tiistaina, marraskuuta 12, 2019

Varsinainen kulutushokema toteutui Sinkkujen Päivänä!





*
...

Alibaba myi ”sinkkujen päivän” iltaan mennessä melkein yhtä paljon tavaraa kuin Amazon koko kolmannella vuosineljänneksellä*


...

Ilkka Luoma 

Kasvu- ja kulutushokema ovat alkujaan läntinen ilmentymä - vapaasti säännellyn markkinatalouden oppeja. Tänäänkin toisaalla täällä HS' ssa talousomatunto Sixten Korkman kirjoituksessaan vielä peräänkuuluttaa kansallista talouskasvua.
Tuon talouskasvutoive on sitä kasvuhokemaa, joka nyt ilmentyi ympäristöllisesti rujolla tavalla Kiinasta - Singles' Day (muunnellusti BlackFriday - US' sta), sen ollen maailman suurin ostospäivä. Tässä puree vanha lukusuhde - ensin meihin suomalaisiin: 1:250 ja sitten maailmanlaajuisesti 1,4/7,8. Nuo ovat merkkejä kiinalaisten osuudesta.

Tässä kohdin on hyvä kysyä talousoppineilta: "Onko kiinalaisilla ja intialaisilla se sama oikeus kulutusiloitteluun per asukas kuin amerikkalaisilla ja suomalaisilla?" Vastausta en odota, koska oletan sen olevan itsestään selvyys. Entä sitten?

Sitä sitten, että jos kaikki kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat henkilöä kohden kuten me suomalaiset ja amerikkalaiset- niin tarvitsisimme 2-3 maapalloa, ja tätä projektia eivät edes kiinalaiset kykene toteuttamaan.

Ja nyt on aika havainnoida meidän tapaamme ostaa. Ostoskeskuksia on noussut kuluneesti sanottuna kuin sieniä sateella. Vain yksi hyvä - "sateella", noissa ostosmanioissa saa tehdä hartaasti, osin myös näyttö- ja vertailutalouden mukaisesti ostoksia kastumatta lisääntyviltä sateilta, varsinkin täällä meille Suomessa - syksyisin, kun ilmastonmuutos jyllää jo täyttä päätä. Miksi se jyllää? Tuohon saa jokainen antaa itselleen sen oman mieleisensä vastauksen.

Tuo kiinalainen kulutuskasvu pitää osaltansa yllä suomalaisten hienoja biotuotetehtaita, jotka puskevat puoliraaka-ainetta sellua kiinalaisille - miljardeiksi pahvilaatikoiksi, joka on kiertotapahtumana jo yllättäen puolittainen ympäristörikos! Voisimme odottaa, että Kiina kieltää sellaiset pahvilaatikot, jotka ovat valmistetut neitseellisen puun sellusta - mitähän tähän tuumataan Metsäliiton Äänekoskella?

Millaisen ympäristöjäljen kumuloituvuus on tehnyt 100 vuoden kulutusjuhlasta ja mistä?


...

Ei kommentteja: