perjantaina, kesäkuuta 30, 2006

Sipoo adressien statistiikkaa

Allekirjoituksien määrä puhdistettuna "monikerroilla", siis kyseessä EI- Helsingin hankkeelle ottaa valtiovallan avulla tai muutoinkaan Sipoolle kuuluvia maita ilman Sipoon suostumusta. Siis Ei rajansiirrolle:

22.06. 028 allekirjoitusta
23.06. 013 allekirjoitusta
24.06. 015 allekirjoitusta
25.06. 003 allekirjoitusta
26.06. 028 allekirjoitusta
27.06. 320 allekirjoitusta
28.06. 384 allekirjoitusta
29.06. 585 allekirjoitusta
30.06. 413 allekirjoitusta
01.07. 097 allekirjoitusta
02.07. 155 allekirjoitusta
03.07. 275 allekirjoitusta
04.07. 166 allekirjoitusta
05.07. 179 allekirjoitusta
06.07. 262 allekirjoitusta
07.07. 106 allekirjoitusta
08.07. 024 allekirjoitusta
09.07. 066 allekirjoitusta
10.07. 074 allekirjoitusta
11.07. 058 allekirjoitusta
12.07. 073 allekirjoitusta, yhteensä 3544
13.07. 048 allekirjoitusta, yhteensä 3592
14.07. 053 allekirjoitusta, yhteensä 3647
15.07. 028 allekirjoitusta, yhteensä 3676
16.07. 036 allekirjoitusta, yhteensä 3710
17.07. 072 allekirjoitusta, yhteensä 3783
18.07. 051 allekirjoitusta, yhteensä 3835
19.07. 021 allekirjoitusta, yhteensä 3857
20.07. 018 allekirjoitusta, yhteensä 3876
21.07. 030 allekirjoitusta, yhteensä 3906
22.07. 012 allekirjoitusta, yhteensä 3918
23.07. 016 allekirjoitusta, yhteensä 3934
24.07. 071 allekirjoitusta, yhteensä 3996
25.07. 057 allekirjoitusta, yhteensä 4054
26.07. 044 allekirjoitusta, yhteensä 4100
27.07. 034 allekirjoitusta, yhteensä 4135
28.07. 100 allekirjoitusta, yhteensä 4235
29.07. 059 allekirjoitusta, yhteensä 4272
30.07. 051 allekirjoitusta, yhteensä 4322
31.07. 067 allekirjoitusta, yhteensä 4390
01.08. 060 allekirjoitusta, yhteensä 4431
02.08. 063 allekirjoitusta, yhteensä 4469
03.08. 057 allekirjoitusta, yhteensä 4513
04.08. 029 allekirjoitusta, yhteensä 4542
05.08. 016 allekirjoitusta, yhteensä 4558
06.08. 025 allekirjoitusta, yhteensä 4583
07.08. 082 allekirjoitusta, yhteensä 4665
08.08. 034 allekirjoitusta, yhteensä 4699
09.08. 033 allekirjoitusta, yhteensä 4732
10.08. 022 allekirjoitusta, yhteensä 4754
11.08. 027 allekirjoitusta, yhteensä 4781
12.08. 005 allekirjoitusta, yhteensä 4786 (4492)
13.08. 013 allekirjoitusta, yhteensä 4793 (4506)
14.08. 019 allekirjoitusta, yhteensä 4812 (4526)
15.08. 012 allekirjoitusta, yhteensä 4824 (4539)
16.08. 015 allekirjoitusta, yhteensä 4839 (4557)
17.08. 014 allekirjoitusta, yhteensä 4853 (4572)
18.08. 017 allekirjoitusta, yhteensä 4870 (4590)
19.08. 007 allekirjoitusta, yhteensä 4877 (4598)
20.08. 006 allekirjoitusta, yhteensä 4883 (4605)
21.08. 023 allekirjoitusta, yhteensä 4906 (4629)
22.08. 054 allekirjoitusta, yhteensä 4960 (4684)
23.08. 024 allekirjoitusta, yhteensä 4984 (4711)
24.08. 004 allekirjoitusta, yhteensä 4988 (4716)
25.08. 019 allekirjoitusta, yhteensä 5007 (4736)
26.08. 007 allekirjoitusta, yhteensä 5014 (4744)
27.08. 013 allekirjoitusta, yhteensä 5027 (4758)
28.08. 023 allekirjoitusta, yhteensä 5060 (4780)
29.08. 021 allekirjoitusta, yhteensä 5081 (4801)
30.08. 019 allekirjoitusta, yhteensä 5100 (4821)
31.08. 015 allekirjoitusta, yhteensä 5115 (4837)
01.09. 021 allekirjoitusta, yhteensä 5136 (4859)
02.09. 011 allekirjoitusta, yhteensä 5147 (4871)
03.09. 009 allekirjoitusta, yhteensä 5156 (4881)
04.09. 036 allekirjoitusta, yhteensä 5192 (4917)
05.09. 026 allekirjoitusta, yhteensä 5218 (4944)
06.09. 016 allekirjoitusta, yhteensä 5234 (4961)
07.09. 021 allekirjoitusta, yhteensä 5255 (4983)
08.09. 016 allekirjoitusta, yhteensä 5271 (5000)
09.09. 011 allekirjoitusta, yhteensä 5282 (5012)
10.09. 007 allekirjoitusta, yhteensä 5289 (5020)
11.09. 029 allekirjoitusta, yhteensä 5050
12.09. 017 allekirjoitusta, yhteensä 5067
13.09. 025 allekirjoitusta, yhteensä 5093
14.09. 024 allekirjoitusta, yhteensä 5116
15.09. 040 allekirjoitusta, yhteensä 5157
16.09. 018 allekirjoitusta, yhteensä 5176
17.09. 013 allekirjoitusta, yhteensä 5190
18.09. 020 allekirjoitusta, yhteensä 5211
19.09. 029 allekirjoitusta, yhteensä 5241
20.09. 013 allekirjoitusta, yhteensä 5255
21.09. 023 allekirjoitusta, yhteensä 5279
22.09. 022 allekirjoitusta, yhteensä 5302





On myös huomioitavaa, että EI - allekirjoitusten joukossa on paljon Helsingin ja muiden, lähinnä pienempien kuntien asukkaiden kannanottoja.

Toisessa ns. KYLLÄ - adressissa on 185 (27.8.) nimeä yhteensä; se näkyy www.adressit.com luettelossa aivan EI-adressin välittömässä läheisyydessä. Seuranta ja lukumäärien informointi tapahtuu puolueettomasti ja samaan aikaan. Alkuperäisessä ja ensimmäisessä informoinnissa molemmat adressit olivat tasa-arvoisesti esillä. Allekirjoittaneen kanta on selkeä, mutta informointi luvuista on puolueeton. Kannustan ottamaan kantaa nyt, sillä tällä ratkaisulla tulee olemaan suurta merkitystä koko Suomelle ja suoralle kansalaisvaikuttamiselle. Kyllä äänien joukossa on 21 sipoolaista henkilöä. On huomattavaa, että Kyllä äänien joukkoon on tullut 18. ja 19.7. runsaasti "makulatuuria", jotka ovat poistetut.




HUOM! Adressit saiteilta oli "kadonnut" Sipoo_ei ääniä noin 300 kappaletta 4-5.8. välisenä aikana.



Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi

www.adressit.com/sipoo_ei

www.adressit.com/sipoo_kylla




torstaina, kesäkuuta 29, 2006

Sipoo adressi

Helsinki vaatii rajojensa siirtoa itään Sipoon kunnan alueelle, josta Helsinki omistaa maita, mutta ei pääse haluamallaan tavalla kaavoittaa tontteja. Helsinki on pyytänyt valtiota ottamaan käyttöön rajasiirron Vantaan auttaessa operaatiota.

Nettiin on perustettu adressi, jossa vastustetaan pakkokeinoja Sipoon rajojen muuttamisesta:

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/sipoo_ei/

Voit osallistua adressiin yllä olevaa linkkiä "kopauttamalla".

Tätä kirjoitettaessa nimiä oli noin 1.500

Maaseudun harmonia vetoaa kiireisiin kaupunkilaisiin


Juhannuksen edestakaisin ralli on jälleen takana. Osa jäi lomalaitumille tutkimaan maaseudun hiljaisuutta ja harmoniaa. Maaseutu elää kaupunkilaisen mielissä uusrenesanssina, mökkeilynä ja kaipuuna kokemaan entisaikojen tavallista elämää, tosin usein hyvin energiaintensiivisesti. Loman ulkopuolella ja sisälläkin, kiire, YT sekä tavoitekiihkeys lyö kalenterit täyteen ja uhan muutoksista, joihin ihminen ei tunnetusti ole helpolla valmis.

Maaseutu edustaa kaupunkilaisen silmissä turvallista pysyvyyttä, mutta myös joidenkin mielissä pysähtyneisyyttä. Rytmisyys sanelee tietoyhteiskunnassa, jossa toimitukset pitää olla sekunnin tarkasti juuri oikeassa paikassa. Länsimaalainen kilpailukyky otetaan korkeiden palkkojen johdosta tehossa, laadussa ja toimitusvarmuudessa juuri oikeaan aikaan. Yhden ihmisen on tuotettava enemmän ja nopeammin.

Suomalaiselle loma on useasti paluuta rannalle, mummon mökille tai lomakylään veden äärelle. Tätäkin kirjoitusta naputeltiin kirkasvetisen järven (juomakelpoinen) äärellä langattoman nettiyhteyden myötä kaukaa Suomen "suurista" kaupungeista. Kaupunkimaisuus on nykymallissa logistiikkaa, ruuhkia, odottelua ja jonotusta. Lomalle näitä ilmiöitä ei haluta. Kuitenkin merkittävä osa viettää lomansa kotona "suurissa" kaupungeissä, ruuhkattomuuden aiheuttaessa ihmetystä katujen ollessa miltei tyhjiä osan väestä paettua luonnon helmaan.

Suomessa on yli 400 kuntaa, joka on rikkaus ja taloudellinen vitsaus nykyisellä lainsäädännöllä. Länsimaalainen tehoajattelu kokosi ihmiset yhteen, elintaso nousi ja elinympäristön luonnollinen laatu laski. Syntyi nykyiset ongelmat, joita ihmettelemme kuumempina kesinä, porottavampana aurinkona ja uusina eliölajeina kotoperäisten joukkoon. Valintamme teimme valitsemalla automatisoinnin kautta helpomman ja kehollemme rasitteettomamman tavan saada lisää ostovoimaa.

Tämän päivän kaupunkiasutus ottaa maanviljelijöiden tehoviljelyllä ja ruoankasvatuksella suuremmat osat maaperän kasvuedellytyksistä. Haluamme parempaa ruokaa, enemmän laatuja, suurempaa valikoimaa ja myös entistä kauempaa makujen eksotiikkaa. Ennen maaseudulla asuinyhteisö oli riippumattomampi, se kasvatti oman ruokansa ja parsi sukkansa kotikutoisesti yhdessä ja yhteenkuuluvuudella. Kylähullut hoidettiin omassa piirissä pitäen heitä kaskuilijoina tai lähitienoon poppamiehinä. Kirkkaita juotiin vähemmän ja harvemmin; pelloilta ei voinut olla poissa yhteisöllisyyden kärsimättä. Häpeää ja ongelmia ei siirrelty muiden niskaan.

Nyt ihminen asuu useasti yksin, elää yksin ja lapset ovat aamusta iltaan hoidossa ja kaduilla. Vanhemmat viettävät aikaansa enemmän työyhteisöissä kuin kotonaan jälkikasvunsa kanssa. Tehotalouden ekonomia ohjaa sosiaalisen toiminnan evoluutiota. Lomalla lapsille tarjotaan kursseja ja harrasteita, jotta vanhemmat pääsevät lepäilemään rasitteistaan lapsien leikkiessä tahoillaan.

Yhteisöllisyys herää kannustavaan vuorovaikutukseen perhe- ja sukukeskeisesti. Yhteenkuuluvuusryhmät ohjaavat toimintaa kisa-, harraste- ja muine tapahtumineen. Samankaltaiset kokoontuvat yhteen vastapainoksi kaupungeissa puurtamisen kestämiseksi.

Vaihteleva maaseutu antaa mielenrauhaa ja ajatuksen levon rikkautta kokijalleen. Kaupunkilainen nuuhkii maaseudun ilmaa ja huomaa steriilien konttoreiden ja olohuoneiden lisäksi jo luonnollisia elämän tuoksuja tuoden useille lapsuuden muistikuvia erilaisesta elämästä, jolloin kiire ei ollut päällimmäisenä. Tärkeintä oli henki omassa keskinäisen höydyllisyyden ryhmässä perheena ja sukuna. Nyt hyödyllisyys nähdään työryhmänä aikaskaalatussa konttori- tai tehdasympäristössä palkkiona kulutusvoima ostaa laajassa mielessä maapallo tyhjäksi resursseista, jotka olivat hyvin riittäneet kymmeniä tuhansia vuosia.

Viimeinen sata vuotta on tuhonnut elinympäristöstämme juuri niin paljon kuin aavikoituminen on edennyt ja hedelmällinen maaperä köyhtynyt. Kasvunedellytykset eivät kasva, vaan ne ovat maailmanlaajuinen vakio, jota tehotaloushakuisuus ympäristömuutoksin lopullisesti kuluttaa pienemmäksi. Paluu juurille voi olla lähempänä kuin arvaammekaan. Huominen voi olla modernien ekokylien aikakautta.

Ilkka Luoma

keskiviikkona, kesäkuuta 28, 2006

Sipoo adressit

Tätä kirjoitettaessa on Sipoo ei-adressiin tullut 900 allekirjoitusta, jossa vastustetaan pakkomaaluovutuksia Helsingille. Hki omistaa runsaasti maata Sipoosta ja voi Sipoon säännösten ja kaavoitusmääräysten puitteissa toimia haluamallaan tavalla. Helsinki voi lisäksi avata keskustelun todellisesta pääkaupunkiseudun kehittämisestä Espoon ja Vantaan kanssa. Espoossa on runsaasti tilaa. Tämä Sipoo case keskustelu tulee jatkumaan ja mitään ei ole vielä päätetty. Asian pinnala pitämisestä voi koitua hyötyjä myöhempää varten, sillä yksipuoliset rajasiirrot voi levitä myös muualle Suomeen.

Ei pakkoluovutuksille:

http://www.adressit.com/sipoo_ei

perjantaina, kesäkuuta 23, 2006

Paluu juurille kokemaan kotiseudun merkitys

Suomalaiset ovat vähäpuheista ja vasta tutustuttuaan toistaan huomioivaa kansaa; ainakin jotkut ulkomaalaiset, ehkä meitä värikkäämmät niin toteavat. Juhannuksen koittaessa alkavat monille ansaitut kesälomat. Tiet ruuhkautuvat ihmisten ajaessa jonoissa kohti kotiseutujaan ja vedenääriä. Oli suomalainen huomaavainen tai ei, niin veto maalle kokemaan juuriaan ja maaseudun rauhaa vetoaa lähes kaikkiin. Suomalainen kaipaa veden äärelle, ystäviensä ja sukulaistensa luokse mökille, omalle tai toisen.

Kotimaan matkailu on aina lantti itselle. Suomessa on maailman puhtaimpia ruokia, meillä on keskimäärin siistiä ja ymmärrämme, mikä on omaa ja mikä toisen. Keskimääräisessä suomalaisessa asuu perusrehellisyys toista kohtaan. Meillä ei ole enempää hankaluuksia kuin muillakaan, päinvastoin, rauhallisempaa lomailuympäristöä saa hakea. Meillä on tilaa. Suomi on suuri maa, ja suurin osa siitä on tyypillisesti tuntematonta monille. Voi vain katsoa kontrastia Turun saariston, Karjalan, Pohjanmaan, Savon ja Keski-Suomen järviseutujen ja esim. Lapin Sevettijärven välillä.

Kotimaan matkailu jättää rahaa omaan kansantalouteen, se piristää maaseutua ja vähemmän asuttuja alueita. Vähän kalliimpi hinta tuottaa toimeentuloa seuduille, joissa kesä on ehdoton huippu, talven ollessa usein niin väljää, että karhut ja sudetkin mahtuvat joukkoon. Suoritamme vapaaehtoisesti tulonsiirtoa ja ostovoiman jakoa käyttämällä kotimaisia tuotteita ja palveluita. Ostamalla itse kotimaista, vähennämme valtion verovarojen tulonsiirtoa alueilta toisille.

Omat sukujuuret ovat lähes kaikille läheisimmät. Geenistöllinen perimä vetää ihmisiä puoleensa, on mukava olla omiensa joukossa. Omassa joukossa kinastelukin on tutumpaa ja läheisempää. Geeniperimä sitoo ihmisiä, ja yhteenkuuluvuutta kuullaan Juhannuksen yössä monilla grillauspaikoilla, saunoissa ja laitureilla aamun nousuun saakka.

On rikastuttavaa kokea juuriansa, on kuin palaisi historiaan katsomaan, kuinka ennen tehtiin. Kotiseutu maaseudulla on lähtökohta miltei kaikille. Lähes kaikkien isät, isoisät, äidit ja mummot kokivat aidosti, mistä peruselintarvikkeemme tulivat. Isovanhempamme tietävät, kuinka vaikeasta tehtiin hyvinvointia itselle ja nuoremmille. Maaseutujen mökeistä ja pientiloilta lähtivät osa niistä voimavaroista, joilla tämä maa on rakennettu. Tunne historiasi, niin ymmärrät tämän päivän ja huominen ei ole täysi yllätys. Vielä 50 vuotta sitten Suomessa maaseudulla asui sama prosentti asukkaista kuin Kiinassa nykyään, yli 65%.

Suomalainen on hyvin onnellisessa asemassa suuren ja vaihtelevan maansa vuoksi. Emme oikein ymmärrä, että meillä on vettä yllin kyllin ja se on keskimäärin puhdasta. Suomi on ainutlaatuinen maa maantieteelliseltä sijainniltaan; meillä on oikeasti vuodenajat ja kesää odotamme kuin Juhannusaurinkoa nousevaa. Suomessa on enemmän kesämökkejä asukaslukuun nähden kuin missään muualla. Olkaamme tyytyväisiä kotimaahamme, on mukava puhua samaa kieltä ja ymmärtää, ainakin aika-ajoin, toisiamme. Suurin osa kokee Juhannuksena Suomen suven, joka on ylivoimaiselle maapallon enemmistölle toteutumatonta. Pidetään yhdessä huolta kotimaastamme ja tutustutaan sen kasvoihin uteliaana kokien juuremme ja sieltä alkaneen elinvoiman. Hyvää ja pelastusliivillistä Juhannusta!

Ilkka Luoma

torstaina, kesäkuuta 22, 2006

F-1 legenda Ayrton Sennan uskomaton ajo vuonna 1993



https://youtu.be/3GOEorrE4mY - F-1 GB - Donington 1993



Nyt Juhannuksena 2006, 13 vuotta myöhemmin Suomen Kimi Räikkönen taistelee jälleen vajaa-tehoisella F-1 autolla MM-osakilpailussa, vastassa ovat saksalainen Michael Schumacher ja espanjalainen Fernando Alonso, mutta ei enää brasilialaista. F- 1 maailman suurin legenda elää vain väkevissä muistoissa; alla kertomus eräästä aivan uskomattomasta F- 1 kilpailusta 1993:

Kausilla 1992 ja 1993 Ayrton Senna da Silva joutui taistelemaan ylivoimaista Williamseja vastaan. Muutamista osakilpailuvoitoista huolimatta hänellä ei ollut todellisia mahdollisuuksia mestaruustaistoon.

Näiltä vuosilta klassisimmaksi kisaksi on jäänyt Euroopan GP Doningtonissa 1993, jossa Ayrton Senna, ajaen välillä slikseillä sateessa, taituroi voiton epävakaisessa englantilaissäässä.


Doningtonin kisan ensimmäinen kierrosta pidetään formulahistorian hienoimpana:

Ayrton Senna putosi startissa viidenneksi Alain Prostin, Damon Hillin, Michael Schumacherin ja Karl Wendlingerin taakse. Ayrton Senna ohitti heidät kaikki yhden kierroksen aikana.

Ensin Senna meni Schumacherin ohi Redgate-mutkassa, seuraavaksi nöyrtyi Wendlinger. Hillin Senna ohitti Coppice-mutkassa. Kun Senna saapui kierroksen päättävään Melbourne-hiusneulaan, oli kärjessä ajanut Prost jo liipaisimella. Senna otti mutkaan sisälinjan ja siirtyi kärkeen. Senna voitti kisan ja ajoi myös nopeimman kierroksen, joka syntyi erikoisesti Sennan ajettua varikkosuoran läpi. McLarenin miehistö ei ollut valmiina renkaidenvaihtoon, joten Senna kaasutti täysillä läpi varikon (tuolloin ei olut nopeusrajoituksia varikkoalueella). Koko kisassa Senna ohitti kaikki muut kilpailijat vähintään kierroksella.


Ayrton Sennan muisto elää vahvana alan piireissä, Schumacher oli pitkästä aikaa mieltei liikuttuneena kun saavutti Sennan paalupaikkaennätyksen vasta tänä vuonna Sennan ollessa taivaallisissa ajajajoukoissa jo yli 10 vuotta. Senna voitti Monacossa useammin kuin kukaan muu; kuusi kertaa.

Toivomme Kimi Räikköselle sitkeyttä ajaa vähän huonommallakin autolla hyviä sijoja.

Hyvää ja turvallista Juhannusta kaikille lukijoille,

Ilkka Luoma

Reviirit muuttuvat enemmistön voimalla

Helsinki painaa Sipoon päälle elintilan valtauksena idästä

Helsinki kasvaa ja intomieliset pääkaupunkilaiset Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla ovat valloittamassa itäisiä maita elintilan saamiseksi uljaalle pääkaupungillemme. Helsingissä on hurja tonttipula, tai sitten ei. Elintila on suhteellista. On selvää, että hyvistä merenrantatonteista on pulaa ja Helsinki katsoo saavansa niistä paremman hinnan kuin sipoolaiset.

Maata ja vesi-alueita ei ryövätä, vaan niistä maksetaan normaalisti käypä hinta markkinoiden mukaisesti. Nyt on kysymys periaatteesta kuinka ja miten suurempi menettelee pienempää kohtaan. Valtiolaiva liputtaa voimakkaasti rajansiirtoa Helsingin puolesta, niin kepulaisina kuin demareina. Kuka katsoo millainen on Sipoon kunnanvaltuusto poliittiselta väriltään? Keskustalla on paikkoja 3/43, eli alle 8%.

Tämä Sipoo asia tulee saamaan suuret mittasuhteet, sillä se antaa ennakkoratkaisua myös muualle Suomeen; tunnettuahan ovat meneillään olevat kuntaliitosasiat. Mikäli Helsinki saa tahtonsa läpi, niin nokkelat lakimiehet laativat hetkessä "laajan kansalaisedun ja yleishyödyllisyyden" nimissä kirjelmiä rajansiirtoihin ja alueluovutuksiin. Nyt on Sipoon kutistuksessa hedelmöityymässä kolmikanta hyvässä ja sydämellisessä yhteisymmärryksessä: kepulaiset, demarit ja kykyilijät Kokoomuksesta.

Kysymykset kuuluvat: mikä on Sipoon omien asukkaiden rooli ja mielipide ja mikä on helsinkiläisten ajatukset rajan siirroista kohti itää?

Tänä päivänä on kansalaisilla laajat mahdollisuudet ilmaista mielipiteitä netissä. Eduskuntavaalit lähestyvät ja Keskusta liputtaa voimakkaasti Helsingin etuja vetoamalla yleiseen ja koko maan etuuksiin ja hyötyihin. Tämä asia on ikäänkuin kansallinen kysymys. Keskustalla ei ole suurta kannatusta perinteellisesti Helsingissä. Keskusta on vahva maakunnissa, missä pienet kunnat ovat etusijalla. Demarit ovat vahvoja Helsingissä, näin viestitetään ensi vuoden eduskunnan kokoonpanon äänestäjille, minkä värisiä numeroita lippuihin kirjoitetaan. Näyttäisi siltä, että Suomen hallituksen täytepuolue ruåtsalaiset vikisevät ja tyytyvät kohtaloonsa, eivät he halua mestata rooliansa kestoministereinä kakkossarjassa. Uuden puheenjohtajankin täytyy päästä maistamaan ministeriauton kyytiä.

Kuinka Keskusta suhtautuisi, jos tämä rajasiirto-operaatio olisi heidän omilla vahvoilla kannatusalueilla? Kuinka demarit suhtautuisivat, jos Sipoon kunnanvaltuustossa olisi sos.dem. enemmistö? Päättivätköhän valtakunnan pääpublikaanit julistaa jo nyt eduskuntavaalit käyntiin?

Kansalaisia kannustetaan antamaan mielipiteensä adresseihin. Ihmiset voivat nyt nettiaikakautena ilmaista näkemyksensä. Nyt kannattaa laittaa ääni kuulumaan ja katsotaan viimeistän eduskuntavaaleissa mitä tapahtuu.

Pitääkö Helsingin saada maita ja mantuja ja onko sipoolaisten se enemmistövastuksestaan huolimatta hyväksyttävä (mikäli enemmistö on maaliitoksia vastaan)?

Anna mielipiteesi kuulua, kts. linkit:

http://www.adressit.com/sipoo_ei (ei rajasiirtoja ilman sipoolaisten enemmistön hyväksyntään)

http://www.adressit.com/sipoo_kylla (Helsinki saa liittää maata itseensä jos laaja yleinen etu niin vaatii)

keskiviikkona, kesäkuuta 21, 2006

Nokia ja Siemens löysivät toisensa Kiinassa

Nokia, Suomen yrityselämän huippu, tehokkuudessa ja ostovoimanjaossa, teki ratkaisun saksalaisen Siemensin kanssa. Liitto kantaa hedelmää, kun jaetaan Aasian ja Kiinan jättiläismäisiä verkkokauppoja muutaman vuoden kuluessa. Nokia työllistää Suomessa markkinoidemme kokoon nähden ylivertaisesti myös verkkopuolella. Saksassa Siemens tulee vähentämään henkilöstöä verkkopuolelta suhteellisesti enemmän. Nokian ja Siemensin avioliitto on todellinen piristeruiske kummankin maan tietoliikenneosaamiselle.

Kiinassa päätetään noin parin vuoden kuluessa maailman suurimmat verkkokaupat. Vielä ei tiedetä mikä järjestelmä/ järjestelmät tulevat valituiksi. Kiina on juuri nyt ratkaisemassa ns. 3G ja WLAN/WIMAX - järjestelmien keskinäisyyttä/ jakoa ja onkin todennäköistä, että molemmat saavat jalansijaa maailman suurimmilla mobilemarkkinoilla.

Nokia ei olisi erinomaisesta kännykkäbuumistaan huolimatta saanut Kiinasta merkittävää osuutta verkkokaupoista. Siemens nauttii saksalaisena yhtiönä myös luottamusta ja arvostusta Kiinassa. Siemensin suurimpia myyntimiehiä on ollut mm. Saksan edellinen liittokansleri Shröeder. Nokia ja Siemens yhdessä, tehden vielä allianssin kiinalaisen Huawein kanssa, paaluttaa ja sementoi mahdollisuuksiansa merkittävästi.

Uusi Nokiasiemens saa pääkonttorinsa Suomeen; Nokian uusi toimitusjohtaja Kallasvuo teki väkevän vaikutuksen loistavalla ajoituksella ilmoituksesta, vaikkakin edellinen pääjohtaja Ollila varmasti tiesi hankkeesta, ja oli sen jo siunannut kuukausia sitten. Uusi yhtiö valmistautuu kilpailuun kiihkeimmin kehittyvillä markkinoilla Aasiassa. Osa valmistuksesta siirtyy Kiinaan. Kiinasta tulee maailman suurin tietoliikennemarkkina, jo nyt netin toiseksi yleisin kieli on kiina ja kasvu suurinta.

Nokia ilmaisi jo kuuluisassa mainoslööpissään lankojen katkeavan; näin tulee käymään ja maa toisensa jälkeen siirtyy langattomuuteen ja tolppien välit pitenevät, mutta myös alueittain tihenevät. Nokiasiemens kykynee nyt uudessa avioliitossaan riittäviin tuotekehityspanostuksiin, joista osa käytetään muualla kuin Suomessa ja Saksassa. Nokia on ymmärtänyt jo 1990-luvun lopulla, että kaikki tietoliikenne siirtyy nettiin ja henkilökohtaisiin taskulaitteisiin. Nokia ymmärsi myös sen, että verkkotoimintoja ei voi erottaa kännyköistä. Ajan kuluessa tietokoneet siirtyvät taskuihin, korviin ja silmälaseihin. Kaikki nämä järjestelyt tarvitsevat aina verkkoja ja taskulaitteita.

Taloudellisesti Saksa on ollut lähes aina Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita. Suomella ja Saksalla on historiallinen yhteys. Suomalaiset insinöörit ovat kautta-aikojen matkustaneet virtoina perehtymään saksalaiseen pedanttisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Nyt on toteutumassa historiallinen liitto, ja vielä 50/50 suhteessa, tasa-arvoisena ja Nokia johteisena. Edellinen Nokian liittoutuma ja ostos oli edesmenneen Nokian pääjohtajan, vuorineuvos Kairamon aikana tehdyt televisiotehdaskaupat. Kairamo oivalsi kännykät, mutta littutelkkarit olivat liian kaukana.

Informaatiologistiikka nousee maapallon merkittävimmäksi toimialaksi. Fyysistä tavaroiden ja ihmisten liikettä on pakko rajoittaa päästöjen, logistiikkahäiriöiden, terrorismin ja ihmisten psyykkeen vuoksi. Maapallo ei kestä sitä kasvua, mitä hoetaan kaikilla liikkumisen sektoreilla. Maapallo ja ihmiset tulevat kohtaamaan "pakolla" virtuaalisuuden, etätyön ja etämatkailun. Nokia valmistautuu olemaan se merkittävä toimija ratkaisemaan vielä tuntemattoman suuruisia tuotekehitysongelmia, mitä virtuaalisuus todellisuudessa tulee olemaan. Nokia lausutaan kiinaksi suunnilleen: "nuutzia", joka tarkoittaa liki näin: "lupaukset nousevat idästä".

Ilkka Luoma

www.adressit.com/ilkkaluoma

maanantaina, kesäkuuta 19, 2006

Tämän päivän Robin Hood jakaa itseltään

Bill Gates on maailman rikkain mies. Nyt hän keskittyy hyväntekeväisyyteen. Hän on myös monille ilmentymä, joka nosti tietoverkkoihin kapinan hakkerointeina, linuxeina ja vastustuksen ylihintaisia tietokoneohjelmia kohtaan. Gatesin yhtiö Microsoft yhdisti tietotekniikan ohjelmallisesti ja laittoi yhtenevän "lukutaidon" moniin sovelluksiin, joita automaattisesti käytämme päivittäin.

Bill jakaa omaisuuttaan runsaalla kädellä; malariaohjelmiin Aasiaan ja Afrikkaan kuin myös Helsingin kaupungin kirjastotoimelle. Gatesin laskennallinen omaisuus lienee noin 40.000 miljoonaa euroa. Hän on luvannut jakaa siitä 90%. 4 miljardia eläkkeeksi ja lapsien turvaksi riittänee. Moniko suomalainen jakaa omaisuudestaan 90% yleishyödyllisiin kohteisiin? Tosin runsaudesta on helpompi jakaa kuin niukkuudesta. Missä menee runsauden ja niukkuuden raja?

Bill on myös vihattu mies. Hän aloitti varakkaan lakimiesisänsä tuella niin sanotusti autotallista. Hän ja luottomiehensä osasivat neuvotella tuon - ja tämän ajan jättiläiseltä IBM:ltä historiallisen sopimuksen, jota IBM ei ymärtänyt, mutta Bill ymmärsi. Daavid ja Goljat kohtasivat. IBM ei uskonut henkilökohtaisiin tietokoneisiin, Bill uskoi.

Microsoftin tuotteet eivät ole koskaan olleet automarkkinoiden mersuja. Bilin ohjelmistot ovat sen sijaan keskimäärin toimivia tasapainoisia tuotteita, joille syntyi de facto asema. Microsoft oli ikäänkuin pakko, koska se oli alusta alkaen kaikilla heti (DOS-käyttöjärjestelmä). Tietokoneen sielu on käyttöjärjestelmä, aivan kuin meidän ymmärrys, joka ohjaa toimiamme, joskus hyvin ja joskus vähemmän hyvin.

Bill Gates oivalsi, että kaikki tarvitsevat tietokoneita ja ennen kaikkea hän ymmärsi, että ohjelmistojen pitää olla yhteensopivia ja yleisesti ymmärrettyjä. Miltei kaikki maailman ihmiset osaavat Word-teksitinkäsittelyn ja Windows-käyttöjärjestelmän. Bilin ohjelmistot eivät ole koskaan olleet maailman parhaita, mutta ne ovat useasti yleisimpiä. IBM teki Bilille maailman merkittävimmän massamarkkinoinnin. IBM oli määräävä hahmo PC-markkinoilla 1980-luvulta.

Bill keräsi itselleen mahtiomaisuuden ja mikä mielenkiintoista, ilmoitti jo 10 vuotta sitten lahjoittavansa suurimman osan omaisuudestaan muille. Bill "ryöstää" itsensä tämän päivän Robin Hoodina jaettavaksi "köyhille". Bill suorittaa tulonjakoa enemmän kuin monet maailman valtiot. Gates vie nimensä historiaan tulonjakajana, kunhan lahjoituspolitiikka saa laajaa tietoisuutta. Bill tullaan muistamaan ihmisenä joka rikasti itsensä, lähipiirinsä, tuli "uskoon" ja jakoi amerikkalaistyyppisesti ja tavallansa säätiönsä kautta hyvinvointia kaikkialle maailmaan.

Mikä on hyväntekijän rooli? Mikä on lopullinen Bill Gatesin missio, mihin hän pyrkii? Joka tapauksessa hänen raha kelpaa kaikkialle. Microsoft ottaa ja Bill jakaa. Microsoft yhdisti informaatiologistiikan Ciscon (reitittimet/"liikennevalot") ja Googlen (tietovarastot ja tiedon etsintä/"pallo ei ole hukassa") kanssa; he/ ne avasit tiedollisen globalisaation, jota materiaalivirrat ja pääoma seurasivat. Näin syntyi maapalloistuminen. Nyt Bill yrittää korjata rahanjaolla globalisaatiosta syntyneitä ongelmia ja virheitä. Bill on ymmärtänyt, että hiukan hyvinvoivempi maailma takaa parhaiten rauhan tehdä businesta. Aikakautemme Robin Hood on aktivoitunut, ketkä muut lähtevät mukaan?

Ilkka Luoma
www.adressit.com/ilkkaluoma

torstaina, kesäkuuta 15, 2006

Kuningas jalkapallo nostaa kansallisia tunteita

Saksassa kohtaa koko maailma miltei joka kolkaltaan. Jalkapallo on lisävälineetön laji, jota potkitaan niin Afrikan hiekkarannoilla, Englannin nummilla kuin Amerikankin stadioneilla. Kaikki maanosat ovat edustettuina sulatusuunissa, joka kohtaa laajimman yleisönsä mitä missään muualla urheilumaailmassa. Jalkapallosta nousee maidensa suurimmat sankarit, erityisesti Etelä-Amerikassa, jossa jalkapallopeli pysäyttää lähes kaiken muun. Saksassakin elää revanssia maailmanmestaruuksista rautaisena tahtona kuin aikoinaan Gruppin teräs, joka kestää...

EU-alueella on useita todellisia jalkapallomaita, ja nyt EU onkin hajanaisempi sitten edellisten jalkapallon maailmanmestaruuskisojen. EU osallistujat ovat itsenäisempiä kuin vuosiin, EU-lipulla ei ole joukkuetta. Kansallistunne katsomoissa on käsin kosketeltavaa ja innokkaat maansa kannattajat maksavat mitä tahansa päästäkseen hurraamaan juuri edustamansa maan maaleja. Kaikki haluavat voittaa ja vain yksi kruunaa maineensa seuraaviksi vuosiksi mestaruuspystillä. Kansalaiset elävät tunnelatautunutta hektisyyttä menestyksestä, mutta myös pettymystä, koska aina toinen häviää lähestyttäessä loppupeliä. Riemu ja katkeruus kohtaavat nopeasti ja tunteet muuttuvat riemusta pettymyksiksi, kuin myös häviöstä uuteen voittoon.

Missään kilpailussa ei kohtaa näin voimakas tunnelataus, yhteenkuuluvuus ja osallistuminen omiensa juhliin ja tunteeseen ylpeydestä tai tappiosta. Jalkapallossa kohtaa aito osaaminen, lisävälineitä ei ole, ei rikkoutuvia ja savuavia moottoreita, vaan peliä jaloilla, taidolla ja vahvuudella pitää taistelutahtoa loppuun saakka. Jalkapallossa kohtaa fyysinen voima ja henkinen kantti kestää tappiolla oloa vääntäen sen voittoon. Pelisilmä, joukkue ja tiimi ovat kaikki kaikessa. Vahvimmat maat ovat joukko kirkkaita tähtiä, mutta kuitenkin joukkueita, joissa yhteenpelaaminen ratkaisee. Jalkapallo on todellinen joukkuepeli.

Jokainen joukkue edustaa omaa kansakuntaansa ja on ylpeänä edustamassa maansa värejä. Kymmenien tuhansien yleisöt kannustavat raivoisasti omiaan, koska tunnepurkaus oman kansallislaulun raikuessa kostuttaa paatuneimmankin silmät. Jalkapallopeleissä ihmiset kokevat yhtenäisyyttä, ylpeyttä maastansa, ikäänkuin itsekin olisi parempi kuin vierustoveri, jolla oli se väärän värinen lippu.

Urheilu yhdistää ja jalkapallossa kohtaavat taistelutahto, yksilöosaaminen ja joukkuepelitaito. Maalintekijät ovat sankareita, yleisö hullaantuu aina omiensa maalista. Pelillä on myös synkempikin puoli, toinen häviää. Häviämisen taito on vähissä oltaessa maailman huipulla. Nyt peleissä on koko maapallon valiot ja on käynnissä peli kuninkaiden kuninkaista. Pelejä katsoo enemmän ihmisiä kuin mitään muuta tapahtumaa. Jalkapallo tunnetaan Ghanan pikkukylissä, Tokion diskoissa, Lontoon pubeissa, Argentiinan kaduilla kuin ruotsalaisten baareissakin. Kansa kokoontuu kaikkialla kannustamaan omiansa. Joukkovoima ja -tunne ovat niin väkeviä, että tuolla tsempillä ja huumalla taltutettaisin pahempikin taloustaantuma kuin pätkätyöttämyyskin. On kysymys nautinnosta ja tunteesta. Tunnelatautuneena ihmiset antavat kaikkensa ja elävät siinä niin hektisesti, että yhteenotoilta ei voi välttyä.

Kuinka voitaisiin kanavoida tämä kilpailuhenki, taistelutahto ja yhteenkuuluvuus kansallisiin asioihin helpottamaan arkisia ongelmia. Jalkapallon aikaansaamalla draivilla voisi olla käyttöä muuallakin, kunhan vain tietäisi kuinka energiat suunnataan kansallisesti oikeisiin kohtiin. Yhteenkuuluvuus, kansallishenki ja ylpeys omista ovat vahva alkuvoima tuottamaan positiivista asennetta. Onkin sanottu, että sodat ja pelit eivät eroa juuri toisista, koska kyseessä on voitto tai tappio.

Haastetta poliittiselle järjestelmälle aikaansaada sama yhtenäisyys, tunne, osallistuminen ja joukkoon kuulumisen into. Kansakunta on juuri niin vahva kuin on sen henkinen tila yhtenäisyydestä kohdata kaikkialla vaanivat ongelmat ja vaikeudet. Paras voitto on yhteinen voitto, ilman sen epätasaista jakaantumista osallistujilleen. Jalkapallossa saavutettu voitto on yhteinen ja koskee koko kansakuntaa. Siinä on se pieni ero liike-elämän voittoihin.

Ilkka Luoma

www.adressit.com/ilkkaluoma

..................................................

Vastine ylläolevaan www.tiede.fi/keskustelut -palstalta, nimimerkki Konkari:

"Pitemmän päälle näillä sirkushuveilla ei tee mitään. Olen helvetin tylsä mutta minua ei hetkauta, mikä maa joka kolmantena tai neljäntenä vuonna voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden.

No joo: yritin myös pohtia, mitkä ovat ensiarvoisia ja toisarvoisia asioita ihmiskunnan tulevaisuuteen nähden eikä mikään listallani vaikuta lopputulemaan joka on sentään helvetin kaukana, kun maailmankaikkeuden liike loppuu ja aineen viimeisen hiukkasen viimeinen jakautuminen tapahtuu. (Tämä kossupullo ei edistä positiivista ajattelua.)

Skarppaan: Kansallisylpeys on sodan veli joka on saanut alkunsa varhaisista heimoyhteisöistä ja niiden metsästysreviireistä. Tuollaisista intohimoista pitäisi pyrkiä eroon.

Kulttuurinen yhteenkuuluvuus on helvetin totta ja tunteellinen sidos, mutta ylittyy koko ajan markkinataloudessa: raha ei kysy isänmaata.

Jokainen ihminen on henkilökohtaisesti tunteellisesti kokevana olemassa asuinmaastaan ja -paikastaan riippumatta. En nyt kehoittaisi panostamaan kansallistunteeseen vaan jonkinasteiseen inhimillisyyteen, jos sirkushuvit ja leipä vaativat toinen toistaan. Siis sekä että. Globaalisti: kuinka moni lapsi maailmassa kuoli nälkään samaan aikaan kun Ghana pelasi Italian Valtionteatterin näyttelijöitä vastaan? Maailma kehittyy: sirkushuveja muttei leipää".

..................................

Alkuperäisen kirjoittajan vastineen vastine:

Kansallistunne perustuu osin turvallisuuteen ja reviiriajatteluun.

Aiheellisesti peräänkuuluttamasi inhimillisyys luonnostaan syntyy reviirien vilpittömästä tunnustamisesta; ei synny "rajakahinointia". Populan liikakasvu tai aterioiden väheneminen ajaa yli rajojen, jolloin syntyy konflikti. Tätä konfliktia varten tarvitaan kunkin reviirin sisälle kansallistunne puolustamaan yhteisesti aluettaan. Sama "aluepuolustus" on nähtävissä myös mm. jalkapallon MM-kisoissa "lippuineen, naamaväreineen ja kansallislauluineen".

Eläinkunta tunnustaa reviirit ja näin populat pysyvät suunnilleen aisoissa, joskin ihminen ahneimpana on vallannut koko maapallon reviirikseen, välittämättä muusta eliöstöstä.

Eli: Reviiriys synnyttää kansallistunteen puolustamaan omaansa. Hivenen järkkynyt tasapaino reviiriydessä synnyttää puolestansa inhimillisyyttä, joskin joukossamme on aina pyrkyreitä parantamaan vajaata elämäänsä maallisilla esittelyvälineillä.

Pohdintasi oli hyvin ajankohtainen ja jo oman keskustelunsa arvoinen.

Ilkka Luoma

Vastinetta Kokoomuksen puheenjohtajalle

Tätä vastinetta on edeltänyt alkuperäinen mielipidekirjoitus, joka on linkkinä pääotsikossa. Tähän kolumniin Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vastasi asiallisesti suoraan replynä. En julkaise hänen vastinetta, koska en ole hänen kanssaan siitä erikseen sopinut. Alla oleva vastine Kataisen kirjeeseen halutaan julkaista allekirjoittaneen toimesta julkisena kirjeenä. 

Hyvä Jyrki Katainen,

Kiitos vastauksestasi. Osoittaa aitoa mielenkiintoa vastata kansalaismielipiteisiin. Allekirjoittaneelle on syntynyt käsitys kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien vastausinnosta.

Kuten huomasit alkuperäisessä kirjoituksessa, "kosto" oli sitaateissa, se keventää sanan merkitystä ja tuo sille monivivahteisempaa ilmettä. Heti jatkossa asetin avoimen kysymyksen mahdollisesta toisen tyyppisestä kannastasi, mikäli Suomi olisi Saulista saanut uuden presidentin. Sauli valiintuessaan olisi voinut jatkaa myös toisellekkin kaudelle, nykyinen ei jatka.

Presidentin valtaoikeuksien lisääminen muodikkaan vähentämisen jälkeen on mielipidekysymys. On olemassa vahva kansalaisnäkemys presidentin valtaoikeuksista, kuten muistatakin arvoista, jotka kiinnostavat äänestäjiä, mutta ei edustuksellisuutta. 


Vahva presidentti ei murenna parlamentarismia. Kuten informaatiologistiikan asioita seuranneena tiedät (oletus), suora kansalaisvaikute mahdollistuisi jo nyt teknisesti, mutta ei asiakysymyksellisesti ja salassapidollisesti. Ehkä edustuksellisuus ei haluaisi "uskoa" kansan käsiin edes osapäätöksiä tai mielidetiedustelua (?)

Kokoomus, mielestäni sopivana puolueena, olisi voinut ottaa selkeämpää kantaa mm. puolustusvoimiimme, joka on kansan sydäntä lähellä. Aihe on tietysti hankala, koska media ja Mot innostuu leimaamaan ne populismin tavoitteluksi. Kokoomuksen Nato-kanta on häilyvä ja taas kansalaisilla, enemmistönä, on siitä selkeä näkemys. Natokeskustelu on arvokeskustelua suurimmissa määrin. Suomi ei tarvitse Natoa (kirjoittajan näkemys).



Myönnän sinun runsaan ja positiivisen arvokeskustelun, 


se on rohkaisevaa alkua Kokoomuksen uudelle tulemiselle. Kuinka Kokoomuksen "perinnekilta", onnistuuko heiltä "uusin tuulin" arvokeskustelu? Moni toivoisi arvokeskusteluun päämäärähakuisuutta sekä selviä kannanottoja Eduskunnassa, vaikkakin "huudellaan" oppositiosta. Oppositioasema on muutakin kuin "kohteliaisuutta" hallituspuolueita kohtaan. Kuitenkin, joissain kannanotoissa on havaittavaa "terävyyttä". 


Sairaanhoitajien palkkaus ja sen tarkistukset näyttää olevan listoillanne

Kuinka opettajien palkat ja poliisien vakanssit? Linjakkuutta olisi huolehtia sellaisesta, mikä on lähellä kansan sydäntä. Avaa oikea "brain storm" ryhmääsi ajatuksella, kuinka ihmiset pannaan töihin, ota riski ja katso mihin te pystytte (saman voisivat tehdä kolleegasi muissa puolueissa ja voisitte joskus panna "viisaat päät yhteen" laajemminkin; Suomi on yhteinen maa meille kaikille). 

Ihminen ilman työtä on häpeä yhteiskunnalle. Selitykseksi ei käy se, etteivät kaikki halua tehdä työtä. Suurin osa ihmisistä motivoituu kunhan he huomaavat, että hänen asioistaan välitetään ja annetaan tunnustetta rehellisesti hänen hyödyllisyydestään.


Kaikilla puolueilla on omat linjaukset, "arvomääritykset" ja julistukset 


Useasti ne eivät kohtaa todellisuudessa arkea, vaan jäävät kirjaimiksi paperille. Innovaatio ja uuden julistus tuntuu hyvältä, mutta kaikihan ovat siitä samaa mieltä. Kannanotto esim. sähköntuonnista Venäjältä on taas konkretiaa, jota ymmärtää niin äänestäjä kuin teollisuusjohtaja. Toki selvitysmiehen tulee tehdä tutkimuksensa, mutta periaatteellinen kanta voisi olla olemassa jo nyt. Kuinka hyvin Kokoomuksella on tiedossa ne venäläiset tahot, jotka ovat tarjoamassa "johtoa" Suomeen? 
...
Uskoisin jokaisen puoluejohtajan tietävän eron painetuista puolueiden päämääristä ja toteutuvasta käytännön politiikasta, jotka ilmenevät mm. Kokoomuksen edustajista ja kokoomuslaista politiikkaa äänestävistä esim. yritysjohtajista. On hyvin tiedossa esim. Fortum "kähinä", joka yhdisti kansalaisia ymmärtämään taloudenhoidon yksisilmäisyyden ja suoranaisen ahneuden. On tekopyhää mennä "laillisuuden taakse", antamatta mitään kantaa kohtuuttomuudesta, joka on ilmiselvä. 



Ymmärrän Kokoomuksen mieluusti pidättäytyneen "populistisesta" kannanotosta 

Monissa piireissä tapahtuu samaa "kähmintää" ja nämä piirit ovat lähellä alkuperäisen kirjoituksen mainintoja taloudenhoidosta. On hyvin tiedossa taloudellisten parametrien tärkeys kokoomuslaiselle politiikalle, joskus saattaa syntyä kiusautuneisuutta sinulle ja puolueellesi räikeimmissä tapauksissa. Fortumiin olisitte voinut antaa selvän kannanoton. Energia on siksi tärkeä elementti, ettei se voi jättää "kylmäksi".


Jo syksyllä aloitettu palsta- ja mielipidekeskustelu kilpailukyvyn parantamisesta vientitoiminnassamme mm. alentamalla palkkoja kautta linjan sai pahan kolauksen Fortum jupakasta. Kansalaiset ovat herkkiä "takapakeista". Miksi rivityöläinen antaisi pois 4-8% prosenttia, siis ehkä nettovaikutuksena 50-100 euroa/kk, kun ilman vastaavuutta todelliseen ansaintaan "parhaat" esimiehet ylimmissä kerroksissa tempaisevat kymmenien prosenttien korotukset, jopa yhtiön tuottaessa tappiota. 


Juuri tätä kirjoitettaessa (klo 19:03) television uutiset kertoi Mikael Liliuksen työntävän sähkönhintojen heilahtelut poliitikkojen niskaan. Nämä johtajat ovat suurelta osin Kokoomuksen perusäänestäjiä, ja he eivät äänestä sellaista puoluetta, joka "kampittaisi" heitä. 


Onkin ymmärrettävää, että monesti puolueiden julistukset jäävät kirjaimen asemaan paperilla 

Siitä huolimatta kannatan esilletuomianne innovaatioajatuksien hyödyntämistä; laajalla rintamalla, kuten arkiluovuutta tuottamaan yhteenkuuluvuutta ja onnistuneita tuote- ja palvelukehitysratkaisuja , myös ihmisten ehdoilla. Luovuus voisi kohdata myös passivoituneita ihmisiä kansalaistoimintaan; tekemättömiä "hyviä tekoja" on runsaasti. Puoluepolitiikka joutaa saamaan myös luovuutta, ei vain te, vaan kaikki.


Kokoomus esittää myös ponnettomuutta vaikutekanavana itse teollisuuteen ja kauppaan 


Kokoomuksella on parhaat "eväät" suhteisiin elinkeinoelämään. Ponnettomuus poistuisi kannanotoilla siirrtyvistä ja menetetyistä työpaikoista (on huono selitys selitellä kustannuskilpailukyvyn puutteesta). On muutakin kuin pelkka sana luovuus tai innovaatio. Kuinka ne pitäisi tuoda esille, jotta työpaikkamuuttoliike kaukomaille pysähtyisi? 

Kokoomuksella on kykyä, ja tämän äänestäjissä erityisesti, parantamaan tuotanto- ja logistiikkamenetelmiä yhteishengessä koko yhtiöporukan kanssa, jolloin saavutetaan kilpailuetuutta vastineeksi liian suurille palkoillemme. Palkkajousto on yksi elementti, mutta se ei koske pelkästään SAK:ta, sen tulee koskea myös Kokoomusta lähellä olevia piirejä. Johtajien selittelyt kansainvälisestä kilpailusta huippuosaamisesta ja palkkamääristä ontuu, koska jokainen tietää kotimaamme hyödyt ehkä pienempien johtajapalkkojen vastineeksi.

Vastuuta ja osallistumista myös vapaaehtoisesti voisi näkyä, ja siihen Kokoomus merkittävimpänä talouspuolueena voisi kantaa linjakkaasti kortensa kekoon. Kokoomus voisi ottaa reippaasti kantaa myös rahan rahtaamiselle ulkomaille sekä vallitsevaan käytäntöön, että lähes kaikki liikenevä voitto jaetaan osinkoina. 


Ymmärrän yrityselämän olevan "ulottumattomissanne" ja siihen puuttumisen olevan pyhien arvojenne vastaista. Ehkä kuitenkin kannattaisi pohtia asiaa, nimittäin joku/jotkut ryhmät siihen tulevat tarttumaan ja ripeästi. Mitta on monissa piireissä täyttynyt. Lujuutta puolueellesi antavat kannanotot myös epäkohdissa, jotka kohtaavat ihmisen räikeinä ylilyönteinä rahanjaosta, vaikka nämä piirit ovat perinteellisiä kannattajianne.


Et ehkä huomannut, mutta alkuperäinen kirjoitukseni sisälsi positiivisen viestin puolueellesi, 


totesin sen olevan kasvupuolue, koska oikeasti teillä on mahdollisuus saavuttaa eduskuntavaaleissa merkittävä voitto. Teillä on vielä aikaa linjata jotain sellaista, minkä kansalaiset suoraan ymmärtävät; pukekaa selviä asioita innovaation ja luovuuden ympärille. 

Tehkää jotain ehdotuksia esimerkein teollisuudelle, kuinka kotimaista tuotantoa, tuotekehitystä ja työpaikkamotivaatiota kohennetaan. Tehkää myös ehdotuksia kuinka jaettava voitto tasapuolisemmin jaetaan. Puolue voi tehdä muutakin kuin edustajina ja ryhmänä säätää lakeja istuntosalissa.


EK julistaa parempaa kuin koskaan Suomessa, 


 ... mutta ei huomaa hätää myös "hyvin toimeentulevissa" perheissä lasten ja nuorten osalta. Toimettomuus, osallistumattomuus ja yhteenkuulumattomuus repii mm. Espoon kaduilla. Kaikilla ei lähellekkään mene hyvin; yhteiskunnan kahtiajakoa on selvästi havaittavissa. Kokoomus voisi tehdä talouspuolueena täysin uusia avauksia -  rohkeasti; herättäkää kotimaahenkeä päättäjiin. Kehoittakaa kansalaisvastuuseen kilpailukyvyssä, palkkoja voidaan alentaa myös hallitusti ylimmissä kerroksissa. Mihin on kadonnut yhteishenki?
...

Ottakaa kantaa nuorison hätähuutoon; 

tiedät kuten tutkijatkin, että liian suuri osa nuorista ei tee mitään, eikä tee sitä huomennakaan. Pinnan alla muhii ongelmia, johon pitää puuttua. Kokoomus voisi tässäkin olla rohkea ja avata pelin yhteiskuntatyöhön nuorison "hedelmäpelinaputtelun" sijasta. 


Tiedät, että osallistuminen ja hyödylliseksi tuntemisen olotila on kaikille tärkeää 

Nuori voisi olla tyytyväinen, jos heille osoitetaan jotain, missä kohtaantuu yhteisöllisyys ja tekemisen meininki päämäärällisesti. Nuoret tarvitsevat myös selvää esimerkkiä ja reilua johtajuutta huomioimalla nuorten muuttuneet tarpeet. Tehkää vaikkapa ehdotus kierrätysjärjestelmän "manuaalikäytöstä", siis jätteet purkuun ja kiertoon, vaikkapa purku käsin operoituna, parempi töissä kuin kaduilla. Velvoitetyöllistäminen on yhteiskunnan vastuuta jäsenistään.

Perusongelma, mitä osa kansalaisista havaitsee edustamassasi "aatteessa" on tunto, ettei teillä ole aina realistista näkymää, mitä pinnan alla tapahtuu. Menkää ja katsokaa myös ikävyyksiin ja ongelmiin. Eduskuntasali on kaukana niistä tapahtumista mitä lähiöissä, terveyskeskuksissa, poliisien työtehtävissä, saattokodeissa ja nuorisoasemilla tapahtuu. 


Tämä kaikki positiivisuudella ja tavoitteella avata todellista keskustelua laajasti. Aattellisuus on rohkeaa kannanottoa, se ei ole liturgiaa, johon lähes kaikki edustajatoverisi laidasta laitaan "syyllistyvät".


Tämän päivän poliitikko ei ota riskejä, 

 ... vaalit ovat tärkeämpiä kuin itse asiat. Kansalaisille voi sanoa EI, jos oikeasti osaa perustella sen. Poliitikko on myös "kiltti", kansalaiset haluavat karismaa edustajiltaa. Puheet voidaan pitää elävästi ja ilman papereita. Kannattaa käydä Kallion pubeissa ja uskon, että Siilinjärveltäkin löytyy kansankuppiloita, joissa kahdeksannen tuopin jälkeen tulee "suomalainen totuus" esille, ...viimeinen lause huumorilla.


Kokoomus on lähempänä suurta voittoa kuin pitkiin aikoihin


Arvostan rehellistä esiintymistäsi jo presidentin vaaleissa Matti Vanhasen kanssa, koska porvaripuolueetkin voivat puhaltaa yhteen hiileen. Te voitte jopa yhdessä ottaa kantaa aikaisemmin vain "vasemmistolle" kuuluviin kysymyksiin. Alkuperäinen kirjoitus ei ollut niin negatiivinen kuin ensilukemalta polemisoit. Jos sen lukee uudelleen, huomaa positiivisia vivahteita.

...
Tosiasioihin perustuva kritiikki lähde- ja vertailumateriaalina puolueen julkilausumat ja hyvää tarkoittavat puoluekokousjulistukset eivät kohtaa, koska todellinen politiikka hoidetaan Eduskuntasalissa vastakkainasetteluissa muiden puolueiden kanssa. Todellinen politiikan kritiikki kohtaa arkisessa elämässä, kuinka säädetyt lait todellistavat kansalaisten elämän ja toimeentulon.



Kokoomus on ns. järkipuolue, joka on kadottanut osaksi realiteettiansa ymmärtää "katuja ja kujia" 

Kokoomus on positiivinen puolue, jossa kohtaa osaaminen ja taito ratkaista asioita viemättä niitä aina lattiatasolle. Kokoomus voisi olla seuraavien vaalien voittajapuolue selkeistämällä mm. Nato-kannan, selkeistämällä kannan Venäjän kauppaan ja muuhunkin yhteistyöhön. 

Terää voisi tehdä ryhdikäs esitys, kuinka Suomi itsenäisenä kohtaa Brysselin haasteet. Kuntakysymykseenkin voisi saada jämäkkyyttä, eikä selostetta, että Kepun ja demareiden kannat käyvät molemmat teille. Kunta voi olla vain "terve ja tyytyväinen". Hallituksellakin on vaikeuksia nähdä kunta-asia yhteisenä.

Menestystä toivottaen tehtäviisi ja määrätietoisuutta vaaleihin.

Ilkka Luoma


PS.
Paperimiehet ja "dinosauruslinnoitukset" ovat saaneet myös "kyytiä" kolumneissani :) Keskustelu avoimesti puhdistaa ilmaa... ja, en muuten syytä ketään, kuten ilmaisit vastauksessasi.

tiistaina, kesäkuuta 13, 2006

Ihmisiä kuluu loppuun taistelussa valosta



Music ~ https://youtu.be/QJj5KQcsOBgOLDFIELD - Voyager

***



Kulutusmenestys kylpee päivän paisteessa. Ostovoima ja maine merkittävyydestä seurustelevat yleensä samassa kohteessa, ihmisessä, joka on tehnyt jotain sellaista, mikä on itsestä lähtenyt. Osaksi maine ja ostovoima kohtaantuvat taas ihmisissä, jotka ovat panoksensa lisäksi siivestäneet muiden aikaansaannoksilla. 

Kaikki eivät jaksa kyynärpäätaktikoida ja omia liukkaasti muiden ajatuksia ja ideoita. Kaikki ihmiset eivät halua kaksinaamaistua, eivätkä aina miellyttää vallan portaikoissa. Osa poistuu liian aikaisin, liian hiljaisina.


Monilla on omakohtaisia kokemuksia lähipiiristänsä, 


 ... kuinka käärinliinoissa ei viedä mitään sitä, mikä on arvokasta tämän päivän vertailuelämässämme, jossa kilvoitellaan paikasta auringossa saadakseen merkittävyyttä ja kulutusvoimaa. Menestyksen takana on myös ihmisiä, jotka eivät jaksaneet, halunneet tai vain voimat loppuivat havaintoon epärehellisestä pyrkyryydestä ympärillä. Toiset sanovat sitä luuseriudeksi ja toiset taas älyksi luovuttaa ennen mahdottomuutta. Tässä tapauksessa älylle voidaan antaa myös ilmaus kunniantunnosta ja lähimmäisen huomioimisesta.
...

Kolme tarinaa ja kolme pientä ihmiskohtaloa, 


 ... joille tunnusmerkkeinä olivat väsymys ympärillä oleviin valtapeleihin, toisten hyväksikäyttöön ja lunastamattomiin lupauksiin. Näiden kolmen - kohtaloonsa tyytyneiden kertomuksien yhteistekijänä olivat myös rehellisyys ja usko muihin ihmisiin, samoin kuin oma yrittämisen panos tuottaen paljon menestystä ympäristöönsä.

.............................

"Vilpittömällä pojalla oli intohimo olla hyvä keksijä ja näkijä 

Hän luki itsensä menestyksekkäästi tekniikan alan taitajaksi ylimmälle koulutasolle. Työ kutsui Karin (nimi muutettu) valmistumisen jälkeen heti ja hiljainen työhönsä tyytyväinen puurtaja teki valtakunnallisestikin tärkeitä ratkaisuja hyödyttämään muita. Työ kesti yli 20 vuotta, jolloin vilpittömästä pojasta tuli kiistaton ammattilainen. 


Kari, viime vuosina yleistyneissä yt-kahinoissa paikasta auringossa, 

 ... ei jaksanut kilvoitella pyrkyryydellä eikä mielistelyllä. Hän jäi pois työelämästä, ollen yksineläjänä erinomainen veronmaksaja valtiolle yli 20 vuoden ajan. Hän ei sairastellut, eikä hän juurikaan käyttänyt yhteiskunnan muitakaan kuluja aiheuttavia palveluita. 

Kari maksoi runsaat verot, sen monissa muodoissaan paikaten tulontasauksen rahareikiä omalla pienellä panoksellaan. Aikuiselämänsä yksin elänyt ahkera lukija ja elämää ymmärtänyt liekki sammui hänen ollessaan 48-vuotias. 

Kari ei jäänyt käyttämään ansaitsemaansa eläkekertymää, vaan hänen antama yhteiskuntapanos jäi hyödyttämään muita. Kari ei koskaan valittanut viimeisten vuosien omaa kohtaloa, vaan oli aina kiinnostunut, mitä toinen tekisi huomenna. Kevät oli muuttumassa kesäksi kun viimeinen tervehdys jätettiin".



Menestyksekäs kauppamies ja riitojen ratkaisija

"Menestyksekkään uran tehnyt erityisen kielitaitoinen kauppamies ja riidanratkaisija Kalevi (nimi muutettu) tapasi kohtalonsa väsyneenä yksin keittiönpöydän ääreen, juuri kun olisi tunnelin päässä alkanut valonkajastus. 


Maailmaa kiertänyt ja suomalaisen osaamisen mainetta uutterasti operoineen Kalevin hyvin eri kulttuureihin sopeutuneen rehellinen muita hyväksikäyttämätön elämän liekki sammui hänen ollessaan 47-vuotias. 


Kalevi ei myöskään valitellut omaa viimeisten vuosien kohtaloa, 

 ... vaan oli pikemminkin huolissaan omaisten jaksamisesta ja piti itseään esimerkkinä kuinka ei saisi kynttiläänsä polttaa molemmista päistä. Kalevi maksoi yhteiskunnalle runsaat verot sen eri muodoissaan ja poistui hiljaisesti ansaitsemaansa eläke-etuutta käyttämättä. 

Kalevin muisto jätti parempaa uskoa rehellisestä tavasta elää muille ja myös itselle. Kevään aurinko lämmitti ilmaa laskettaessa kukkia viimeiseksi tervehdykseksi".



Ajattelija ja nokkela insinööri

"Nuoruusvuosien käytännön ajattelija ja nokkela tuleva insinööri kävi tien kohtalonsa porteille monen koulun kautta, teki menestystä itselleen ja yhteiskunnalle ollen takavuosina hyvä veronmaksaja. 



Reino (nimi muutettu) oli oivaltaja, 

 ... jolle olisi ollut käyttöä jopa Arkadianmäen poliittisissa tuiverruksissa. Yrittäminen kävi voimille ja Reino joutui syvälle itsetutkiskelun viidakkoon. Viimeiset vuodet uutterana, mutta myös merkittävänä välillisten verojen maksajana hän tsemppasi ja ideoi muille menestystä. 

Reino oli loputon käytännön järjestelijä tuomaan intoa ja yrittämisen halua työntekijöilleen kasvattaen heitä ymmärtämään tämän maailman pyrkyryys ja kova peli paikasta auringossa. Reino tiesi, mistä puhui ja kaikki ihmiset hänen ympärillään pitivät ja tulivat hyvin toimeen hänen kanssaan. 

Reino antoi haastetta läheisilleen oivaltajana ja asioiden ymmärtäjänä. Kohtalo korjasi satonsa 46-vuotiaana. Reino jätti jälkeensä asenteen yrittämiseen ja nokkeluuteen tehden hyvää mieltä kanssaihmisillle. Hänen viimeinen kehoite oli mennä tekemään kevättyöt alkavan kauden koittaessa pian. Koivu sai silmut lehtiinsä".
..............................................



Nämä kolme tarinaa ovat tosia 


Liian moni viisikymppinen uupuu kesken. Maailmassassamme on väkeviä kertomuksia, jotka hiljentävät näkemään myös varjoisalle puolelle. Kaikki eivät jaksa ahnehtia, pyrkyröidä ja anastaa valtaa. Suurin osa ihmisistä on pieniä tarinoita elämästä, osaamisesta, perheen huolehtimisesta ja myös muiden näkemisestä. 

Kaikki eivät vain voi olla itseympäröivyytensä laskelmoivia maineen ja ostovoiman keräilijöitä. Toimivan yhteiskunnan totuus ja voima kumpuavat tavallisten ihmisten elämästä nähdä huomiselle tavoite. 

Muurahaiskeon työläiset tekevät jatkuvasti havaitsemattomia arkisankaritekoja, joista niin harvat hyödyntävät niin monien työpanoksesta liian suuren ja suhteettoman osuuden.

Jokainen yrittää kaikin keinoin viime kädessä edesauttaa lapsiensa tulevaisuuden tietä, mutta se ei voi mennä muiden kustannuksella, vaan elämässä pitää olla arvostusta myös toisille. Huomioimisella parhaat johtajat saavat kestävimmät ratkaisut ja menestyksen. 


Maailma jakautuu luontona kaikille ja maapallon resurssit ovat tarkoitetut jokaiselle kohtuudella. Kulutusjuhlinta johtaa mahdottomuuden kautta huomioimisen huomiseksi.


Ilkka Luoma




tiistaina, kesäkuuta 06, 2006

Maestro Muhai Tang jätti Suomen ja Kansallisoopperan

Kuvassa Suomen Kansallisoopperan lopettava ylikapellimestari Muhai Tang saa lahjan Kiinan suurlähettiläältä rouva Ma Keqing´ltä muistokonsertin jälkeen olevalla buffet - illallisella. Kiinan suurlähetystö oli kutsunut vieraita juhlistamaan kuuluisan mestarin viimeistä Suomen konserttia Kansallisoopperan riveissä. Herra Muhai oli kapellimestarina kolme vuotta Suomessa. DSC_12540.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Yleisö hurrasi seisoaltaan useita minuutteja ja aina Mestari Muhai Tang palasi kumartamaan yleisölleen. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Konsertin päätteeksi ylikapellimestari Muhai Tang kiitti yleisöään, jota oli katsomo lähes täynnä. Oli jotenkin jännittävää katsoa, kuinka kiinalainen orkesterinjohtaja hallitsi, ohjasi ja yhdisti suomalaiset soittajat viuluista rumpuihin. DSC:12525.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.

Suomen Kansallisoopperassa 6. kesäkuuta 2006 oli maestro Muhai Tang´in viimeinen sinfoniaorkesterin johtaminen Suomessa. Yleisö piti kuulemastaan ja osoitti suosiota kerta toisensa jälkeen ja Maestro palasi lavalla kiittämään yleisöään. Herra Tang sapui Suomeen 2003. Lahjat jaettiin Kiinan Suurlähetystön tarjoamalla buffet -illallisella.

Ilkka Luoma

Työn, Isänmaan ja perheen työmies on paikkansa ansainnut



Lauri Ihalainen


HS Kuukausiliite kirjoitti kirvesmiehen tarinaa - kirveen varresta ammattiyhdistysjohtajaksi, Lauri Ihalaisesta niin hyvin, että se on viesti nuorelle polvelle uudistumismahdollisuuksien pohjasta, jonka suuret ikäpolvet rakensivat jälkipolville. 1950-1970 -luvuilla vahva kolmikanta, SAK, maataloustuottajat ja Kekkonen tekivät sen Suomelle, mistä nyt ponnistamme maapalloistuvan elämäntavan ongelmien kimppuun.
Tämän päivän työväestö on taloudeltaan enemmän kuin eilisen päivän toimihenkilöstö ja tiedoiltaan paremmin ymmärtäviä kuin takavuosikymmenien taloudellinen eliitti. Lauri Ihalaisen johtama SAK on konsensuksen esimerkki koivistolaiseen tapaan. SAK on osoittanut suurempaa Isänmaallisuutta kuin rajaton ja maaton raha.

Pääoma, joka vaatii aina tuottoa, tarvitsee tuotantolinjoillensa ihmisten työpanoksen, jotka viime kädessä takaavat omistajien osingot ja ylimmän johdon optiototeumat. SAK lunasti osuutensa 1990-luvun lamassa toteuttaen pisimmän työrauhan ja maltillisimman palkkakehityksen miesmuistiin. Yritykset mittasivat merkittävän osan tarjotuista eduista investointeina ulkomaille työllistämään kehittyvien maiden toverit. Selitykseksi on kelvannut kilpailukyvyn turvaaminen.

Lauri Ihalainen ihastuttaisi takavuosikymmenien kokoomusjohtajia vastuullisella edunvalvontapolitiikallaan. Patruunat olisivat pitäneet tämän päivän SAK-johtajaa enemmän kokoomuslaisena kuin nykypäivän kykypuoluelaisena. Ihalainen tunnustaa yhteiskunnan tärkeimmän yhteenkuuluvuutta toteuttavat teemat: työllisyyden ja oikeutuksen työn tekoon merkittävimmiksi Isänmaamme menestystekijöiksi. Työväestöstä on syntynyt takavuosien kansallismielisiä, joille perhe, työ ja Isänmaa olivat ja ovat kaikki kaikessa.

Ihalainen ystävälliseen sävyynsä peräänkuulutti sukupolvien välistä sopimusta. Mainittakoon, että suuret ikäluokat jättävät aikanaan maamme historian suurimmat perinnöt jälkeläisilleen.

Nuorempien kannattaisi antaa arvo sille 60- ja 70-lukujen työnteolle olosuhteissa, joihin tutkimusten mukaan tämän päivän opiskeleva nuori ei suin surminkaan menisi. Nyt halutaan vähemmällä ja mukavammalla työllä vain enemmän rahaa.

Työnteon moraalista voidaan ottaa esimerkki paperiväestä Voikkaalla. UPM:n tehtailta työttömiksi jäävät ovat jo osaksi vaurautensa tehneet (suurin osa väestä on liki eläkeiässä noin 10 vuoden kuluessa), talot on hankittu ja velkaa on vähän, on mökki ja auto sekä ansaittu kohtuullinen eläke, koska tunnetusti paperiväellä on ollut selvästi parempi palkkataso kuin keskimäärin Suomessa. Näistä tekijöistä huolimatta huoli huomisesta on syvä, koska nämä ihmiset ovat tottuneet tekemään työtä ja nousemaan joka työaamu säntillisesti koneidensa ääreen.

Ihalaisen SAK kantaisi vastuuta työstä ja varmaan kustannustasostakin, jos kohtuullisuus tavoittaisi kaikki tehtaiden ja konttoreiden kerrokset. SAK:ssa ei ole noussut yhteisymmärrystä palkkakustannustasosta, jonka niskaan useasti yritykset kilpailukykynsä nakkaavat uhasta työpaikkojen siirtymisestä kehittyviin alemman palkkatason maihin. Palkkatasoremontti koskee koko Suomen ansioelämässä olevaa kansaa. Suomella on varaa palkkajoustoihin, jos se nähdään koko kansan mittaisena. SAK:n ylimmät johtajat voisivat esimerkillään Eteläranta 10:n kanssa laskea bruttopalkkojansa noin 3-6 prosentilla.

Lauri Ihalainen on samoilla linjoilla kuin takavuosikymmenien yrityspatruunat eli omistajajohtajat. Patruunat hoivasivat väkeänsä myös käytännössä, ei ollut YT-henkilöstönvähennysohjelmia, eikä ollut työpaikkasiirtoja ulkomaille. Patruunatkin osallistuivat toki kansainvälisyyteen vientitoimintana, kuitenkin investointien ja kehityssuunnitelmien jäädessä omiin Suomessa oleviin tuotantolaitoksiin. Eilinen patruuna olisi suuressa yhteisymmärryksessä tämän päivän ihalaisten kanssa. Merkittävää oli se, että patruuunat olivat omistajina ja kuitenkin lähellä tehtaiden lattioita.

Kekkonen, MTK ja SAK nostivat maamme taloudelliseen eturiviin ja antoivat peruseväät tämän päivän nokioille. Suurten ikäluokkien ahkera työ antoi mahdollisuudet moniin tuotekehitys ja kilpailukyky parannuksiin, joista on syntynyt lähinnä teknisesti käsite Suomalainen osaaminen. Suomalainen insinööri on noussut suurten joukkoon pragmaattisena analysoijana pitämään hevosta, jota vilkkaat myyntimiehet joskus väärille urille yrittävät ohjata.

Lauri Ihalainen on tehnyt kansallisesti ottaen suuren työn, joka ansaitsee myöhemmin palkkionsa teoista, jotka ovat merkittävästi muovanneet Isänmaamme työnteon kasvoja. Viimeisellä kaudellaan Lauri Ihalainen joutunee suurimman haasteensa ääreen; hänen tulisi tavallansa ohjastaa kansakunta palkkatalkoisiin yhdessä teollisuuden Eteläranta 10:n kanssa. Näin suomalainen työ, osaaminen ja kunniantunto velvollisuudesta huomista kohtaan saisi kohtaantonsa viriävästä suomalaisen työn kilpailukyvystä. Itse kulutus ei ole enää itseisarvo, vaan osallistuminen ja yhteenkuuluvuus, joka ymmärretään erityisen hyvin SAK:ssa, yli miljoonan ihmisen hajanaisena yhteisönä.

Suomessa oli takavuosina myös toinen kirvesmiehen tarina ahkeruudesta, työstä ja yrittämisestä. Vuorineuvos Armas Puolimatka teki kirveen varresta suuryrityksen ja työpaikan monille muillekin kirvesmiehille, kädentaitajille, joille on nyt uusi tilaus. Armaksen rahat ovat sittemmin kanavoituneet maattomiksi ja rajattomiksi pääomasijoituksiksi, joissa itse työnteko ei ole etusijalla, vaan pääroolissa on pääoman takoma tuotto, korko ja osinko. SAK:n puheenjohtajassa Lauri Ihalaisessa huokui HS-kuukausiliitteen haastattelussa Isänmaan ystävä.

Ilkka Luoma

http://www.adressit.com/ilkkaluoma

sunnuntaina, kesäkuuta 04, 2006

Suomen kansalaiset!

Suomen laivaston moderni pinta-alus; alumiinirunkoinen ohjusvene. Kuvattu Helsingin eteläsatamassa 16.06.2006. IMG_2567.JPG. Canon IXUS 750. Photo by Ilu 2006.

Kuvassa heinäkuulta 2005 Lappeenrannan Kansainvälisestä Lentonnäytöksestä Suomen Ilmavoimien F - 18 Hornet torjuntahävittäjä. Suomessa näitä on noin 55 kappaletta. Horneteilla pitäisi pystyä torjumaan minkä maan tavanomaiset ilmahyökkäykset tahansa. Photo by Ilu 2005. Nikon D70.

Hyvät Vapaan Isänmaamme Ystävät!

Tänään on kunniakas Isänmaamme Juhlapäivä. Kesäkuun 4.:nä muistellaan kansakuntamme tapahtumia, silloin kuin jäimme yksin. Suomalainen mies ja nainen puolusti urheasti kansakuntaansa Talvi- ja Jatkosodassa 1939-1940 ja 1941-1944.

Nettiin, saitille www.adressit.com/ilkkaluoma on avattu vetoomus Itsenäisen kansakuntamme puolustuksesta huolestuneille antamaan nimensä kansalaisnimikeräykseen ilmaisemalla näin tukensa armeijamme rahantarpeisiin.

Suomen kansalaiset voivat estää aktiivisuudella puolustusvoimien leikkaukset ja kutistukset. Antakaamme äänemme vahvalle ja täyteen puolustuskykyyn pystyvälle armeijallemme. Mannerheimin ja Vapaan Isänmaan hengessä pyydän kaikkia vastuuta kantavia Suomen kansalaisia nimikeräykseen!

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://www.adressit.com/ilkkaluoma

Äänestäjä antaa luottamuksensa valinnalleen suureen saliin

"Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat kansanedustajat yrittävät pokata uutta valtakirjaa kansalaisilta seuraaviksi neljäksi vuodeksi" - Samalla tavalla kuva ikkunan kautta peilaa filosofisesti aina harhaa, jossa väliaines muodostaa kuvitelmia ja luuloja sellaisesta jonka todellisuus ei vastaa käytäntöä...

Eduskunta ja nimenomaan naisten äänioikeus täyttivät 100 vuotta suurin juhlallisuuksin. Eduskunta kohotteli kerrankin yhtenäisenä joukkona parlamentarismin tärkeyttä ymmärtäen nurkan takana kurkistelevan suoran kansalaisvaikuttamisen. Edustajat ovat tunnetusti kansalaisten antamilla luottamuslipuilla edustamassa nimenomaan omaa yhteenkuuluvuusryhmäänsä, tai ainakin näin pitäisi olla.

Vihreiden eduskuntaryhmän pj. Heidi Hautala käytti juhlaistunnossa hyväkseen puheenvuoron, joka esitti tuntemuksia itänaapurimme parlamentarismin tilasta. Tähän Hautalalla oli täysi oikeus, sillä kansanedustajalla on omaehtoinen puheoikeus perustuslain mukaisesti. Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat edustajat nöyrästi yrittävät pokata kansalta uutta valtakirjaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Toinen kysymys Hautalan puheessa oli se, oliko kritiikkipuheenvuoro juuri juhlaistunnossa korrektia. Heidi Hautala on ennen puhetta tämän arvioinnin hyvin huolellisesti punninnut, sillä hän edustaa vihreiden poliittista eliittiä.

Edustuksellisuus on jäänne ajoilta, jolloin ei ollut informaatiologistiikan välineitä suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Useasti kuulee kabineteissa puhuttavan, että nykyisen yhteiskunnan ollessa niin monijakoinen, ei suoraa määräysvaltaa voi antaa helposti mediaohjattavalle kansalle. Pitää kuitenkin muistaa, että eduskunta on koko kansa pienoiskoossa miinus äänestämättömät. Edustuksellisuus suuressa salissa ei koskaan luotsaa koko kansan tuntoja.

Vaaleissa äänestämättömät ovat yhtä kuin ihmiset suoran kansalaisvaikuttamisen ulkopuolella. Jokainen ihminen ottaa osaa kansalaisvaikuttamiseen, jopa tahtomattaan, tekemällä ostopäätöksiä. Markkinatalous yrittää kaikin keinoin ymmärtää päätökset, saadakseen huomisen kauppoihin juuri sitä, mitä kansa haluaa. Mainosmanipulaattorit hoksasivat voivansa vaikuttaa myös ennen ostopäätöksiä, tekemällä huomioarvoisia osto-ohjaussignaaleja televisioon, lehtiin ja nyt myös nettiin. Näin kansanvaltaan syntyi ohjaava mekanismi vaikuttamaan haluihimme.

Tämän päivän puolueiden ja/tai langattomuuden "kaamea kapula" voi ratkaista suoravaikuttamisen. Nokia ja muut kapulayhtiöt suunnittelevat kilpaa taskulaitteita, mobilaattoreita, joilla ollaan "jatkuvasti yhteydessä kaikkeen".

Ostostapahtumat syntyvät suunnittelulla tai pikaistuksissa. Lait ja asetukset syntyvät 200 ihmisen voimin 4-vuotiskausin edustaja-aloitteista ja virkamiesvalmistelijoilta. Nämä laki-impulssit tulevat aina viiveellä käsittelyyn ja päätöksiin; tuota viivettä voidaan myös kutsua harkinnaksi. Lain laatiminen suoralla kansalaisvaikuttamisella on käytännössä tänään mahdotonta.

Suora kansalaisvaikuttaminen on juuri nyt ostopäätöksiä, jolla ohjataan markkinataloutta. Kansanedustajille suora vaikutekanava kansalaisiin on informaatiologistiikkaa eli äänestäjän jatkuvaa hyväksyntää ohjaavana elementtinä ja työnantajana omaan edustajatyöhönsä. Edustaja voi olla kansalaisen "iholla" jatkuvasti oman yhteenkuuluvuusryhmänsä puitteissa. Kansanedustajan tulisi olla vastaanottavainen jatkuvaan suoraan kansalaisvaikuttamiseen, jotta työ suuressa salissa peilaa joka hetki kansalaistuntoja.

Kansalaiskyselyt lakien ja asetusten eri valmisteluvaiheissa voisivat ohjata lähemmäksi edustajia itse kansan suuntaan. Nykyaikaiset kapulat ovat jo huomenna tekniikaltaan sellaisia, että on turvallista ja yksiselitteistä kysyä kansalaisten näkemyksiä. Systeemi voisi olla alussa vapaaehtoinen jokaisella kansanedustajalla itsellään. Edustaja voisi pitää jatkuvasti yllä vuoropuhelua oman yhteenkuuluvuusryhmänsä kanssa. Jokaisella voi olla omia kommunikaatiotekniikoita kysyttäessä mielipidettä huomisen päivän käsittelyyn tulevista asioista.

Edustuksellisuus liukuu enenevässä määrin suoravaikuttamiseen ja edustajan nelivuotiskausi on joka aamu kansalaisarvioinnissa, vähintään modernisti pitäen kvartaaliluottamusmittauksia muistutuksena luottamusvaltakirjan antajilta. Samalla saadaan kansalaisaktivismia ja osallistumista yhteisten asioiden hoitoon ohi puoluekoneiston. Ehkä tulevaisuudessa kansalaiset itse kapuloillaan asettavat myös ehdokkaat ennen varsinaisia vaaleja. Nyt ehdokasasetteluun osallistuu vain murto-osa kansasta.

Ilkka Luoma

www.adressit.com/ilkkaluoma

torstaina, kesäkuuta 01, 2006

Edustuksellisuus 100 vuotta, kansa harjoittelee suoravaikutusta

Suomi oli ennakkoluuloton 100 vuotta sitten; naiset saivat äänioikeuden samassa yhteydessä kun Eduskunta aloitti työnsä. Suomi ei ole nyt ennakkoluuloton, vaan moderneista mahdollisuuksista huolimatta karsastaa kysyä suoraan kansalaisilta mielipiteitä. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tottunut hyvin hitaisiin muutoksiin, vaikka nyt tulisi toimia nopeasti huomisen uhkien estämiseksi. Valtionvarainministeri Eero Heinäluoma (SDP) kysyy jo, mitä emme näe, kun meillä menee niin lujaa (siteeraus Taloussanomista).

Muinoiset kreikkalaiset miehuulliset miehet suorahuusivat asiansa torilla välittömällä vaikutuksella reilut pari tuhatta vuotta sitten, jolloin jumalia oli monia ja kaikkiin tilanteisiin. Nyt jumalia on valtiollisesti yksi ja kansalaiset eivät usko kykenevänsä vaikuttamaan oman yhteiskuntansa asioihin. Ihmiset ovat väsyneet puoluepolitiikkaan, jotka asettavat ehdokkaat edustamaan meitä.

Ihminen elää koko ajan pienessä hidasmuuntumossa, jossa emme näe pienvaikutuksia itse tapahtumiin, jotka muuttavat koko ajan ympäröivyyttämme. Jokaista muutosta on edeltänyt pienen pieniä tapahtumia, meidän niitä huomaamatta. Hidasmuuntumoa kutsumme kohtaloksi, koska sille ei ole selitystä. Samaan kategoriaan kuuluvat jatkuvasti tapahtuvat virheet, joihin "kukaan" ei ole syyllinen. Virheet jatkumona ovat niin pieniä, ettei niiden aikaansaamia muutoksia nähdä kuin siinä vaiheessa, kun se on myöhäistä. Samalla tavalla edustuksellisuus toimii. Eduskunta kansantuntojen välittäjänä ei näe itse äänestäjää, eikä jatkuvia hidasmuutoksia yhteiskunnassa, vaan ainoastaan ne 200 toveria, jotka edustavat viime kädessä itseään, kansalta saamallaan valtakirjalla. Aktiivisuus kansalaisiin herää kaksi kuukautta ennen vaaleja.

Modernit informaatiovälineet, laajakaistat, mobiliteetti ja jatkuva läsnäolo yhteenkuuluvuusryhmissä muuttavat radikaalisti, mutta hitaasti vaikutusta epäsuorasta suoraan. Kansalaiset ottavat asioita suoraan omaan käsittelyyn; nyt harjoitellaan pienillä operaatioilla adresseina, boikotteina, suosituksina ja vilpittöminä arvioina juuri omasta mielipiteestä suoraan muille kansalaisille. Ihmiset ovat löytäneet toisensa sähköisesti ja "ajautuvat" vääjäämättä omansa kaltaisiin vaikuteryhmiin, joissa koetaan hyväksyntää ja hyödyllisyyttä. Syntyy ihmisehtoisia uusia "puolueita".

Ihmiset puhuvat useasti hyvin rehellisesti nimimerkin takaa; tilittävät tuntojaan, jotka muutoin kasvollisessa konsensusmaailmassa ovat tukahdutetut. Kuluttajasta on tullut vakavasti otettava vaikuttaja ja päättäjä.

100 vuotias Eduskunta voisi asettaa Tutkimusinstituutin, joka ennakkoluulottomasti tutkii, kehittää ja analysoi menetelmiä, joissa kansalaisen ääni kuuluu joka päivä, eikä kerran neljässä vuodessa. Valtakirja pitää ansaita joka aamu, kuten markkinatkin jaetaan auringon noustessa ahkerille asiakkaistaan pitäville myyjille. Kansanedustaja on myyjä, joka myy myös äänestäjiltään saamia ajatuksia oman yhteenkuuluvuusryhmänsä eduksi ja hyödyksi suuressa salissa.

Suomi voi olla ylpeä saavutuksistaan. Suomi nousi sotien jälkeen talousihmeenä ohi monien maiden ahkeruudella, sinnikkyydellä, ammattiyhdistystoiminnalla, maatalouden edunvalvonnalla ja huolehtivilla patruunoilla, joille työntekijä oli arvokas pääoma tuottamaan liike-elämän vaatimia voittoja. Tehtaan johtaja ei unohtanut työläistään, vaan rakensi talot, koulut, jalkapallokentät ja jakoi jopa stipendejä työläisten lapsille sekä lopulta viimeiselle matkalle myös hautausavustukset. Oli aika jolloin kannettiin vastuuta myös yhdessä. Oltiin ylpeitä omasta työstä. Nyt kannetaan vastuuta vain omasta kulutuksesta ja voitosta omistajille. Tänään koetaan ylpeyttä ostovoimasta.

Peruskansalainen on unohtunut. Unohdettu kansa (lainaus legendaariselta Veikko Vennamolta) on löytämässä suoravaikuttamisen sähköisistä välineistä tunnistamalla omansa verkoista ja foorumeilta. Ihminen on sosiaalinen ja kaipaa hyväksyntää sekä hyödylliseksi tuntemisen iloa.

Ilkka Luoma