea, onhan Ruotsissa ahkerat siirtolaissuomalaiset - joita on enemmän suhteessa kuin ruotsinkielisiä Suomessa.
Kielitaito on kaikkinensa aina eduksi. Ruotsi on sukulaiskieli monille hyödyllisille ja tarpeellisille kielille, joita tarvitaan oikeasti mm. EU:n sydänalueilla. Sinällään niin ruotsi kuin suomi ovat pienen pieniä vähemmistökieliä, varsinkin suomi.

Ratkaisu kaksoiskielisyyteemme, jota ei kyselyjen mukaan kansalaisenemmistönä haluta
Verotus on tulontasausta ja osa inhimillisyyttä, kun kaikki eivät aina jaksaa maksaa veroja riittävästi. Veroilla kustannetaan myös kaksoiskielisyytemme kustannukset - olivatpa kustannusaiheet sitten yleisön keskuudessa hyväksyttäviä tai eivät.
Kohdisteellinen vero on huomista päivää jo kaikessa kulutuksen verotuksessa. Samalla tavalla ruotsinkielen kohtalo maassamme voidaan ratkaista veroja kohdentamalla. Voidaankin sanoa reippaasti: "Kyllä kansa tietäisi".

Kansa päättäkööt tukevatko veroillaan ruotsinkielen asemaa vai eivät
Antaa kansan itsensä päättää maksavatko omasta verokertymästä niitä kuluja, joilla ruotsinkielen pakonomaisuutta ylläpidetään. Kansalainen veroilmoituksessaan merkitsee ruksin kohtaa - "Tuen ruotsinkielen ylläpitoa Suomessa" - ja merkkaa kohtaan "Summa", sen määrän euroja, mitä haluaa kohdisteellisia veroeurojaan ruotsinkielen ylläpitämiseen sijoittaa.
Osa kansalaisista varmasti merkkaa kohdisteveroeuroja ruotsinkielen ylläpitämiseksi. Ruotsinkielen ylläpidolla on kustannukset - nyt veroja kertyisi täysin oikeudenmukaisesti ja kansan päättämänä juuri niin paljon kuin Suomen veroja maksava kansa haluaa antaa, ja tällä sitten pitää tulla toimeen ja kattaa ne kustannukset, jotka voidaan kohdisteveroista maksaa.

Kansan päättämänä kohdistetuilla veroilla ratkaistaan oikeudenmukaisesti ikuisuuskiista ruotsinkielen asemasta maassamme, jossa suomenkieli on ylivoimainen kieli numero yksi, jolla tulemme keskenämme hyvin toimeen - rajojen ulkopuolella alkaakin sitten aivan uudet kielireviirit.

...
ADRESSI, jossa kysytään kansan mielipidettä kohdistettuun verotukseen, jolla veronmaksaja itse päättää kuinka paljon ruotsinkielen ylläpitoa maksaa omasta verokertymästään (määrä ei voi olla suurempi kuin jokin myöhemmin päätettävä maksimiprosentti kansalaisen kokonaisverosta)

Huom!
Tässä kirjotuksessa ei tietoisesti ole otettu kantaa muihin vähemmistökieliin Suomessa tai muihin vähemmistökielten puhujien saamiin yhteiskuntapalveluihin. Ei olla myöskään edes yritetty laskea ruotsinkielen pakonomaisuuden kustannuksia - tai yritetty eritellä kaksikielisyyden hyötyjä ja haittoja.
...


...
Sent:
Sent: Thursday, September 02, 2010 10:05 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Ratkaistaan ruotsinkielen asema verotusta suuntaamalla!
...
Ruotsinkieli herättää intohimoja - ratkaistaan ikuinen kiista verotuksella


.

Ei kommentteja: