maanantaina, lokakuuta 28, 2013

Peleistä mallinnukseen - ymmärrystä tietoisuuteen



"Tekoäly kykenee jo itsenäiseen laskelmointiin. Kokemuksiin pystyy yhä vain eläin – ja ihminen."

*


YLE:n Aamu TV:n besserwisserit Kalle Isokallion 1] johdolla oivalsi(vat), ettei maailma ja ihmiskunta voi vain pelejä pelailla; mutta jotenkin tätä suomalaisen peliteollisuuden ohjelmisto-osaamista pitäisi voida hyödyntää – yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Kaiken tiedon ”penttilinkola” herra vastarannankiiski Isokallio avasi tieten tai tietämättään uuden oven …

Elämän peliin merkittäviä tekijöitä on koulutus (kasvatus) sekä monimutkaistuvassa yhteiskuntajärjestyksessä mallinnus 2] – tällä tarkoitetaan esimerkiksi skenaariointia 3]. Ihminen on yrittänyt aina ennustaa – on ennustajaeukkoja, korteista ja kahviporoista lukijoita sekä tietenkin Ilmatieteenlaitoksen säätietopalvelut.

Ennustukset tarkkenevat ja lähestyvät täyttä tietoa, samoin kuin alhaiset lämpötilat absoluuttista nollaa, noin -273 Celsius astetta (Kelvin 0).

Tiedämme, että Kelvin 0:n saavuttaminen on ”mahdottomuus”, arvellaan että lämpöliikkeen pysähtyminen pysäyttää koko molekyylimaailman eli myös biosfäärillisen elämän – ihmisineen. Vielä joitain vuosia sitten tämä absoluuttisen nollan tavoittelu oli Suomessa professori O.V. Lounasmaan 4] johdolla maailman huipulla – kuten nyt ehkä peliteollisuutemmekin.


Tänään poliitikot esittävät vain ”parhainta arvausta”, sillä ikäviä asioita ei voida eikä osata kertoa äänestäjille suoraan – äänten menetyksen pelossa. Liian moni ”paras arvaus” on mennyt metsään – eikä pääsyä risukosta ole aina löydetty. Monikutkaistuva yhteiskunta vaatii yhä enemmän muuttujia, jotka ovat mallinnuksen peruselementtejä. Muuttujien hallinta on lähtötaso mallinnuksen onnistumiseen.

Mallinnukset ovat arkipäivää meidän valtiovarainministeriössä kuten Ilmatieteenlaitoksellakin. Sää on turvallisin ennustepuheenvuoro – kansakin ottaa siihen osaa. Valtiovarainministeriön mallinnuksiin taas ei oteta osaa, koska epävarmuus ennusteissa on epäluotettavammalla tasolla kuin kolmen vuorokauden sää.


Mallinnuksen ohjelmistomaailma on vielä lapsen kengissään –

juuri tämä toimialue vaatisi valtavat resurssit, uuden ennakkoluulottoman osaamisen, luovuuden ja innovaatiot. Peliteollisuudessa on herkkää liikedynaamista osaamista – ennakkoluulottomuutta ja kekseliäisyyttä. Miten voisimme valjastaa täältä osaamista ja kekseliäisyyttä mallinnuksen nykyepävarmaan maailmaan?


Kaikkia elämän osa-alueita voidaan mallintaa,

teknologiasta psykologiaan – sosiaalisuuden vähenemisestä kulutuksen kasvuun. Materiaaliset virrat, robotiikka 5], kohistu 3D 6] ja informaatiologistiikka 7] olisivat mallinnuksen huippukohteita, lisättynä kasvuhokeman aikaansaannoksilla ympäristöömme. Koko biosfäärin tomintaedellytysten mallinnus on haasteista suurimpia, jotta osaisimme nähdä tänään eilisten tekojemme vaikutuksen huomiseen ja jopa ylihuomiseen.


Pelimiehet ja -naiset voisivat mallintaa omaa,

huomisen maailmaa näkemään kuinka vaikeaa on ratkaista eilisen ja tämän päivän aikaansaannokset – siksi suuria muutoksia on huomaamattamme ja uskomattamme tapahtumassa. Mallinnus voisi olla avain nähdä kasvujargonian mahdottomuus. Mallinnus voisi olla keino ymmärtää nuorisomme hätä, vanhuksien yksinäisyys ja eutanasialainsäädännön välttämättömyys. Kansalaispalkan vaikutuksetkin voitaisiin mallintaa – toimeliaisuuden lisäämisestä puhumattakaan!


...
Ulkopolitiikka on vaikein mallinnettava alue,

sillä vieraiden kulttuurien ”menettelykehitys” on tuntematonta omaansa rakastuneille. Emme osanneet mallintaa Kiinan nousua maailman johtajaksi, emme myöskään aikoinaan ymmärtäneet itsestään selvää Saksojen yhdistymistä ja Neuvostoliiton kaatumista. Oliko sattuma 8] niminen parametri liian vaikea muuttuja ennusteiden kaavoissa?


Sattuma on aina tietämättömyyttä ja/tai ymmärtämättömyyttä!

Sattumaa ei ideaalisesti edes ole olemassa – kaikella on syynsä (syysuhdeanalyysi), joka ikisellä tapahtumalla on aiheuttajansa. Tässä on se mallinnuksen ydin; hallita parametreja ja lähestyä, siis vain lähestyä (?) ennustamisen ”kelvin nollaa” - siis täyttä tietoa, joka sekin lymyää jossain – emme ole vain sitä löytäneet, vielä …


...
VIITTEET
2] Mallintaminen ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Mallintaminen - [wiki]
4] O.V. Lounasmaa Laboratory ~ http://ltl.tkk.fi/ - [aaltoyliopisto]
7] Informaatiologistiikka – mm. printtimedian kuolema ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/printtimedian-kuolema.html - [BLOG/il]
8] Random – randomness ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Randomness - [wiki]

...
EXTRA


Ilkka Luoma



AL – US
BLOGs 25079 | 2468 | 2764 – IL
---25102013---



doc.: mallinnus_25102013.doc – OpenOffice Writer


534 5257
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , ,

Kansalaisaloite - Presidentille veetto-oikeus

Tasavallan presidentin valta- ja vaikutusoikeudet. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen alkoi presidentin valtaoikeuksien purku, perustelulla parlamentarismin lisäämistarpeella, jolloin kansalaiset pääsisivät tehokkaammin vaikuttamaan lainsäädäntöön, jolla kaikkinensa säädellään elämäämme – nykyään kylläkin paljolti ”brysselin hyväksynnöin tai EU-direktiivien ohjeistuksin”.

Tänään ollaan tilanteessa, jossa parlamentarismin myötäjäisenä maamme hallituksien kyky toimia kansalaistensa edun nimissä on kärsinyt. Hallitukset ovat ”ylipitkiä”, ja ovat muun muassa sitoutuneet liiaksi hallitusohjelmiin, joiden tarkastelupisteitä pitäisi olla vaalikaudella useampia, jopa muutoksille tilanteiden eläessä.

Nykyinen tasavallan presidentti nauttii poikkeuksellista kansansuosiota – presidentinvaalit olivat suora kansanvaali ja vaalien voittaja sai historiallisen äänimäärän. Voimme rehdisti päätellä, että saimme odotetun ja toivotun presidentin. Nyt vain presidentillä ei ole sitä valtaa ja suoraa vaikutusmahdollisuutta mitä kansa toivoisi, jopa edellyttäisi.

Esitämme eduskunnalle käsittelyyn lakia, lakikokoelmaa tai nykyisten asiaan liittyvien lakien muuttamista siten, että kalluppien mukainen presidentin valtaoikeuksien käyttömahdollisuus nousisi siten, että:

presidentti voisi kontrolloida kansan suoraan valitsemana demokratiana valtioneuvoston ja eduskunnan toimintaa veetto-oikeuskäytännöillä.


Arkikansalaisena en osaa enkä voi täsmentää mitä tämä lainopillisesti tarkoittaisi, mutta eduskunnan ja oikeusministeriön virkamiehistössä on riittävä asiantuntemus muotoilemaan lakiehdotus/ laki/ lakien muutos/ muutokset siten, että tässä esitetty kansalaistahto toteutuu siten, ettei se ole ristiriidassa muun lainkäytön kanssa.

Esitys presidentin veetto-oikeuksien lisäämiseksi presidentin valtaoikeuksien ”työkalupakkiin”.


Veetto-oikeus kohdistuisi ---

Istuva presidentti voisi yksin harkintansa puitteissa jättää lain vahvistamatta ja sen palauttamista eduskuntakäsittelyyn perusteluin ja mahdollisin korjausvaatein selostettuna, mikäli sitä ei ole päätetty eduskunnassa 2/3 osan äänienemmistöllä. Asiakäsittelyn vahvistamiseksi presidentti voi nimittää kansliaansa viisi asianmukaista asiantuntijaa tai hakea konsultaatioita tarpeidensa mukaisesti.

Lainvalmistelun pitkittymisen estämiseksi on veettokäsitelty lakiehdotus on otettava uuteen eduskuntakäsittelyyn ensitilassa ja veettoa ei voida käyttää samaan lakiehdotukseen kuin kerran – vahvistaakseen veeton mukaista mahdollista korjausvaadetta, voi presidentti tahtonsa mukaan asettaa asian kansanäänestykseen. Mikäli kansanäänestys puoltaa presidentin ehdotusta yli 2/3 osalta, on laki säädettävä presidentin määräämällä tavalla.

Kansanäänestyksien järjestämismahdollisuuksien tehostamiseksi presidentti saa palkata kansliaansa viisi osa-aikaista asiantuntijaa laatimaan kansanäänestykset. Laatimisapu voidaan myös hankkia konsultaatioina presidentin määräämiltä tahoilta.
...

Veetto-oikeus koskisi lainkohtia, joissa säädetään puolustusta (armeijaa), ulkopolitiikkaa, sosiaali- ja opetustointa, valtionvelan ottoa ja käyttöä sekä yksittäisten ihmisten perusoikeuksia, joihin luetaan sanan- ja kokoontumisenvapaus.


Link ~ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/615 ---![kansalaisaloite]


…
Ilkka Luoma
(Tässä vaiheessa haetaan aloitteelle Kansalaisaloite palvelun edellyttämiä peruskannattajia)


Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , , , , ,

sunnuntaina, lokakuuta 27, 2013

Koulukiusaajasta työpaikkakiusaajaksi


*


Kuinka moni työpaikkakiusaaja on entinen koulukiusaaja? *] Meissä kaikissa perinnöllisenä asuva ilkeämieli istuu tiukasti olkapäällä – pönkittääksemme omaa valtaa, itsetuntoa ja hetkellisesti vajavaista mieltä.

Kiusaaja usein painostuksellaan peittoaa omaa vajavaisuuttaan – käymme ”heikomman” kimppuun – myös sanan säilällä. Olemme ronkkijoita, ja joskus hävettää urakalla, mitä tuli tehdyksi, sillä ”ilkeämielen” tilalle voi astua myös ”lempeämieli”.

…
*] YLE TV1 MoT esittää maanantaina 28. lokakuuta 2013 kantaa ottavan ohjelman työpaikkakiusaajista.

...
Vuosia sitten pohdimme aihetta syvällisesti – asiaan kimmokkeen antoi tuolloin juuri julkistettu Päivi Hamaruksen väitöskirja koulukiusaajista; siitä olikin helppo vetää kysymys: ”Kuinka moni koulukiusaaja siirtää ilkeämielen myös työpaikalle?”

...
Moni kiusattu päätyy mielenterveyden ongelmiin – ja vain promille suomalaisista mahtuu mielisairaaloihin ”lääkitystä” saamaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/promille-suomalaisista-mahtuu.html - [BLOG/il]



[2006] Kuinka moni koulukiusaaja on vallanhimossaan kyynärpäinyt itsensä johtajaksi ja työpaikkakiusaajaksi?

[FM Päivi Hamaruksen kasvatustieteen väitöskirjan "Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta", tarkastettiin lauantaina 11. marraskuuta 2006 Jyväskylän yliopistossa] 

LINKKI KESKUSTELUUN ............................... TIEDE


Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan.

Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa. Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja?

Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat?



Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta

Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa opastaa joukkojaan? Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan polkeminen.



Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina,

niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu.



Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä,

jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten äänitorvensa takana.



Vallanhimoiset ihmiset päätyvät kyynärpäillä johtajapaikkoihin

Johtajuus ei ole vain vallantavoittelua - johtajuus on ominaisuuksia, joille on katetta karismana, erilaisuuden hyväksyjänä, erotuomarina jakaen tiukkaa oikeudenmukaisuutta pannen peliin itsensä. Koulukiusaaja ei koskaan pannut peliin itseänsä muutoin kuin kohteen valinnassa, joka oli valmiiksi alakynnessä ollen vähemmistössä jonkin ominaisuutensa takia.


Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia,

joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuttua. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan.


Johtajuus on ominaisuus, jota ei voida koulussa oppia,

se on olemassa tai sitten ei - erityisesti vaikeissa valinnan tilanteissa, joissa mitataan todellisia kykyjä. Kateus, pelko huonommuudesta, tieto omasta keskinkertaisuudesta ja tunne heikosta itsetunnosta ajaa entistä sinnikkäämmin tekoihin, joille ei ole todellista hyväksyttävää menestystä johtamisen tavoille.


Ilkka Luoma



AL – US
---27102013---


doc.: koulukiusaajasta_tyohon_27102013.doc – OpenOffice Writer


521 | 4887
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

perjantaina, lokakuuta 25, 2013

Kansallinen identiteetti kadoksissa?

Hymistyksemme alla muhii kansallinen identiteettikriisi; emme tiedä yhteenkuuluvasti mitä haluamme. Olemme kahtia jakaantunut kansakunta, joka seilaa vedenjakajalla. Yhtä lailla vedenjakajalla kuin Itä-Suomi ja Länsi-Suomi toisistaan – olemme niin idästä kuin lännestä.

Itä-länsi -akselista muodostuu väkevän identiteettimme kova ydin – olemme erilaisia, olemme tarvittaessa vahvoja ja lopulta tiedämme esimerkiksi kielellisen erityispiirteemme – joka muodostaa halutessamme rikkaan näkemysmaailman.


Aihe on ollut pinnalla – toki hämärässä,

mutta jo vuosien ajan. Kuinka me kirjoitimme aikakaudella, jolloin Kokoomus oli vielä eduskuntaoppositiossa ja puheenjohtaja Jyrki Katainen harjoitteli tulevia repliikkejä – kääntääkseen takkinsa, näin jälkikäteen todettuna moneen kertaan – ”ei oppi ojaan kaada ja harjoitus tekee mestarin”, mutta kenelle?


…
[2005] Kansallinen identiteetti hukassako, vai piilossa pomppamme povitaskussa?

Suomi puolustautuu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Koko perinteellisen EU:uun alueella vallitsee hermostunut väliaika; ei oikein tiedetä minne mennään. Meidän kaltaisessa demokratiassa ristikkäinveto estää päämäärähakuisuuden. Kansan yhtenäisyys on parhaimmillaan kriisissä; tuolloin on pakko luoda yhteinen tavoite. Nykymallinen hoivayhteiskunta ei ole enään realistinen päämäärä.

Kansallisesti on kaksi tärkeää ominaisuutta:

identiteetin mukainen päämäärä ja osallistumisen oikeus sekä velvollisuus sen toteuttamiseen. Ihmisen tehdessä työtä tietäen tarpeellisuutensa ja työnteon päämäärän, hälventää se epätietoisuutta ja antaa tyytyväisyyttä onnistumisien myötä, havaiten yhteistoiminnan tuovan tulosta niin edustamalleen yritykselle/yhteisölle kuin itselleenkin.


Suomessa työttömyys ja yksinäisyys jakavat kansaa

Asioista puhutaan paljon, mutta tekoja näkyy vähemmän. Uuden vuoden tärkeimmäksi kohteeksi tulevat ihmiset itse ja kyky huolehtia osallistuvuudesta yhteiskunnan kassan turvaamiseksi. Kansallinen hyvinvointi perustuu nyt ja huomenna tulonjakoon ja verokertymien vähetessä kukkaro käy laihaksi.


Kuluttajat uskovat nyt kykyynsä kuluttaa;

ostaa digiboxeja, littutelkkareita, ulkomaanmatkoja, kesämökin peruskorjausta ja suurempia autoja. Yritykset ovat reivanneet asennettaan huolestuttavampaan suuntaan; ulkoistukset kehittyviin maihin kiihtyvät ja useilla firmoilla tulee sen myötä menemään edelleen hyvin.


Kuinka käy ulkoistettujen yhtiöiden työntekijöiden?

Nuo ostolistan tuotteet tulevat pääsääntöisesti tuontitoimintana ja tämä täytyy maksaa viennillä. Mitä me viemme, kun esim. suuri paperinostajamaa Saksa suunnittelee yhteistyöpaperitehtaita suoraan Venäjän metsien keskelle? Millä me maksamme mm. tuontipolttoaineen, kun Nokiakin tekee jo suurimmat voittonsa Kiinasta?


Emme ole itseriittoinen sisämarkkina,

vaan viennistämme elävä tekninen ja energiaintensiivinen yhteiskunta, jossa tulontasaus on viritetty lähinnä sosiaalidemokraattien ja maaseutuväestön edunvalvonnalla huippukuntoon. Kuinka järjestelemme kulutuksemme, jos jaettava verovarallisuus pienenee ja hallinnonalat tappelevat pienenevistä jakorahoista. Eduskuntamme on rakennettu toteuttamaan lainsäädäntöä lähinnä tulontasaukseen. Brysselinkin tulovirta vaihtaa suuntaansa.


Eduskunnan on keskitettävä voimiaan säädäntötyöhön,

jolla edesautetaan kilpailukykyä, maahamme virtaavia pääomia, tarpeidemme mukaista koulutetun ulkomaalaisen työvoiman saantia sekä matkailijoita viihtymään turvallisessa, puhtaassa ja hiljaisessa maassamme.


Presidentinvaalit lähestyvät

Tulevan presidentin valtaoikeuksia tulee lisätä vastaamaan kansalaisten toivetta. Presidentti on aktiivinen toimija, joka puskee aktiviteettia, ryhmähenkeä, kannustavuutta, osallistumisen halua sellaisen päämäärän eteen, jolla on nimi ja tarkoitus. Suomi tarvitsee päämäärän kuten koko EU.


Kehittyvillä mailla, mm. Venäjällä ja Kiinalla,

on selvät päämäärät ja heidän kansalaiset tietävät ne. Venäjä on maailman raaka-ainevarasto toistaiseksi uinuvalla innovaatiopotentiaalilla ja Kiina on maailman liukuhihnatehdas siirtyen omaehtoisempaan suunnittelu- ja kulutuskäyttäytymiseen. Aktiviteetti ja toimeliaisuus ovat moninkertaiset verrattuna meihin tai EU:hun. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta korjausliikkeiden frekvenssi tiivistyy vähentäen makulatuuria ja turhaa suunnittelua.

...Heti Uuden Vuoden 2006 lähtömetreillä Suomen kansa on vedenjakajalla;

valittavan presidentin ominaisuudet tulevat olemaan merkittävä tekijä kansallisen yhtenäisyyden luojana. Nyt jos koskaan valinta on tärkeä ja nostaakin äänestysprosentin ennätysluokkaan. Nyt pelissä ovat Säilyttäjä tai Uudistaja; kumpi parempi, sen jokainen miettii itse peilaten omia tarpeita ja vallitsevia olosuhteita.

On tapahtumassa yhteiskunnallinen muutos maailmanjärjestyksen vaihtaessa napaisuuttaan.


Ilkka Luoma



AL - US
BLOGs 25102 | 2471 | 2769 – IL
---26102013---


doc.: kansallinen_identiteetti_26102013.doc – OpenOffice Writer


536 | 5038
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

torstaina, lokakuuta 24, 2013

Esiteollinen robotisaatio - hanhiparven lento




24.10.2013 03:12 Ilkka Luoma  47 kommenttia - from US/Puheenvuoro
"Esiteollinen robotisaatio" johtaa maailmanlaajuiseen kaaokseen – maistiaisina olemme jo saaneet maailmanlaajuisen työn uudelleenjaon taistelun 1])

Markkinatalouden kysyntä-tarjontataivas Yhdysvallat tuli tunnetuksi Henry Fordin käyttöönottamasta liukuhihnamenetelmästä, jolla tehtiin enemmän – halvemmalla. Automaatio oli aloittanut kilpajuoksunsa kädentyötä tekevän ihmisen kanssa.
YLE TV1 esiti erinomaisen dokumentaation ”hanhiparven lennosta” 2], jossa yksi johtaa, ja muut seuraavat – kunnes johtaja vaihtuu ja jonosta tulee seuraava; näin maalaili globalisaatiota bangladeshiläinen työväenliikeaktivisti maasta, jossa keskiansio tekstiiliteollisuudessa on noin 40 euroa per kuukausi.
  
Liukuhihna ei auttanut kemijärveläistä Salcomp Oy:tä
Suomi menetti liukuhihnojaan jo kemäjärveläisen lautauslaitevalmistajan Salcomp Oy:n myötä Kiinaan, jossa oli alkanut edesmenneen Kiinan suurenpienen miehen - Deng Xiaoping´in 3] käynnistämänä tien kohti ”rikkauksia”.
Deng´in kehotuksen jälkeen Kiinasta on tullut de facto maailman vaikuttavin talous 4] – joka nyt ulottaa lonkeronsa kaikkialle maailmaan. Kiinan kaupungeissa tienataan noin 300 euroa per kuukausi – maaseudulla runsas 100 euroa per kk.

Kiinalaiset yritykset etsivät jo halvempia tovereita
Kiinalaiset yritykset vievät tehtaidensa liukuhihnoja halvempien toverien maihin, esimerkiksi Kambodzhaan, jossa työläinen tienaa keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa – he ovat loivempia työssään kuin kiinalaiset, koska Kiinassa ”rakastetaan työntekoa” - ilman sitä ei kuuluta yhteiskuntaan. Kiinassa on lisäksi voimakas sukupolvisopimusperiaate – omat vanhemmat tulee ylläpitää, heidän saavuttaessa iän, jolloin työ ei enää luonnistu.

Kiinassa automaatio on välttämättömyys,
jotta tuotanto voitaisiin yksinkertaisissa tehtävissä pitää omassa maassa, samaan aikaan robotiikan tuoma automaatio on hirvitys tavallisille kiinalaisille, sillä se vie työn ihmisen käsiltä ja jaloilta. Eurooppalaiset laatumerkkibrändit vaativat eettisyyttä työoloihin – ja näin ”roskat lakaistaan maton alle” viemällä alihankintaketjua yhä kauemmaksi varsinaisesta valmistajasta – tuttu ilmiö rakentamisen osalta meillä Suomessa.
  
Työttömyys on Kiinan pahin yhteiskunnallinen uhka –
se saattaa tuottaa ”massat kaduille” - ja Kiinan sadat miljoonat työläiset ovat suuri huomisen vaikuttajaryhmä, siksi taajaa on internetin kautta tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen ja tiedottaminen. Tämän vuoksi internettiä valvotaan myös Kiinassa – kuten vapauden tyyssijassa Yhdysvalloissa.

…
Me Suomessa kärvistelemme yltäkylläisesti kaukoidän tovereihin nähden – 
menetämme työtä liukuhihnatyöläisille, jotka ovat muualla kuin meillä. Nokkelat insinöörit, ajattelematta sosiaalisia ja psyykkisiä seurauksia ehdottavat ja ajavat innokkaasti robotisaatiota maahamme – tämä voisi jättää liukuhihnat omaan maahamme, jolloin tuotanto- ja ansaintaketjusta suurin osa jäisi maahamme. Vain raaka-aine paljolti tuotaisiin ulkoa.

Robotisaatio ei juurikaan työllistä,
[ ~ ]
eikä ole näköpiirissä tilannetta, jossa automaation myötä syntyisi merkittävästi sellaisia työtehtäviä, jotka tukevat ihmiset fyysisyyttä, kun istuminenkin on todettu tappavaksi. Lisäksi tosiasia on se, etteivät kaikki voi olla maistereita, lakimiehiä, suunnittelijoita tai johtajia 5] – olemme kastilaitos, jossa kullekin pitäisi ojentua omia kykyjä vastaava tehtävä, josta vieläpä voisi nauttia ”rakastuneesti” -kiinalaiseen tapaan!
  
Meillä ei kannata tehdä yksinkertaisia töitä,
vaikka osa kansalaisista on orientoitunut näitäkin hommia tekemään – toisaalta siivoamisessa näkyy yhä suuremmin maahanmuuton jälki. Olemmeko tottuneet liian yltätkylläiseen sosiaaliapuun ja viranomaisten inhimillisyyteen.
Eikö työ maistu, ja näin on mukavampaa vaatia kansalaispalkkaa 6], vaikka ei mitään tekisi. Kiinassa, Kambodzhassa eikä Bangladeshissä nähdä edes unta kansalaispalkasta – ei edes sosiaalisesta yhteiskunta-avusta. Nuo mainitut kolme maata ovat osa hanhiparven lentoa. Me luulemme olevamme globalisaationjohtajahanhia.

Henry Fordin mustat liukuhihna-autot levisivät kaikkialle -
autosta oli saatu niin halpa, että siihen ulottui myös kadunmies. Lisääntynyt tuotanto lisäsi hiljalleen palkkavaateita – ostovoima koheni ja kulutus lisääntyi. Yhdysvallat henkisesti taantuvana valtiona on ylivoimaisesti suurin ”maapallorasite” biosfäärillemme – jenkkikulutus per capita on maailman suurinta. Mitä tapahtuu, jos kiinalaiset yltävät samaan – eivätkö he saisi niin tehdä? Entä intialaiset ja afrikkalaiset?

  
...
Työ tekijäänsä kiittää ja työ on valtiovallan erityisessä suojeluksessa –
näin ääneen sanomatta presidentti Urho Kekkonen 7] koki valtionsa tärkeimmän tehtäväalueen. Jouten oleva ihminen on arvaamaton – varsinkin nyt, kun internetin välityksellä populistit 8] lietsovat yhteenkuuluvuutta, yhteistä hyvää, parempia oloja ja sättivät valtakoneistoa saamattomuudesta. Paljon puhetta ja mitättömästi tekoja.
  
On päivän selvää, että robotisaatio lisää työttömyyttä – 
uusia tehtäväalueita ei yksinkertaisesti keksitä automaation kasvun vauhdissa riittävästi lisää. Esiteollinen robotisaatio oli ”yksinkertaisten työvaiheiden” ulkoistus edullisempien toverien maihin. Robotti on vieläkin edullisempi toveri, joka ei edes lakkoile.


...
Meillä on pyrky politiikan huipultakin kasvuhokemaan
Nyt heti enemmän, lisää, halvemmalla ja nopeammin. Emme ole vain laajasti ymmärtäneet, että ”yhä enemmän” merkitsee myös yhä enemmän raaka-aineita, energiaa ja materiamuutoksia, joilla on vääjäämättä vaikutuksensa ympäristöömme, biosfääriin, josta ammennamme koko elämämme 9]. Robotisaatio lisää vapaa-aikaa, mutta samalla ”turhuuden” kulutusta. 

Tänään liian moni istuu väärin 10] näyttöpäätteiden edessä koko päivän – 
kuvaruudulla järjestelemme bittejä välitettäväksi muille, talletettavaksi ”pilvipalveluihin” ja ilmaisemaan pomoille, että teemme jotain. Nyt istuminen on havaittu vievän kuolemaan, lopulta. Istuminen ei ole lihaksistomme parhaaksi – on evolutiivisesti hyvin lyhyt aika, kun juoksimme saaliimme, ruokamme kiinni. Oveluuden myötä hoksasimme ryhmätoiminnan ja lopulta joku oivalsi heittää toista apinaa kivellä päähän.
  
Apinan kivitys johti asevarustelukierteeseen,
joka työllistää tänään valtavasti ihmisiä, varsinkin nokkelia suunnittelijoita, jotta tappaminen olisi entistäkin siistimpää, tarkempaa ja tehokkaampaa. Nyt on oivallettu, että sodatkin voidaan automatisoida ja robotisoida – ylihuomenna katselemme kuvaruuduista kuinka superrobottimme pärjäävät taisteluissa, kuten tänään katsomme väkivaltaista jääkiekkoakin.

Pelitkin opettavat taistelemaan – kohta automaattisesti?
Oljenkorreksemme tarjoutunut peliteollisuuskin opettaa lapsia ja nuoria taistelemaan, kuten muinoiset apinat. Lopulta niin fyysinen kuin psyykkinen sota on päällä ”on-asennossa” jatkuvasti. Olemme kilpailijoita, haluamme voittaa 11] ja vahvat saavuttavat oveluudella, viekkaudella, petoksella ja jopa raukkamaisuudella voittoja, jotta markkinamaterialistinen näyttö- ja vertailutalous 12] ilmentyy parhaiten omaksi markkinoinniksi paremmuudesta … mistä paremmuudesta?


…
VIITTEET
2] YLE TV1 Ulkolinja – ”Kun teollisuus hylkää Kiinan” ~ http://areena.yle.fi/tv/1924772 - [YLE/Areena]
3] Dengin rikastumisen ttie – Kiina, maailman johtovaltioko? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kiina-maailman-seuraava-johtovaltio.html - [BLOG/il]
5] Kirvesmiehiä tarvitaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/kirvesmies.html - [BLOG/il]
9] Biosfääri - elinympäristömme elättää meidät! ~http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/elinehtomme-hiili-katoaa-johonkin-emme-tied-minne - [AL/BLOG/il]





Ilkka Luoma



AL – US
BLOGs 24979 | 2468 | 2761 - IL
---23102013---

Sent
doc.: robotisaatio_tyottomyys_23102013.doc – OpenOffice.org Writer


834 | 7261
952 | 9266
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , ,

sunnuntaina, lokakuuta 20, 2013

Työtä vaikka pienemmällä palkalla!

Piirros: ~ https://raha.fi/oma-talous/mita-palkasta-jaa-kateen-kuukaudessa/ - 





Tänään liian moni on ilman todellista työtä. Aikoinaan niin kutsutulla kekkosvaltakaudella 65.000 työtöntä oli presidentillemme liikaa – julistettiin hätätila, hallitus erotettiin ja kansa uurnille valitsemaan ennenaikaisesti uutta eduskuntaa.

Presidentti Urho Kekkonen 1] tykkäsi, että kansalla pitää olla työtä. Ei jäisi liiaksi aikaa miettiä jonninjoutavia tai olla toimettomana alttiina jonninjoutaville puhepärinälietsojille. Toimeton kansa on altis populistisille 2] pöhinöille.

Tänään on aivan liikaa työttömiä, erityisesti nuoria, joille sälyttyy sukupolvisopimuksen 3] täyttäminen, kun heidän vanhemmat ovat eläkkeellä – yhä sankemmin joukoin. Tänään moni nuori laskee vanhempiensa perintöjen varaan – niitähän kertyy taseella ja markkina-arvolla laskettuna vuosi vuodelta yhä enemmän.


Entä, kun asuntokannan tase- ja vakuusarvot laskevat, jopa romahtavat?

Kuinka käy niiden nykynuorten ylisuurten asuntolainojen, joiden loppuunmaksu oli suuniteltu perinnöillä hoidettavaksi? Kansakuntamme on vähävelkainen 4] – verrattuna muihin, mutta velkakäyrä kipuaa koko ajan ylöspäin.


Nuoret töihin, vaikka poikkeusmenetelmin

On olemassa nk. nuorisotakuu alle 25 vuotiaille; se tarkoittaa aktivoitumista työn, koulutuksen, perehdyttämisen tai esimerkiksi oppisopimuksien myötä veronmaksuluokkaan – joko nyt tai opintojen päätyttyä. Yhteiskunta tarvitsee veroja, joilla hoidamme yhteiskuntavelvoitteemme ja omat hädänalaisemme.


Monet kaupungit ovat perustaneet ja ylläpitävät nuorisotyökeskuksia

Esimerkiksi Savonlinnassa on tälläinen keskus/ -verstas 5], joka tarjoaa nuorille työttömille töitä. Tämä työ on tarjolla esimerkiksi asukkaille, jotka haluavat korjata taloa, rakennuttaa huvimajan pihapiiriin, teetättää aitaa reviirinsä ympärille tai maalauttaa vaikkapa talonsa.


Käytännön kokemus nuorisoverstaan tekemästä työstä oli hyvä

Työ suunniteltiin ammatti-ihmisten toimesta, hinnoiteltiin ja valvotusti toteutettiin – tulos oli hyvä ja laatu ok. Hinta oli poikkeuksellinen; tämän esimerkin osalta yksityisellä teetettynä ”avaimet käteen” remontti olisi kustantanut noin 3000 euroa + arvonlisävero; nyt hinta oli 1500 euroa – sisältäen arvonlisäveron! 6]


Työttömille osallistumista ja joukkoon kuulumisen henkeä!

[ … erityisen merkittäväksi muodostuu keskuksien vetäjien – rakennusmestarien ja kymppien esimerkki, innostaminen ja huolehdinta – osa nuorista voi olla hyvinkin varautuneita – tarvitaan jopa psykologista silmää, kun hommia yhdessä hoidetaan … ]


Savonlinnan nuorisoverstaan tavoite on palauttaa nuoria leivän syrjään kiinni – teettämällä heillä konkreettisia ja tuottavia projekteja niin kotitalouksille kuin muillekin. Keskus on hyvin kilpailukykyinen, jopa niin, että tilaajan on varauduttava pidempiin toimitusaikoihin – ne kuitenkin pitivät, mitä sovittiin.


Syökö nuorisotyökeskus yrittäjien leipää?

Kävi mielessä, että nuoriso- yms. työkeskukset syövät yrittäjien leipää ja mahdollisuuksia. Ei suinkaan, vaan asiaa tiedustellessani kävi ilmi, etä monet yrittäjät alihankituttavat tilaustöitään juuri esimerkiksi nuorisotyökeskuksella – ”aliurakoitsija” on edullinen, siellä on toimiva ja vastuullinen suunnittelu, työnohjaus ja -johto. Ennenkaikkea tämä alihankkija on laillinen ja kestää päivän valon!


Yrittäjä saavuttaa merkittävää etuutta – itselleen

Näin keskuksia hyödyntämällä yrittäjä pääsee kirjoittamaan tilausasiakkaalleen katteellisemman (voitollisemman) laskun, eikä monessa tilanteessa itse tarvitse olla äärimmillään kuin järjestelijä, joka voi ulkoistaa omat henkilösivukululliset työntekijät, ainakin osaksi yt:een kautta kortistoon tai muihin hommiin.

Yrittäjä on voittopyyteellinen, mutta monesti vastuullisempi työntekijöistään kuin suuremmat yhtiöt – suuryhtiöistä puhumattakaan. Työkeskus ei tarvitse kirjanpidollista voittoa, tai jos niin – se on kohtuullinen.


...
Savonlinnassa on nähty ja koettu jo ”rakentajia/ rakennuttajia”,

joilla on vain alihankkijaverkosto, eikä omia ”raksamiehiä” lainkaan – ehkä paria luottomiestä lukuunottamatta. Alihankituksilla voivat olla pitkät jäljet – aina Valko-Venäjälle tai Kazakstaniin saakka. Näin saadaan työn yksikkökustannukset alenemaan – siis de facto saadaan alan keskituntihinta kaikkinensa laskemaan ja kilpailukyky lisääntymään.


Olemme palkkojen yleisen alentumisen linjalla


Palkkojemme on kautta kaikkien toimialojen laskettava, ja erityisesti työn kokonaishinnoitelun on pakko aleta, muutoin yt:eet, pakkolomat, irtisanomiset ja osa-aikaistumiset lisääntyvät entisestään. Olemmahan maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 7]


Kokonaispalkkakustannuksien alentuminen sataa suoraan kilpailukykylaariin

Kun pienempien palkkojen, siis ostovoiman alenema vähentää kulutusta – kiittää niin kilpailukyky kuin ympäristö. Vapaa markkinatalous on aina sopeutunut kaikkiin hinnoittelutilanteisiin – nyt jo esimerkiksi päivittäistavarakaupoistä yhä enemmän ostetaan kauppojen omia, edullisempia tuotemerkkejä (Pirkka, Rainbow jne – tosin herää kysymys laadusta.

Lidl näyttää mallia – sillä olisi nyt heti 10 prosentin hintojen alentamismahdollisuus – Lidl´in myynti ilmeisesti kasvaa koko ajan – kansalaisten ostovoiman vähetessä.


...
Lopulta mitä nämä eri paikkakunnilla toimivat työkeskukset aikaansaavat?

Työtä, työtä ja työtä. Parhammillaan tehokkaasti ohjattuina, voittoa tuottamattomina (mutta ei tappiota tehden!) hyvin kilpailukykyisinä järjestävät työmahdollisuuksia meidän kansallisaarteelle – nuorisolle ja muille työhaluisille.


Kansallinen yhteishyvä on nuoseva nuoriso,
[ YLE kampanja ~ http://nuorillenyt.yle.fi/ - web/yle]

jolle sälyttyy jo ylihuomenna valtava urakka – maksaa osaltansa lisääntyvän eläkeläisarmeijan ylläpitokustannuksia, jotta sukupolvisopimus täyttyy meidänkin aikana – kuten on aina ennenkin täyttynyt – esimerkillisin ”sukupolvisopimus” tienattiin hiellä, verellä ja kansallisuhrautumisella, minkä rintamatoverit ja lotat epäitsekkäällä työllään itsenäisyytemme eteen antoivat 1939-1940 sekä vielä 1944 kesällä – Saksan kolmannen valtakunnan merkittävällä avustuksella.

Olemmahan inhimillinen yhteiskunta, jossa ahneus on saamassa palkkansa ja henkipaton aseman rehellisten veroa maksavien ja kädentyötä tekevien joukosta.


...
PS.
Saisimmeko nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön kantamaan lisäkortensa näiden nuorisotyökeskuksien eteen – ottamaan takaisin ”hanskaan sellaisen kekkosmaisuuden”, jolla nyt kannetaan vastuuta ja toimitaan – kansa odottaa tätä, sillä nyt on luottamusvirassa sellainen presidentti, jolla on poikkeuksellisen suuri kansalaiskannatus – tässä tapauksessa presidentti voi hyvin ”kävellä nykyhallituksen yli”… Ehdotamme, että Sauli Niinistö suorittaisi maakuntamatkan muun muassa Savonlinnaan ja kirjoituksessa mainittuun Savonlinnan Nuorisoverstaaseen.


…
VIITTEET
1] Valtiomies presidentti Urho Kaleva Kekkonen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html - [BLOG/il]
5] Savonlinnan nuorisoverstas ~ http://www.savonlinna.fi/asukas/nuoret/nuorisoverstas - [web/sln]
6] Nuorisoverstaan työ on varmaankin yksityisille kotitalousvähennyskelpoinen ja yrityksille arvonlisäverollista toimintaa, jolloin alv on vähennettävissä kokonaisarvonlisäverotilityksessä.
7] Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html - [BLOG/il]
7] Automatisoimmeko itsemme työttömien joukkoon? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=864326 - [IL/Kesk./il]

...
EXTRA
Meillä on liian korkeat kokonaispalkkakustannukset ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/meilla-on-liian-korkeat.html - [BLOG/il]



Ilkka Luoma

…
SENT


Sent: Sunday, October 20, 2013 4:43 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Liian moni on vailla todellista työtä!

...

Nyt liian moni on vailla todellista työtä!
(YLE kampanjoi näyttävästi nuorisotyöttömyyden ja –syrjäytymisen vähentämiseksi. Näyttävä alku – nyt olisi ryhdyttävä markkinoinnista suoriin tekoihin – presidenttimmekin on jo mukana nuorisomme hyväksi ja eduksi)


...
AL – US
BLOGs 24805 | 2421 | 2751 - IL
---20102013---


doc.: nuorisotyokeskukset_20102013.doc – OpenOffice Writer


852 | 8177
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)