Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
lauantaina, lokakuuta 05, 2019
Oliko Metsäliiton Äänekoski pidemmän päälle tuottoisa investointi?
Vuorineuvos ja ekonomi Kari Jordan
*
...
HS:
Ympäristöministeri Mikkosen mukaan Suomessa on liian paljon ”bulkkituotantoa” – Näin metsäteollisuus vastaa
Isänmaan miehet ja päätökset isänmaalle - miten käy selluloosan tie?
[2013] Äänekoski repesi, Keski-Suomi repesi ja keskisuomalainen poliitikko Mauri Pekkarinen repesi. Isäntien omistama osuustoimintaliike Metsäliitto Metsä yhtiönään valmistelee Suomen metsähistorian suurinta investointia puolivalmisteeseen – selluun ja sen ympäriltä tuleviin niin kutsuttuihin biotuotteisiin ja ”ylijäämäenergiaan”.
Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan otti suuren riskin, osoitti olevansa myös isänmaan mies, koska investoi puolivalmistetehtaaseen työttömyyspaikkakunnalle. Muut menivät Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan – Metsä Group tähyää myös Kiinaan, mutta Suomessa valmistelulla sellulla – suomalaisesta puuraaka-aineesta, uskoisimme, että maailman moderneimmalla tehtaalla tehtynä.
Jordanin riski ja markkina-arvion totuusarvo – ”se ei pelaa, joka pelkää”! Kiina on kulutusyhteiskuntaan nouseva jättiläisvaltio. Kiinalaiset tykkäävät pakata paketinkin pakettiin – ja se tarvitsee pahvia, ja pahvi kuin kartonkikin tehdään sellusta.
Nyt Metsäliitto halusi tuoreen puun kysyntää lisää omistajilleen - omistaahan Metsäliitto Osuuskunnan metsämiehet – metsänomistajat, Jordankin joutui hankkimaan pienen palan isänmaan multaa kuitatessaan Metsäliiton pääjohtajuuden.
Entä markkinat, jotka ostavat nyt sellua?
Metsäliitto ja muutkin sellunkeittäjät tietävät Kiinan kysynnän olevan suurta – ei niinkään paperiin, mutta pahviin ja kartonkiin. Varsinainen massojen kulutus ei ole edes Kiinassa alkanut ja toisaalta nyt pakkaukset ovat paljolti ohutmuovia - pusseina, joita ollaan kieltämässä. Entä kertakäyttöpakkaukset yleensä?
Kiinassa on meneillään vuosisadan ympäristöohjelman suunnittelu, joka tosin on alkanut jo 2005, mutta kiihtyy vuoden 2017 jälkeen voimakkaasti – uusilla ympäristölaeilla ja pommi voi olla siinä, että laki tulee kieltämään kertakäyttöpakkaukset.
Kiina ei halua hakata omia ”vähäisiä” metsiä, jotka ovat saatu kasvamaan osin suomalaisella osaamisella.
[2013] Äänekoski repesi, Keski-Suomi repesi ja keskisuomalainen poliitikko Mauri Pekkarinen repesi. Isäntien omistama osuustoimintaliike Metsäliitto Metsä yhtiönään valmistelee Suomen metsähistorian suurinta investointia puolivalmisteeseen – selluun ja sen ympäriltä tuleviin niin kutsuttuihin biotuotteisiin ja ”ylijäämäenergiaan”.
Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan otti suuren riskin, osoitti olevansa myös isänmaan mies, koska investoi puolivalmistetehtaaseen työttömyyspaikkakunnalle. Muut menivät Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan – Metsä Group tähyää myös Kiinaan, mutta Suomessa valmistelulla sellulla – suomalaisesta puuraaka-aineesta, uskoisimme, että maailman moderneimmalla tehtaalla tehtynä.
Jordanin riski ja markkina-arvion totuusarvo – ”se ei pelaa, joka pelkää”! Kiina on kulutusyhteiskuntaan nouseva jättiläisvaltio. Kiinalaiset tykkäävät pakata paketinkin pakettiin – ja se tarvitsee pahvia, ja pahvi kuin kartonkikin tehdään sellusta.
Nyt Metsäliitto halusi tuoreen puun kysyntää lisää omistajilleen - omistaahan Metsäliitto Osuuskunnan metsämiehet – metsänomistajat, Jordankin joutui hankkimaan pienen palan isänmaan multaa kuitatessaan Metsäliiton pääjohtajuuden.
Entä markkinat, jotka ostavat nyt sellua?
Metsäliitto ja muutkin sellunkeittäjät tietävät Kiinan kysynnän olevan suurta – ei niinkään paperiin, mutta pahviin ja kartonkiin. Varsinainen massojen kulutus ei ole edes Kiinassa alkanut ja toisaalta nyt pakkaukset ovat paljolti ohutmuovia - pusseina, joita ollaan kieltämässä. Entä kertakäyttöpakkaukset yleensä?
Kiinassa on meneillään vuosisadan ympäristöohjelman suunnittelu, joka tosin on alkanut jo 2005, mutta kiihtyy vuoden 2017 jälkeen voimakkaasti – uusilla ympäristölaeilla ja pommi voi olla siinä, että laki tulee kieltämään kertakäyttöpakkaukset.
Kiina ei halua hakata omia ”vähäisiä” metsiä, jotka ovat saatu kasvamaan osin suomalaisella osaamisella.