maanantaina, toukokuuta 28, 2018

Biomassayhtälöt pitävät sisällään koko elämän ylläpitorakenteet!




Karjaa . karjaa loputtomiin


Aikanaan jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis- ja koko muulle eliökunnalle.

Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.


Nyt Pnas julkisti [1 läntisen maailman selvityksiä samasta aiheesta

Pnas Ote: ” … The composition of the biosphere is a fundamental question in biology, yet a global quantitative account of the biomass of each taxon is still lacking. We assemble a census of the biomass of all kingdoms of life. This analysis provides a holistic view of the composition of the biosphere and allows us to observe broad patterns over taxonomic categories, geographic locations, and trophic modes … ” -Pnas … ~ http://www.pnas.org/content/early/2018/05/15/1711842115#abstract-2 … -.

HS Ote: ” … Ihmisiä on vain 0,01 prosenttia kaikesta elämästä, mutta olemme jo tuhonneet 83 prosenttia luonnonvaraisista nisäkkäistä ja puolet kaikista kasveista

Jo 60 prosenttia kaikista maapallon nisäkkäistä on ihmisen karjaa. Uusi tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa kaiken elävän biomassan jakautumisen Maan päällä … ” -HS-toimittaja Niko Kettunen.



Aihetta käsiteltiin jo julkisesti vuonna 2014 – sen herättämättä suurempaa kiinnostusta

IL_blog ote: ” … Toistaiseksi meille tuntematon biomassojen jakokaavasto

Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.

Maan päälläkö vain yksi eliö!
[ …kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2 … ]

Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.


Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!
[ … tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ] … ”

...
Entä nyt, kun laajemminkin on huomattu aiheen merkityksellisyys?

Pnas – tutkimus ja selvitys auttavat suuresti ymmärtämään rooliamme, suhteettoman suurta osuuttamme ja aivan liian suuren ympäristöllisen jalanjälkemme merkityksiä. Näin voisimme oivaltaa muutoksen ehdottoman välttämättömyyden!

Me olemme toimillamme kohtalokkaasti muuttamassa biosfäärillistä tasapainoa [2 sellaiseen suuntaan, johon evoluutio, joka rakensi koko biodiversiteetin ei ”hitaammalla kellotaajuudella” [3 ehdi mukaan sen normaalikehityksenä [4.

On oletettavaa, että sopeuman tavoittelija ”jää jälkeen”, mutta vääjäämättä jatkaa tehtäväkuvaansa, jossa sen täydellinen itsekkyys toimii kutistuneenakin eli jatkaa omaa kuolemattomuuttaan! [5

...
Viitteet:
[2 Elämään sovittautumisen käyttösuhde! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html Ote: ” … Nyt tasapainoyhtälöön on ilmestynyt kauttamme tuntematon tekijä – yhtälön osa, johon evoluutio ei ole ehtinyt reagoimaan. Ollaanhan me muutoinkin fyysisesti vielä kivikaudella, mutta innokas aivovibraatiomme on kehittänyt automaationa, robotisaationa ja vihdoin 3D-materiataloutena mittoihin, joille ei ole kaltaisellamme ajatusmallilla sijaa vuosimiljoonaisessa kehitysjatkumossa … ”
[4 Mitä lopulta tarkoitetaan normaalikehityksellä – olisiko se turha käsite, sillä evoluutio pyrkii aina jonkin asteiseen keskinäistasapainoon, jonka adjektiivinen arviointi on vain ihmisen päässä!?



Kaikki alkoi kuitenkin täältä!



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 170958

DOC biomassayhtälöt_26052018.doc – OpenOffice Writer
PVM 26052018

542_5126 – 09:26

Ei kommentteja: