keskiviikkona, toukokuuta 31, 2006

Kiinan talous kohtaa meidän aikaisemmat ongelmat


Kiinan talous oli maailman suurimpia jo 1800-luvulla. Järjestelmä perustuu suureen joukkoon kuluttajia, suunnilleen yhteiseen kieleen ja historiataustaan. Kollektiivisesti ajatteleva ihminen on suotuisa massiivisessa kokoonpanotyössä ja taloutta nostaa juuri nyt hyvin alhainen palkkataso, joka houkuttelee länsimaalaista sijoitusrahaa tuottamaan omistajilleen helpommin voittoja kuin esimerkiksi Suomessa.


Suomi on palkkapolitiikassa taantuva maa 


Me olemme myös kulutuksessa auringonlaskun maa, jossa perheillä on jo kaikkea sitä, mitä ei ole Kiinassa 85% ihmisistä. Suomalainen elintasosopimusyhteiskunta on nykymuodossaan päätepisteessä. Palkkamme eivät voi nousta enää, koska tuottavuutta ei voi nostaa ja uusinnovaatioita emme kykene aikaansaamaan siinä määrin, että perinteellisesti ajateltu nouseva kasvutalous kehittyisi.


Suomelle kuin monille muille kasvutalousmaille koittaa kyllästepiste, 


jossa materiamuutokset (teollinen työ) lisättynä henkisellä pääomalla (osaamisella) ei riitä kehittämään meille tyypillisiä kasvulukuja. Suomalainen kasvu tulee nykyisin suurelta osin ulkomailta. Suomi on muuntumassa kulutusyhteiskunnasta informaatioyhteiskunnaksi, jossa tavarapaljous ei ole enää itseisarvo, vaan tieto ja ymmärrys tasapainoisesta elämästä luonnon kanssa. Siirrymme suojelemaan ympäristöämme ja vaalimaan lapsillemme elinkelpoisempaa elinpiiriä.


Käytännössä olemme jo siirtäneet ostovoimaamme muun muassa Kiinaan työpaikkoina, 


joissa me emme pysty tekemään sitä kilpailuosuutta, että työ kannattaisi täällä tehdä. Ensin vietiin kokoonpanoa, tuoden komponentteja Suomesta, nyt monet komponentitkin tilataan kiinalaisilta alihankkijoilta, joita siirtyy myös suomalaisten omistukseen. 

Yksinkertaisesti suoritamme vapaaehtoista kehitysmaapolitiikkaa nostamalla pikkuhiljaa toimillamme Kiinan palkkatasoa, aluksi suomalaisissa tehtaissa ja pikkuhiljaa palkkatason noustessa myös heidän omissa tehtaissaan. Kiinan johto ymmärsi vapauttaessaan talouttaan tämän kehityssuunnan.


Kiina saa ongelmikseen saasteet, 


liikakulutuksen raaka-ainevaroihin nähden, veden puutteen ja kaaosmaiset liikenneruuhkat sekä hallitsemattomat päästöt niin vesistöön kuin ilmakehään. Ainoana erona meidän "likaisiin vuosikymmeniin" on se, että Kiinassa on jokaista meitä suomalaista kohden 250 kiinalaista toveria. 

Kiinan ongelmat ovat siis 250-kertaiset aikaisempiin ongelmiimme nähden. Kiinan johto on tietoinen tästä riskistä valitessaan "rikastumisen tien" varovaisin askelin tuntemattoman joen poikki tunnustellen pohjan karikkoja ja väistellen pahimpia kiviä (Deng Xiaping).


Kiina tarvitsee yksiselitteisesti nykyisen kaltaisen hallintajärjestelmän, 


jotta nämä jättiläismäiset ongelmat, ja ratkaisut niihin, pysyvät reaalimaailman tasolla. Kiinassa ei äänestetä turhaan, siellä toimitaan. Sars epidemian aikana aluksi kaikki tapahtui hitaasti, mutta kun suorakäskytysmentaliteetti ulottui kaukaisimpiinkin kyliin, systeemi toimi ja kiinalaiset mittasivat toinen toisiltansa kuumeen ja Sars talttui.


Suomi on esimerkki monissa asioissa Kiinalle; koulutus- ¨ja oikeusjärjestelmä, 


energiatehokkuus, paperinvalmistus, tietoliikenne ja suurien projektien hallinta. Kiinalle Suomi on myös askel Eurooppaan ja ennenkaikkea Venäjälle. Kouvolaan rakentuu eräs Siperian radan päätepisteistä. Kouvolassa kohtaa ennakkoluuloton kaupungin johto, yritteliäs kiinalainen liikemies sekä Kiinan kauppaviranomaisten täysi tuki. Suomeen on tulossa suuret määrät kiinalaisia pk-yrityksiä piristämään yrityselämäämme ja kansantalouttamme. Suomi on yksi maailman turvallisimpia maita yrittää.


Kiinalainen optimismi raivaa esteet tieltään ja kehittää, 


toivottavasti mm. yhdessä suomalaisen osaamisen kanssa, uusia tekniikoita 250-kertaisiin ongelmiin. Suomi on nyt havainnut, että liukuhihnoja ei meillä voida ylläpitää kilpailutaloudellisesti. Meidän on mentävä sinne missä kysyntä, työvoima ja raaka-aineet kohtaavat. Kiinassa palkat nousevat ja meillä täytyy kokonaiskustannustason laskea, jos aiomme säilyttää osamme maailmantaloudessa.


Kaikki me emme voi olla omistamassa Kiinassa tehtaita 


Lisäksi emme voi teetättää kaikkea työtä muilla, emmekä palvella vain toinen toisiamme. Väestöpohjamme alkaa pienentymään lähi vuosina sopivasti, mutta kivualiaasti, koska pyramidi keikkuu kärjellään tovin, kunnes suuret ikäluokat ovat poistuneet muonavahvuudesta. 

Toisessa vaihtoehdossa meidän on tuotava palvelualtista uustyövoimaa hiukan pienemmällä palkalla, vaikkapa Kiinasta 100.000 henkilöä hoivaamaan meitä ihmisinä ja meidän sijoituksiamme rahastoissa, toivoen ettei mailmanlaajuinen superlama järkytä koko globaalisysteemiä. Sekään ei ole kaukana, sillä siihen tarvitaan öljyn loppuminen, Iranin sota, Kalifornian maanjäristys, pandemia ja jo meneillään oleva ilmaston lämpiäminen.


Ilkka Luoma

sunnuntaina, toukokuuta 28, 2006

Sähköinen läsnäolo generoi spontaaneja reaktioita

Printtimedia ylitti ns. kansalaissietokyvyn Lordin kasvojen paljastamisessa. Media on vedenjakajalla muutoinkin; suoravaikutus, välitön informointi, kansalaisaktivismi, myös tiedon tuotossa, on saamassa jalansijaa ammatillisesti tuotetun tiedon ohelle. Toimittajatyö ei tule poistumaan, sillä ammatillisista arviointia ei korvaa hektinen kansalaisinformaatio, joka pikaistuu herkästi. Kritiikki vaatii edelleen oppinsa ja laajaalaisuus tiedon tuotossa on entistäkin tarkeämpää, koska tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Voidaan arvata, että paperin tuhlaaminen printtimediassa muuttaa muotoaan ja painopaperi tiedon kuljetusalustana tulee poistumaan.

Kuvassa MTV-3 virittelee kalustoaan Lordi-konserttiin 26.5.2006, klo 17:12. MTV 3 on yksityisomisteinen televioyhtiö, joka käyttää YLE:n jakeluverkkoa siirtäessään ohjelmiaan yleisölle. MTV elää mainoksilla ja valtiollinen YLE lupamaksuilla. YLE lähetti Lordi-konsertin, vaikka MTV 3 olikin paikalla myös Helsingin Kauppatorilla. YLE on valtio-omisteinen sähköisen tiedon, ohjelmien, dokumenttien ja elokuvien koostaja ja välittäjä. Monopolilupalaitos puolustaa paikkaansa parlamentaarisen tiedon turvaamiseksi, vaikkakin totuus ei ole kytköksissä mihinkään Eduskunta jakoon eikä vaalituloksiin. Tieto on rajaton ja maaton. Tiedolla ei ole omistajaa, vaan tieto liikkuu ja muuttaa muotoaan käsityskyvyn, omaksumistaidon ja ymmärtämisen risteytymänä. Ihminen ja kansa ovat juuri niin osaavia ja tietäviä, kuinka monipuolisesti erinäkökulmista he tietoa janoavat. Uteliaisuus on perushyve, joka nostaa kansakunnan kykyä ymmärtää ympäröiväänsä. DSC_12188.JPG. 1/400s, f10., 27 mm. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Lordin kasvojen paljastus räjäytti kansalaiset reaktioon, joka varmasti yllätti tunnetun juorulehden. Lukijat ja kuluttajat pikaistivat kokemansa sympatian Lordista viestiin medialle: Nyt meni liian pitkälle. Kuluttajan asema on kvartalisoituneessa taloudessa jäänyt taloudellisten - ja työpaikkasiirtojen varjoon. Kuluttaja on ollut ja on osaksi vieläkin informaatioltaan median ohjaksissa. Internet palstoineen ja areenoineen on noussut peruskansalaisen välineeksi ohjata suoraan mielipiteitään maaliin. On alkamassa suoran kansalaisinformoinnin aikakausi. On helppo antaa osallistumista, niin hyvässä kuin pahassa, internetin välityksellä.

Lordi nostatti kansakuntaan mielihyvää suomalaisesta osaamisesta, sinnikkyydestä ja nimenomaan tässä tapauksessa erilaisuudesta. Mehän olemme ylpeitä omasta "poikkeavuudestamme"; olemme hiljaisen juroja, rehtejä tunneihmisiä, jotka eivät suuremmin jupise vaikeuksistaan. Lordi sai kansalaisten sympatiat, ja aiheesta. Eräs laajalevikkinen juorulehti julkaisi inhimilliset kasvot kansan näkyville. Lordi oli kohteliaasti pyytänyt pidättyvyyttä itseensä liittyvässä asiassa. Lehti ei kunnioittanut toivomusta, vaan lisämyynti kiilui silmissä ja kasvot pantiin kanteen. Kansa nyppiintyi, keräsi hetkessä 190.000 nimeä ja ko. julkaisseen lehden tilausten peruuttamisaalto on käynnistynyt.

Kansa vaikutti suoraan asioihin ilman välikäsiä. Suomalainen nousee aina puolustamaan rivikansalaisen oikeutta, heikomman asemaa ja väärinkohdellun kunniaa. Tavallinen suomalainen muistaa edelleen hyvin Matin tuoman kansallishengen maailman parhaana mäkihyppääjänä kautta aikojen.

Länsimaalaiseen toimintamalliin kuuluu oikeus vapaaseen mielipiteen muodostamiseen. Oikeuksiin kuuluvat myös julkaisunvapaus, kuten myös kritiikki ja vastaväitteet. Samalla tavalla markkinatalouteen kuuluu voimakas kuluttajaohjautuminen. Elämme mainoksien ja markkinoinnin kautta kuluttamaan sitä, mikä tuntuu mukavalta ja tarpeelliselta. Lehdet tilataan vapaaehtoisesti ja ne myös peruutetaan vapaan markkinamekanismin mukaisesti.

Kuluttajien suorakäyttäytyminen ohjaa tehokkaasti tuotekehitystä ja laadunseurantaa. Laadun huonontuessa sana kiertää sähköisissä vaikutekanavissa ja reagointi on nopeampaa kuin eilen. Kansakunta istuu laajakaistansa päällä sekä toistensa "iholla" viestittäen salamannopeasti tuntojaan, mielipiteitään kuin myös närkästystään tai kiitostaan. On alkamassa kansalaisvaikuttamisen aikakausi.

Laivayhtiö Tallink lopetti välittömästi jäteviesien kaadot Suomenlahteen. Juorulehti sai palautteen dramaattisemmin kuin päätoimittaja tajusikaan. Kansalaisvaikuttaminen on tehokkaimmillaan kulutustapahtumapäätöksissä. Kansalaisilla kuluttajina on valtava voima yhdistyessään. Kuluttajien päättäessä, että esimerkiksi kotimainen elintarvike on kansalaisvelvollisuus ostoskorissa, on sillä ratkaiseva merkitys koko elinkeinoelämällemme sekä työpaikoille Suomessa. Kuluttajien valta kasvaa takaisin nopeissa sähköisissä kansalaisten "omissa medioissa" netissä, palstoilla, areenoilla ja sähköisissä läsnäolovuorovaikutuksissa. On alkamassa reaaliaikainen vuorovaikuttamisen aikakausi.

Eduskunnan olisi asennoiduttava herkällä tavalla kansalaisten suoravaikuttamiseen. Kyselyt kuluttajilta ja veronmaksajilta voisivat lähentää kansalaisaktivismia yhteisten asioiden hoitoon. Kansalaiskyselyt voisivat olla osa eduskuntatyöskentelyn arkipäivää. Kansanedustajan on tultava äänestäjiensä pariin muutoinkin kuin kahvitteluiltamissa ja kinkereillä juhlapuheiden yhteyksissä.

Parhaat myynti-ihmiset ovat aina, niin uusien kuin vanhojenkin, asiakkaidensa "iholla" tunnustelemassa tuntoja huomisen kulutuspäätöksistä. Edustuksellisuus voi olla samoin "äänestäjien "iholla" kokemassa yhteiskunnallisia muutospaineita ja -tarpeita. Edustajan työnantaja on äänestäjä ja luottamusta voidaan mitata myös vaalikausien välillä. Aktiivisuuden herääminen kahta kuukautta ennen vaaleja on roiskaus äänestäjän kengille. On turha puhua lyhyestä muistista, on puhuttava jatkuvasta vuorovaikuttamisesta ja uteliaisuudesta mitä kauppatoreilla tapahtuu. Suhteet luodaan ja kaupat tehdään asiakkaiden luona. Kaupat eivät kävele toimistoihin, eivätkä äänestäjät Eduskuntasaliin.

Ilkka Luoma

Jan ja Riina Gleisnerin 30 - Vuotisjuhlat



Ryhmäkuva Okun ja Riinan 30 - vuotisjuhlista 27. toukokuuta 2006. DSC_12357.JPG. Kello 20:40. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.


Suuri joukko Okun ystäviä ja tuttuja kokoontuivat Helsingin kaupungin Vuorilahdentiellä Laajasalossa. Ryhmäkuvassa miltei kaikki osallistuneet. Sää suosi ja meno oli väitöntä ja leikit hauskoja. Ruokaa ja juomaa oli riittävästi. Suuri Kiitos juhlien järjestelijöille sekä Onnentoivotuksen myös Okun siskolle Riinalle, joka myös täytti samaiset 30 vuotta.

Samana iltana ehdittiin vielä Pirre Valtasen maisterijuhliin Kivalterintielle Oulunkylään. Kuvia napsittiin sieltäkin.

Israelin itsekäs valloituspolitiikka

Israelin suurlähetystön tunnusmerkki Helsingissä, kuvattu 19.5.2006, klo 14:02. DSC_12138.JPG. 1/40s, f4.2., 57 mm. Israel valvoo ja vartioi huolellisesti lähetystöjään, tätäkin kuvattaessa kävi lähetystön henkilökuntaan kuuluva virkailija kuvaamassa automme ja henkilöt sen sisällä. Israel on sotilasvaltio, joka joutuu olemaan varpaillaan joka suuntaan. Hoidettu politiikka mm. palestiinalaisiin on surullisen taitamatonta, ja onkin syytä olla tarkkaavainen, kun Israel käy ritsakansan kimppuun taisteluvaunuin ja -kopterein. Israel on ylimitoittanut arsenaalinsa palestiinalaisia kohtaan. Ylimielisyys ja voiman tuntoon tuudittautuminen voi osoittautua vielä kohtalokkaaksi. Israelin normaali kansa kuten palestiinalaisetkin ansaitsevat rauhan, mutta Israelin sotahaukat eivät rauhaa halua. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.


Israel ja USA pääosissa ovat onnistuneet lyhytnäköisessä politiikassaan asettamaan vastakkain palestiinalaiset. Rahan valta on suuri. Nälän koittaessa ollaan valmiit taisteluun vaikka maamiehiä vastaan. EU säesti parlamentarismin ylimpänä ystävänä rahahanojen sulkemista demokraattisesti valitulle Palestiinan Hamas-johteiselle hallitukselle.

Hamas ei ole tunnustanut Israelia, ...vielä. Saavuttaessaan laillisissa vaaleissa enemmistön palestiinalaishallintoon, ei Israelin tunnustus ollut päällimmäisiä asioita. Voittajan täytyy aina purkaa ylimääräinen tunnekuohu ennen kuin palataan arkeen. Hamas on kuitenkin koko vallassoloaikansa välttänyt ja estänyt omat iskut israelilaisia kohtaan. Hamas opettelee hovikelpoiseksi.

Israel ja USA:n George W. Bushin hallinto päällimmäisinä näkivät aikansa tulleen ja vaikeuttavat kaikin keinoin demokraattisesti Palestiinan kansan valitseman hallituksen toimintaedellytyksiä. USA uhraa omia, pahasti vajeellisen liittovaltion, varoja Irakiin pontimena demokraattisesti valittava uusi Irak, jossa kansa vapailla vaaleilla valitsee hallintonsa. Palestiina teki näin ja USA osoittaa suurta kaksinaamaisuutta näiden kahden eri maan asioissa. USA:n edut ja valvottavat etupiirit ovatkin hyvin erilaiset. USA pelaa aina Israelin päätyyn ja Irakissa politiikkaa ohjaa energia. Palestiinalla ei ole mitään, ainoastaan kansallistunteensa, jota nyt murennetaan Hamasin ja Fatahin vastakkainasettelulla.

Israelin yksipuolisesti rakentama muuri eristää myös sen itsensä. Muuri on ajattelujäänne turvasta, ymmärtämättä, että lopullinen rauha tulee rinnakkain- ja sisäkkäinelosta, jossa kumpikin tunnustaa toisensa. Ihmisinä, muurin molemmin puolin, kummallakin on samanlainen nahka ja ruoansulatus kuin myös toiveet hyvästä elämästä. Molemmin puolin peruskansalaiset ovat väsyneitä loputtomaan kahinointiin. Ääriainekset rapauttavat tavallisen kansan orastavat toiveet uteliaisuudesta kokea toisen erilainen maailmankatsomus. Hamas kykenee turvaamaan järjestyksen Palestiinassa.

Hamas ei ole asettanut kyseenalaiseksi Mahmud Abbasin presidenttiyttä. Israelin uudella pääministerillä Ehud Olmertilla pitää olla kyky hillitä omia äärijuutalaisia aineksia. Äärijuutalaiset eivät ole sen enempää Jumalan valitsemia kuin palestiinalaisetkaan. Jumala on luvannut maan kaikkien ihmisten asuttavaksi. Noin 3000 vuotta sitten Egyptin suuret faaraot hallitsivat nykyisiä palestiinalaisten ja israelilaisten alueita. Nykyiseltä Turkin alueelta tulleet heettiläiset olivat egyptiläisten vakiovastustajia päätettäessä kaupallisista eduista ja rajankulusta.

Venäjä näkee tasapainoittajan aseman uutena ratkaisijana valtariidassa. Presidentti Putin ymmärsi kutsua Hamasin vierailulle Moskovaan ja järjestää rahoitusta Palestiinan hallinnon ylläpitämiseksi. Venäjän asema on mielenkiintoinen, kun ajatellaan, että Israelissa on suuri Venäjältä/entisestä Neuvostoliitosta tullut juutalaisvähemmistö. Israelissa on ollut havaittavissa jännitteitä uusmaahanmuutajien ja aiemmin alueelle tulleiden välillä.

Israelilla ei ole mitään etuoikeutta muurien pystykseen, kuin ei myöskään valloitettuihin alueisiin. Palestiinalla ei ole myöskään mitään etuoikeuksia, vaan yhteistoiminta säätää rinnakkaiselon, jossa toivottavasti taloudelliset aktiviteetit estävät myöhemmät väkivaltaiset välienselvittelyt. Molemmat osapuolet kansalaisina pelkäävät vallitsevaa jännitettä. Israel ylläpitää alueen vahvinta asevoimaa "itsetodisteluna" vastineeksi sotaiselle retoriikalle, mihin arabimaat useasti ilmaisuissaan pyrkivät. Länsimaalainen tulkinta ei aina ymmärrä retoriikan luonnetta.

Myötämielisyys, valloitettujen alueiden luovutus takaavat parhaiten rauhan alueelle, sillä palestiinalaiset ovat yhtä väsyneitä jatkuvaan sotaan, murhiin ja väkivaltaan. Ihmiset haluavat rauhassa elää arkielmäänsä; syödä, jatkaa sukua ja harjoittaa uskontoansa sekä tyypillisä tapojaan.

Israelin taloudellisesti vahvempana ajattelisi ymmärtävän vastaantulon ja näin parhaiten takaavan itselleen normalisoituvan yhteiskuntaelämän. Israelin sotahaukat eivät halua tasapainoa. Pitääkseen valtaansa yllä, haukat haluavatkin lietsoa väkivaltaa ja pelon ilmapiiriä. Toisen puolen samankaltaiset äärinekset helposti ryhtyvät samaan; kierre on valmis. Israel ei voi kostaa muinoin juutalaisten kohtaamia kärsimyksiä. Mikään inhimillinen kristillisyys ei kehoita vastaamaan pahaan pahalla.

Ilkka Luoma

torstaina, toukokuuta 25, 2006

Ilmiöitä voitoista ja häviöistä erilaisuuden nimissä

Tämän Lordi konsertin kuvakollaashin ensimmäinen otos, klo 17:24. Järjestäjät jakoivat auliisti mustia Lordi-ilmapalloja halukkaille. Pallot loppuivat luonnollisesti kesken ja moni lapsenmielinen pahoitti tunnelmansa :) Tämän kollaashin ottajalle toki pallo riitti. joka tuli lahjoitettua pienelle tytölle myöhemmin. Konsertti oli jymymenestys. Aurinko paistoi ja juhlakansalla oli hauskaa alusta alkaen. Ikähaitari oli 5-80:een. Lordi sai sen, minkä se oli ansainnut. Suomen kansa otti Lordin omakseen. DSC_12192.JPG. 1/320s, f9., 37 mm. Kuva 1. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Innokkaita digikuvaajia oli moneksi mitä hienoimmilla välineillä. Ryhmiä ja porukoita poseerasi useita, pyydettäessä tai heidän itsensä pyytäessä. DSC_12194.JPG. Kello 17:27. 1/500s, f8., 40 mm. Kuva 2.

YLE:n oma kuvausmonsteri. Laajat kuvakulmat mahdollistava kuvausvarsi lepotilassa ennen Lordin astelua lavalle. Kuvan jatkovarsi on hieno kapistus, joka mahdollistaa yläkuvat ja laajat zoomaukset mm. yleisöstä ja yleisön päältä. DSC12197.JPG. Kello 17:39. 1/500s, f8., 40 mm. Kuva 3.

Monster-konsertti kokosi yleisöä kaikista yhteenkuuluvuusryhmistä; tässä Harlikka porukkaa: Capital Chapter Finland. Lordi hirviöjuhla oli koko kansan sessio, jossa monet yhteenkuuluvuusryhmät kantoivat ylpeänä merkkejään ja tunnuksiaan. Ihminen on sosiaalinen eläin ja tarvisee kaltaistensa tukea oman mieltymysalueensa puitteissa. Ihmiset ovat kokoontuneet mielihyväryhmiin kautta-aikojen. DSC_12258.JPG. Kello 20:44. 1/100s, f5.0., 105 mm. Kuva 4.1.

Yhteenkuuluvuusryhmistä myös mukana punkkarit. "Jauhesammutin" ja irokeesi kohteliaasti pyydettiin siirtymään pois ajotieltä. Katua ei oltu vielä tässä vaiheessa suljettu, kuten se tehtiin myöhemmin yleisöpaineen noustessa valtavaksi. DSC_12199.JPG. Kello 18:13. 1/500s, f8., 40 mm. Kuva 4.

Poliisi valvoi tyynen terhakkana yleisöä. Kansaa ei juuri häiritty oluiden tai muunkaan juomingin osalta. Poliisin läsnäolo oli hillittyä, esimerkillistä. Poliisi nauttii Suomessa kansan suurta suosiota, keskimäärin. Suomi on yhtä nuhteeton kuin mikä tahansa Euroopan maa. Entä kuinka poliisimme pärjää, jos mielenosoittajien otteet kovenevat edes Tukholman tasolle? Meillä kaikki on niin rauhallista, niin mielenosoittajat kuin poliisitkin :) DSC_12200.JPG. Kello 18:26. 1/500s, f8., 40 mm. Kuva 5.

Tämä typyjoukko ja yksi poika; kysyivät kohteliaasti setältä, että ota kuva meistä... ja työtä käskettyä: Tässä se nyt sitten on. Ei nimiä, vain odottelua ja istuskelua Kolera-altaan äärellä. Ei edes paikkakuntaa; ehkä pääkaupunkiseudulta. Kello 18:45. DSC_12204.JPG. 1/500s, f8., 40 mm. Kuva 6.

Kauppatorin täyttäneet ihmiset olivat kaikista ikäryhmistä. Reliikit ja "näyttömerkit" olivat hyvin edustettuina; oli maskia, sormitervehdystä puhumattakaan Suomen lipuista. Kuvattu klo 19:17, vajaat kaksi tuntia ennen kuin Lordi asteli lavalle. Sää suosi alkuiltaa, aurinko paistoi ja keräsi jättiyleisön. DSC_12214.JPG. 1/500s, f8., 40 mm. kuva 7.

Uskollinen juhlayleisö palkitsi Lordia omatekoisilla Kiitos-lipuilla. ongenvavassa liehunut Thank U LORD tässä esimerkkinä. DSC_12218.JPG. Kello 19:39. 1/500s, f8., 40 mm. Kuva 8.

Lämppäribändinä toimi Kilpi, joka osasi asiansa ok. Nöyrästi ilmaisi kiitoksensa saada olla Lordin lämppärinä. Saivat varmasti elämänsä suurimmat yleisön. Mainittakoon, että tässä Kauppatorin tilaisuudessa 26.5.2006 tehtiin yleisökaraoken maailmanennätys; mennee Guinnessin Ennätystenkirjaan 2006 tai 2007. Yleisö oli kaiken ikäistä, 40 vuoden yritys kiinnosti, kun saavutuksena oli voitto viiden minuutin puhelin- ja sms-äänestyksessä. Nopeat nuoret ratkaisivat Euroviisujen tyylimuutoksen. Ensi vuonna äänestys lienee erilainen. DSC_12234.JPG. Kello 19:58. 1/160s, f6.6., 27 mm. Kuva 9.

Innokas yleisömonsteri. Lucifer, joka osasi Lordi-tervehdyksen. Lupa saatiin nettijulkaisuun ilman mainosta, tämä toive toteutettiin, tämä blogi ei pidä sisällään mitään mainoksia :) Sarvet ovat pirulaiselta vauhdin tiimellyksessä jo kadonneet; oliko se sanonta niin, että kun annat pirulle pikkusormen niin se vie koko käden, ... ja sarvetkin. DSC_12244.JPG. Kello 20:07. 1/160s, f6.3., 84 mm. Kuva 10. (esiintymislavan takapuolella).

Ensimmäinen Monsteri, joka nousi veneestä oluttelttojen kautta esiintymislavalle. Suuri julkisuus on tehnyt näistä ilmestyksistä miltei inhimillisiä. Lordi joukkueineen on nyt huipulla. Maine ja kunnia ovat katoavaista, sen tietää hyvin koko Suomen kansan rakastama Matti, joka aikoiaan toi enemmän Maamme - tunnetta kuin kukaan aikaisemmin. Matti oli ja on maailman kautta aikojen paras mäkihyppääjä. Media ja iltalehdet tekivät Matista ilmiön, jota hän itse joutuu kantamaan ja kärsimään koko loppuelämänsä. Matti lööpit jaksavat kiinnostaa tätä uteliasta kansaa. Toivottavasti Lordi ja pojat pystyvät väistelemään varjoisat karikot elämässänsä, päästen huippukautensa jälkeen normaalista elämänrytmistä kiinni. DSC_12247.JPG. Kello 20:15. 1/250s, f8., 105 mm. Kuva 11.

Kaksi muuta Monsteria, käveleminen tuotti niin paljon vaikeuksia, että pojat tarvitsivat tukijansa; muita tukijoita oli esiintymislavan edessä noin 90.000 ;) Suuri koko johtuu miehisistä koroista kengissä. DSC_12248.JPG. 1/200s, f7.1., 105 mm. Kello 20:15. Kuva 12.

Lordi yhtyeen "luurankomies", kello 20:15. DSC_12249.JPG. 1/200s, f7.1, 105 mm. Suomen poikkeuksellisimmat esiintymisasut. Musiikillinen esitys lienee parempaa keskitasoa. Suomessa on useita hyviä maailman maineeseen nousseita yhtyeitä, mm. edesmennyt Nightwish with Tarja :) Kuva 13.

Tämä kuva ei kaipaa selostuksia. Lordi konsertin henki suosi suomalaisuutta ja Suomen lippua, sillä esiintyjilläkin on oma Isänmaansa. Suomen lippu liehuu yhtä uljaasti myös Rovaniemellä ja Lapinläänissä. DSC_12255.JPG. Kello 20:30. 1/640s, f13., 105 mm. Kuva 15.

Itse Lordi siirtymässä veneeltä esiintymislavalle VIP - oluttelttojen kautta, klo 20:15. Ensimmäistä kertaa luonnossa nähtynä näyttivät suurilta kaikki monsterit. Korot kengissä olivat jättiläismäiset. On vaatinut varmaan oman opettelun kävelytyylistä lähtien :) DSC_12250.JPG. 1/200s, f7.1, 105 mm. Kuva 14.

Paikalla oli arvioiden mukaan 90.000 ihmistä hyvässä ja hilpeässä järjestyksessä. Nuoriso, vanhemmat kuin lapsetkin kaikki sulassa sovussa. Olutta, siideriä, punkkua ja väkeviäkin oli näkyvillä. Hyvin vähän rikottuja pulloja, siistiä. Suomen lippuja ja henkeä runsaasti. Ilma viilentyi niin, että meininkiä pitikin olla, jotta lämpimänä säilyi. DSC_12257.JPG. Kello 20:39, 1/160s, f6.3, 27 mm.

Lordin konsertissa kohtasi myös samaan kuvaan Suomen historiaa niin Venäjän kuin Ruotsinkin vallan alla; edessä Suurruhtinaskunnan aikainen Venäjän kaksoiskotka Aleksanterille ja takana Ruotsin suurlähetystö, valtioviireineen. Ruotsi voitti 2006 jääkiekon Olympia kultaa kuin myös Maailmanmestaruuden, mutta Ruotsi hävisi Suomelle Euroviisut :) DSC_12260.JPG. Kello 20:46. 1/320s, f9, 105 mm. Kuva 17.

Lordin ilmaiskonsertti koko kansalle Helsingin Kauppatorilla 26. toukokuuta 2006. Suomi sai Euroviisuvoittonsa musiikin lajista, mitä kukaan ei olisi voinut uskoa vielä 6 kuukautta sitten. Hirviöt Rovaniemeltä valloittivat koko Euroopan viiden minuutin puhelin- ja tekstiviestiäänestyksessä. On uskottavaa, että Euroopan nuoriso oli sankoin joukoin liikkeelle; vanhempi sukupolvi ei edes ehtinyt kännyköitä kaivamaan esille :)

Hgin Kauppatorilla oli arvioiden mukaan 90.000 ihmistä paikalla juhlistamassa sympaattisia pääesiintyjiä. Lordin konsertti juuri alkanut ja kello oli 21:06. DSC_12261.JPG. 1/200s, f7.1, 105 mm. Kuva 18. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

On miltei hellyttävää havaita, kuinka poikkeava hirvitysmuoto herättää ihastusta voiton kohdatessa Suomen Euroviisuissa. Takavuosina Matti Nykänen oli kansallissankari tuodessaan enemmän Maamme-laulua kansakunnallemme kuin kukaan muu aikaisemmin. Nyt Mattia repostellaan pitkin ja poikin iltalehdistössä. Matti ajautui ympäristönsä vuoksi kierteeseen, joka oli liikaa hyppämiseen keskittyneelle tavalliselle pienelle ihmiselle.

Menestys juovuttaa ja suitsutus nostaa kansallistunnetta. Haastattelu takakuukausina ei imarrellut Lordia. Lapinlääni äänesti heidät Suomesta erilleen muista saaden osallistumisen Ateenaan. Ihmiset luonnostaan epäröivät radikaalia muutosta. Tasaisuus ja tuttuus luo turvallisuutta. Tulevaisuus ennakoimattomana on pelottavaa.

Lordin varma esiintyminen suuren maailman estraadeilla, myös haastatteluissa, kertoo kyvykkäästä nuoresta, jolla oli terveesti henkeä edustaa omaa maakuntaansa. Hän osasi ja ymmärsi tuoda esille Lapin omia asioita, kuten Joulupukin ja neljän tuulen hatun. Musiikillisesti Suomessa on useita samankaltaisia bändejä, samoin voisimme kuvitella, että toisessa tilanteessa myös Nightwish olisi pärjännyt. Suomalainen nuorison ennakkoluulottomuus järisytti kerralla paikalleen pysähtyneitä rakenteita. Voidaan sanoa, että voitto tuli räjähtävästi, siksi ylivoimainen oli pistesaalis.

Erilaisuus ei ole normaalia yhteiskunnissa. Me pakoilemme ja ylenkatsomme muuta kuin omaa turvallista ympäristöämme. Muutokset tapahtuvat ikäpolvissa, myös taloudessa ja politiikassa. Transaktioiden kolme pylvästä: vanhempi, aikuinen ja lapsi toimivat tässäkin.

Nokian väistyvä pääjohtaja Jorma Ollila katsoi aiheelliseksi peräänkuuluttaa aikaisemman Nokia johtajan teesiä riskinotosta; vuorineuvos Kari Kairamolta jäi tehtävä kesken osin ulkopuolisten kateuden, kyvyttömyyden ja rohkeuden puutteen vuoksi. Ollila, joka oli Kairamon aikana jo Nokiassa, antoi näin loppulausunnollaan arvostuksen edesmenneelle Kairamolle. Kairamo tunnettiin räväkkänä toimijana, jossa myös roiskui kun rapattiin. Tänä päivänäkin Kiinassa erityisesti Kari Kairamo muistetaan vallanpiireissä energisenä ja empaattisen voimakkaana vaikuttajana, joka ei pelännyt katsoa tulevaisuuden muutoksia. Kairamo oli yksi kännyköiden isistä.

Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on kyse erilaisuudesta ja kaikki ovat tuoneet menestystä. Kuinka paljon me olisimme saaneet lisää tätä juovuttavaa tunnetta osaamisestamme, kyvystämme ja taistelutahdostamme myös erilaisuuden nimissä, jos meillä olisi ollut enemmän ennakkoluulottomuutta ympäröivyyttämme kohtaan. Kuinka usein olemme sanomassa, ettei tuo voi menestyä, koska eihän sitä ole missään muuallakaan. Milloin viimeksi sanoimme: Älä ole hölmö, ei tuo ajatus mihinkään kanna.

Lordille Linnanjuhlien pukuprotokolla tuottaa hankaluuksia. On ennustettavaa, että asiasta syntyy kansalaisliikehdintää jäykän pukeutumisohjeen vuoksi, joka muuten on naisille huomattavasti vapaampaa. Aslak Lapista on saanut pitää perinneasunsa aikaisemmin, mutta mihin rajoja vedetään nyt? Kansa on ottanut Lordin omakseen ja Linnanjuhlilla on ollut myös elitismin leimaa eräille piireille.

Tosiasiassa suurimmat kansanjohtajat, menestyneimmät tarinat ja vahvasti historialliseen mieliimme jääneet tekijät ovat olleet aikakautensa enemmän tai vähemmän sallittuja hulluja, kiihkeitä päämäärään menijöitä ja herkkäsieluisia huomisen näkijöitä valtavirtojen ulkopuolelta. Uteliaisuus on erilaisuuden ja ratkaisevasti uuden alku myös menestystarinoissa.

Ilkka Luoma

sunnuntaina, toukokuuta 21, 2006

Kokoomuksen vallaton presidentti

Kokoomus on kykyily ja rahapuolue, jossa kulutus ja näyttöhalu on omaa luokkaansa. Kuvan viimeisen päälle hieno huvijahti vie energiaa pienen voimalaitoksen verran. Luonnonkulutus ei voi tapahtua yhden toimesta muiden kustannuksella. Maapallo on yhteinen lähde ja elämisen tyyssija. Kokoomus edustaa ns. hyvin toimeentulevaa väestönosaa. Kokoomuksella ei ole ideologiaa, vaan se markkinatalouden pelikassara. Markkinamekanismi, luonnon varojen ryöstökäyttö ja talouden kasautuminen harvojen taskuihin on kapitalismin päämäärä. Jokainen voi olla rikas, mutta tällöin maapallo puhaltuu tyhjäksi ja elottomaksi.

Vauraus voi olla myös henkistä; Kokoomuksen olisi syytä perehtyä myös henkisiin arvoihin ja luonnon ymmärtämiseen. Kuitenkin on mukavaa näyttää miten meillä ja kuinka hevosella pääsee. Ihmisissä on luontainen näyttämisen halu, kuka milläkin tavalla. Kateus on menestystä ruokkiva ominaisuus ja kateutta esiintyy meillä kuten muuallakin. Kuvan huvijahti lienee Suomen suurin ja äveriäin. Paatti on Helsingin Katajanokalla 26.5.2006. DSC_12186.JPG. Klo 17:07. 1/320s, f9., 82 mm. Photo by Ilu 2006. Nikon D70. Jäljelle jää kysymys aiheellinen: Ostaisinko jos olisi tuohon riittävästi rahaa? ...

Presidentiltä ollaan riisumassa valtaoikeuksia

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen haluaa riisua presidentiltä sitä, mitä presidentille kuuluu kansalaisten mielestä. Kokoomuksen ei kannattaisi "kostaa" äänestäjille heidän valintaansa. Kansa toivoi vaikuttajapresidenttiä. Halosella on nyt valtuuksiensa puitteissa avaimet käsissään. Olisiko Katainen yhtä innokkaana julistamassa valtavähennyksiä, jos työväen presidenttiehdokas Sauli Niinistö olisi saanut enemmistön kansalaisista taakseen? Niinistöä kannatettiin karismaa omaavana ihmisenä yli puoluerajojen ja Kokoomuksella puolueena ei ollut suurta osuutta Saulin menestykseen. Sauli kuitenkin yhdisti Kokoomuspuoluetta yhteishengen nimissä.

On surullista, että kykyilypuolue tutkailee valtaoikeuksia näkemättä metsää puilta. Kansalaiset eivät riisuisi presidenttiänsä liiaksi vallasta. Monien tutkimuksien mukaan äänestäjät laajasti haluavat vaikutusvaltaista presidenttiä ja ilman valtuuksia pelkkä seremoniallisuus ei riitä.

Kokoomus on markkinapuolue, jonka aate ja ideologia perustuvat tehosekoittimen lailla voittoihin, markkinointiin, mainontaan ja ostovoimaan. Kokoomus on aineellisen elämänlaadun vertailupuolue, joka ei nykyisessä kokoonpanossaan ota osaa aatteelliseen arvokeskusteluun. Kokoomuksen kannattajissa on paljon osaajia, joissa oikeasti kyky kohtaa toisiansa. On liiallista aliarviointia jäsenistöä ja kannattajia kohtaan tempaista puheenparreksi presidentin valtaoikeusvähennykset. Kykyilykin vaatii kaitsijansa liiallisen ahneuden patoamiseksi.

Taloudellinen kasvutuottoisuushokema värittää kaupallista aatekeskustelua, jossa Kokoomus säestää kulutuksen kaikkivoipaisuutta ja tuloskäyrien miehekästä kasvua. Kokoomus on kasvupuolue, jossa äänestäjä herää kysymään sen ideologiaa ja "kansakuntansa" henkistä kaapin paikkaa. Kansallinen Kokoomus menetti 1970-luvun alussa edesmenneen puheenjohtajansa Juha Rihtniemen myötä kykynsä aatteelliseen keskusteluun. Nyt Kokoomus on materiaalipuolue, jonka päämäärinä ovat kulutuksellinen hyvinvointi ja vertailutalous perhekohtaisesti kunkin ostovoimakyvyistä.

Presidentti tarvitsee lisää valtaoikeuksia ja näin kävisi jos kansa saisi päättää asiasta itse. Tosiasiassa maailmanmeno tarvitsee juuri nyt kansalaisjohtajia poistamaan raakaa vastakkainasettelua talouden tuotoksien ja siihen joukkotyöpanoksia antavien ihmisten väliltä. Kokoomuskin on unohtamassa peruskuluttajan roolituksen markkinamekanismissa. Yksikään tuotantovoitto, yksikään johtajien optio ja palkkio kuin omistajien osingotkaan eivät lohkea, ellei ole suuren peruskansalaisjoukon kysyntää. Kaikki lähtee tavallisesta kuluttajasta. Kiihkeä voittotalousajattelu ei kohtaa Suomessa työntekijää ja kuluttajaa.

Talouselämä ja julkishallinto tehokkuusinnoissaan automatisoi voitontavoittelussa ja tehokkuusdynamiikassa, per tuotosyksikkö, työt koneille, ymmärtämättä, että koneiden takana on kuitenkin ihminen. Helsingin kaupungin päätös ilman kuljettajaa toimivasta metrosta on oiva esimerkki, jossa tuotos-panos ajattelu on tehnyt lyhytnäköisen päätöksen ihmisten työpanoksien kustannuksella. Kokoomus on ollut tehotalouden nykykehityksen vankka kannattaja. Konservatiivinen ja aatteellisesti päämäärätön ostovoimaindividualismi on kohtaaamassa nousevien idän talousmahtien kollektiiviset yhteenkuuluvuusideologiat.

Kokoomuksen kannattaisi kuunnella kansaa ja muotoilla puolueensa keskinäishyvinvointiteesit vastaamaan nykypäivää. Kahtiajako repii kansakuntaamme ja kuilua kuromaan tarvitaan vahvaa vaikuttajapresidenttiä. Presidentin toimintakykyä ei paranna Kataisen julistama seremoniallisuus. Ranska ei ole purkamassa vahvan presidentin valtaa, eikä USA, Venäjä kuin Kiinakaan. Suomea ei tarvitse "ajaa" Kokoomuksen lailla EU:n "osavaltioksi".

Valtion koolla ei ole merkitystä presidentin/ valtiojohtajan valtuuksia määritettäessä. Suomalaiselle mentaliteetille ei sovi presidentittömyys. Suomi tarvitsee johtajaa, joka osaa sanoa painavasti, kun sen aika on. Kokoomukselle on hyväksi katsoa totuutta silmiin ja havaita repeämä ihmisyyden ja talousajattelun välillä. Kaikkea ei mitata rahassa. Keskipisteessä on ihminen itse osana luontoa ja Kokoomusta äänestävä on myös Ihminen luonnosta. Ihmisyyteen kuuluu myös heikomman huomioiminen. Kokoomuksen edellisellä presidentillä, Juho Kusti Paasikivellä oli vahvat valtaoikeudet; aika oli silloin sen arvoinen, kuten se on nytkin, katsomatta presidentin puoluetaustaan.

Ilkka Luoma

perjantaina, toukokuuta 19, 2006

Vasemmistoliiton tie kohti kansainvälistä

" Kommunismin valo siintää jälleen taivaanrannassa, on vain hetki kuin työväen aatteen riistonestotaistelijat säntäävät kaduille taltuttamaan kapitalistin loputonta rahanahneutta ja optioähkyntää" - kertomusta tiukan työväenaatteen menneiltä vuosikymmeniltä. Aatteiden keskustelu on jälleen alkamassa ja se on kannustettavaa. Kaikki joukolla mukaan ideologiseen paloon ja kansainvälisiin valokeiloihin (kuvan lyhty on sammunut jo vuosikymmeniä sitten, sen polte ja säihky on taakse jäänyttä loiste-elämää. Takvuosina optiot olivat tuntematon riiston laji :-)

Kuvan Neuvostoihme on "Tshaikka", tuotu Moskovasta joskus. "Asu" nyt Marjaniemessä Helsingissä, kuvattu 15.5.2006. Huhu kertoo, että juuri tämä Tshaikka oli kyydittävä peli, kun USA:n presidentti Rickhard Nixon ja Neuvostoliiton pääsihteeri Leonid Brezhnev hurjastelivat yhdessä Moskovan katuja vahvassa miliisisaatossa. Tarinalle ei ole vahvistajaa, mutta se tämän auton omistajalta, jolla on on värikkäät elämänvaiheet jo Neuvostoliiton ajoilta. DSC_12129.JPG. klo 13:16. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Kommunismi on ideaalinen aate eivätkä sen keskeiset teesit sovi nykyihmiselle. Teeseistä tärkeimmät, tasajakoisuus ja yhteisomistus eivät sovi kilpailuhenkeen, yksilökeskeisyyteen ja ostovoiman tavoitteluun. Isänmaaton pääoma, rajaton ostovoimankäyttö ja tuotannon siirtely tasaa itsessään pikkuhiljaa maailmanlaajuisia tuloeroja. Kaikki aatteet ja päämäärät vaativat yhteenkuuluvuusryhmälleen vahvaa johtajaa.

Nykypäivän malli hajautetusta hallinnosta toimii hyvin tiimeissä. Ylimpänä oikeudenmukaisuuden valvojana tarvitaan kuitenkin valistunut johtaja, joka on vähäkiinnosteinen omaa pinnallisuutta ja maallisuutta kohtaan.

Suomessa Vasemmistoliitto on vedenjakajalla. Puoluekokous valitsi väliaikapuheenjohtajan. Uusi polvi asettaa vihreän kommunistin Paavo Arhinmäen hartioille painetta seuraavaksi vuodeksi, koska nykymallilla Vasemmistoliitto ei saa haluamaansa eduskuntavaalitulosta. Paavosta tai jostain muusta uudistajasta odotetaan nyt nousua "kansainvälisen-marssittajaksi", tai oikeastaan palauttajaksi juurille, taisteluun isänmaatonta pääomaa vastaan. Äärivasemmalla on kykyä ideologiseen dialogiin multilateraalisesti.

Paperiliiton hätiköity ratkaisu panna "pyllyt penkkiin" oli surullinen virhe. Maksajaksi tulee viime kädessä suomalainen työmies ja -nainen. Kansainvälistä toimintaa vastaan ei voi taistella kuin kansainvälisin keinoin. Jo muinoin kommunistit ymmärsivät "Kansainvälisensä" myötä rakenteet ja kokonaisvaikuttamisen hyödyt. Edes raha ei voi paeta maapallolta.

Tänä päivänä ei kannata sotia työnantajaansa vastaan, vaan joustaa yhdessä esimiesten, johtajien ja omistajien kanssa. Kestävä toimintamalli on kilpailukyvyn vaalinta suunnittelussa, tuotannossa ja markkinoinnissa sekä kyvyssä nähdä kaikki kohtuulliseen voiton tekoon osallistuvat!

Suurin taistelu käydään aina kuluttajien sieluista. Huomisen vaikute kohdistuu itse kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttaja, siis valtaosin tavallinen kansalainen missä päin maailmaa tahansa, on kilpailutilanteen ratkaisija. Laajasti informoitu mobilisaatio yhdessä päätettynä ostoboikottina tai -suuntauksena ovat kovimpia keinoja saada maaton ja rajaton pääoma muuttamaan voitontavoittelun määrää ja kohdistumista. Kehittyvä informaatiologistiikka tulee ratkaisemaan keinot vaikuttaa keskitetyn voiman ostopäätöksiin. Maailma on yksilö- ja perhekeskeinen kulutusostopäätöksissään ja niihin vaikuttavat mainonta, näyttämisenhalu, elonhelpottaminen ja perustarpeet.

Otetaan esimerkki uudesta tavasta toimia: Maailman suurin kommunistinen maa on Kiina, joka elää osin suuremmassa kapitalismissa kuin rahanteon mekka USA. Järjestellään kiinalaiset ostamaan UPM:n Voikkaan tehtaat ja annetaan uudelle yrittämiselle mahdollisuus. Kaupan ehtona olisi suomalainen työvoima yrittäjäperiaatteella. Mikäli kilpailukykyä ei saavuteta suomalaisin voimin, siirretään työvoimaa Kiinasta lisäämään paikkakunnan aktiviteetteja ja toimeliaisuutta. Kaikille osallistujille niin lattiatasolla kuin valkokypäräisille myönnetään samaehtoinen optio-oikeus saavutetusta kohtuullisesta tuloksesta. Kuinka kävisi?

Tämän päivän pääomien voitontavoittelu on modernia toisintoa kommunismin synnyn ajoilta, ainoana erona työtapahtumien ja ostovoiman siirtely rajattomasti. Aikaisemmin tehdas pysyi paikallaan, koska omaa kysyntää oli riittävästi ja työpanokset edullisia. Nyt kysyntä haetaan kasvavista maista, koska meillä on jo "kaikkea". Edullisempia työpanoksia haetaan taas siksi, koska me hinnoittelimme itsemme ulos. Ennen pääoma ryösti kehitysmaiden raaka-aineet, nyt "ryöstetään" kehittyvien- ja kehitysmaiden työvoimaa 10-20:s osa palkalla verrattuna omaamme. Hyötynä saavutetaan hiljalleen kansainvälinen tulontasaus.

Toimeliaisuus lisää vääjäämättä kehittyvien maiden kykyä ostaa "kaikkea", kunnes olemme käyttäneet ja kierrättäneet raaka-aineemme loppuun ja muuttaneet elinympäristömme asumiskelvottomaksi. Liika ahneus ja näyttämisen halu ajavat yhteiskunnat mahdottomaan yhtälöön, koska kaikki eivät voi ostaa "kaikkea". Suurin kysymys uudelle nousevalle sukupolvelle on turvata luonnon toipumis- ja uudistumiskyky.

Ilkka Luoma

tiistaina, toukokuuta 16, 2006

Paperimies, työtön ja starttirahayrittäjä

Kaukaa haettu kuva paperitehtaan savuista; kuva Raumalta 11. helmikuuta 2006. Taivaanrannassa savuaa UPM:n tehtaiden piiput, jotka ovat olleet kesällä 2005 savuttomia ja nyt toukokuussa 2006. Paperin kohtalo sinetöidään lähivuosina Suomessa. Suomessa ei kannata valmistaa peruspapereita, meillä on korkeat tuotantokustannukset, niin raaka-aineena, palkkoina kuin muunakin logistiikkana. 

Kuvan varjot eivät varjosta paperiteollisuutta, vaan aurinko paistoi mukavasti kuvaushetkellä takaa. Varjot kuuluvat yhdelle asunnonvälittäjälle, yhdelle atk-ammattilaiselle, yhdelle yrittäjälle sekä kuvaajalle, joka on oikeassa reunassa. Koiran nimi on Raffe ja tämän isäntä on Tomi. DSC_10213.JPG. 1/500s, f11, 27 mm. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.


Paperiliitto, puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla tekaisi pienet lakot ja laskun maksaa suomalainen paperiteollisuus sekä uskottavuutemme maailmanmarkkinoilla. Työvoimaviranomaiset ovat kehittäneet oivan tavan työttömille työnhakijoille löytää paikkansa uudelleen yhteiskunnassa. Mikä näitä kahta asiaa yhdistaa? 

Yhdiste on sama hinta: noin 30 euroa. Metsäteollisuutta edustava työmarkkinajohtaja Arto Tähtinen mainosti paperiväen tienaavan keskimäärin yli 30 euroa per tehty työtunti. Työtön starttirahalainen, joka saa tehdä työtä, ansaitsee työvoimahallinnon varoista noin 30 euroa per kokonainen työpäivä.


Paperi on saanut ansaitusti palstametreittäin tilaa uutisoinnissa 


Siihen on syynsä; paperiteollisuuden supistukset, siirrot ja tuotantosuunnan muutokset näkyvät paperipaikkakunnilla uusina työnhakijoina vapailla työmarkkinoilla. Keskimäärin paperilaiset ovat tienanneet paremmin kuin keskiarvosuomalaiset. Paperiteollisuudessa on ollut ennätyksellisen pitkä vakauden ja kasvavan palkkakehityksen aika. Voidaan sanoa, että paperiväki voi hyvin ja kinkkua on riittänyt leivän päälle.


Suomessa on jo ilman paperimuutoksia ollut satoja tuhansia työttömiä, 


 ... joista monet ovat saaneet tyytyä peruspäivärahaan, joka on reilu 20 euroa per päivä miinus verot. Työvoimahallinto on kehittänyt erinomaisen mahdollisuuden ihmisille yrittää uudelleen. Virkamiehemme ovat tuotekehittäneet starttirahan halukkaille työttömille/työttömyysuhan alla oleville. Tärkeimpänä ominaisuutena starttiraha antaa mahdollisuuden yrittää ja tehdä paluun yhteiskuntaan.


Yhteiskunta on mm. starttirahan myötä ottanut ratkaisevan askeleen kohti yrittämisen mentaliteettia 


Jokainen tämän päivän pätkätyöläinen on huomisen mahdollinen yrittäjä. Viime kädessä me aina myymme omaa osaamistamme ja työpanostamme. Myös paperiväki on myynyt työaikaansa tehtaille erinomaisin tuloksin. 

Kymmenen vuotta sitten alkoivat jo paperiteollisuudessa toimialamuutokset. Raaka-ainevarat ovat muualla kuten suurempi kulutuskin. Tehtaat menevät lähelle markkinoita tai raaka-ainelähteitä. Tehtaat menevät myös sinne, missä tuotantokustannukset, mm. palkat (myös johtajien palkat/palkkiot), ovat pienemmät. 

Suomalainen paperiväki, luovuttaessaan paikkansa kehittyvien maiden paperilaisille, ottaa osaa ansiokkaasti kansainväliseen työn uudelleenjakoon ja ostovoimasiirtotalkoisiin huonommin tienaavan toverinsa eduksi. Jokainen suomalainen ilman työtä jäävä paperilainen voi olla huomisen yrittäjä.


Paperiliitto - vastuuta ja solidaarisuutta!

Paperiliiton peräänkuuluttama työnantajien ja omistajien vastuu ja yhteiskuntaymmärrys kasvaa myöhemmin, kun he oppivat näkemään, että kuluttajat tekevät heillekin kaikki rahat ja palkkiot kuten osingotkin omistajille. Kuluttajien valta tulee informaatiologistiikan myötä kasvamaan uusiin mittoihin lähivuosina.



Yrittäminen on luonnollisin tapa tehdä työtä 


Siinä jokainen saa juuri ansioidensa mukaisesti. Yrittäminen panee oikeasti yrittämään, koska joukkovoima ei ole työtoverit, vaan markkinat, jotka ostavat yrittämisen hedelmiä. Kilpailukyvyn on aina oltava kunnossa, ei ole varaa ylimääräisiin sairaspäiviin eikä rapula-aamuihin.


Motivoituminen alkaa nyt 


Huomisen työ on yrittäjän maailma ja nyt valtio antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Ohjatusti, opastaen ja kannustaen työtön voi saada starttirahan, 30 euroa per työpäivä. Palkinto on suuri; olet itsesi herra, päätät juuri itse, kuinka paljon haluat ansaita, päätät työpäiväsi pituuden. 


Sinun ei tarvitse osallistua lakkoiluun, koska sinä itse päätät 

Lakkoilu ei sovi yrittämiseen, koska se on heti pois sinun omasta tuloksesta. Sinä päätät tulevaisuutesi ja nyt valtio ojentaa siihen käden; tietyin edellytyksin voit saada noin 6-12 kuukautta starttirahaa ja saat jälleen tehdä haluamaasi työtä. 

Maailma on nyt uudestaan avoin työttömälle, päätökset tehdään nyt, ei huomenna.


....
Tätä kirjoitettaessa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailussa Latviassa television välityksella soi komeasti Maamme - laulu; kiekkoilijamme olivat yrittäneet, he olivat voittaneet ja kansallinen tuntu katsomossa suomalaisten keskuudessa nousi kattoon yhteenkuuluvuudesta ja keskinäisestä voimasta kuten kuuluisassa Talvisodan hengessä. 


Yrittäminen on myös joka lailla osallistumista, päämäärän asettelua , kohtuullisen voiton tavoittelua ja itsensä huolehtimista asiakkaidensa eduksi. Näillä eväillä menestyy, kuten Suomen joukkue kaataessaan USA:n.


Ilkka Luoma



...
PS Tekstin kappalejaottelu ja väliotsikointi on uudistettu 14. huhtikuuta 2016 - 10 vuotta alkuperäisen artikkelin jälkeen, mitään muutoin muuttamatta, lisäämättä tai vähentämättä. Muutama kirjoitusvirhe on tosin korjattu.

maanantaina, toukokuuta 15, 2006

Kansalainen katsoisi mielellään oikeudentajuisia esikuvia

Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi YLE:n suositussa äänestyksessä, joka sai suuren äänestäjämäärän. Mannerheim oli ykkönen. Tosin esiintyy myös ristiriitaisiakin äänenpainoja hänen toimistaan. Olivatpa ne mitä tahansa, niin ykkössijan arvoinen hän oli jo sen takia, että ymmärsi Venäjän reaaliteetit ja jätti Leningradin rauhaan Saksan painostuksesta huolimatta.

Mannerkeim on Suomen kansan varsinainen Sankari, ja menneen maailman ääni Max Jakobson haluaa evätä ihmisiltä ihanteita ja esikuvia. Sankarittomuus on tunnetasoltaan vaillistuneen ihmisen maailmaa. Ihminen elää ilosta, tunteesta, osallistumisesta ja sankareista, joihin on mukava samaistua tai pitää omassa suosikkiryhmässään.

Ostovoiman tavoittelu on pudottanut ihmiset tavoittelemasta ihanteita, joissa olisi filosofiaa, jaloutta sekä uhrautuvaisuutta. Mihin on kadonnut kodin ja Isänmaan rakkaus? Onko kykyily poistanut henkisyyttä nähdä kanssaihmisiä sellaisena kuin ovat heidän asenne, tavat ja päämäärät myös muussakin kuin pinnallisuusvertailussa, kasvuhokemissa ja kiireiden kehumisissa?

Nuori polvi on aloittamassa suunnan muutoksen; heille paistaa tuleva vastuu suoraan päin näköä, siksi hankalaan asemaan olemme kykyilyllämme luonnon arvot ja mahdollisuudet asettaneet. DSC_12042.JPG. Photo by Ilu 2006, otettu seuraavan päivän aamuna, kun Helsinki muuttui makasiineilla.

Tunnettu takavuosien arvioitsija Max Jakobson Snellmannin innoittamana valisti lukijoita Helsingin Sanomissa (12.5.) vertauskuvalla debatista, jossa haluttiin esittää, ettei Suomen kansalaiset tarvitse sankareita. Samassa yhteydessä Jakobson mainitsi valtion käytännön toimia johtavan hallituksen olevan aina valinneen kansansa näköinen. Sitä saa mitä kylvää. Mitä muuta kansalaiset odottaisivat saavansa globaalissa talousohjatussa kvartalisoinnissa kuin arkipäivän sankareita, joilla olisi vastuunkantoa, kykyä nähdä ihmiset, halua toimia myös muidenkin eduksi, ajatusta ymmärtää ihmisyys ja osaamista olla tavallisen ihmisen asialla. Viisaaksi aiottu, näpertelynokkeluudeksi sortunut heitto sankarittomuudesta (lainaus Bertol Brechtin näytelmästä) oli dramaattista aliarviointia rivikansalaisista. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee juuri nyt arkipäivän osallistuvia sankareita.

Kautta vuosituhansien ihmiset ovat samaistuneet, esikuvaistuneet ja halulla seuranneet tunnetta, yhteenkuuluvuutta, osallistumista ja joukkoon kuulumisen tahtoa. Usein nämä ominaisuudet kulminoituvat kansanjohtajiin, joita joskus myös sankareiksi on kutsuttu. Tämän päivän talousohjattu markkinamekanistinen yhteiskunta ei tue ihmisen lajilleen ominaisia hyväksymisen ja tarpeellisuuden tuntemuksia. Nyt on vallalla ostovoima ja sen esittely. Ministeri Jakobsonin viesti oli kertomusta menneestä maailmasta. Tämän päivän maailma hakee ihmiselle asemaa ajattelevana yksilönä ryhmässä, jossa on myös muita arvoja kuin raha ja sen käyttö. Uusien aaltojen myötä talousorientoitunut kasvuhegemonia on väistymässä vastuullisen harmonia-ajattelun tieltä; nuori ikäpolvi ottaa oman tulevaisuuspäämääränsä hyväksynnällä muunkin luonnon olemassaolosta.

Eduskunta edustaa pienoiskoossa Suomea ja sen jakauma vastaa kansakunnan äänestysprosentillista tahtoa. Kansa valitsee asetetuista ehdokkaista mieleisiänsä. Kansa ei pääse vaikuttamaan ehdokasasetteluun. Millainen olisi kansan valitsema ehdokasjoukko esim. seuraaviin eduskuntavaaleihin? Tunnetusti puoluekoneistot valitsevat ehdokkaat ja puolueisin kuuluu vain murto-osa kansalaisista. Kansa saa valittavakseen puolueapparaatin masinoimat ehdokkaat ja niistä äänestäjät valitsevat "itsensä näköiset" edustajat.

Jatkuva vastakkainasettelu kansan ja eduskunnan välillä esittäytyy hyvin mm. asenteessa EU:iin, Suomen Puolustusvoimien määrärahoissa, poliisin toimintaedellytyksissä, Nato kysymyksessä ja kuntaliitoskaavailuissa. Kansalaiset ovat perusvoima Suomelle, kuluttajat aivan normaaleissa kotitalouksissa ratkaisevat meidän menestyksen. Edustuksellinen demokratia voisi saada enenevässä määrin rinnalleen, ensin neuvoa-antavana ja heti myöhemmin sitovana, kansanäänestykset. Nykyisistä kehityvistä informaatiologistiikan ratkaisuista on löytymässä myös tekniset edellytykset välittömään kansalaisvaikuttamiseen. Näin tapahtuen voidaan sanoa yhteiskuntaohjaamisen muistuttavan enemmän valitsijoitaan kuin nykyisen puoluekoneiston valitsemien ehdokkaiden valiintuma edustajiksi äänestyksessä Eduskuntaan.

Jakobson kolumnin lopussa esitetty "sankarittomuus" oli surullista pinnallistumisen ilmentymää aivoituksista, joiden ei ole täytynyt nähdä vaikeuksia, ongelmia, jopa hätää työstä ja toimeentulosta. Kansakunta on kokonaisuus ja se muodostuu kaikista ihmisistä, ei vain "oppineista", menestyjistä ja ostovoimaisista, vaan se koostuu lähtökohdiltaan myöskin tasa-arvon piiriin kuuluvista työttömistä, pitkäaikaissairaista, osallistumattomista, yksinäistyneistä, hiljaisista eläkeläisistä, arkioppineista, moniongelmaisista ja enemmistöstä, joiden sanat eivät yksinkertaisesti kuulu edustahälinän takaa. Yhteiskunnan hiljaiset ehkä haluavat juuri sankareita, jotka ajattelisivat vähän heitäkin. Nyt sankaruus esittäytyy urheilusaavutuksissa ja menestyksessä, joka ilmentyy Maamme-lauluna mm. Formula-1 voittopodiumilla.

Ilkka Luoma

perjantaina, toukokuuta 12, 2006

Prekariaatti on huomisen uusyrittäjä ja provisiomyyjä

Pätkätöiden mekka, amerikkalainen koko maapallon kattava McDonald´s Helsingin Herttoniemessä 13.5.2006, klo 17:58. Kuvan paikassa on 55 työpaikkaa ja pikatankkaamo on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Nuoret ja opiskelijat ovat ottaneet omakseen Mäcin, koska sinne on helppo päästä sisään kuin myös ulos. Palkka on säännönmukainen; 6,66e/h (brutto) ja tämän jälkeen, kun työtunteja on kertynyt 320, perustyöntekijän palkka nousee 8,32:een tunnissa. 

Työajat ovat vaihtelevia ja työtahti nopeatempoista. "Mäcissä" nuoret saavat tuntumaa työelämään ja rytmiin saapua sovittuna aikana. Samalla juniorit oppivat arvostamaan työntekoa ja huomaamaan, että kaikki ei ole säännöllistä, vaan vuoroja on otettava vastaan myös yllättäen. "Mäcissä" opitaan joustavuutta. Yllättävää on se, että osa nuorista kuuluu ammattiyhdistykseen jäsenenä (PAM). Kirjoittajan tytär on ko. "Mäcissä" työssä lukion käynnin ohella. DSC_12126.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.


...
[ ... YLE:n AamuTV haastatteli voittoon tähtäävää yrittäjyyttä ja pätkätyöläistä, joka koettaa löytää paikkaansa koko ajan muuttuvissa työtilanteissa. Yrittäjä tyypillisesti etsii koko ajan liiketoimintaa motivoituen kasvavasta liikevaihdosta ja voitosta. Samoin provisiopalkattu myyntimies hakee tilauksia kilpailutilanteessa, jossa markkinat jaetaan joka aamu uudelleen ... ]

Yrittäjä ja yritys, siis liiketoiminta haluaa selittää kansainvälistymisellä kiristynyttä kilpailutilannetta haettaessa voitollisia ratkaisuja ylläpitämään tuotantoa, voitonjakoa ja työllistämistä. Yrityksen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi on jo ajat sitten noussut itse työntekijä, koska hän ratkaisee markkinatutkimuksen, tuotekehityksen, tuotannon ja itse markkinoinnin ja myynnin unohtamatta asiakaspalvelua. 

Ihminen on yrityksen - ja yrittäjän menestyksen sielu on taas yrittäjä itse ja hänen työntekijänsä. Yritys hakee voittoa kasvavasti vuosineljänneksittäin, kuten työntekijä kohoavia palkkoja yhteisesti saavutetusta liikevoitosta; on kysymys oikeudenmukaisesta tulonjaosta omistajien ja tekijöiden kesken.


Tehokkuuden tavoittelu - lisää voittoa omistajille

Yrittäjän ja yrityksen tulee vallitsevien länsimaalaisten talousoppien mukaisesti hakea tehokkuutta toimillensa saavuttaakseen sijoitetulle pääomalle korkoa, siis voittoa. Yrittäjä hakee jatkuvasti "pätkätyömäisesti" voitollisia tilauksia saadakseen yrittäjäpalkkansa. Yrittäjä joustaa laskusuhdanteessa omasta ansainnasta. 

Vastuullisen toiminnan yrittäjä pitää ulkoisen työvoimansa motivoituneesti tehtävissään myös huonona aikana, jotta saisi huomisen tilauksen täytetyksi ylläpitääkseen liiketoimintauskottavuutta. Nyt onkin kysymys työntekijöiden palkkajoustosta

Ratkaiseva kysymys on myös voitollisena aikana tuloksen jaosta; palkitseeko yritys ja yrittäjä voiton kasvaessa siihen vaikuttaneet tekijänsä myös bonuksilla, optioilla ja lisäosilla. Uusi vastuullinen markkinamaailma vaatii joustavaa osallistumista puolin ja toisin.


Valtio ei voi jakaa vastikkeetonta rahaa kansalaisilleen, 

 ... koska ihmisen yksi perusperiaate on päästä helpommalla. Jos tarjoamme rahaa systemaattisesti ja vaatimuksitta, ylläpitää se tekemättömyyden mentaliteettia. Ihmiset ovat luodut tekemään yhdessä jotain, josta saa yhteenkuuluvuuden, osallistumisen ja hyödyllisyyden tunnetta. Ihmisen on tehtävä työtä kykyjensä mukaisesti, me emme kestä lisääntyvää vapaa-aikaa; tällöin on vaarana degeneroituminen. Taantuma lisää kilpailukyvyttömyyttä.


Kansainvälistyminen muun muassa ruokkii palkkaeroja selitykseksi kilpailukyvyn puutteelle 

Globalisaatio on suuri tulonjaon kehitysoppi, jossa suuret rajattomat yritykset hajautetulla toiminnalla tuottavat suurimmat voitot täyttäen myös rajattomat omistajaintressit kasvavina osinkoina. Nyt on vallalla omistajan ja toimivan johdon etuajattelu itse "lattia- ja välitason" kustannuksella. 

Nyt etsitään halvinta menetelmää päämääränä suurin jaettava osinko. Tämä vallitseva aikakausi hyödyntää kilpailun työstä tehokkaasti ja vääjäämättä ajaa länsimaita siirtämään työnteollista tulonjakoa kehittyviin maihin, missä kohtaa myös useasti suurin kysyntä.


Me maksamme aikaisemman siirtomaapolitiikan hintaa! 

Kolonnialismi ja suruton raaka-aineiden ja työvoiman hintaryöstö kostautuu nyt ostovoiman paluuvirtana moniin nouseviin talousmahteihin. Meidän kilpailukykyvastaus on tehokkuuden nousu; yksinkertaistaen voisimme sanoa, että jokaisen länsimaalaisen työntekijän, myös johtajan, olisi oltava esim. viisinkertaisessa palkkaerossa työtehokkuudeltaan viisinkertainen ollakseen kilpailukykyinen. 

Toinen kilpailukeino on olla nokkelampi, innovatiivisempi, oivaltavampi ja motivoituneempi. Kolmas vaihtoehto länsimaille on luopua osasta elintasoansa, joka voisi pelastaa maapallon lämpö- ja päästökuormalta.


Valtio voi tarjota yhden ratkaisevan kannustimen kansalaispalkan sijalle, 

verotuksemme tulisi siirtyä kokonaan kuluttamiseen, siis välillisiin veroihin. Kaikki ansaintaan liittyvä on vapautettava verosta, näin ruokitaan luontaista ihmisen "ahneutta" yrittää ja tehdä ilman tulonjakorasitteita työtä ja aikaansaada työtilanteita. Kaikki kulutustapahtumat ovat verolle pantava painottuen rasitteellisuudesta ympäristöämme kohtaan ja palkiten työllistämisestä.


Niin kauan kuin ihminen kilpailee, on kehitys taattu myös yhteisönä 

Ihminen inhimillisenä eläimenä on luonut turvajärjestelmät itsensä eduksi helpottaen taloudellisen nousunsa myötä työntekoa, vastoinkäymisten kohtaamista ja lisäten vapaa-aikaansa.


Elämme rahan aikakautta ja vertauksemme perustuvat ostovoiman käyttöön ja näkymiseen 

Prekariaatit haluavat muutosta "yrittämiseensä". Siirto pätkätöistä normaalin työajan puitteisiin vaatii vastineeksi palkkajoustoa. Yrityksen ja yrittäjän on taas kannettava vastuunsa ja osattava jakaa hyvin mennessä voittoa myöskin joustavasti olematta pelkästään itse ahneuden tyydyttäjä. Jokaisen ihmisen on myös itseään ohjaten hyväksyttävä normaali kilpailutilanne. Meidän on itse huolehdittava osaamisestamme.


Kaikkinainen vauraus ja liiketoimi voittoineen perustuu kulutukseen ja toimeliaisuuteen 

Kuluttaja on markkinatalouden kuningas. Peruskansalainen on liiketoiminnalle merkittävin tekijä, suuret massat aikaansaavat suurimmat tavara- ja rahavirrat. Markkinatalous perustuu mainontaan, joka ohjaa meitä. Vastuullinen kuluttaja pystyy joukkovoimana muuntamaan kulutustansa - luoden uhkaa yrityksen omistaja-ahneusmomentille. 

Ostoboikotti internet aikakaudella on erittäin tehokas vaikute muuttamaan yrityksen filosofiaa ja käyttäytymistä. Rajaton ja "maaton" liikemies on täysin riippuvainen ostajista. Paras keino turvata kotimainen työllisyys on päätös kotimaisuuden ostamisesta. 

Yrityksen paras päätös ylläpitää kykynsä, on taloudellisen tuloksen oikeudenmukaisempi tulonjako omistajien ja työntekijöiden kesken. Vastuullisuus on nostamassa päätään ahneuden kustannuksella. 

Meidän kaikkien on kannettava huolta kokonaismotivaatiosta ylläpitääksemme kotimaamme maailman kartalla.



Ilkka Luoma

JK. Oliko vuonna 2006 krjoitettu artikkeli liian optimistinen, kun nyt juuri vajaa kymmenen vuotta myöhemmin kaikki nuo jutun aiheet ovat esillä - todellakin kaikki. Olimmeko jyvällä ja jäljillä tuolloin vuonna 2006?

PS. Kappalejaottelu on luotu 8. lokakuuta 2015 - mitään muuttamatta, lisäämättä tai vähentämättä.


torstaina, toukokuuta 11, 2006

Muutoksen monumentti nousi hetkeksi polttopisteeseen

Suomessa Pelastuslaitos on erittäin arvostettu ja palomiehiä pidetään yhtenä yhteiskuntamme tukipylväistä. Kuvan johtokeskusauto oli VR-makasiineilla lauantaina heti syttymisillan jälkeen parkissa; sisällä kävi vielä kuhina lauantainakin. Johtoautolla oli oma agregaatti virransyöttöön, siis se oli riippumaton ulkoisista järjestelmistä. 6.5.2006, klo 11:58. DSC_12031.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.


YLE:n toimitus kävi lauantai aamuna 6.5.2006 kuvaamassa ja haastattelemassa katsojia edellisen illan polttotapahtumasta, kuvaushetki oli klo 11:54, 2,92 MB. DSC_12027.JPG. Poika piti tapahtumaa ikävänä ja haastattelu tuli ulos jo saman illan YLE 1:en ½-9 pääuutisista. Mainittakoon, että tämän kirjoittaja vilahti myös ko. Uutisissa noin 5 sekunnin ajan, edustin ehkä sitä uteliasta rahvasta, joka ihmetteli maailman menoa ja polttoroviota.


Suomen lakia säätävä elin "katsoo" makasiinien raunioiden takaa uuden maailman menoa. Onko lainlaatija pysynyt yhteiskuntamme kehityksen perässä? Eduskuntahan on valitsijoidensa näköinen. Suomi valmistautuu Eduskuntavaaleihin keväällä 2007. Mielenkiintoista nähdä ketä sillpoin on ehdokkaina. Kuvan makasiiniosassa sijaitsi Ruohonjuuri-kauppa, jota voitiin hyvällä syyllä kutsua rehellisen kaupan periaatteiseksi. Kohtaako nimenomaan tässä se suurin vastakkainasettelu; siis nykyinen maaton ja rajaton markkinamekanistinen rahanahneuskone ja vaihtoehtonuorien viherkauppa ilman kähmintää ja ansiottomia ryöhnäysoptioita? Ehkä se on juuri siinä. DSC_12034.JPG. 6.5.2006, klo 12:03.

Jo muinoin ihmisyhteisöt puhdistivat rituaalisesti tulella pahaa ja peloittavaa. Makasiinien poltto kuvastaa epätoivoa, kapinaa ja muutoshenkeä. Tapahtumassa voi oikeastaan kohdata vain kaksi vaihtoehtoa; päämäärätön huliganismi tai aatteellinen idealismi. Toinen on suoraan tuomittavaa mistä kulmasta tahansa. Nuoriso ei ole enää kiinnostunut nykykaltaisesta politiikan hoidosta. Markkinamekanismit ovat ottaneet vallan Arkadianmäeltä.

Vahingossa maamme kuvatuin tapahtuma ei syttynyt, se syttyi merkiksi jostain.VR-makasiineissa kuvastui vaihtoehtojen kasvualusta. Alueella järjestettiin miltei pelkästään nuorten ja vaihtoehtojen tapahtumia, musiikkia, kirppareita, vihreyttä ja muutossessioita. Ruohonjuuri oli kauppaa rehellisesti (toivottavasti). Makasiinit olivat vallan leikkausviivoilla, Eduskunnan, lain säädösvallan ja Sanomatalon mediavallan akseleiden keskipisteessä. Nuoret vaihtoehtoiset saivat makasiineilla olla omillaan ja pitkälti omin ehdoin; paikka oli nuorison omaa valtakuntaa, jonka päättäjät halusivat purkaa.

Jokin ryhmä otti vallan käsiinsä ja "lopetti" oman valtakuntansa itse muistomerkiksi ennen lopullista purkuaan. Makasiineissa ilmentyi uuden orastavaa alkua, kuten muinoisessa Lepakossa Ruoholahdessa, jonka tontille syntyi eläkkeiden ja suomalaisuuden tunnetuksi tekemisen monumentti toimistorakennuksena. Makasiinien poltto itse aiheutettuna ei ollut yllätys - oli sen takana sitten päätön huliganismi tai aatteen palo muutoksesta.

Palon jälkeisenä lauantai-aamuna ihmiset uteliaan hiljaisina edustivat mielipiteiltään transaktioanalyysin kolmea pilaria; vanhempaa, aikuista ja lasta. Moni oli passittamassa nimettömiä polttajia vankimielisairaalaan, poliisi uhkui 10 vuoden maksimirangaistuksia, joku saattoi katsojissa kysyä vaikuttimia tapahtuman takaa ja muutamat kuvasit innolla mustuneita "muureja". Muutamat hoksasivat, että tuhopolttajille oli tullut rankka erehdys; nimittäin monet linnut etsivät sinnikkäästi romahtaneiden kattojen alta pesiään - uusi alkava sukupolvi oli kokenut polttokuoleman ihmisten osoittaessa omaehtoisen itsekästä kapinaansa toisia ihmisiä kohtaan.

Nuoriso, joka saa perinnöksi meiltä maailman, joka on jälleen hiukan vaikeampi elää kuin aikaisempi. Uusi sukupolvi on ottamassa asemaansa ja tämä polttomuistomerkki jää mieliin keväästä, jolloin muutos alkoi. Voi arvata lauantai-iltana makasiinien Kiasman puoleisten nurmikkojen täyttyneen pussikalja- ja punaviiniuteliaista pohdiskeluryhmistä - mitä seuraavaksi.

Näinä päivinä sadat internetblogit uutisoivat asiaa suorina mielipiteinä ilman lehdistön suodatuksia. Keskustelupalstat täyttyvät väittelyistä puolesta ja vastaan. Tuhannet kuvat leviävät pitkin nettiverkostoja. Voisin väittää, että itse tekijätkin ovat äänessä palstoilla ja yhteenkuuluvuusryhmissään.

Tämän päivän valtakoneiston olisi syytä perehtyä tulen takaiseen elämään nähden, että tämä maailma ei ole vain rahan- ja ahneuden maailma. Uusi sukupolvi tekee itse muutoksensa, ellei vanhemmat sitä huomaa tehdä. Eräs nimetön mielipide verkkoaidan takaa oli arvoituksellinen: "Rebulia-valtakunta pitikin palaa "omistajiensa" toimesta, koska olisi ollut väärin antaa markkinamekanismin purkaa heiltä sen ainoan maamerkin, jossa vallitsi nuorten oma tulevaisuuden muutostuuli". Vai oliko tapahtuman takana sittenkin aatteeton ja päämäärätön huliganismi? Aatteellinen sytyttäjä tulee vapaaehtoisesti esille, huligaani ei.

Ilkka Luoma

keskiviikkona, toukokuuta 10, 2006

Onnentuntua ja mielenvirkeyttä voidaan hakea myös ilman rahaa

Yhteenkuuluvuus on ilmaista olotilaa, kuvassa Suomen Partiolaisten juhlava lippurivistö Helsingin Suurkirkon rappusilla 23.4.2006, klo 12:11. Oli silmiinpistävää nuorten ja lapsien yhteinen riemu olla yhdessä ja kuulua samankaltaisten joukkoon. Tunnelma oli iloinen ja väkevä.

On erityisen kannusteellista ohjata lapsia näkemään myös toiset kanssaihmiset. Partiotoiminta kasvattaa vastuuta itsestä ja toisista. Samassa yhteydessä saadaan hyödyllisiä oppeja sekä arvoja ryhmätoiminnasta. Tämä harrastus ei ole kallis ja se opettaa hyväksymään luonnon olemassaolon sellaisena kuin se harmoniassa nähdään. Lasten yhteenkuuluvuusryhmänä Partio on erinomainen joukkohenkeä luova yhteisö, jossa ryhmä on liikkeelle paneva voima sekä osallistumisen lähtökohta. DSC_11784.JPG. 1/2000s, f5.6., 27 mm. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Länsimaalainen markkinatalous on tottunut mittaamaan kaiken rahalla. Vanhustyö mitataan hoitoseteleillä, joilla voidaan ostaa palveluita. Olemme unohtaneet, että me voimme myös itse vapaaehtoisesti tehdä lähimmäistemme eteen hyviä tekoja ilman rahaakin. Onnen ja autuuden verranto naapuriin tapahtuu rahallisena mittauksena, vähintäänkin hintalaulantana ja -vertailuna. Naapurillahan ei saa olla kalliimpaa autoa, ruohonleikkuria tai traktoria.

Kulutus on maallistunut markkinaviestinnästä esillepanon kautta nopeisiin läpimenoaikoihin varastosta kuluttajille. Kaikki mitataan rahassa ja tunnuslukuina tuotoista, mistä odotetaan saavan nopeita voittoja kasvun alttareille. Liikemiehet ja verbalisoituneet myyjät juoksevat kilpaa tilauskaavakkeiden kanssa toivoen saavansa tuotteilleen ja palveluilleen tuoton jo maksuajalla miinus kaksi päivää netto. Huominen piti olla jo eilen. Nyt on kiire tehdä rahaa, minunkin on ehdittävä osingoille.

Kiire on ajanut lapset runsaine viikkorahoineen kavereiden keskuuteen kaduille ja virikkeiden hakuun "makasiineille". Isin ja äidin työ- yms. palaverit uhkaavat pitkittyä myöhäisiin iltoihin, jolloin oleilu aivan yksinkertaisesti perheen kanssa jää olemattomiin. Poissolo hyvitetään rahalla ja tavaroilla. Lapset kannustetaan harrasteisiin (esimerkki: sisäsuomalaisessa suuressa kaupungissa 6-7 vuotiaiden sisäpeliharrastuksen tutustumisilta toi paikalle 20 innokasta lasta, mutta vain kaksi aikuista! -ko.palloiluharrasteen valmentajan ja puuhamiehen suusta kuultua).

Tarkka talouden hoito ja jatkuvan kasvun ja tuoton tavoittelu on valunut myös yksilö- ja perheajatteluun. Tuottoa pitää nähdä joka paikassa. Tuotto ymmärretään pyhäksi ja ilman sitä lansimaalainen kulutustalous ei pyöri. Perhekeskeisyys ei ole tuottoajattelua ja vanhusten- ja lastenhoito ei mittaroidu rahaksi, niiden pitäisi olla inhimillistä ja näihin pitäisi odottua myös hintalaputonta omaistyötä ja -hoitoa.

Aikuinen, jolla ei ole aikaa hoitaa itse lapsiaan, ei tulisi omata myöskään kykyä saada lapsia pelkäksi keskusteluksi heidän olemassaolosta. Lapset eivät ole geenistöllinen itseisarvo, vaan he ovat yksilöitä, jotka tulee valmentaa ymmärtämään perhe, perheyhteys, suku ja sukuyhteys sekä ympäröivä yhteiskunta. Empaattisella huomioinnilla saavutetaan parempia "tuotoksia", kuin hintalapullisessa kujanjuoksussa kauppakeskuksien käytävillä.

Kaikkea ei yksinkertaisesti voi mitata rahassa. Kulutuksen mekassa USA:ssa vapaaehtoistyö on "kansantaloudellisesti" yksi merkittävimpiä yhteenkuuluvuusominaisuuksia, josta syntyy kuuluisa amerikkalaisten elokuvien tunnelatautunut "isänmaallisuus- ja hyvyyshenki" (kts. Katriina-katastrofi).

Suomessa EK:n Fagernäs pauhaa torven lailla uutisoinnissa, että Suomen taloudessa menee paremmin kuin hyvin, oikeastaan niin hyvin, ettei sen niin kuuluisi tehdä. Mitkä ovat luvut tämän "totuuden" takana; missä tuo tulos tehdään ja minne tuo vienti menee. Minne kulkeutuvat Suomen vientiylijäämät, mitä niistä jää Suomeen. Kuinka tuotantolaitoksissa yhdessä tehdyt tulokset jakaantuvat, ketkä ovat saama- ja ketkä maksumiehiä. EK julistaa kasvun autuutta, unohtaen kilpajuoksun tyrehdyttävän ja kuumentavan markkinat ja tunteet; kaikille ei kaikkea riitä. Eriarvoisuus kasvaa, koska elon hyväksyntämittarit ovat raha ja rahalla saatavat tuotteet ja palvelut. Useat meistä voivat kuunnella "seinän takaa", kuinka hyvin meillä menee.

Kotona lapsi hinnoittelee itsensä keittiössä, imurin varressa ja auton pesussa. Minne ovat jääneet ilmainen keskustelu, vapaaehtoinen auttaminen ja hyvänolon tunnetta aikaansaava riemu hinnattomasta osallistumisesta. Minne on jäänyt tunne yhteenkuuluvuudesta ilman tilisiirtoa. Missä on hyödyllisyyden kokemus vilpittömästä työskentelystä lähimmäiselle pelkästä auttamisen halusta. Missä on kiireetön hintalappu nolla? Viikko sitten lopullinen ja vastaukseton tapahtuma pysäytti miettimään minne meillä on niin kiire.

Ilkka Luoma

tiistaina, toukokuuta 09, 2006

Pääministeri Vanhanen avasi oikeasti energiapelin

Tässäkin Fingridin siirtoverkkoa Kehä III:en varrella Lahden moottoritien risteyksessä IKEAn tontin vieressä. 28.5.2006, klo 18:58. DSC_12481.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70. Koko sähköntuotanto, siirto ja välitys pitää saada yhteiskunnan haltuun. Tuotekehityksestä ja säästömenetelmistä voisi teknistä tutkimusta ja tuotekehitystä suorittaa teknilliset korkeakoulut.

Sähkö siirtyy Suomessa Fingrid yhtiön verkossa, Fortum on yksi Fingridin suurista omistajista. Sähkö on sinänsä puhdasta helposti siirrettävää, mutta vaikeasti varastoitavaa energiaa. Uraanista atomivoiman kautta sähköä on tätä päivää. Rautatiet toimivat sähköllä ja yhä suurempi osa ihmisistä ja tavaroista voisi siirtyä ydinsähköllä rautateillä. Kuvan suuret sähkölinjat ovat Vantaalla Kehä III:en varrella IKEAn tontin vieressä. DSC_12478.JPG. 28.5.2006, klo 18:56. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Suomen maaperässä on uraania ja kansalaiset eivät vielä oikeasti halua aloittaa energian säästöä. Suomessa rakennetaan uutta ydinvoimalaa sen antaessa merkittävästi työtä rakennuspaikkakunnallensa. Suomi oivalsi jo vuosia sitten aloittaa suunnitelmat ydinjätteen loppusijoituksesta. Nyt pääministeri Matti Vanhanen oivalsi avata oikeasti ja ratkaisevasti energiakeskustelun. Ydinenergia on toistaiseksi turvallisin tapa tyydyttää kulutusorientoituneen elämäntapamme energiatarve.

Ensimmäiseksi tulee kartoittaa maamme uraanivarat ja niiden käyttökelpoisuus jatkojalostukseen. Uraani säteilee kaikissa vaiheissaan, kuten nyt pääministerillä; vaatii poliittista silmää avata oikeasti omavaraisen energihuollon keskustelu. Nyt se on tehty. Välittömästi asiantuntija arvioi, että uraanin rikastaminen maksaa miljardeja ja rikastuslaitokset ovat tarkoitetut vain suuriin mittakaavoihin. Osoittaa samaa näköalattomuutta torpata heti energiakeskustelun ratkaiseva avaus tunnusluvuilla, joista herää epäilys, kuten Venäjän sähkökaapelin kustannushaitareista.

Ensin uraania pitää löytyä riittävästi omasta maaperästä, tämän jälkeen kaivosoikeudet pitää saada yhteiskunnan haltuun. Uraanimalmi täytyy jalostaa ja sitten rikastaa. Nopeasti ajatellen ketju on erityisen mielenkiintoinen tutkimuksellisesti ja työllistäjänä niin asiantuntijoille kuin toteuttajille. Suomalainen insinööri on kehittänyt pitkäjänteisellä työllä maailman parhaita konstruktioita. Nyt voisi olla edessa uusi aluevaltaus seuraavalle 20-40 vuodelle, kunnes fuusio mahdollisesti helpottaa energianälkäistä ihmistä, ellei säästämisen ymmärrys kohtaa kysyntäämme jo aikaisemmin.

Suomalainen teknologiaosaaminen voisi kohdata uraanin jalostuksessa ja rikastuksessa yhteistyön uusien kehittyvien maiden kanssa. Suomi voi myöhemmin viedä osaamistansa ja suorittaa rikastusta myös ruotsalaisille. Länsinaapurimme joutuvat pitkittämään atomivoimaloidensa käyntiä saman energiasyöppyisyyden takia, kuten mekin joudumme rakentamaan kuudennen voimalan lähivuosina.

Oma uraani, louhinta, jalostus ja rikastus on hyvin houkutteleva ratkaisu. Se on enemmän kuin energiaratkaisu, se on myös ratkaisua suomalaiselle osaamisen nostolle, työllistymiselle ja korkeateknologian viennille. Pääministerin ei tulisi tyytyä pelkkään VTT:n yhteen asiantuntijalausuntoon, vaan asettaa laajan ja osaavan työryhmän arvioimaan kokonaisratkaisua uraanin ja fissioenergian ympäriltä. Kyseessä on merkittävin teknologia-avaus Suomessa kahteenkymmeneen vuoteen (edellinen avaus oli edesmenneen, vuorineuvos, pääjohtaja Kari Kairamon (Nokia) oivallus, kuinka kännykät tulevat muuttamaan maailmaa).

Vanhasen pohdinta Vappuna oli senkin takia merkitsevää, koska se ei voinut syntyä Vapputunnelmaisesta teekkarihengestä, siksi tunnettu raittiusmies pääministeri on (olisiko avauksessa ollut vaikutteita Tatu Vanhaselta, pääministerin isältä :-) Ajatus on ehdottomasti tutkimisen arvoinen ja asiantuntijaryhmään voisi valita myös sopivia kansainvälisiä asiantuntijoita tulevan yhteistyön alkua silmällä pitäen. Mikäli fissioryhmä päätyy uraanisuositukseen, olisi samantien tutkittava koko ydinenergiaketjun siirtäminen täysin omaan yhtiöönsä, jossa valtio ottaa yksiselitteisen omistusaseman. Energia on asia, joka tullaan niukkuuden myötä kansallistamaan muuallakin. Energialla ei voi tehdä yksinapaisesti ja -silmäisesti rahaa ansiottomasti omiin taskuihinsa. Energia on kansallinen kysymys, josta optioähkyntä tulee karkoittaa kilpailuhenkisen kerskakulutuspuoskaroinnin puolelle.

Energiapolitiikalle on nyt luotu lähtökohta, johon on syytä tarttua. Uraani, fissiovoima ja siihen liittyvä teknologiaosaaminen kohtaavat lisääntyvän kysynnän maailmalla, Monille maille ei jää kuin yksi vaihtoehto tyydyttää energianälkä; se on ydinenergia. Suomi voisi nyt mobilisoida osaamisensa, tuotekehitystaitonsa, projektointikykynsä ja yhteistyöhalunsa. Maailmalta löytyy kumppaneiksi aivan uusia pelaajia; kaikki eivät aina lähde lännen laboratorioista. Vanhanen kävi osuvasti juuri äsken Kiinassa, ja hän tietää, että Kiina rakentaa noin 30-40 atomivoimalaa seuraavien 30 vuoden aikana. Uusi teknologia-alue voisi olla kansakuntaamme yhdistävä voima, josta saadaan ammennettua sitä käyttövaraa, mitä yhteiskuntamme muutosprosessit tarvitsevat mm. tulontasaukseen ja yhteishengen luontiin.

Ilkka Luoma

torstaina, toukokuuta 04, 2006

Suomessa harvinainen mellakointi kielii pettymyksestä ja katkeruudesta

Lainvalvojat yllättyivät vastarinnasta, joka kohdistui aina luotettavuudesta arvostettuihin palo- ja poliisiviranomaisiin. He ovat peruspilareita, joille suuri kansa soisi enemmän yhteiskunnan varoja, mutta poliitikot eivät ole lämmenneet ajatukselle. Mellakointi on Suomessa harvinaista ja se järkytti uutisoinnin ja poliitikot.

Missä on vika, kun ihmiset nousevat vastaan niitä kohtaan, joihin arvostus on kulminoitunut? Mellakka on yksinkertaisesti viesti pahoinvoinnista, josta saatoimme nähdä nyt jäävuoren huipun. Suomessa ei likikään ole kaikilla niin hyvin kuin annetaan ymmärtää. Edelleen täytyy muistaa, että jotkut pienryhmät saattavat väärin perustein ajaa päämääriään aiheuttaen pelkästään sekaannusta.

Epätasapaino tulojen jakaumassa, sekä tietämys ansiottomasta ansainnasta ja ostovoiman keskittymisestä nostavat kapinahenkeä kansalaisissa. Jatkuvasti uutisoidut jättioptiot, johtajiston ylettömät palkankorotukset, työpaikkojen siirrot ja pakkomestaus YT-alttareilla eivät nosta yhteishenkeä kansalaisissa. Tietämys on noussut tänään niin suureksi, että piilottelu ei enää onnistu kuten vuosikymmeniä sitten. Oikeuden päätökset, jotka vapauttavat todisteiden puutteessa "kansalaisten mielestä ilmiselviä talousrikollisia" nauttimaan kätkettyjä omaisuuksia ei herätä myöskään luottamusta. Tosiasia on, etteivät läheskään kaikki talousrikokset edes nouse tutkimuksiin. Poliiseja on yksinkertaisesti liian vähän tutkimuksiin.

Kansakunta on ominaisimmillaan silloin, kun se kokee yhtenevyyttä ja keskinäistä taistelutahtoa ulkoisia ongelmia vastaan. Nyt osa kansalaisista kokee ongelmia sisäsyntyisesti ahneudesta, piittaamattomuudesta, omanapaisuudesta ja kyvyttömyydestä johtajistolta nähdä alaisiaan tiimiosasena yhteisessä tuotannossa. Peruskansalainen on unohdettu ja turhautunut. Varsinkin nuori on kokenut osallistumattomuutta, väkivaltaista kotia, juoppoa isää tai äitiä. Nuorista liian suuri osa yksinkertaisesti tiedä mitä he tekisivät. Henki on katoamassa Suomi-laivasta, meillä ei ole luottamusta herättäviä kansanjohtajia, tai jos onkin, niin liian vähän.

Omanapainen pikkunokkeluus tulonjaon epäsuhteessa ajaa verestävää vastakkainasettelua. Ihmiset tietävät, että kukaan ei ole kymmen- jopa satakertaisen palkan arvoinen. Kaikki suomalaiset tietävät logistisoituneen yhteiskunnan muodostuvan osasista, joilla on oma arvonsa ja osuutensa kansantaloudessa. Yksinkertaisesti liika ahneus on ylittämässä kipupisteet.

Voivottelu ei auta itse tapahtumaan, vaan takana oleviin syihin tulee kiinnittää huomiota. Makasiinimellakat olivat pientä näpertelyä ja itseprovosoitumista. Epätoivoinen mellakointi Suomessa tiedolla, että järjestys tulee kuitenkin paikalle, viestittää tekijöidensä vaihtoehdottomuuden. Nyt ovat pioneerit liikkeellä ja he saivat huligaanien leiman. Laajemmat kansanosat eivät Suomessa lähde liikkeelle kuin äärimmäisessä hädässä, mutta laittomatkin toimet voivat saada kansalaisissa hiljaista hyväksyntää, koska vinouttavat ongelmat ovat useissa peruskodeissa jo arkipäivää. Epätoivo yksilössä laukaisee joukossa harkitsemattomasti liikkeelle sellaista mitä ei yksin koskaan tekisi. Alkoholillakin on rohkaiseva vaikutus toimiin, mistä muutoin tietää rangaistuksen tulevan. Lisäksi nuori-ihminen on oikeasti huolissaan huomisesta.

Pahaolo leviää ja välinpitämättömyys seurauksista laajenee. Hädänalaisia välittömästi herkkiä ihmisiä ajautumaan laittomiin mielenilmauksiin on paljon enemmän kuin nähdään. Suomi on jakautunut kahtia. Suomessa menee monien tilastojen mukaan paremmin kuin koskaan ja se tuudittaa sokeutta nähdä yhteiskunnan varjoisalle puolelle. Suomalainen on uskollinen kansalainen, joka on vannonut aina poliisin järjestysvaltaan. Suomalainen arvostaa poliisia ja mellakat eivät ole kohdiste poliiseihin eikä palomiehiin, pahaolo vain purkautui johonkin ohjatusti. Mellakoiden takana on aina harvinaisen vähän aktiiveja, jotka lietsovat tarkoitushakuisesti osallistujia. Pienmellakka oli tärkeä muistutus muutoksesta. Yhteiskunnan päättäjien tulee oikeasti tulla kansan pariin ja nähdä hätä kymmenissä tuhansissa kodeissa. Hallitus ei ole pelkästään tarkoitettu maksamaan ulkomaan velkaa, tärkeämpää juuri nyt on katsoa kansan joukkoon ja toimia yhteenkuuluvuuden hyväksi.

Hätähuutoenergian käyttö mellakoinnin sijasta voisi mieluummin purkautua kansalaistoimintaan tulevia Eduskuntavaaleja kohtaan. Kansa saa aina näköisensä edustajat Arkadianmäelle. Kansalaisaktivismi yhteisiin asioihin avaa laillisen tien tehdä muutoksia. Mielenilmaukset näyttävästi ja laillisesti ovat kansalaisoikeuksia, joihin poliisi ei puutu. Joukkovoima voi kohdata itselleen omaehtoista yhteenkuuluvuutta, itsehillintää ja huolehdintaa toisistansa ja se on merkki Edustajillemme tulevasta äänestyksestä. Pääministerinkin pitäisi kitkeä syyt mellakoihin. Suurimmat ongelmat ovat vielä edessäpäin ja juuri nyt on aika aloittaa eheyttäminen. Suomalaiset kykenevät hoitamaan yhdessä vaikeatkin ajat.

Ilkka Luoma