torstaina, marraskuuta 29, 2018

Kansakuntamme haluaa presidentille lisää valtaoikeuksia



Tasavallan presidentti Sauli Niinistö


Tunnetusti Suomella oli oikea johtaja, jolla oli valtuuksia ja myös niitä käytti – omaksi edukseenkin. Elettiin Urho Kekkosen pitkää aikakautta, jolloin maamme saavutti aidosti puolueettoman itsenäisen valtion aseman jo vuonna 1975 – kun Kekkosen kliimaksi – ETYK-juhlakokousnuija, hänen kädellään kopsahti pöytään. Suomi sai tunnustetun puolueettomuuden niin idästä kuin lännestä.

Tänään itsenäisyys ja puolueettomuus ovat enää muisto. Olemme ujutettu lännenmiehen sotakoneen kylkeen – vaarallisesti. Historiaa tuntevat muistavat miten Suomi luovutti koko Pohjois-Suomen Saksan kolmannen valtakunnan sotavoimien alle – alistaen jopa suomalaisia joukkoja Wehrmachtin käskyvallan alaisuuteen.

Elettiin vuotta 1941, jolloin Suomi liittyi Saksan kolmannen valtakunnan operaatio Barbarossaan ja suuntasi aseensa itään kohden – revanssi mielissään. Osa kansastamme oli jopa Suur-Suomi hurmoksessa.

...
Nyt olemme laskeneet maahamme jopa taistelujoukoin, ilmarynnäkkövoimin ja maihinnousuin isänmaamme alueelle, vaikka olemme aivan idän jättiläisessä – sen toisen ydinasesuurvallan rajassa kiinni.
Me elämme idän ja lännen vedenjakajalla ja kansakuntamme ymmärtää tosiasioiden tunnustamisen viisauden aluksi – emme halua liittyä Natoon – lännenmiehen sotakoneeseen.

Tosin tänään olemme osa Naton sotaoperaatiota Afganistanissa, kylläkin YK-valtuutuksella, kuitenkin sodan osapuolena. Tämänkin kansalaisemme tietävät ja senkin vuoksi ovat päättävisiä – emme liity Natoon, vaikka supersuosittu presidenttimme Sauli Niinistö niin suosittelisi …

Tästä supersuosiosta kirjoitti Helsingin Sanomien pää-natottaja Kari Huhta kolumnin – seuraavasti – otsikko ja linkki alla:

Presidentin suosio on Suomessa yhtä juhlaa, mutta mistä se johtuu ja mitä siitä seuraa?” -HS


Ilkka Luoma -kommentti ylläolevaan kolumniin:
Syy suosioon on kirkas kuin kesäinen pilvettömän aamun aurinko. Presidentti Sauli Niinistö on ottanut kuvainnollisesti Urho Kekkosen paikan. Kansakuntamme olisi valmis antamaan Niinistölle lisää "kekkosvaltaa".
Kansalaiset tykkäävät, kun Niinistö on oivaltanut kunnioittaa kansan enemmistön tahtoa muun muassa julkisessa asenteessaan Natoon: "olen suomalainen"*, tuumasi Sauli, kun tunnusti tietävänsä, ettei kansan laajat enemmistörivit Natoon halua.
Niinistö on myös hienosti oivaltanut roolimme täältä idän ja lännen vedenjakajalta, olla kysyttäessä neuvottelupöydän kattaja suurvalloille. Niinistö on noin vuoden aikana tavannut kaikki kolme suurvaltapresidenttiä: Kiinan Xi Jinping, Venäjän Vladimir Putin ja US' n Donald Trump ovat henkilökohtaisesti tavanneet Niinistön - kasvotusten.
Suomessa kansalaiset kaipaavat vahvaa presidenttiä, joka on päivänpolitiikan "henkinen valvoja", jopa "puskan ravistaja" - tosin ilman Kekkosen muinoisia ja ylivertaisia valtuuksia. Kansa haluaa toimeliaan presidentin "maan isänä", jota varsinaista laajaa valtaa pitävä valtioneuvosto eli hallitus kuitenkin kunnioittaa ja kuuntelee.
Nyt Sipilän hallitus "kumartaa", ja onkin jättänyt kaukoviisaasti lähes koko ulkopolitiikan Niinistön käsiin, erityisesti EU' n ulkopuolisen ulkopolitiikan ja myös strategisen turvallisuuspolitiikan. Voisimme liki sanoa, että meillä on turha ulkoministeri.
Kansa ei ole kuitenkaan Suomessa tietämätön, kyllä se tietää Niinistön myötämielisyyden Natoa kohtaan, ja niinpä kansakuntamme mielipidetutkimuksissa kertoo ettei Natoon mennä siinäkään tapauksessa, vaikka presidentti niin suosittelisi** - tähän kohtaan suomalaiset ovat piirtäneet rajan Niinistön osalta. Voimme tähän sanoa nuo Veikko Vennamon kuolemattomat sanat: kyllä kansa tietää! Muutoin suomalaiset komppaavat Saulia, Jenniä ja Aaroa yli kaiken! [T]

...
Entä Linnan juhlat, jotka ovat menetetyn itsenäisyyden muisteluitsenäisyyspäivänä 6. Joulukuuta – joka vuosi!

Suomen kansa hartaana istahtaa Yle TV1' n ääreen seuraamaan ”loputonta” kättelyrituaalia, nyökytellen ja kritisoiden naisten pukuja ja harmitellen miksi tuokin on tuonne kutsuttu, mutta myös ihastellen, että juuri hän on oikeutettu olemaan läsnä kansan maksamassa juhlassa.

Linnan juhliin osallistuu vuosittain 5,5 miljoonaisesta kansasta noin 1500-2000 enemmän tai vähemmän ansioitunutta kansalaistamme + diplomaattikuntaa, jo protokollasyiden vuoksi, mikä onkin aivan ok. Tehdäänhän tuossa juhlassa Suomea tunnetuksi, niin tarjoiluina kuin kanssakeskusteluina.

Itsenäistymispäivän Linnan muistelujuhlat keräävät parimiljoonaisen katsojakunnan – joka vuosi. Tämä on maailmalla suhteellisen harvinaista – ei voisi ajatella, että Kiinassa 1.10. keräytyisi 400 miljoonaa kiinalaista telkkareiden ääreen seuraamaan National Day juhlien kättelykierosta, jota ei julkisuudessa ole koskaan näytetty.


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 185256

DOC supersuosittu niinisto_29112018.doc – OpenOffice Writer
PVM 29112018

588_5163 – 09:01_16:44 SN08

keskiviikkona, marraskuuta 28, 2018

Miksi pitää tunkeutua toisten reviireille?



Reviirejä


Intian valtamereltä ”löytyi” – tiedetty jo aiemmin – uutisointiin sensaatio. Amerikkalainen uskova halusi viedä muun muassa Jumalan sanaa eteenpäin. Vastauksena tuli nuolisade, joka tappoi ”lähetyssaarnaajan”. Aiemminkin lähetystehtävissä olevia on karkotettu, tapettu ja muutoin häädetty pois reviireiltä, joita on puolustettu evoluution [a] omien ohjeiden mukaisesti.

Sentineleillä asuu lännenmiehen ilmaisuna ”erakoituneina kivikaudelle jämähtäneitä” ihmisryhmiä, kansoja ja sukuyhteisöjä. Lähinnä läntinen uteliaisuus on käsin kosketeltavaa – pitää saada tietää, ja pitää saada tunkeutua muiden ”sisään”, vaikka nämä eivät missään olosuhteissa haluaisi saada ulkoisia vaikutteita – vaan elää omillaan, omistaan ja ympäristöstään omaa elämää – muiden sitä häiritsemättä ---


Olemme uteliaita – paras todiste tuosta halusta tietää, valloittaa ja saada resursseja/ varantoja omiin käsiin – oli löytöretkeilijöistä alkanut lähinnä lännenmiehen kolonialismi – ehkä britit edelläkävijöinä – aina brittiläiseen imperiumiin [b] saakka, joka tänään on lähinnä seremoniallisuutta – Iso-Britannian kuningattaren ja Union Jack lipun myötä.

...
Helsingin Sanomat vapautti itsensä kirjoittamaan amerikkalaisnuorukaisen kuolemasta seuraavilla tavoilla 1], 2] ja 3] – julkaisujärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:


Ilkka Luoma kommentti 24.11.2018 – 8:42:
Miksi pitää tuputtaa omaa näkemystä, uskontoa, yhteiskuntajärjestystä ja tapaa elää? Voisiko antaa arvon ja kunnioituksen kullekin, varsinkin, kun nämä alkuperäisasukkaat (?) eivät omaansa tyrkytä mihinkään, eivätkä puutu millään tavoin muualle ulkoiseen maailmaan (?) - ainoastaan puolustavat omaa reviiriänsä, noudattaen evoluution luomaa elämän erinomaista vuosimiljoonaista mallia!


2] HS-otsikko:Poika otti esiin veitsen ja viestitti, että olisi valmis tappamaan – antropologi tapasi amerikkalaisen surmanneen heimon ja selvisi hengissä: ”He ovat rauhaa rakastavia ihmisiä”

Ilkka Luoma kommentti 27.11.2018 – 8:32:
Kyseessä on evoluution vuosimiljoonainen elämän se toinen peruslähtökohta - reviiripuolustus. Se ensimmäinen on evoluution "hengissä pitäminen" eli lisääntyminen. Reviiripuolustus vallitsee kaikkialla, suppeimmillaan yksilössä ja ihmisestä katsoen laajimmillaan maapallon mittaisena, jos vihamieliset marssilaiset sattuisivat hyökkäämään. Tuohon väliin sattuu sitten perhe-, suku-, maakunta-, valtio-, kieli-, kulttuuri- yms. -reviirit. Me puolustamme ja valtaamme reviirejä. Valtauksen esimerkkinä eurooppalainen kolonialismi.


3] HS-otsikko:Eristäytyneen heimon nuolille on hyvä syy historiassa: Saariston alkuasukas pakotettiin eliitin ihmeteltäväksi, ja seuraukset olivat tuhoisat

Ilkka Luoma kommentti 28.11.2018 – 5:51:
Katso kohta 2] – toisto sieltä.[T]

Reviiripuolustus on evoluution lahja ylläpitämään elinmahdollisuuksia luoduille lajeille

Ote: ” … Eläinkunnassa on miljoonia vuosia vaikuttaneet muuttumattomat reviirit. Reviireillä turvataan suvun jatkamista, hallitsemista ja riittävästi niukan toimeentulon hankkimista. Rajat aitaavat reviirin lajikohtaisesti ruoan hankinta-alueeksi kuin geenistöllisen jatkumon turvaksi. Raja on este vieraan vaikutteen uhalle aina joltakin vallatulle alueelle, jolla halutaan ylläpitää sille jyvittynyttä valta- ja hallintajärjestelmää.

Välttääkseen yksipuolista geeniperimää, eläinkunnassa aika-ajoin käydään taistelu vallasta ja suvunjatkamisen oikeutuksesta. Vahvempi voittaa ja jatkaa perintökaarensa ominaisuuksia päämääränä puhdas itsekkyys oman vahvuuden jatkamiseksi.

Eläinkunnassa harvoin reviirit sekoittuvat samalla lajilla - sotakin syttyyy vain rajoilla tai sen ylityksestä. Raja on periaatteessa rauhan takaaja ja turva omien geenien lisääntymiselle.

Rajat takasivat reviireinä erilaisuuden ja monet tavat, jotka värittävät ihmiskunnan alueellisia eroja niin tapoina, uskontoina kuin yhteiskuntamalleina. Kansakuntien monimuotoisuus on perua reviireistä ja rajoista … ”


Entä nyt, kun jälleen reviiripuolustus on yltänyt median uutisotsikoihin?

Viesti on kirkas – opetellaan puuttumattomuutta. Jätetään sellaiset rauhaan, jotka eivät meitä uteliaita halua. Annetaan heidän sellaisten olla omillaan, jotka saattavat olla täysin tyytyväisiä omaansa ja luomaansa yhteisöllisyysjärjestykseen.[24]

Kunnioitetaan toisten erilaisuutta ja arvostetaan eroavuutta ja ollaan puuttumatta sellaiseen, mikä ei meille kuulu – tämä maailma ei ole vain lännenmiehen maailma, joka edustaa yhteiskuntamallillaan vain noin 20 prosenttia maapallon ihmispopulaatiosta …

EKSTRA

...
Viitteet:

Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 185003

DOC alkuasukas_28112018.doc – OpenOffice Writer
PVM 28112018

583_5482 – 10:22_12:15 AA08

maanantaina, marraskuuta 26, 2018

Tarvitsemme poliiseja lisää!







Tunnetusti Suomessa kansalainen luottaa, arvostaa ja kunnioittaa poliisia. Emme ole poliisivaltio, vaan poliisi koetaan normaalien kansalaisten taholta tärkeäksi osaseksi yhteiskunnan turva- ja opastusjärjestelmiä. Poliisi on kansalaista varten, eikä vain juoppojen kuskaaja – tosin hekin tarvitsevat hätänsä hetkellä avun, jonka poliisi antaa.

Poliisi on tunnetusti ihminen, niin puutteineen kuin inhimillisyyksineen. Ihmistä voi lajinsa verran rasittaa, paineistaa ja työllistää. Nyt Yle' n ohjelman [ ~ https://areena.yle.fi/1-4303247 - ] mukaan virassa oleva poliisin ylin johtaja Seppo Kolehmainen on huolissaan poliisin jaksamisesta. Meillä Suomessa on noin 7000 poliisia.

Puhutaan, että on jopa 1000 poliisin vaje. Tähän on uskominen, kun katsoi karttoja, joissa lähin poliisi päivystää 150 kilometrin päässä, tai on kuntia, joissa ei ole yhtään poliisia.


On uskottavaa nähdä tuo 1000 poliisin vaje

Siihen on parannuskeino – lisäämme koulutusta ja palkataan nuo 1000 puuttuvaa lain valvojaa ja näin vähennämme poliisin työpaineita, ottamatta kantaa onko paineet kovimmillaan Lapissa, Kainuussa tai ruuhka-Suomessa.


Puhutaan, että kansakunnan käsi on karttuisa

Nyt ehdotankin kansalaisaloitteena eduskunnalle lakimuutosta, joka tuo nopeimmalla mahdollisella järkevällä tavalla nuo puuttuvat 1000 poliisivirkaa tai -tointa.


Samalla voimme nyt tehdä aloitteen,

jossa poliisin peruskoulutusta lisätään ja perustetaan niin sanottu ”suojeluskuntajärjestelmä” [1 poliisille avuksi – mitä erilaisimpiin poliisin apu- ja suuronnettomuustehtäviin.
[1 Facebook – Suojeluskunnat perustetaan uudelleen -ryhmä


Maslowin tarvehierarkiassa turvallisuusasiat ovat ylimpiä tarpeita,

jopa lisääntymistä edellä. Poliisi on osa turvallisuusympäristöä ja näin poliisin läsnäoloa on lisättävä tavallisten kansalaisten näköpiireihin. Samalla vähennämme poliisin työpaineita ja tuomme heille motivoituneemman työkentän yhteen tärkeimmistä yhteiskuntapalveluistamme. Kansalaiset ansaitsevat asiapoliisinsa, jolla on myös aikaa kuunnella.


Lisäpoliisit eivät olisi vain väliaikainen lisäys

vaan näin nostaisimme Suomessa poliisien määrää 8000 poliisiin – ja silti perustamme uuden ajan Suojeluskunnat, korostelematta nimen historiaa, vaan sen tarkoituksen mukaisuutta nykyaikaan. Eikä meistä kuitenkaan tulisi poliisivaltiota!

...
Kansa luottaa poliisiin – näytetään nyt se konkreettisesti ja luodaan tuo tarvittava 50000 nimen keräys kansalaisaloitteena, joka tulee tarjolle vähän myöhemmin – tarkoin perusteluin.

Facebook – Poliisien toiminta turvattava! -ryhmä -


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB FB BLOG 184532

DOC poliisi_21112018.doc – OpenOffice Writer
PVM 21112018

339_2902 – 17:01_17:43 P06

sunnuntaina, marraskuuta 25, 2018

Uuden ajan valtaus – 50 vuotta Vanhan valtauksesta




1968


Tuli täyteen 50 vuotta, kun nuoriso oli innostunut, tohkeissaan ja uuden odotusta täynnä. Koko läntinen Eurooppa ja osa itäistäkin oli liekeissä … oli Pariisia, oli Tshekkoslovakiaa ja oli myös meidän Vanhan ylioppilastalon valtaus [1 – ilman kummempaa väkivaltaa … vain oikeiston taantuneita savupommeja.


Tänään ehkä tunnetuin vanhan valtaaja oli Suomen kokenein ulkoministeri – tohtori ja ekonomi Erkki Tuomioja – demari; ikuisen pikkutakkinsa peace-merkkin kanssa. Linjakasta – lopulliset tavoitteet ja päämäärät eivät muutu, vaikka olisi ollutkin radikaali 50 vuotta sitten.


Tänään me kaikki kipristelemme tunnetussa todellisuudessa – pulskempina kuin koskaan, keskimäärin maallisesti varakkaampina kuin kuunaan. Myös täynnä kysymysmerkkejä, mitä tapahtuu lapsillemme ja heidän lapsille, koska tiedämme syöneemme meitä elättävän biosfäärin liki henkihieveriin.
Eräät ”dinosaurukset” toki jaksavat väittää toisin – mitään ilmastonmuutoksen ongelmaa ei ole … aivan, luonto selviytyy joka tapauksessa – tavallansa, jopa ilman meitä ihmisiä [* ---


Meillä on ympäristö- ja yhteiskuntaongelmien monikirjo – käsillä nyt!

Nytkin Pariisi mellakoi jälleen [2, kuten sen on ollut tapana jo vuosisatoja – sieltähän se nykyinen länsi-eurooppalainen demokratiakehitys laittautui alkuunsa, kun itsevaltaiset kuninkaat enemmän tai vähemmän mestattiin – samalla giljotinisoitiin runsaasti perinteen painolasteja (syyttömiäkin?) – oli tehtävä tilaa uudelle, noustiin barrikadeille.


Entä nyt, kun barrikadit kutsuvat jälleen, mutta miten?

Tänään tarvitsemme väkevyyttä. Onnistuisiko se ilman fyysistä väkivaltaa – turvautuen vain henkiseen muutosvaateeseen. Osa on maallisuudessaan rikastunut liiaksi, kateus kalvaa – epäoikeudenmukaisuus kukkuu ja voi hienosti!

Kansakunnnat kaipaavat jotain, mutta mitä? Kasvaa ei voi lajiansa enempää – kasvuhokemaa [3 on osattava padota, lopulta tyhjästä ei voida nyhjäistä -tietää vanha kansansanonta Kainuun korvesta. Rajat ovat tulleet vastaan.


Biomassamme ihmiskuntana ei oikeuta toisten lajien ”kupilta syöntiin”!

Me muutamme liiaksi muiden elämän edellytyksiä – niin muiden kansojen, muiden eliölajien kuin myös maamme sisällä rakennamme rujoa vastakkainasettelua ja epäoikeudenmukaisuuden verkkoa, joka nostanee vähäväkisen barrikadeille, …

kun löytyy muutosjohtaja sellaisena, joka lähes unohtaa itsensä ja antaa muille kaiken sen yhteisöllisyyden tarpeen [4 mitä tasa-arvoista tunnustusta [5 kaipaavat tavallisten arkikansalaisten rivit toivovat.


Entä meillä Suomessa – maailman onnellisimmassa valtiossa?

Nykyinen maamme hallitus ratsastaa sellaisilla saavutuksilla, jotka tulivat paljolti muualta. Työttömiä on vähemmän, on enemmän osa-aikaisia – osan opiskellessa turhaa ja osan tunnistaessa, ettei hänen panostaan (kohta) tarvita – koneet korvaavat; puhutaan automaatiosta, robotiikasta ja teko- eli keinoälystä.
Unohdimme samalla, että evoluutio [6 ei ole meitä unohtanut, vaan rakentaa meistä biosfäärillistä ”robottia” - tosin hitaammin kuin meidän kiihtyvässä tilassa oleva toiminnallisuuden kellotaajuus, mikä ohjaa uteliasta [7 ja jopa vimmaista kehityspolkuamme – varsinkin aseiden kehittymisen osalta. [T]

Aseet, miksi – ja kaikkihan alkoi, kun apina löi toista karahkalla päähän

oivaltaen samalla, että kädenjatke lisää voimaa ja valtaa. Nyt tuo kädenjatke on yhä tehokkaampi, jopa niin tappavan tehokas, että kaksi maailman mahtia – Venäjä ja Yhdysvallat kykenevät tuhoamaan kaiken sen mitä ihminen rakensi.
Eikä tässä vielä kaikki – Kiina, maailman suurimpana taloutena [8 nousee näiden kahden rinnalle ja ohi … on alkanut lännen ja idän kaksinkamppailu [9.


Entä me Suomessa, jotka olemme idän ja lännen vedenjakajalla? [10

Meillä on rooli – sellainen rooli, jolle ei olisi vertaa muualta. Meillä kansakunta ymmärtää, ettemme kuulu mihinkään sotaliittoon [11 – emme itään emmekä länteen. Emme halua muiden sotiin – me emme halua luoda ulkoisten - vieraiden taisteluvoimien myötä uhkaa mihinkään ilmansuuntaan!
Me kuulumme välittäjiin, sveitsittymisen diplomaatteihin [12, jotka osaavat kattaa neuvottelupöytiä, jonne suuret tulevat … sellainen voi olla nyt lähempänä kuin koskaan.
Ehkä saamme Arktisen neuvoston [13 juhlakokoukseen kaikki kolme suurta … Kiinan, Venäjän ja Yhdysvallat -presidentteineen. Tämä kokoonpano toisi presidentti Sauli Niinistölle hänen todennäköisesti haaveilemansa todellisen Rauhan Nobelin. [24]


Tätä todellista Rauhan Nobelia ei saa vaarantaa!

Se tarkoittaa sitä, että nykyinen Juha Sipilän hallituksen ulkopolitiikan hoitaja – ulkoministeri Timo Soini olisi saatava hänelle paremmin [KU] sopiviin tehtäviin. Timon tilalle ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: Jo alussaan mainittu Erkki Tuomioja ja elämän tosiasioiden edessä oleva kaikkein eniten ulkopoliittista ministerikokemusta omaava Paavo Väyrynen.


Ensi keväänä on eduskuntavaalit, jossa ratkaistaan meidän tie – välittäjän tie

Nyt SDP johtaa mielipidetiedusteluissa. Jos ja ehkä demareista tulee pääministeripuolue, saa Keskusta valtiovarainministeriyden ja demarit ulkopolitiikan – tämä ministeriys kuuluu itseoikeutetusti Tuomiojalle.
Mikäli Väyrynen pääsee eduskuntaan, voidaan hänet nimittää perinteellisen politiikan ulkopuolelta ulkomaankauppaministeriksi [14 – joko Seitsentähdestä tai yllättäen Kansalaispuolueesta – laittamaan Venäjän kauppa jälleen kuntoon.


Entä nyt tämä Uuden ajan valtaus?

Tarvitaan vanhan valtaajia. Uuden ajan valtaus modernisoidaan, mutta pohjalla on tuo sama into, halu ja touhuava pöhinä – kuten oli 1968, kun Vanha vallattiin. Nyt ei tarvita savupommeja hämärtämään tavoitetta, jolle nyt odotettaisiin vaikkapa Tuomiojalta määrätietoista päivitystä – tälle vuodelle 2018, 50 vuotta jälkeen sen, kun into oli ylimmillään. Nyt hyvin tehty päivitys taannee Tuomiojalle tuon ulkoministeriyden.

1968

Työ on kesken – nyt on aika saattaa se loppuun, sillä huomisen elämä vaatii sen – selviytyäkseen, niin ympäristöllisesti kuin yhteiskunnallisesti. Oletko Sinä valmis muutokseen?

...
Viitteet:
.
[14 Oli aika jolloin Tuomioja ja Väyrynen olivat yhtäaikaa ulkoministeriössä – ministereinä – kuuleman mukaan herrat tulivat hyvin toimeen … ?
...


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


Savonlinnasta - Pääskylahti - huomisen kajastus eilisestä



VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 184805

DOC uuden_valtaus_25112018.doc – OpenOffice Writer
PVM 25112018

841_7721 – 10:37_14:39 VV07

lauantaina, marraskuuta 24, 2018

Black Friday – kuluttamisen musta perjantai!







Elämme näyttö- ja vertailutaloudessa [1. Mitä se tarkoittaa? Yksinkertaisesti sitä, että haluamme erottua, olla joukossa ja/tai saada hyväksyntää – olemme markkinavirtauksen uhreja – kaikki perustuu kuluttamiseen, kasvuun [2 ja sen hillittömään hoentaan ---

[2011] ” … Sosiaalinen media jyrää ja avartaa tunnustamaan, ainakin näennäisesti. Vuonna 2011 tuli täyteen 42 vuotta, kun kansa sai tarpeekseen ympäri Eurooppaa - vähintäänkin nuorison keskuudessa. Tsekkoslovakia valloitettiin, ylioppilaat sytyttivät aatteillaan Pariisin - Helsingissä Vanha valloitettiin.

Oli uusien aatteiden tie - kansalaiset aktivoituivat, oli syntynyt henki ja muutostarve. Nyt jokin on niksahtanut tietyissä arabimaissa – missä mennään muuttuva maailma?

...
[ … omena kypsyy alkusyksystä. Marjat ovat poimittavissa myös loppukesästä lähtien. Elämän sykli säätelee meitä - olemme aktiivisia kypsyessämme henkiseen taantumaan, pelkona ettemme enää nouse vallitsevasta urautumasta. Kuluttamisen väsymys hiipii, ja tilalle siirtyy tarve pohtia, mitä huomenna tapahtuu. Kansalaisviisari kiertyy vääjäämättömästi - loputonta kulutuksen kasvua ei ole olemassa... ]

11012009 - Kansa pelkää muutoksia, joita ei osata ennakoida. Nyt suurin uhka on oman toimintamme tuloksena syntynyt huoli ympäristömme ja kulutusintomme romahtamisesta. Kulutus ja ympäristö lyövät kättä ja muutos tapahtuu. Kansakunta väsyy vertailutalouden konsensukseen - emme jaksa enää kuluttaa yli sen huolen, joka syntyi silmien avautuessa hallitsemattomasta muutoksesta ympäriltämme.

Historiallisesti tänään on kulunut pitkä aika viimeisestä kovasta kädenväännöstä, jossa puhallettiin kaikki patoutuneet paine-energiat loppulauseeseen - "ei enää koskaan". Kuten vanha sanontakin kertoo: "älä sano koskaan - ei koskaan" - toimii nytkin.
Levoton mieli kisaillessaan näytöstä ostovoiman tavoittelussa herätti oikeasti uhan omasta itsestämme ja suhteesta niihin resursseihin, mistä tämä elinvoimamme lähtee.

...
Puolueet ovat samasta juuresta lähtöisin,
... niitä vaivaa sanattomasti ja ymmärtämättömästi sovittu puolueiden konsensus. Edustajat ovat niin rakastuneita turvallisista kausipaikoistaan, että olisi oltava "uhka vaihdosta" jopa kesken kaudenkin. Nyt ei kovin suurta johtopäätöserehdystä sallita, puhumattakaan vauhtisokeudesta, joka ei huomannut ympäristön menneen edelle kansan arvoasteikossa.


Maallisen tavoittelu keskipisteenä oli eräs aikakausi,
... joka hokemana jatkuvasta kasvusta on nyt tiensä päässä. Poliitikko, joka ei hoksaa lopettaa rykimää kasvusta jatkuvasta, herää aamunkoitteessa tieltä, jolla vaeltaa moni etsien huomisen päämäärää ja joukkuetta, joka sinne johtaisi.

Emme enää tavoittele suurempaa, kauniimpaa, nopeampaa, helpompaa ja näyttävämpää. Maallinen adjektiivi vaihtuu arvoksi nähdä elintila väkevänä, josta perheen, suvun ja yhteisöllisyyden tunne ja yhteenkuuluvuus heräävät henkiin tarpeellisuuden tunteen kasvuna.


42 vuotta sitten opiskelijat nousivat barrikadeille
Joukkovoima asemoitui tahdoksi, siksi suuren voiman he mobilisoivat vapaaehtoisesti ja tunnehakuisesti. Aktiivisuutta ajoi kyllääntyminen sellaiseen, josta aika oli ajanut ohi - oli kasvanut tarve tunnistaa uusi uljas ihminen. Nahanluonti tapahtui nopeasti, kuten tapahtuu nytkin .... on ainekset pysäyttää kehitys, jossa mahdottomuuden tunniste ja kyllääntyminen paistavat jo uutta havainnoivaan katseeseen. [T]


Sukupolvet vaihtuvat
Suuntaukset kohtaantuvat mallinnuksissa, joissa katsotaan oppia ja mallia vuosimiljoonaisesta ympäristöstä - päämääriä ei enää ohjata taloushakuisesti, vaan ympäristölähtöisesti. Taseet muuttavat muotoaan, nyt tutkitaan aikaansaannoksien taseita ja henkilökohtaisia tilejä kulutuksesta ja jäljestä, jotka täytyy korjata. On remonttimiesten ja -naisten aika. … ” [Jatkuu linkin ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2011/01/tuulen-vire-yltyi-myrskyksi.html - alta]


Entä nyt 2018, kun huomaamme tuo kirjoituksen seitsemän lihavan vuoden jälkeen olevan edelleen erittäin ajankohtainen? Mitä teemme? Olisi aika hillitä kuluttamista ja siirtää vaihde vapaalle – kiihdytyksen sijasta. Hyväksyä vähentäminen, jonka voimme aloittaa täältä keskimäärin yltäkylläisestä lännen markkinataloudesta, jolle sälyttyy viimeisen 120 vuoden kulutusjuhlan ympäristöjälki [Kuva 1 – viimeiset 50 vuotta] – suurelta osin – kumuloituneena?

...
Viitteet:


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 184585

DOC black_friday_23112018.doc – OpenOffice Writer
PVM 23112018

537_4770 – 09:22_09:54 BF06

torstaina, marraskuuta 22, 2018

Rauhan ajan vakoilulentokuvat luovutettiin saksalaisten käyttöön

[Copy - paste] from ~  http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-tiedustelua.html   -


Bristol Blenheim - "lyhyt nokkainen"



Lainaus alkaa ---


Tekijä: Juhana Lepoluoto
Julkaistu alun perin Keskisuomalainen-lehdessä 3.5.2002


Armas Eskolan vuonna 1939 ohjaamien kuvausretkien yksityiskohdat kerrotaan vasta nyt


Avoimeksi jää vieläkin suuri kysymys: tiedettiinkö Neuvostoliitossa tiedusteluyhteistyöstä?

Vapun aattona 1939, rauhan vielä vallitessa Euroopassa, Immolan lentotukikohdasta nousi kapteeni Armas Eskolan ohjaama kaksimoottorinen Bristol Blenheim -kone suorittamaan salaista tehtävää Neuvostoliiton ilmatilassa. Lentolaite oli samaa "lyhytnokkaista" tyyppiä, jollaisia Eskola oli kuskannut Englannin Filtonista Suomeen vuodesta 1936 lähtien. Eskolan yksityiskohtainen kertomus noista rauhan ajan tiedustelulennoista on julkaistu vasta nyt, Kavo Laurilan kokoamassa ja osin kirjoittamassa teoksessa Jatkosodan kaukopartiolennot (Koala Kustannus 2002).

"Ensimmäinen lento suoritettiin todennäköisesti saksalaisten pyynnöstä", Eskola arveli.

Hänen mukaansa yleisesikunnan käytössä oli myös saksalaisia asiantuntijoita, jotka opettivat suomalaisille stereokuvien tulkintaa. Palkkioksi suomalaiset näyttävät saaneen erilaisia tiedustelulaitteita, joihin kuului myös erinomaisia ilmakuvakameroita. Aiemmin käytössä olleet brittiläiset Eagle-kamerat olivat osoittautuneet varsinkin korkealla lennettäessä epävarmoiksi vempaimiksi.

Talvisodan puhjettua monet sotilaat kuulivat rauhan ajan kuvauslennoista. Salaisuus nousi esille myös vajaat kolme vuotta sitten, kun sodanaikaista lentotiedustelua esitelleen näyttelyn koonnut eversti evp. Jyri Paulaharju kertoi siitä.

Yhteistyö saksalaisten kanssa on kuitenkin pysynyt pimennossa näihin päiviin saakka.


Kuperkeikkaa Aunuksen yllä

Ensimmäinen lento suuntautui 7 300 metrin korkeudessa punalaivaston päätukikohdan Kronstadtin yli Viron rannikolle ja Leningradiin. Kamera raksutti kuvia pitkin matkaa ja vappukatselmuksiin valmistautuvan punalaivaston vanavedetkin piirtyivät filmille.

Elokuuhun 1939 tiedustelulentoja oli tehty yli 20, joista 13 tuotti tulosta. Niiden kohteena olivat Laatokan itäpuoli lentokenttineen, Äänisjärven rantamat ja Petroskoin alue.

Muuan näistä lennoista oli aiheuttanut jyrkän nootin, jossa vaadittiin BL-tunnuksella merkityn suomalaisen koneen miehistölle rangaistusta. Eskolan ironia kuuluu vielä selostuksessa, jossa hän sanoo, että syyllisten etsintä aloitettiin varmuuden vuoksi Kauhavalta, ja syntipukin jäljille päästiin vasta juuri ennen talvisotaa.
Lentäjän happinaamarin letku oli irronnut huomaamatta, ja ohjaajalta katosi taju. Kone teki ihmeellisiä liikkeitä matalalla Aunuksen kaupungin yläpuolella. Ilmakuvaaja, ylikersantti Oinonen, ei päässyt konekivääritornin täyttäneen kuvauslaitteiston vuoksi käsiksi laskuvarjoonsa, joka tuntui ainoalta pelastukselta.

Toisella kerralla oltiin ongelmissa Suomen puolella: kuvauskoneen moottori sammui viallisten venttiilijousien vuoksi, mutta rajavartioston hallinnoimalle Onttolan kentälle matalalla liidellyt lentäjä onnistui lauhduttamaan kiukkuisen, vastaanottamassa olleen everstin tunteet. Erkki Raappanalle kerrottiin, mistä oli kysymys.


Kenraalikin etsi syyllistä

Talvisodan toisena päivänä, 1.12.1939, ilmavoimien komentaja, kenraali J. F. Lundqvist saapui Tikkakosken Luonetjärvelle ja levitteli esikunnassa Eskolan sanoin "nähtäväksi mahdottoman määrän ottamiamme valokuvia". Samalla kenraali totesi, että salaisuuksien aika oli päättynyt. Vuoden 1941 alkupuolella Eskola kutsuttiin kuitenkin kuultavaksi. Samainen ilmavoimien komentaja oli määrännyt kirjelmällään aloitettavaksi tutkimukset valokuvauslentojen ilmitulosta. Eskola kertoo: "Kieltäydyin jyrkästi minkäänlaisista kuulusteluista".

Jatkosodan päätyttyä anglofiilinä pidetystä Lundqvistista leivottiin puolustusvoimien komentaja. Presidentti Juho Kusti Paasikivi vapautti hänet kuitenkin tehtävistään, kun Lundqvist yritti tehdä liittoutuneiden valvontakomissiolle palveluksia, joita ei ollut edes pyydetty. Lundqvist halusi puhdistaa armeijan johdon pikavauhtia pakottamalla korkeita upseereja eroamaan.

Lundqvistin jälkimaine jäi oudoksi, eikä kukaan ole pitänyt tuota entistä tykistöupseeria ainakaan ilmasodan asiantuntijana.


Tiesivätkö venäläiset?

Yhdysvaltain viestitiedustelulaitoksen NSA:n julkaisemissa avatuissa venäläistiedustelun viesteissä, niin sanotuissa Venonan papereissa, on Suomeakin koskevaa aineistoa. Viestien mukaan Neuvostoliitolla näyttää jatkosodan aikaan olleen tiedottajia korkeissa suomalaisissa hallitus- ja sotilaspiireissä.
Juuri ennen talvisotaa venäläisten sotilastiedustelu oli sekasorrossa, kun sen luoja, Jan Berzin, oli menettänyt henkensä puhdistuksissa. Aiemmin Berzinin johtama laitos oli selvittänyt agenttinsa, valokuvaajaluutnantti Vilho Pentikäisen, avulla Viron ja Suomen salaisen sotilasyhteistyön Suomenlahden sulkemiseksi.

Tiedetään, että suomalaisten Blenheim-ohjelma kiinnosti punatiedustelua erityisesti ja että nuo pommikoneet olivat sabotointikohteiden listalla. Voi kuitenkin olla aiheetonta epäillä, että Eskolan koneen venttiilijousien viallisuus olisi johtunut tihutyöstä.

Mutta jos suuren vainoharhaisuuden ja tuholaisjahdin huumaama Josif Stalinin diktatuurihallinto oli saanut jostain - ja mahdollisesti korkeasta lähteestä - vihiä suomalaisista vakoilulennoista, tiedolla saattoi olla vaikutuksensa myöhempiin tapahtumiin.

Tiedustelukuvausten lentäjä, everstiluutnantti evp. Armas Eskola, tapasi vielä elossa olevia kollegojaan Tikkakosken ilmailumuseossa vuonna 1989.

Kuvauslentojen aikana Armas Eskola oli sotilasarvoltaan kapteeni.










Tästä aiheesta käydään mielenkiintoista keskustelua Third Reich Forumilla, josta englanninkielistä keskustelua lainattu alle. Viestien pihviosuus lainattu alle:
Did anyone saw article from Etelä-Suomen Sanomat 17.11 "Suomalaiset Leningradin taivaalla kesällä 1939" (Finns in the Leningrad sky in summer 1939). It tells about several (23 if I remember correct) missions where Bristol Blenheim plane with 3 crew members flew over and photographed Leningrad, Kronstadt, and southern beach of gulf of Finland. Germany used same region in their attack to Leningrad in 1941. Only few people knew about these missions and no one still knows who needed these pictures. Captain Armas Eskola who flew all 23 missions believes that Germany was behind it...--
This is the first time I have seen this information. Sounds a bit far fetched that RAF would have done photographing flights on German account in 1939. More plausible reason would be own security needs. The situation in Europe was already getting tense and photographic information, or spying if the planes flew over Soviet territory, could have revealed any troop concentrations on the Soviet side of the Finnish and Estonian borders. Strength and location of the Soviet Baltic Fleet would probably also have been of interest. If there was any co-operation with some other nation, I would guess it was Estonia. Especially given the recently published study on Finnish-Estonian co-operation in coastal defence.
--
I have also red about these flights. They are well described in Laurila's book about Finnish long-range patrol pilots (published in 2002) and also in the book(s) of Joppe Karhunen. These stories are written/told by Capt. Eskola himself so they should be reliable.
Eskola says that he saw German officials at Helsinki in the RAF Staff. Finns also received new Zeiss cameras from Germany for these missions, so it is more than likely that this photography operation was mutual Finnish-German one. Why these regions were photographed is another thing, but it is always good to know what is behind the frontier because situation was becoming "hotter" all the time...

My theory is that photographing was done for the making of new better maps. On the other hand Soviet Union carried out similar kind of job in Finland and for sure elsewhere too. These flights were called "ghost flights" in Finland and happened before Winter War. For example Lt. T. Huhanantti was about to crash with an unknown plane near Utti air base in 1938 (or 39?). That plane flew with all lights off and Finnish pilots believed that it would have been in secret duties. But was it a Soviet one? The Commander of RAF ordered that Huhanantti should admit that he saw nothing.
--
AFAIK Soviet "Ghost flights" over Finland were common in 1934 and also just before WWII. There was a big trial against Finnish helpers (beacon maintenance) of these flights and it seems that this trial proved that the Soviet flights really had occurred. However, I have only one source for this information: the book "Skuggan över Norden" by Valentin Sjöberg, that was written for political reasons, i.e. anti-bolsevism. Who knows of later and more objective sources?
--
I don't think the fact that the cameras were manufactured by Zeiss is very relevant. Zeiss manufactured most if not of all cameras that Finns used for aerial photography. One type manufactured by Zeiss was designed by Nenonen's staff. Zeiss bought the patent.
It is an other matter if German officers have been present. Still I don't really see what possible benefit Finns could have had from the business. Being caught on a mission does not sound worth the trouble if the only beneficiary was a third power. German-Finnish relations were not the best possible in 1938 or 1939 either. There must be something more to it than has been mentioned in the references quoted here.
--
I don't think the fact that the cameras were manufactured by Zeiss is very relevant. Zeiss manufactured most if not of all cameras that Finns used for aerial photography. One type manufactured by Zeiss was designed by Nenonen's staff. Zeiss bought the patent.
I thought Gen. Nenonen just invented the method of stereo photographing and Zeiss made the camera systems for that. I don't know any details so I may be wrong but this indicate that Finns and Germans co-operated in this sector already much before WW II.

It is an other matter if German officers have been present. Still I don't really see what possible benefit Finns could have had from the business. Being caught on a mission does not sound worth the trouble if the only beneficiary was a third power. German-Finnish relations were not the best possible in 1938 or 1939 either. There must be something more to it than has been mentioned in the references quoted here.

I didn't say "German officers" because officials Eskola met wore civil clothes but spoke German. It is also possible that these guys were not Germans.
Of course we Finns get these photographs too. It seems that another country partisipated in these missions - perhaps financing them, supplying films and cameras etc. The primary reason for these flights was for sure mapping. Perhaps spying newest Soviet ships and aircraft (types and numbers) could be other reasons.

I don't think military relationships would have been as bad as political relationships. You forget that Gen. Halder visited in Finland in the summer 1938 (IIRC). Many Finnish officers visited in Germany for example Capt. "Eka" Magnusson (later Commander of Flying Squadron 24) who got to know interesting things on German air defense in 1938. Heinkel He 112 "cannon fighter" was demonstrated at Utti after that visit, but was fortunately not bought (it was a "sheep in wolf's clothes" according to Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti / Finnish Aviation History Magazine).

--
This is a very interesting post. Thank you for posting it on this forum. I would like to give some more fuel to this discussion by asking some further questions. I hope you don't mind me doing this. The questions are:

a.) Did Finland have any naval intelligence surveillance stations along the Baltic Sea coastline and on the islands of Suursari, Seiskari and Lavansaari, from which it could easily monitoring the movements of the Soviet Baltic Fleet? I have read in some book some years ago that from the Finnish border town and famous sea resort before the war, TERIJOKI, today known as Zelenogorsk, you could very easily saw all the movements of the Soviet Baltic Fleet in Kronstadt and Sankt Petersburg?.

b.) If these aerial reconnaissance flights really happen, how come the Soviets were not aware of them? I mean the fact that someone could made twenty-three air missions unharmed over Kronstadt and Sankt Petersburg, the second largest city in Soviet Union and the largest Soviet Naval Base in the Baltic, in such a tense time as it was 1939 is leaving me in some skepsis. Was either the Soviet air defense so badly manned and led or ..... Also, how come the Soviet spy, one Finnish officer in the Finnish headquarters did not introduce to the Soviets that such reconnaissance flights are being carried out over Soviet Union? Unless of course, if they were kept in absolute secrecy even in the Finnish Military Command.

--
It would seem extremely risky to fly such missions over the very city whose security was used as the pretext for territorial demands on the Karelian Isthmus. If the Blenheim would have been shot down, it would have offered an immediate reason to attack, so the risks were politically high explosive.
On the other hand, Blenheim was a comparatively fast aircraft compared to Soviet fighters at that time (Polikarpov I-16), and obviously the missions were flown in a very high altitude to avoid detection visually or by sound. Apparently the weather had to be bright for good photographic resolution.

Air surveillance radar systems were not operative on the Soviet side then, so the Blenheim would have been revealed only with bad luck from an airborne Soviet fighter.
The number of missions, 23, sounds high. Do the sources give the reason for this? Was it perhaps "basic research" to determine a reference point regarding normal peacetime military activity, to be compared with troop concentrations later?

Are you quite sure about the name of the battleship above?
My bet is it's the "Oktyabrskaya Revolyutsiya", or October Revolution.
"Gangut" is an interesting story in itself. The Soviet / Russian naval history celebrates an unknown naval battle, "The Battle of Gangut", which few know about in the west. "Gangut" is actually the Russian way of pronouncing the Swedish "Hangö Udd", for "Hankoniemi" in Finnish. As far as I remember, The Imperial Russian Fleet had success in its waters against the Royal Swedish Navy sometimes in history. But I have not heard of "Gangut" given as a name to a warship.

--
I thought Gen. Nenonen just invented the method of stereo photographing and Zeiss made the camera systems for that. I don't know any details so I may be wrong but this indicate that Finns and Germans co-operated in this sector already much before WW II.
Nenonen did not invent the method but he and his staff improved it a lot increasing the efficiency by 20 times compared to what it was before. This led to a situation where the army was mapping Finland 5 to 10 times faster than the civilian authorities.

Zeiss was not selected because it was a German company but because it was the best. And in some areas it still is. Some Japanese camera manufacturers still use lenses made by Zeiss because of their superior quality. So the fact that the equipment was "made in Germany" is not very significant.

What comes to the visits of German officers in Finland that was the policy German government followed in Finland. The more the diplomatic relationships deteriorated the more German foreign office used the in-official channel that soldiers provided. Because of personal relationship between many Finnish and German officers it was relatively easy to get an invitation. German political goal was to prevent Finland becoming one of the Scandinavian neutrals. Those days both Germany and Russia allowed Finland only to choose side not to stay out. From Finnish point of view, the ministry of foreign affairs did not understand how the visits of German and western, especially British, military would be interpreted in Soviet Union. Obviously Berlin understood very well how the visits would be interpreted.

Wipert von Blücher's (German ambassador in Finland) comments that have been quoted in many history books are very revealing. He clearly saw how the German influence in Finland deteriorated towards the end of the 1930's and he did his best to slow down the process. Using visits of the military was one of the ways he recommended. He also tried other measures, like inviting Finnish artists to visit Germany. Unfortunately Olavi Paavolainen's visit turned into a disaster from Blücher's point of view. As Blücher himself noted "ten years would not be enough to make good of the damage caused by Paavolainen's book" (Kolmannen valtakunnan vieraana, Guest of the Third Reich).

Without more information I still find it hard to believe that FAF would have photographed Leningrad area on German account given the potential consequences of getting caught. I don't doubt that Abwehr could well have received copies of the photos through some deal.
--
a.) Did Finland have any naval intelligence surveillance stations along the Baltic Sea coastline and on the islands of Suursari, Seiskari and Laavansaari, from which it could easily monitoring the movements of the Soviet Baltic Fleet? I have read in some book some years ago that from the Finnish border town and famous sea resort before the war, TERIJOKI, today known as Zelenogorsk, you could very easily saw all the movements of the Soviet Baltic Fleet in Kronstadt and Sankt Petersburg?

Well, not officially, but we could watch over all movements of Soviet Baltic Fleet. That was the main reason we lost Karelian Isthmus, these islands and submarines were forbidden for the Finnish Navy. Finns together with Estonians had solved the encrypting code of Soviet Baltic Fleet and could read their messages, so there was no need for observing.
All coastal batteries which could hit the sea routes to St. Petersburg and Kronstadt naval base were destroyed according to Tartu peace agreement in 1920. Also the islands of the Bay of Finland were unarmed.
Terijoki [Zelenogorsk] was not a town. There were only three towns in ceded areas: Viipuri [Vyborg], Sortavala and Käkisalmi [Priozjorsk].

b.) If these aerial reconnaissance flights really happen, how come the Soviets were not aware of them? I mean the fact that someone could made twenty-three air missions unharmed over Kronstadt and Sant Petersburg, the second largest city in Soviet Union and the largest Soviet Naval Base in the Baltic, in such a tense time as it was 1939 is leaving me in some skepsis. Was either the Soviet air defense so badly manned and led or ..... Also, how come the Soviet spy, one Finnish officer in the Finnish headquarters did not introduce to the Soviets that such reconnaissance flights are being carried out over Soviet Union? Unless of course, if they were kept in absolute secrecy even in the Finnish Military Command.

They just couldn't find/reach a fast flying single plane. The flying height was 6000 m which is quite high. Not all of these flights were directed to St. Petersburg. The whole coast from the border of Estonia, Karelian Isthmus and areas north from Lake Ladoga were photographed. And not all missions succeeded. IIRC at least once plane was about to crash when there was a failure in pilot's oxygen system. Plane crossed the border at low level and it was seen by Soviet soldiers. This occasion led to the exchange of notes between Finnish and Soviet border authorities.

I'm not quite sure if there were Soviet spy(s) in Finnish General Staff, more likely they worked in the Ministry of Defense. As a matter of fact even the Commander of Air Defense Maj.Gen. Jarl Lundqvist didn't know about these missions initially. The order came from the General Staff.
Perhaps our military authorities wanted to assure that there would have been no danger of amphibious assault against the southern coast of Finland. For us Soviet troop concentrations were of course vital information.




--- lainaus päättyy