Mutta miten me näimme Kiinan kehityksen pari vuotta sitten – miten se mahdollisesti linjaa Kiinan uutta näkökulmaa yhtenä maailman suurista talousvetureista – sekä mallinnäyttäjänä kuinka suurella riskillä tartuttiin massiiviseen väestönlisäykseen [
2011]:
(Mediassa ja asiantuntijapiireissä asetetaan maailmanlaajuisen talouskriisin ovelle kiinalaiset vartijat - pelastaako Kiinan antama lainoitus eurokriisi-Italian ja -Espanjan?)
[ ... rakennuksilta kuuluu jatkuva kilkatus ja kalkatus - maalta tulleet rakennusmiehet tekevät kolmivuoroa maailman suurimmilla asuntorakentamisen markkinoilla Kiinan paisuvissa jättiläiskaupungeissa. Grynderit käärivät sievoisia voittoja, kuten meillä lännessäkin ovat tehneet, nostaen, kuten Suomessakin uusien asuntojen hinnat monien tavallisten tavoittamattomiin ... ]
Kiina elää nyt omaa vuosisataansa |P
Eräs hyvin kuvaava voittokulku aloitettiin "päiväkäskyllä" päivä sen jälkeen, kun Pekingille myönnettiin Olympialaiset - alkoi maailman urheiluhistorian suurin mobilisaatio. Oli tavoite, vain yksi tavoite - eniten kultamitaleja. Kiina ohitti USA:n ja otti omista kisoistaan eniten ykkössijoja, kuten oli "päiväkäskyssä" kahdeksan vuotta aiemmin määritetty.
USA elää paljolti kiinalaisesta rahasta,
joka on sinne rahdattu amerikkalaisten ja myöhemmin eurooppalaisten kulutuksesta. Nyt sitä samaa rahaa lainataan takaisin, jotta läntinen kuluttaja ostaisi lisää koko ajan laadukkaampia kiinalaistuotteita - kohta myös sähköautoja. US-liittovaltio on (JVK) velkaa Kiinalle noin 1100 miljardia USD.
Kiina on valmis antamaan merkittävästi lainaa myös Suomelle
- meistä on kiinalaisten näkökulmasta suopea käsitys - tunnustimme Kiinan Kansantasavallan ensimmäisten joukossa ja myimme jo 1950 -luvulla käytetyt paperikoneet käytettyinä. Pelkkä konevihreän sipaisu ei tehnyt käytetystä uutta.
Kiinassa on meneillään maailman taloushistoria suurin nousubuumi
- pitää saada nostettua koko kansakunta kolme pykälää ylöspäin maallisessa vauraudessa, vaikka vielä joitain vuosia sitten USA:n edellinen presidentti George W. Bush oli "kieltämässä" autot ja jääkaapit 'kaikilta kiinalaisilta', koska, jos niin kävisi meidän valkoisten tekniikalla - ei öljypohjaisia polttoaineita ja energiaa juuri muille riittäisikään.
Kiina on tänään maailman johtava maa kehitettäessä sähköautoja. Sähkö tullaan tuottamaan "maanalaisella" hiilen poltolla ja 60 uudella ydinvoimalaitoksella, jotka rakentuvat vuoteen 2025 mennessä - tässä on meidän Säteilyturvakeskuksen STUKin 1000 yuanin paikka [
SAFIR] ! Emme myöskään voi unohtaa, että kiinalaiset ovat pisimmällä aurinkokennoteknologioissa.
Kiina ikääntyy ja pulskistuu
Yhden lapsen politiikka ajaa usein hemmotellut poikalapset "mäkkäreitten" kautta ylensyöneiksi ja tyttöpulan vuoksi 25 miljoonaa nuorta miestä jää ilman vaimoa. No, Venäjä on rajanaapuri ja siellä on runsaasti itsetietoisia nuoria naisia, jotka tietävät mitä haluavat ja kun omat miehet ovat alamaissa ja osin alkoholisoituneet - ovat naimamarkkinat kovin selvät. Syntyy samalla tervettä geenien ja perimien vaihtoa.
Kiina on muutoinkin mobilisoimassa Venäjää ja nimenomaan Siperiaa, josta kiemurtelee kohta kolme jättiläismäistä putkea Kiinaan: Öljy-, kaasu- ja viimeisenä vesiputki Baikal järvestä maailman joka suhteessa janoisimmille markkinoille.
Kulutuksen kasvun myötä Kiina saastuu
Jäteongelmat ovat niin ikään jättiläismäiset. Vesipula uhkaa ja jätevedelle pitäisi tehdä jotain. Jäteveden lieteratkaisijaa odottaa Kiinan kunniakansalaisuus ja rekka-autollinen rahaa, jos se nyt aitoja ympäristöhuolehtijoita kiinnostaa. Lietteelle on vain yksi tie - sen pitää johtaa peltoon, takaisin ravinteiksi.
Kiinalainen syö entistä enemmän kalaa, lihaa ja maitotuotteita
- syntyy ravintopula, koska osa Pohjois-Kiinaa ilmastonmuutoksen myötä aroutuu ja aavikoituu pölymyrskyihin. Kiinalaiset kalastavat osaltaan eniten maailman merillä - kalakannat uhkaantuvat ja syntyy merten tyhjiöt meille tuntemattomin jälkiseurauksin. Kiina vuokraa ja ostaa maata, peltomaata ympäri maailmaa - Suomestakin ensimmäiset 80 hehtaaria ostettiin jo keväällä 2011. Kuminaako?
Kiina on maailman suurin markkina-alue, monella saralla - muun muassa kännyköissä
Nokia vaurastui nimenomaan Kiinasta. Jorma Ollila on Pekingin kunniakansalainen ja monet Kiinassa muistavat Kari Kairamon Tienanmenin aukiolta Cityman kädessään. Kiina oli myös pelastus Valmet/Metsolle (suuret paperikoneet) kuin myös Finnairille. Kiinan lennot tuottavat erinomaisesti ja Air Chinan koneita ei vielä näy Helsinki-Vantaalla.
Suomalainen Ecocity on jo käsite Kiinassa
Peking-Mentougou generoi 11 ympäristöinstituutin voimalla myös mainetta, osaamista ja liiketoimintaa suomalaisille, kunhan vain osaamme huomioida kiinalaiset kauppatavat ja osoittaa osaamistamme, joka erottuu muista. Suomesta
Ympäristöteollisuus ry on solminut merkittävän ja ainutlaatuisen
neuvonantaja- ja edunvalvontasopimuksen kiinalaisten ecocitypäättäjien kanssa Pekingissä.
...
Kiinaa odottaa rankka pankkikriisi ja ikääntymisen vinoutuva pyramidi
(Kiina tarvitsee vielä huimaavia summia oman sisäisen maakuntatason kiinteistö- ja pankkikriisin hoitoon)
Kiinassa on toistaiseksi "mittaamattomat" työvoimaresurssit, mutta työvoimapula uhkaa jo 25 vuoden kuluttua ja se on lyhyt aika. Kiinassa työ ja työn tekeminen ovat pyhiä, kuten oli Suomessa presidentti Urho Kekkosen aikana.
Kiinan valtio ja maakuntahallinto koettavat työllistää, vaikka "tappiolla" - kansan ei ole hyvä olla toimettomana, tällöin voi päässä alkaa pyörimään liiaksi länsimaalainen ideologia lakkoineen, mellakoineen ja vallankumoushaaveineen.
Kiinalaiset eivät kaipaa meidän kaltaista demokratiaa - he kaipaavat suvun ja perheen yhteyttä ja menestystä vähille lapsilleen. Itsestään selvänä myös oikeudenmukaisuutta, joka onkin ainoa todellinen ja hyväksyttävä globaaliuden tavoite ja mittari.
Kiinan kommunistinen puolue [CPC] täytti tänä vuonna 90 -vuotta,
tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuoden Kansankongressissa, jossa heidän "eduskunta" (noin 2 700 edustajaa) päättää kolmen-neljän viikon istuntosessiossaan paljon uusia asioita, mm. oikeuksiin liittyvistä asioista. Samassa yhteydessä Kiina vaihtaa istuvan politbyroon [Kiinan ylin päättävä elin] henkilöitä ja valittanee myös uusi pääministeri. Nykyinen hyvin suosittu pääministeri Wen Jiabao jäänee eläkkeelle ja uusi astunee tilalle Anhuin maakunnasta.
"Bridge over Trouble Water"; sanan mukaisesti meidän suomalaisten suuri mahdollisuus on ympäristöosaaminen ja erityisesti vesi ja ecocityrakentaminen - unohtamatta 65.000 kiinalaista maaseutukylää. Koko Kiina ei muuta kaupunkeihin, vaikka juuri nyt on meneillään historian suurin muutto-aalto - sieltähän on juontunut Kiinaan "vaurastumisen" tie.
Edesmennyt Kiinan suuri mies Deng Xiaoping kehotti kansaansa "rikastumaan" ja se tapahtuu juuri nyt. Mutta kukaan ei saata tarkoin tietää, mitä Deng rikastumisella viime kädessä tarkoitti - tarkoittiko hän tasapainoa ihmisen ja luonnon kanssa, sillä kiinalaiselle "puutarhan hoito on se maailman tärkein asia - eikä viime kädessä sekään" ... (näin tunnettu kliseeksi muodostunut sanonta kuuluu).
Kiina kulkee kolmatta nousuaan 5 000 vuotta vanhassa perinteessään
Kungfutselaisuus nostetaan uudelleen vallitsevaksi ideologiaksi - kommunismin sijalle, jota sinänsä ei juuri Mao Zedongin jälkeen ole ollutkaan. Jäljellä on vain yksipuoluejärjestelmä, jossa pysyttänee vielä pitkään.
Kiinassahan tehdään suunnitelmia jopa vuoteen 2 200 saakka ja tietyt perusasiat ovat kiveen hakattuja. Kiinalaisten valtaa pitävien mielestä meidän muiden asioihin sotkeutumisen näennäisdemokratia ei ole valmis ja kiinalaiset kehittävät omaansa, joka ei juuri meidän järjestelmiä muistuta. Edelliset kaudet olivat 1400- ja 1800 -luvuilla.
Kiinalaisille kahdeksikko ja kuutonen ovat suuntia,
joille "hymyillään", mutta otetaan vakavasti - kiinalaiset ovat totisen leikillisesti taikauskoisia ja rakennuksetkin sijoitetaan tietyn kaavan mukaan. Kohtalo johdattaa ja Kiinasta kasvaa maailman talousjättiläinen, teknologinen huippuosaaja ja maailman rahoittaja.
Me siirsimme Kiinaan 'ajattelemattomasti' työtämme ja saimme vastalahjaksi tuotteita joiden tehdashinta Kiinassa on vähäisempi kuin valtiomme siitä saama arvonlisävero. Kiinalainen työtoveri on toistaiseksi reippaasti halvempi kuin meidän toveri. Kuinkakohan paljon halvempi olisi kiinalainen toimitusjohtaja Suomeen tuotuna?
Kiina käy USA:n kanssa talouskauhun tasapainoilua hyvin ohuella nuoralla
- varsinainen amerikkalais-kiinalainen nuoralla tanssi. Kumpi kaatuu - nyt näyttää siltä, että paljon amerikkalaista omaisuutta päätyy kiinalaisten haltuun, kuten kävi vuosikymmeniä sitten, kun Japani mm. realisoi New Yorkin Rockefeller Centerin omakseen.
USA on syönyt itsensä velalla maailman lihavimmaksi kansaksi
Kiina on auliisti myynyt ja jenkki ostanut. Nyt Kiina 'ostaa' Afrikkaa ja tekee siitä omanlaistaan periferiaa rakentaen miltei joka Afrikan maassa ja aloittaen raaka-aineiden ja maankäytön "syömisen kaikkien vauraudeksi". Kun valkoinen mies aikoinaan ryösti miekalla ja ristillä, niin Kiina ei puutu toisten sisäisiin asioihin - ainoastaan tarjoaa rahaa ja kaupallisia edellytyksiä. Aika näyttää seuraamukset.
Kiina on nyt suunnannut katseensa Eurooppaan ja Venäjälle
Kiina on valmis lainoittamaan Italian ja Espanjan ja on vakaassa luottamussuhteessa Saksaan. Siemensin toimittama Maglev -juna Shanghaissa ja hakaristilipun pelastus joillekkin japanilaisten pommituksilta 1930 -luvulta ovat jääneet mieliin. Japani sen sijaan ei ole vieläkään virallisesti pyytänyt anteeksi Mantshurian verilöylyä, kun japanilaiset miekka-urhoolliset käyttivät kiinalaisia siviilejä sapeliharjoituksiinsa - elävinä.
Missä mennään maailma, kun Kiina on jo aloittanut oman vuosisatansa? Millaisia "päiväkäskyjä" me voimmekaan vielä odottaa Kiinasta? Jokaisella suomalaisella on Kiinassa 250 toveria, kaveria, ystävää ja jos edes muutama saadaan ostamaan meiltä ---, entä nyt (2024) kun läntinen talousmaailma pelkää Kiinaa ja asettelee yhä vahvempia kaupan rajoitteita. Kiina vastannee niihin, omalla tavallaan?
_
|P
Ote: "Kiinan nousu. Zakarian arvio Kiinan noususta (Newsweek 9. toukokuuta 2005) saattaa näyttää joillekin optimistiselta, mutta minusta sen ennusteet ovat itse asiassa ujoja. 1900-luvun alussa Euroopan talous oli vielä paljon suurempi kuin Amerikan. Lopulta molemmat olivat suunnilleen samanarvoisia, kumpikin noin 30 % maailman arvosta. 2000-luvulla Kiinan odotetaan nousevan jopa nopeammin kuin Yhdysvaltojen 1900-luvulla, alkaen alhaisemmasta suhteellisesta tuotannosta asukasta kohden ja lähes kaksi kertaa Euroopan ja Amerikan väkilukua enemmän. Kun ei oteta huomioon odottamattomien katastrofien mahdollisuutta, Kiina ohittaa muutaman vuosikymmenen sisällä taloudellisesti paitsi kaikki yksittäiset länsimaat vaan koko lännen. Ja tuloksena oleva uusi maailmanjärjestys ei ole edes niin uusi! Zakarian rajallinen 400 vuoden historiallinen ikkuna on liian lyhyt osoittamaan, että Kiina oli vuosisatojen ajan taloudellisesti, teknisesti ja kulttuurisesti kehittynein yhteiskunta maapallolla, paljon edellä eurooppalaista. Katsokaapa Marco Polon tarinoita Kaukoidän vauraudesta (1200-luvulla) ja perustavanlaatuisista kiinalaisista keksinnöistä, kuten paperista, kirjanjäljestä, ruutista, kompassista, raketteista, laskentatyökaluista jne. Kiinan nykyinen nousu on juuri palauttamassa sen perinteisen roolin . -JS"
***
_
EKSTRA
"Yksinvaltiuden kahdet kasvot – Miksi Kiinan ja Venäjän yhteiskunta- ja talouskehitys ovat niin poikkeavia?
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa siitä, miksi Venäjän ja Kiinan tiet ovat olleet niin erilaisia verrattuna toisiinsa. Artikkeli on julkaistu alun perin Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 5/2021."
Suosittelen luettavaksi --
"Uusi keisari Xi Jinping" -Stefan Aust ja Adrian Geiges (BAZAR)
***
Ilkka Luoma -- Kiina -ympäristö- ja vientikonsultti
Kirjoittaja Pekingissä
"Kiina sai starttikehoituksen jo edesmenneen Kiinan suuren miehen Deng Xiaoping´ in kehotteena rikastua – näin tuli annettua maailman historian suurimman mobilisaation komento. Jälkipolvet voivat sitten miettiä 50 vuoden kuluttua, mitä tämä kehote sai aikaan."
****
__
Lisätty 09012024
"Kungfutselaisuuden ”isän”, Mestari Kongin, tärkein seuraaja oli neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua elänyt Mengzi. Hän kehitti kungfutselaisuudesta aiempaa kokonaisvaltaisemman ja filosofisemman oppirakennelman. Hän pohti ihmisen luonnon perusolemusta, yksilöiden asemaa yhteiskunnassa ja hyvän hallinnon perusteita. Keisarikauden kungfutselaisuus rakentui vähintään yhtä voimakkaasti Mengzin kuin mestari Kongin käsitysten pohjalle. Samoin nykyaikainen ”uusi kungfutselaisuus”, joka pyrkii nostamaan oppisuunnan uuteen kukoistukseen, nojautuu vahvasti mengziläiseen perinteeseen."
__
EKSTRA 2 - Eräs näkökulma!
"Vuonna 2019 lännen media tulee kiihdyttämään entisestään Kiinan vastaista propagandaansa. Jo aiemmin ovat amerikkalaiset neokonservatiivit ja euroatlantistit ilmaisseet huolensa Kiinan noususta talousmahdiksi Yhdysvaltojen ohitse. Aiheesta julkaistaan nyt myös kilvan kirjallisuutta.
__
EKSTRA 3
Jäsentiedote 1/2004
Torstaina 22.1. klo 18-20 Kaupallinen neuvos Li Guangyun Kiinan suurlähetystöstä esitelmöi aiheena Kungfutselaisuus ja sen vaikutukset nykypäivän Kiinassa.
Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki.
Kungfutselaisuus on taolaisuuden ja buddhalaisuuden rinnalla yksi Kiinan vanhoista suurista ideologioista. Sen perustaja oli alkuperäiseltä nimeltään – kirjoitustavasta riippuen – Kung Tsiu, Kung Chiu tai Kong Qiu. Sittemmin hänestä alettiin käyttää kunnianimeä Kungfutse (Kongfuzi tai vain Kung tse) "Mestari Kung". Englannin kielessä on yleisesti käytössä latinalaisperäinen nimitys Confucius (tai K'ung-fu-tzu tai Kongfuzi). Myös Suomessa puhutaan usein konfutselaisuudesta. Kungfutsen arvioidaan eläneen 551-479 eKr eli suunnilleen samaan aikaan kuin Buddha Gautaman oletetaan eläneen Intiassa ja hieman ennen Sokraten aikaa (469-399 eKr) antiikin Kreikassa.
Kungfutsella oli jo elinaikanaan runsaasti oppilaita, jotka kirjoittivat muistiin hänen ajatuksiaan. Ne on kerätty kokoelmaksi Keskusteluja (Luen-y), jotka rovasti Toivo Koskikallion (1958) kääntäminä on luettavissa myös suomen kielellä. Muita kungfutselaisuuden peruskirjoja ovat mm. Suuri oppi (Ta-hsio; suomentanut K. Korhonen, 1921) ja Kultainen keskitie (Tsung-jung). Kungfutselaisuudesta kehittyi laaja oppijärjestelmä, jossa on erilaisia suuntauksia. Kungfutse vierasti metafysiikkaa ja keskeisellä sijalla hänen opissaan on käytännöllinen elämä, ihmisluonto, kasvatus, lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus (Taivas) ja hallitseminen hyveiden avulla. Kungfutselaisuus oli hallitseva oppirakennelma suurimman osan keisarikautta ja muodosti Kiinan virallisen ja kanonisoidun, osittain valtionuskontoa korvaavan siveysopin. Vaikka kungfutselaisuus alun perin oli luonteeltaan filosofinen se sai vuosisatojen kuluessa uskonnollisia muotoja.
Vuoden 1911 vallankumouksen jälkeen kungfutselaisuuden vaikutus alkoi vähentyä, koska sen katsottiin pitävän yllä feodaaliajan ihanteita. Kommunistien noustua valtaan 1949 kungfutselaisuus leimattiin taantumukselliseksi, eikä se Kiinan kansantasavallassa ole virallisena oppina, vaikka toisaalta puhemies Maonkin kerrotaan pitäneen Kungfutsen ajatuksia arvossa. Vuosituhantinen perinne ilmeisesti vaikuttaa yhteiskunnassa.
Kungfutselaisuudesta ja sen nykyisistä vaikutuksista Kiinassa on lupautunut kertomaan lähetystöneuvos Li Guangyun Kiinan suurlähetystön kaupalliselta osastolta. Li Guangyun on syntynyt v. 1946 maanviljelijäperheeseen Jangtse -joen varrella Anhuin maakunnassa itä-Kiinassa. Hän on opiskeli vuosina 1965-73 saksan kieltä Pekingin vieraskielten yliopistossa ja tuli syksyllä 1973 Suomeen maidemme välisen kulttuurisopimuksen perusteella opiskelemaan suomen kieltä. Kolmen vuoden opiskelun jälkeen hän toimi neljä vuotta Suomessa Kiinan suurlähetystön kaupallisessa osastossa. Myöhemmin hän on ollut Suomessa 1980-luvulla ja viimeksi vuodesta 1997 alkaen nykyisessä tehtävässään kaupallisena neuvoksena. Sen ohella hän on toiminut Kiinassa mm. ulkomaankauppaministeriön palveluksessa ja vuosina 1992-95 Viron lähetystön kaupallisessa osastossa. Lähetystöneuvos Li on avioliitossa ja hänellä on kaksi tytärtä, joista vanhempi toimii Hongkongissa ja nuorempi opiskelee tietojärjestelmiä Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä.
Esitelmäänsä lähetystöneuvos Li luonnehtii seuraavasti:
Kungfutsen filosofisen ajattelun pääsisältönä on ihmisystävällisyys ja hyväsydämisyys, kohteliaisuus, rauhallisuus, sopu, rauha, mielenrauha ja lojaalisuus.
Kungfutsen filosofisen ajattelun vaikutuksista nyky-Kiinalle hän haluaa tuoda esiin mm. vaikutukset ihmisten hyvyyteen ja Kiinan yhteiskunnan rakentamiseen sekä vaikutukset ulkopolitiikkaan ja elinkeinoelämän tapoihin.
_
EKSTRA 4
Kun Suomi oli EU-puheenjohtajamaa vuoden 2006 toisella puoliskolla,
.. kävi meillä korkea kiinalainen vaikuttaja – pääministeri Wen Jiaobao. Hänelle järjesteltiin suomalaisten (ympäristö-energia) yritysten esittelyä, jotka kuitenkin torpattiin ennakolta varoitettujen syiden vuoksi 2] – mutta Kulosaaressa pidettiin yksityisluonteinen tilaisuus, jossa korkeat kiinalaiset kertoivat uuskungfutselaisuuteen 3] liittyvän voimakkaasti ajatus, ettei maapallolla voi olla vain yhtä valtiota, joka määrää muita – tämä lause toistuu usein kiinalaisten diplomaattien toimesta, myöhemminkin.
Ote jatkuu täältä
~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html -
__ __
Kirjoitus uusittu monin osin 09012024