(Euroopan yhteisöä
riepoo eripura sen idän ja lännen osien välillä; kuinka eurooppalaista
kulttuuria, perinnettä ja tapoja tulisi suojella – kuin myös vieraiden
uskontojen leviämistä estää |1 – rakentuuko missä ja kuinka paljon eurooppalaista piikkilankaa
fyysisenä kuin henkisenä ilmiönä tästä pakolaisuuden hoidosta |2)
[ … kansalainen Erkki ihmettelee esitettyjä
kustannuslaskelmia |3 pakkolakien
edellä, mitä pakolaisprosessit ovat tähän mennessä veronmaksajille maksaneet –
onko itse kantasuomalainen vähäosaisena jätetty heikommalle osalle? Kansalainen
Liisa kysyy onko tämä jopa miljardin kokoinen euromäärä pakolaisille
kaikkinensa jo osa kehitysapua |4 ja voimme
nyt näin vähentää suoraan muuta kehitysaputoimintaa? … ]
…
Ketkä tekevät päätöksiä pakolaisista?
(Vähemmän on arvioitu konkreettisuuden tajua
ja kokemusta arkielämästä, juuri päättäjien osalta)
Tiedämme, että koko
päättäjäkonklaavi ansaitsee ostovoimaa niin paljon, ettei heille aukea se
tosiasia, missä se osa suomalaisista elää, joka eniten kampeaa pakolaisia pois
maastamme. Syy on yksinkertainen – pakolaiset tulevat samoille
tulontasausapajille kuin heikko-osaisempi kantasuomalainen, joka kitkuttelee
pienillä korvauksilla tai kädestä suuhun palkoilla.
Työhaluinen
pakolainen on palkkaleikkuri, sillä varsinkin Kokoomus toistaiseksi
hallituspuolueena haluaa soveltaa turvapaikanhakijoihin alempaa palkkatasoa
kuin omiin kantasuomalaisiin. Huono, siltä osin, että se laskee hiljalleen myös
omien palkkatasoa – hyvää siltä osin, että saamme kilpailukykyä – oletuksella,
että pakolainen osaa asiansa. Osaammeko
kotouttaa – Saksa osaa! |5
Schengen
Palaamme nyt vähäksi aikaa tunnelmiin vuodelta 2008, kuinka
kirjoitimme, kun aiempi pääministeri Matti
Vanhanen oli avaamassa Viroa Schengen alueen uudeksi valtioksi:
” … Ihmisten ja eläinten
yhteisöt ovat kuitenkin kaikkinensa täynnä rajoja - niin heimollisina,
suvullisina kuin alueellisina. Rajat ovat tehdyt turvaksi aina jotakin vastaan.
Raja on merkki uuden vaikutusvallan alkamisesta. Suomen ja Venäjän raja on
vedenjakaja, jossa kohtaavat uskonnot, kulttuurit, tavat, politiikka ja kauppa.
… ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/reviirien-ja-rajojen-avaaminen.html -
Tänään Schengen on henkitoreissaan [?]
Emme halua
avautua takki levällään, kuten tavataan sanoa. Käymme torjuntaan, koska
luontainen reviiripuolustus |6 ohjelmoituu itsesuojeluvaistona
päälle – varsinkin siellä, missä se koetaan eniten uhaksi itselle – siis ryhmissä,
jotka joutuvat kamppailemaan samoista tulontasauksen rahoista. Päättäjämme
eivät koe tätä arkielämää, sillä heidän ostovoima on aivan eri valinnan
tasoilla. Meillä on väärät päättäjät?
Prioriteetti ratkaisee
ja vastuuta omista on kannettava
Nyt eräiden
laskelmien mukaan viime vuoden turvapaikanhakijoiden kokonaiskustannukset ovat
sellaista luokkaa, että sillä olisi hoidettu monta sellaista nyt mahdollisesti
pakkolakien myötä tulevaa vähennyskohtiota, jotka otetaan lähinnä
vähäosaisemmilta kantasuomalaisilta. Onko se oikeudenmukaista ja sosiaalista
vastuunkantoa?
Pitääkö
meidän kantaa solidaarisuutta vieraiden maiden veljiä ja siskoja kohtaan – kun olemme
onnistuneet luomaan itsellemme keskimääräisesti monikertaisen maallisen elintason?
Mitä Sinä sanot tähän? Ovatko meillä samat vastuukannon ikeet kuin vanhoilla
kolonialisteilla |7 – Englannilla |8, Ranskalla |8, Espanjalla ja vaikkapa
Belgialla? Miksi Saudi-Arabia ja rikkaat öljyntuottajamaat eivät ota pakolaisia
maihinsa?
Huomenna olemme uskontojen sodassa?
(Olemmeko suvaitsevaisina liian
heikkoja vastustamaan suvaitsemattomia – tätä kysytään herkästi)
Pidämme
itseämme, lähinnä läntistä kulttuuria, suvaitsevaisina, vaikka lähinnä
amerikkalaisena ilmiönä – vasalleineen, me puutumme muiden sisäisiin asioihin.
Mikä valtio on aktiivisesti pommittanut nyt niitä maita, joista pakolaisia
saapuu EU - Eurooppaan – Afganistan |9, Irak |10, Libya |11, Somalia, Syyria |12. Tuohon rynnäköintien
erikoismaahan on Lähi-idästä ja Afrikasta liian pitkä venematka. Olemmeko Suomessa edes tietoisia mitkä syyt
johtivat lopulta Syyrian ulkoa ohjelmoituun sisällissotaan? |13.
Maassa maan tavalla
tai maasta ulos
Saksa on
ottanut yli miljoona pakolaista, koska kantasaksalaiset harmaantuvat ja
syntyvyys omien toimesta on liian vähäistä. Robotiikkaankaan ei täysin luoteta
työn ylihuomisen tekijänä – varsinkin kun inhimillistä hoivaa tarvitaan yhä
enemmän.
Mekin
tarvitsemme työvoimaa, kun jo suuri osa omistamme, jopa nuorista |14 on ajautunut työvoiman ulkopuolelle
– masentuneina, sairaina ja uskonsa sekä luottamuksensa menettäneinä. Kaikesta
huolimatta me voimme vaatia kunnioitusta tapojamme, kulttuuria ja sääntöjämme
kohtaan – muutoin pakolaispaluulippu kotiin.
Mikä on pakolaisen
koti?
Lähtökohdiltaan
vastaus on hyvin helppo: ”Jokaisella
ihmisellä on oma isänmaa, se valtio, jossa hän tulee toimeen parhaiten ymmärrettynä
omalla äidinkielellä” |15 – Jos edellä tavalla ei elo
onnistu, johtuu se sisäisistä riidoista, ahneudesta, kähminnästä, korruptiosta ja
kateudesta kuin heikon ja vahvan kohtaamisesta, jossa hävinnyt lähtee etsimään
helpompaa elämää, jopa henkensä säästymistä.
Pitääkö
meidän kantaa solidaarisuutta ja kollektiivisuutta näitä heikkoja/”heikkoja
kuin ovelia” kohtaan? Mikä on meidän velvollisuus? Mikä on meidän velvollisuus
omiamme kohtaan? Kansakuntahan on juuri vahva kuin sen heikoin merkittävä
lenkki. Voisi vahvasti sanoa, että meidän suomalaisten suurin vastuu on
päättäjinä luoda työtä kansalaisille –
ennen työ oli valtion erityisessä
suojeluksessa, entä nyt?
Vieraat kulttuurit ja
tavat
Me olemme
omanlaisemme kansakunta. Emme ole
ruotsalaisia, emmekä venäläisiksi tule – olkaamme siis aidosti suomalaisia.
Tai toinen hyvin tärkeä sinivalkoinen ääni: ”Suomi on hyvä maa ja sitä puolustaa parhaiten suomalainen itse” |16 – edes mennyt jalkaväen kenraali
ja Mannerheim ristinritari Adolf Ehnrooth.
Me emme taivu, silti olemme kohteliaita ja
suvaitsevaisia heitä kohtaan, jotka aidosti kunnioittavat meidän tapoja ja
arvoja – tavoitteena tehdä meillä työtä, maksaa veroja ja olla osa
suomalaisperusteista yhteiskuntaa - vastuineen, velvollisuuksineen ja
oikeuksineen.
Olemme lopulta
yllättävän hyväksyväisiä – mikäli meidän
paljolti vakioituneeseen yhteiskuntajärjestykseen ei ulkoa tulla puuttumaan,
kuin se, että opimme luottamaan vieraaseen.
Olemme osaltamme ”uunoturhapurojen
maa”, nauramme omillemme hyväntahtoisesti –
… osaamme iloita, olla surullisia ja osaamme
ratkoa riitojamme, tosin joskus hyvinkin kovaa väkivaltaa käyttäen – no, rauhaa
rakastavaa kansakuntaa en ole tähän mennessä löytänyt – edes Tiibetistä, kun
heidän reviiriä on tultu väkipakolla muuttamaan. Aina sotienkin jälkeen
vakuuttelemme: ”Ei enää koskaan” |17
Meidät on jopa valittu kekseliääksi kansaksi!
Nyt tänään
Sipilä I hallitus tosin kurittaa koulutusjärjestelmäämme – arvaan sanoa
kohtalokkaasti. Sinänsä modernisointi vastaamaan tätä päivää on kehitystä –
oikeaan suuntaan [?] Nyt kuitenkin opetustointa supistetaan säästääksemme. Tuo
säästö olisi kurottu komeasti tuolla miljardilla eurolla, mitä viime vuoden
pakolaispolitiikkamme, EU’ n - pakottamana on kaikkiaan kustantanut.
No, oleellista olisi
säilyttää kansalaistemme vahva ja jatkuva uteliaisuus |18 oppia
lisää,
… ymmärtää enemmän ja hallita suurempia
kokonaisuuksia – olemmehan maailman laajuisessa työn uudelleen jaon
taistelussa!|19. Tänään tehokkaasti hoidettuna
osasta pakolaisista voisimme kotouttaa ja koulia päteviä työntekijöitä,
innovoijia ja myyntihenkilöitä maailmalle – Suomen eduksi, jos osaisimme innostaa ja motivoida heitä
suomalaisiksi – jopa heidän ollen ylpeitä uudesta isänmaastaan. Onnistummeko?
Maapallo on yhteinen
varanto
Reviirit
luotiin evoluution varhaisessa vaiheessa turvaaman kunkin ryhmän sovelias
lisääntyminen ja toimeentulo. Reviiri on yksilön turvaa, perheen ja suvun turvaa.
Reviiri on myös kieliryhmän ja uskontokunnan turvaa – reviiri on turvaa
yhteisöllisyydelle ja samankaltaisesti ajatteleville. Reviiri on evoluution
sopeumakehityksen loisteliaimpia tuotekehitysprojekteja.
Miksi me kamppailisimme
reviirien valtaa vastaan, kun se on miljoonien vuosien saatossa jo voimansa
näyttänyt? Elämme jo nyt alitajunnassamme reviiripuolustuksen voimistumista –
siitä ovat alkeellisina ilmiöinä näkyvillä teräsaidat, piikkilangat ja lukitut
rajapuomit. Reviirit korkeakulttuureissa hoidetaan muilla tavoin. Millä tavoin –
tämän jätän lukijoiden pohdittavaksi!
…
EXTRA
EXTRA
2
…
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
AL | PZ | BL | BLOG 67776 | FB
21012016
Tiedosto:
EU_schengen_21012016 – Microsoft Word Starter
1114s | 0000s
.