torstaina, marraskuuta 29, 2007

Vladimir Putinin venäläiset ja George W. Bushin amerikkalaiset - tunne, voima ja valta

(Koko ajan lisää katsojia saava YLE dokumenttiosastollaan räväytti häkellyttävästi samalle päivälle kaksi toisistaan poikkeavaa ohjauksellista dokumenttia 28. marraskuuta 2007 - molemmissa yhteisenä piirteenä oli kansallistunne ja sen tavoittelu *)

[ ... amerikkalaiset elävät, nauttivat ja kokevat tunteella television ja elokuvien kautta kulutuksellista osallistuvuuttaan kansalliseen tähtilippuyhtenäisyyteen --- venäläiset harjoittelevat kulutuksellisuutta television, ohjatun uutisoinnin ja nousevan kansallistunteen nousuvirtauksessa kohti haikailtua suurvalta-asemaa ... ]

YLE yllätti ja esitti amerikkalaista päättäväisyyttä ja kansallistunteellista isänmaallisuutta palauttaa sodissa kaatuneet sotilaansa oman maan multiin tähtilipun alla. Samana iltana myöhemmin YLE esitti ohjatun dokumentin presidentti Putinin valtaan noususta, kansallistunteen nostosta ja putinilaisesta tavasta tehdä venäläistä demokratiaa. Ohjelmien esitysajan kohdistuminen samaan iltaan ei ollut sattuma.

USA:ssa on laissa velvoite etsiä, löytää ja palauttaa kaikin keinoin Yhdysvaltain armeijan taisteluissa kaatuneet ja kadonneet sotilaat kotimaan multiin - ennemmin tai myöhemmmin. Loputon etsintä - 90.000:n ollessa kateissa I:stä Maailmansodasta lukien, on tehtävä miltei mahdottomuudessaan, mutta myös viesti kansakunnalle huolehtimisesta ja velvollisuudentunteesta. Etsintä on myös keino siirtää sotien varsinaisten syiden arviointia tunneherkempiin asioihin.

Venäjällä on aina ollut voimakkaita johtajia, kuten Yhdysvalloissakin - ainakin lain mukaisesti. Venäjä koki alemmuutensa ja USA nousi ylivertaiseksi asemahdiksi 1990-luvulla. USA on taas eniten sotinut kansakunta sataan vuoteen. USA armeija käyttää 25 kertaa enemmän rahaa varusteluun ja sotilasmenoihin kuin nykyinen Venäjä. Putin on aloittanut kiinnioton - tietäen tavoitteen olevan mahdoton. Putin tietää, että markkinatalous ja länsimaalainen kulutusjuhlinta tarvitsee energiaa ja sitä Venäjällä on. Moskovasta on taas tullut maailman kallein pääkaupunki.

Amerikkalaiset eivät karsi presidentin valtaoikeuksia, myöskään venäläiset eivät pura Putinin valtaoikeuksia. Molemmat maat ovat tehtäväkeskeisiä ja turvallisuuspalvelujen valvomia kiireestä kantapäähän - USA:ssa on vieläkin enemmän valvontaa kuin Venäjällä, se on vain hienostuneempaa. Venäjällä ollaan totuttu suoraan toimintaan.

USA on liikalihavuuden ja elintasosairauksien kehto. Venäjällä kasvaa alkoholismin, huumeiden ja sukupuolitautien haastava maailma. Kummassakin maassa kasvaa edelleen tuloerot, syrjäytyminen ja raaistuva väkivalta. USA on kuluttanut enemmän kuin mikään muu maailman maa. Venäläisten ympäristörikokset eivät ole koskaan tulleet kokonaisuudessaan julki, varsinkaan Neuvostoliiton ajoilta. USA on maapallon suurin hiilidioksidipäästäjä.

Mielenkiintoista oli YLE:n dokumenttien esitysajoitus - siinä oli tarkoitushakuisuutta katsojille, jotka asuvat lännen ja idän vedenjakajalla. Suomi käy vähemmistöltään poliittisesti ohjattua Natoon liittymiskampanjaa. Sitä vastoin kansalaisten enemmistö ei koe Natoa tarpeellisena, vaan luottaa hiljalleen nousevaan käytännössä Saksa vetoiseen EU:hun ja itseensä. Venäjää emme pidä enemmälti turvallisuushaasteena, vaan kolminkertaisena kaupankäyntimahdollisuutena erityisesti ympäristöasioissa.

Venäjä on meille tarkoituksella luotu ristiriita. Puutullit, pelottelu sähkön riittämättömyydestä tuontisähkönä Venäjältä kuin Putinin nuorisojoukkolaisten väläyttelyuhosta suurvenäjästä muistuksena Suomelle suurruhtinaskunta-ajoistamme - on turhan kaukaa haettua (meilläkin on omat ääriliikkeemme). Suomen kansalaisten enemmistö - huolimatta luodusta ristiriidasta - hoitavaa itse omat mielipiteensä ilman valtiollisen verovaroin ylläpidetyn televisioyhtiön hienovaraista, mutta miltei suoraa ohjailua.

Suomella on erikoisasema Venäjän ja Länsi-Euroopan rajalla - itseasiassa "raja häipyy" Karjalassa, kuin piirretty viiva veteen. Meidän konkreettinen raja on EU:n itäraja pohjoisessa. Tuo raja on kuuluisa ja sitä on puolustettu väkevästi - venäläiset sen tietävät, kuten senkin, että Suomi voisi olla erinomainen kauppakumppani ja koko Karjalan kehittäjä.

Putin vihjaisi jo metsäteollisuudellemme investoinneista maahansa muutamia vuosia sitten. Investointivihje ei mennyt perille ja näin syntyivät puutullit, koska Venäjän velvollisuus ei ole ruokkia alle markkinahinnoin raaka-ainetta suomalaisiin tehtaisiin - mekään emme myisi alle torihintojen. Jo 200 vuotta sitten osasimme jalostaa metsää tervaksi.

Lopulta erityisen mielenkiintoiseksi tulee Venäjän kehitys, kuin myös USA:n, joka saa ensimmäisen naispresidenttinsä. Venäjällä Putinin jälkeen johtoon jää käytännössä Putin. Meille miellyttävästi Putin haluaisi olla hyvissä väleissä Saksan kanssa - Saksan, joka on ollut monesti Suomen takuumies hädän hetkellä.

Moskovassa juhlittiin vuonna 2005 II Maailmansodan päättymisen (venäläisittäin Suuren Isänmaallisen sodan) 60 vuotis-seremonioita Punaisella torilla. Merkille pantavaa oli se, että Vladimir Putinin vierellä olivat oikealla George W. Bush ja vasemmalla Kiinan presidentti Hu Jintao. Saksan silloinen liittokansleri Gerhardt Schröder oli miltei Putinin takana.

Pohdinnan paikaksi jää kysymysmerkkinä Venäjän putinilaiset nuoret. Saksan Kolmas Valtakunta kasvatti ja koulutti tavallansa myös omia nuoriaan 1930- ja 40-luvuilla. Saksassa KGB:n palveluksessa Putinille asioiden systemaattisuus aukesi kirkkaana, ... jäi suhteet saksalaisiin niin idässä kuin lännessä. Mikä tulee olemaan Putinin nuorisolaisten osuus huomisen Venäjällä? Yli 60 vuotta sitten Kolmannen Valtakunnan Hitler-Jugend taisteli raivoisasti, kun Berliiniä lopullisesti tuhottiin venäläisten toimesta.

*)
TV1 klo 19:25 Body Hunters -sarja/ Taisteluissa kadonneet/ BBC/Discovery Channel
TV1 klo 22:00 Ulkolinja/ Putinin valtakunta


Ilkka Luoma

maanantaina, marraskuuta 26, 2007

Julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille

Pääkapunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Espoo rakennetaan huomattavasti lisää metrolinjoja, jotta saadaan yksityisautoilua vähennettyä reippaasti. Metro on myös käyttäjilleen ilmainen kuin myös raitiovaunut. Kunnat voivat nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla sekä asettaa tietullit keskustoihin, joilla osaksi kustannetaan ilmaista joukkoliikennettä.
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.

....................................
Cc: jussi.pajunen@hel.fi ; niilo.jarviluoma@ytv.fi ; hannu.penttila@ytv.fi ; saara.karhu@eduskunta.fi ; martti.korhonen@eduskunta.fi ; anu.vehvilainen@mintc.fi
Sent: Monday, November 12, 2007 5:38 PM
Subject: MIELIPIDE: Paljon puhetta, vähän tekoja - julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille


............................................
(ihmiset ovat innostuneita puhumaan, mutta teot jäävät kulutuksen vähentämisessä olemattomiksi - yksi keino vähentää kulutustamme on toteuttaa käyttäjilleen ilmainen julkinen joukkoliikenne)


[ ... kipristelemme päästöjen, rankkasateiden, lumettoman talven ja kulutusähkymme parissa. Ajamme yksityisautoillamme yhä enemmän, yhä lyhempiä matkoja ja aina vaan useammin. Samalla emme huomanneet kasvaneemme maailman lihavimmaksi kansaksi, omaehtoinen liike on pysähtynyt ... ]

Ruuhkat tiivistyvät sekä arkipäivistyvät, katupöly lisääntyy, melusaaste kasvaa ja ainoastaan kesto-/sietokymme vähentyy. Henkilöauto on kaupungeissa vaivalloisen vaivattomuuden väline, jolla myös näytämme kulutus- ja ostovoimakykyämme. Henkilöautot ovat todellinnen ruuhkien ja niukan rakennusmaan aiheuttaja numero 1. Vähentääksemme ruuhkia, melua ja päästöjä on julkista liikennettä kehitettävä käyttöaktiiviseen suuntaan.

Yhteiskunta voisi laskea energia-, käyttö- ja kulkemisen taseen sekä liikkumisen tehokkuusasteen vertailussa julkinen liikenne vs. yksityisautoilu. Saattaisi olla, että yhteiskunta ja ympäristö säästäisivät rahaa, ihmistä, luontoa ja hermojamme runsaasti, jos julkinen liikenne muodostaisi merkittävimmän osan ihmisvirrallisesta kokonaisliikenteestämme.

Yksityisautoilua ei voi estää, sitä voidaan vain verottaa juuri siinä suhteessa, mikä on sen osuus ruuhkista, melusta, päästöistä ja energiankäytöstä kuljetettua henkilökilometriä kohden.

Tietullit ovat osa säätelevää verotusta liikenteen osalta. Emme kiellä henkilöautolla tuloa keskustoihin, vaan säädämme julkisen vaihtoehdon niin houkuttelevaksi, että ihmiset siirtyvät käyttämään jalkojaan ja julkista liikennettä enemmän kuin omia autojaan.

Pysäköintikustannukset keskustoissa pitää säätää sellaisiksi, että todella mietitään kannattaako ajaa henkilöautolla yksin muutamien kilometrien matkan pysäköidäkseen uudelleen.

Julkinen liikenne voidaan asettaa ilmaiseksi käyttäjilleen - käytä niin paljon kuin haluat ja tarvitset, milloin tahansa. Julkisen liikenteen käyttöasteen lisääntyessä pitää vuoroja tihentää, mutta silloin se puree ja yksityisautoilu vähentyy keskustoissa ja kaupungeissa.

Vastavuoroisesti saamme paremman kaupunki-ilman, meluttomamman kaupunkikuvan, vähemmän päästöjä sekä enemmän kulkutilaa jakeluautoille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille kuten hälytysajoneuvoille. Liikenneturvallisuus parantuu myös merkittävästi ruuhkien ja kiristyneen "kiire jo on" - mentaliteetin vähentymisen vuoksi.

Julkiset kulkuneuvot ja -välineet käyttävät kaasua, sähköä ja (ehkä) biopolttoaineita. Vähentynyt yksityisautoilu kaupungeissa vähentää myös henkilöautojen kulutusta, koska lyhyet paljon kuluttavat kaupunkiajot jäävät minimiin - jää enemmän polttoainetta pitkiin kesämökki- ja mummolareissuihin - maanteillähän auto kuluttaa vähemmän kuin kaupungeissa.

Kaupungeissa on tunnetusti pula tonttimaasta. Vähentyvä yksityisautoilu ja lopulta sen kokonaan kieltäminen vapauttaa runsaasti uutta rakennus-, puisto- ja ympäristömaata muuhun käyttöön ihmisten omaehtoisen liikkumisen ehdoilla. On laskettu, että mm. Saksan länsiosassa asfaltti- ja kestopäällysteet ottavat koko alueen pinta-alasta jo kuusi prosenttia - kaikki tuo on poissa luonnon omasta kiertokulusta ja vihertuotannosta.

Jokainen kunta ja kaupunki lähtee luonnollisesti omista tarpeistaan ja vastuistaan - kaikki eivät ehkä tarvitse näin radikaaleja toimia pelastaakseen omaa mikroympäristöänsä ja kansalaistensa mielenrauhaa.

Säädetään julkinen liikenne ilmaiseksi, asetetaan tietullit ja nostetaan kuntien veroäyriä yhdellä prosentilla ja vastineeksi kuntalaiset saavat tiheät ja riittävästi kaikkialle ulottuvat julkisen liikenteen vuorot ja aikataulut. Samalla nostetaan käytön lisääntymisen vuoksi julkisen liikenteen kulkuvälineiden tuotekehitys sille tasolle, että niiden ympäristökuormitus puolittuu uusien innovaatioiden myötä.


Parhaaksi lahjaksi ihmiset saavat enemmän osallistumista ja vuorovaikutusta toisistansa, koska vieruspenkille voi istahtaa juuri se oikea kauan etsitty ja odotettu kumppani - joka tuo uutta elämänintoa käyttämään myös omia jalkojaan kohentamaan kuntoa.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23958]

............................

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-

(kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5837547 ---

Teksti
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5837616 ---

Teksti
Miltei kaikissa kaupungeissa on lähiliikennettä linja-autoilla. Nämä asetetaan ilmaisiksi, jotta yksityisautoilu vähentyy oleellisesti. Ilmainen joukkoliikenne on yhteiskunnalle ja ympäristölle edullisempaa kuin holtittomasti kasvava yksityisautoilu ruuhkaisissa keskustoissa.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5837685 ---

Teksti
Pääkapunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Espoo rakennetaan huomattavasti lisää metrolinjoja, jotta saadaan yksityisautoilua vähennettyä reippaasti. Metro on myös käyttäjilleen ilmainen kuin myös raitiovaunut. Kunnat voivat nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla sekä asettaa tietullit keskustoihin, joilla osaksi kustannetaan ilmaista joukkoliikennettä.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5837747 ---

Teksti
Joukkoliikenne on kuin tuubi, jonne saadaan siirtometriä kohden ylivoimainen määrä matkustajia. Joukkoliikenne voi hoitaa tehokkaasti miltei kaikkien ihmisten liikkumisen tarpeet lyhyillä matkoilla yhdistettynä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Hyvällä käyttösuhteella voidaan järkevästi lisätä vuoroja tyydyttämään tiheääkin linjatarvetta. Täysi bussi on tulevaisuuspassi ympäristölle.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5859990 ---

Teksti
Espoon Leppävaarassa kohtaa niin rautatie- kuin linja-autokuljetus. Ostoskeskus Sello on solmukohta, jossa tehokkaasti ihmisvirroilta otetaan ostovoimaa busineksen kautta jaettavaksi eteenpäin. Joukkoliikenne syöttää kuluttajia kuin karjaa viheriäille kulutuksen laitumille.

Maallista hyvinvointia tärkeämpää on aika-ajoin tie kohti päämäärää


(poliitikkojen muotisana materiaalisesta hyvinvoinnista kohtaa laajan inflaation ja yhtälön ratkaisemattomaksi)

[ ... tiukoille menevä Tehy-syndrooma kiihdyttää yhtenäisyyttä kansanjoukkoihin. Ihmiset kohtaavat päämäärätietoisuutta ryhtyä vastarintaan poliitikkoja kohtaan. Kyllästys jargoniaan hyvinvoinnista sen maallisena elementtinä yhdistää, niin potilasturvallisuutena kuin oikeutena taistella etujensa puolesta ... ]

Suomessa kansalaisten kiinnostus puoluepolitiikkaa, vaaleja ja nykymallisesti yhteisten asioiden hoitoa kohtaan on lamassa. Samalla tavalla ovat lamassa henkisen hyvinvoinnin ja erityisesti nuorison päämäärätietoisuuden oivallus ja tavoite. Suurinta määrätietoisuutta kohdataan kulutuksen kasvattamisessa ja markkinatalouden näyttökulttuurissa.

Kansakunta, järjestelmiä pystyssä pitävinä voimina, on vahvimmillaan yhtenäisyyden vallitessa suurien haasteiden ja vaikeuksien edessä. Kansa sietää paremmin materiaalista "pulaa" yhtenäisenä ja päämäärätietoisena. Päämäärän hyväksyntä yhdistää, sillä joukkovoima parantaa mahdollisuuksia saavuttaa jotain ryhmänä. Päämäärän ajoittainen uudistaminen on yhteiskuntapoliittista taitoa.

Urheilussa on aina päämäärä - Suomalaiset ovat hyvin tunnerikasta ja taistelutahtoista urheilukansaa niin kannattajina kuin suorittajina. Mm. Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Eero Mäntyranta, Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen yhdistivät ja kokoavat, kuten Suomen ainut jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995. Kaikissa näissä esiintyi vahva päämärähakuisuus.

Tehy-draama voi nostattaa lähiviikkoina kansalaisliikkeen ihmisten yhtenäistäjäksi. Puuttuu vain päämäärä ja tie sen saavuttamiseksi. Juuri nyt Suomi elää vedenjakajalla - "luokkajaoton" jakaantunut kansa osittuu entistä varakkaammiksi etujen, palkkioiden ja kyseenalaisten ansaintamekanismien ryhmiksi kuin tavalliseksi yhteiskuntaa ylläpitäväksi veronmaksajajoukoksi, joka on lakkoillut jo enemmän kuin vuosikausiin.

Palkkamaltti ja konsensus viennin takaamiseksi koki loppunsa itse suoritetekijöiltä - heiltä loppui kärsivällisyys, kun omistajaluokka ja johtohenkilöt ahmivat enemmän kuin heille olisi oikeudenmukaisesti kuulunut. --- Nyt on "alemman kerroksen" vuoro - ja nostammekin palkkoja kohtalokkaan paljon kilpailukykymme vahingoksi. Palkkatoverit kiittävät siirrettyjä/paenneita pääomia kehittyvissä maissa, sillä heidänkin palkat alkavat vipuuntumaan ylöspäin, meidän myöhemmäksi onneksi.

Meillä ei hevin nousta barrikaadeille. Suomalainen on yhteenkuuluva ja joukkohenkinen omalla tavallansa, kun selkä on seinää vasten - jurotus muuttuu murahteluksi. Nyt jo ongelmat ovat kasvaneet mittoihin, jotka synnyttävät ketjureaktiona tapahtumajatkumon, josta syntyy päämäärähakuisuus - päämäärä yhdistää. Seuraavissa vaaleissa voi yllättävät puolueet saada runsaasti ääniä.

Päämäärä yhtenäistää ja tuottaa hyvinvointia osallisina, hyväksynnän saajina, mutta erityisesti energian purkajina, mitä vuosikaudet hiljainen enemmistö on kasvattanut mielissään. Vedenjakajalla kohtaavat puolustus ja oikeudenmukaisuuden tunne, kuten myös kateus ja pyrkyryys kuin myös tahto sekä ryhmässä auttaminen.

Takavuosien ulkoiset uhat ovat muuttuneet meillä omiksi sisäsyntyisiksi painekattiloiksi. Viime vuosien talousuutisointi oikeudenkäynteineen, ylisuurine ansaitsemattomine optioineen sekä työn virtaukset ulos eivät ole jääneet huomioitta. Keskinäinen riita ja riitely ryhmässä puhdistavat mieltä kasvattaen oman äänen korostusta.

Yhteiskunnan äänestettyjen ohjastajien tärkein tehtävä on kanavoida kansakunnan henkistä halukkuus- ja uteliaisuusenergiaa hyödyttämään mieluummin useampia kuin harvoja. Kanavoiminen on laajaa päämäärähakuisuutta rakennettaessa sellaista huomista, jossa on huolehtimisen sävy ja tehtäväkeskeisyys tavoitetasoin. Raha ostovoimana ei ole enää huomisen tärkein elämisen tasomittari.

Loputtomasti inflatoitu kuluttamiseen tähtäävä hyvinvointiherkistely elämän helpottamisena on jo nyt kasvattanut suomalaisista maailman lihavimman kansan. Vaalilupauksien maallistettu hyvinvointi on kaukana päämäärästä, mikä meille vuosituhantisena geenikarttana on siirtynyt jokaisessa hedelmöittymisen hetkenä polvelta toiselle.

Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TIEDE [24103]

Suomen istuva hallitus osoitti rivakkaa päätös- ja vastuukykyä

Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.
Pääministeri Vanhanen toppuuttelee kansanedustajia, ettei tässä ole työtaistelun esto, vaan kansakunnan edun varjelu perustuslain edessä.
________________
Cc: markku.jalonen@kuntaliitto.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; tuija.brax@om.fi ; erkki.tuomioja@eduskunta.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi
Sent: Tuesday, November 13, 2007 10:38 AM
Subject: MIELIPIDE: Istuva hallitus osoitti nopeaa päätöskykyä ja vastuunkantoa

................................

(Matti Vanhasen hallitus sääti täsmäohjatusti ns. hätätilalain yhteiskuntaa uhkaavaa välitöntä vaaraa torjumaan - yhteiskunnassa on oikeuksia ja ... velvollisuuksia)

[ ... sairaalat varautuvat voimakkaisiin supistuksiin ennen H-hetkeä. Tarvitaan vain pääkallokeli, ja katastrofi on irtisanoutumisten toteutuessa valmis. Perustuslaki määrää merkittäviä asioita kansalaisoikeuksiksi, mutta myös velvollisuuksiksi. Hallitus halusi kantaa vastuunsa ja sääti ennätysnopeasti yhden Suomen rauhanajan merkittävimmistä "hätätilalaeista" ... ]

Matti Vanhasen 2.hallitus näytti toimintakykynsä. Ministerit virkamiehineen tukenaan markkinatalouskansanedustajat säätivät määrätietoisesti ennakkotapauksen, mikä huomenna ja lähitulevaisuudessa voi olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Yhteiskunnan on varauduttava myös muihin vääjäämättömiin uhkiin - olikin hyväksi näyttää jo nyt toimintakyky tiukan paikan edessä.

Kansakunta on ajautumassa terveydenhuollon kriisiin rahan ja ostohalutavoittelun edessä. Lupauksia on annettu ja lupauksia ymmärretään myös laistetun. Epäselvästi annetut vaalilupaukset nostattivat nypytyksen pintaan erityisesti koulutetun hoitohenkilökunnan osalta. Huolimattomasti vaalilupauksia antaneiden poliitikkojen vastaveto "väärin ymmärrettyjen" lupauksien tulkitsijoiden suivaannukseen operoitiin täsmälailla.

Ottamatta kantaa itse syyhyn eli Tehy-irtisanoutumisuhkaan, on todettava, että maan hallitus osoitti pontevaa tarmoa tiukan paikan edessä, kun vielä perustuslain kohdat olivat asettamassa valtioneuvoston jäsenille jopa valtakunnanoikeuden uhkaa. Onkin yhteiskunnallemme hyväksi, että maan hallitus kykenee tarvittaviin toimiin nopeidenkin uhkien ja haasteiden edessä.

Rinnastamatta millään lailla meneillään olevaa Tehy-työtaistelua huomisen mahdollisiin ja todennäköisiin ulko- ja sisäsyntyisiin uhkiin ja todellisiin vaaroihin, on ainoastaan eduksi, että hallitus on näin saanut kokemusta, kuinka lakiteitse säädetään turvatoimia koko kansakuntamme eduksi.

Pakkolait ovat osa huomista arkea. Ei tarvitse kauas katsella, kun merkittävät kansalaisia vaarantavat meistä itsestämme riippuvat ja meistä riippumattomat tekijät kutovat uhkia turvaverkkoihimme. Vaarat ovat todellisia, ilmasto muuttuu, ydinvoimaonnettomuus voi olla rajan takana ja polttoaineiden ja energian osalta voivat käyttökatastrofit olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Olemme ulkoistusaallon, taitamattoman EU-politiikan ja businessahneen myyntivimman myötä menettäneet paljon toiminnallista itsenäisyyttä ajautuen suurempaan riippuvuussuhteeseen kuin koskaan aikaisemmin. Ei tarvita suurta häiriötä maailmalta, kun logistiikkamme, verkkomme ja riippuvuussuhteemme ovat koetuksella, ja nuo uhat voivat tarvita väkeviä ja rivakoita lakimuutoksia ja -säätöjä hyvinkin pikaisesti.

Ottamatta kantaa mahdollisiin Tehy-taistelun seuraamuksiin, on jo nyt sisäisiä uhkia järkyttämään yhteiskuinnan toimivuutta. Pinnan alla muhii mielenterveysvaikeudet turvaverkkojen ulkopuolelle tipahtaneiden osallistumattomien taholta - tämä voi aikaansaada epätoivoisia tekoja lisää. Onkin vain eduksi, että maan hallitus on treenannut pikalakioperaatioissa, se onkin näyttänyt tältä osin kykyä huolehtia asioista kansakunnan etujen valvojana.

Ottamatta kantaa Tehy-operaation oikeutuksesta, tarpeellisuudesta ja palkkavaateista, on hyvin selvää, että Suomi kohtaa ongelmansa mm. voimakkaasti muuttuvana ikääntymisenä. Ikäjakaumapyramidi saattaa keikahtaa nutulleen, ja tämän vääjäämättä muodostuvan ongelman edessä hallitus on jo tällä vaalikaudella. Terveydenhuollon kokonaisremontti ja varauma ongelmiin voivat aikaansaada radikaaleja pakko- ja pikalakeja pelastamaan järkevästi kansalaisia.

Koko terveydenhoitojärjestelmä tarvitsee kouriintuntuvat korjaustoimenpiteet. Maksukykymme suurenevista perinnöistä huolimatta ei tule riittämään kasvaviin kustannuksiin, mitä koko terveydenhoitojärjestelmä aikaansaa mm. jatkuvasti kohoavien kustannusten vuoksi. Toimenpiteet torjumaan kasvavia terveudenhuollon menoja kohtaan vaativat lakeja, joita takavuosina ei oltaisi voitu edes ajatella.

Kansakunnan etu on toimintakykyinen hallitus tiukan paikan edessä. Olemme paistatelleet kulutusjuhlan pauloissa jo hämmästyttävän kauan. Vastarekyyli on edessä - näin on aina ollut - nousua seuraa lasku. Ei ole pirun maalailua seinälle varautumalla ydinvoimalatuhoon, rajuihin talvimyrskyihin, maailmanlaajuiseen USA vetoiseen talouslamaan, EU-kriisiin, ruokatuotannon vakaviin häiriöihin ja yhteiskuntarauhattomuuteen, kansalaisten kyllästyessä nykyisiin politiikan jeesmiehiin ja naisiin kestohymyineen ja teflonpukuineen.


Ottamatta sen enempää kantaa nykyhallituksen yleiseen taitoon hoitaa asioita, on koko yhteiskunnan etu, että hallitus on osoittanut kykynsä säätää lakeja nopeasti koko yhteiskunnan turvaksi. Toivottavasti Tehy-lain sisältö ei muodosta entistä suurempia ongelmia, mikäli se ei käytännössä toimikkaan. Toivottavasti tiukka laki muuttaa sovittelulautakunnan neuvotteluaktiviteettia kompromissiherkempään suuntaan ja äänestävä kansa ratkaiskoon sitten seuraavissa vaaleissa oliko annetut vaalilupaukset sitä taikka tätä.

Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TIEDE [23978]
__________________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-

(kuvien käyttö sallittu vapaasti kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5877450 ---

Teksti
Tärähtänyt kuva istuvasta hallituksesta, joka runnoi Tehy-pakkolain läpi osoittaen ainakin kykyä saada tahtonsa läpi tiukan paikan edessä - Suomen perustuslaki velvoittaa ja edellyttää.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5877464 ---

Teksti
Pääministeri Vanhanen toppuuttelee kansanedustajia, ettei tässä ole työtaistelun esto, vaan kansakunnan edun varjelu perustuslain edessä.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5877487 ---

Teksti
Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5877501 ---

Teksti
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli äänikuningas ja ratkaisi merkittävästi Kokoomuksen vaalivoittoa. Toinen ratkaiseva syy saattoi olla annetut epäselvät vaalilupaukset (tai vaikeasti ymmärrettävät) mm. koulutetulle hoitohenkilökunnalle - kantaako poliitikot vastuuta antamistaan vaalilupauksista?

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5877534 ---

Teksti
Eduskunnan varapuhemies Sepoo Kääriäinen (kesk) tarkkailee mitä aateveljet pekkaroivat Kokoomuksen Ben Zyskovitsin kanssa, kuvassa Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli ja entinen kuntaministeri Manninen.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/5877550 ---

Teksti
Puhemies Niinistö pohtii kuinka tässä nyt näin kävi. Onnistuuko Tehy-pakkolaki myös sen toteutuksessa, jää vielä tätä kirjoitettaessa nähtäväksi. Ainakin tuli todistetuksi - oli sähläilyä tai ei - että hallitus kykenee tekemään nopeita ja tehokkaita päätöksiä lainsäädännössä - se ei liene huono ominaisuus, kun astumme huomisen epävarmaan maailmaan.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/5877574 ---

Teksti
Linjaansa hakeva ja nahkaansa mahdollisesti luova oppositio-SDP ei kyennyt altavastaajavähemmistönä estämään Tehy-pakkolain syntyä, olivat he sitten kuinka oikeassa tahansa - viime kädessä.

sunnuntaina, marraskuuta 25, 2007

Ihmiset jakavat virheitä ja ongelmia


(Ykköspuheenaiheeksi noussut Tehy-ratkaisu oli riemua ja voiton huumaan, kunnes alkoi siitä johtuvien ongelmien ja virheiden ruodinta)

[ ... kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta ... ]

Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.

Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä. Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.

Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.

Tiedon määrä tunnetusti kasvaa - samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.

Mielipide on aina hyväksymiskysymys. Vallitsevat ja "todistetut" tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja "todistettu" vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja "todistamme" tänään.

Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä, koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä "hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä". Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden.

Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton. Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, ... (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).

Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut. Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta. Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä...(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?

Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä. Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.

Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä. Näin on ehkä myös jossain "kokonaiskäyttöjärjestelmänä" säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä. Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?

Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat - ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille. Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - "ensimmäinen virhe" sattui jo alkuräjähdyksessä [Big Bang], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, ...tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.

Ilkka Luoma


Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/6116788 ---

Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/6116808 ---

Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/6116841 ---

Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/6116864 ---

Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.

torstaina, marraskuuta 22, 2007

Demarien on aika luoda nahkansa - joukkuehenki on vain kadoksissa


(SDP:läiset etsivät kiihkeästi uutta ulosmenotietä kansalaisten pariin - YLE/Teema esitti mielekiintoisen dokumentin työväenliikkeen osuustoiminnasta Elannosta)

[ ... demarien tappio ei ollut suuri, se oli vain näkyvä ilmiö Niinistönä, kadonneena puolueohjelmana sekä otteen menetyksestä kansalaisiin. Joukkuehenkeä etsitään nyt piireistä ja osastoista - huomaamatta mitä yhteishengestä etääntynyt kansakunta olisi tarvitsemassa ... ]

Demarit yhdistetään ammatttiyhdistysliikkeeseen, kuten punaisemmatkin - miltei aateveljet ja -sisaret. Tuo napanuora oli tarpeellinen kun työväestölle haettiin status ja asema. Nyt ei ole työväestöä, tai sitten kaikki ovat sitä. Napanuora poikki ja historiallinen Elanto/ E-liike henki päälle huolehtijana ja johtotähtenä. Kaiken ei tarvitse olla markkinaosuustaisteluvingutettua kulukarsinta maksimivoittopyydemetsästystä.

Demareilta puuttuu valovoimaiset ja karismaattiset johtajat. On älykköä, ammattiyhdistysjyrää ja takavuosien toveriaatetta. Vanhan remmin olisi tuettava uusien syntyä hierarkian yläkertaan. Pinnan alta pyrkii uusi ääni - se on yhteistoiminnallinen ääni, jossa puhalletaan joukkuehenkeä - sitä henkeä mitä työväestön oma osuustoiminta-aate parhaimmillaan aikoinaan rakensi. Missä ovat tannerit, paasiot ja muut aatteen valaisijat?

Työväenaatteen osuustoiminta kupattiin, kun johtajat halusivat oman osansa markkinamekanismitaloudesta ymmärtämättä, että pelkällä toverihengellä ei kuluttajaa tuolloin kosittu. Ei huomattu markkinoinnin ja mainonnan vetovoimaa. Nyt ollaan kulutusjuhlamme huippuvaiheessa, kun elintasoamme ja hyvinvointiamme mainostetaan taivaisiin ja elämisen taso jää vaille vuoropuhelua. Tilanteet pysäyttävät. Käänne alkaa silmien aukeamisesta todellisuuteen, mihin info- ja kulutuskyllästetty markkinamekanismi vapaan yksilöperiaatteen mukaan on vienyt.

Työväen aatteen osuustoiminta ei ole kuollut, se olisi vain heräämässä tähän päivään vastineeksi tavararöykkiötalouteen. Elanto oli tiivis yhteisö, jossa haluttiin olla sen kultavuosina mukana täysin rinnoin vauvasta vaariin. Tällöin ihmiset osallistuivat, rakensivat ja kokivat ylpeyttä omastaan - oli joukkuehenkeä. Kansakuntaa johdetaan edestä, kansakunnalle annetaan esimerkein mallit ja osoitetaan yhteenkuuluvuutta olemalla kiinnostunut ja utelias mitä nykypäivän toveri tekee ja ajattelee. Mihin on jäänyt vireä 1970-luvun alun nuorisopolitikka aatekeskusteluineen?

Puolueet operoivat nuorennusleikkauksia, joskus vain muodon vuoksi - ei itse aatteen, päämäärän, kykyjen ja tavoitteiden vuoksi. Ei itse innokkuus, vaan ote sellaisena, jossa äänestäjät, ja ehkä uudet jäsenet haluavat sen ryhmähenkenä ja yhteisenä päämääränä nähdä. Huominen ei ole enää johtajakeskeinen, se on ryhmäkeskeinen. Kansakunta kuluttajina, äänestäjinä ja ympäristöstään huolestuneina kansalaisina hakee mallia, karismaa ja sellaista otetta, joka synnyttää verkostoja, joissa saavutetaan hyväksyntää, osallistumista sekä aktiivisuutta. Mihin jäivät takavuosikymmenien mm. runsashenkiset vappumarssit?

Aatteen palo on edelleen sallittua. Kulutushokeman ja näyttötalouden jälkeen etsitään ihmistä, linjaa ja ulospääsyä synnytetyistä markkinatalouden ongelmista. Keskusteluille, arvomaailmoille, aatteille ja henkisyydelle on nyt sijansa. Puolueiden on panostettava aatejohtajuuteen, mallikehitykseen, jossa tuntee olevansa läsnä, olla tekemässä ja osallistumassa. Mihin ovat kadonneet demareiden takavuosikymmenien karismaattiset johtajat, joilla oli aatetta ja sytykettä jäsenistön nosteeksi olla ylpeä omasta ja ryhmästänsä?

Demarit ovat perinteellinen puolue, joka ammensi voimansa vastakkainasettelusta omistavaa luokkaa kohtaan. Nyt kohta kaikki ovat omistajia, mm. runsaiden tulossa olevien perintöjen myötä. Omaisuus tekee kitsaammaksi, omaisuus tekee huolehtivammaksi omaansa kohtaan, meistä on tullut takavuosien omistajaluokkaa. Aate haalistui vaalittaessa autoja, mökkejä, asuntoa, lomalentoja ja muuta maallista, jonka perässä juoksemme innokkaasti perustellen, että pyörivät pyörät takaavat työllisyyden.

Työllisyys on tärkein elementti edelleen, tai oikeastaan osallistuminen on oleellisin osa yhteiskuntaa. Vaipuminen ja juurettomuus ovat haittoja synnyttämään nykyisiä ja huomisen ongelmia. Rahakaan ei lopulta voitele rauhattomuutta, kun ei ole omaa verkostoa, josta saada tukea, neuvoa ja ryhmähyväksyntää. Aate on ryhmä, ja aate on ihminen itse - pääpaino ei ole taistelu työnantajaa vastaan - taistelu on meitä kohdannutta osattomuutta, henkistä tekemättömyyttä ja saamatonta hyväksyntää vastaan.
--- Saavuttamaton hyväksyntä on ongelma yli puoluerajojen. Ei ole vasemmistoa, eikä oikeistoa - on vain ympäristö ja me ja niiden asemoituminen tilaan, jossa paikka ja sijainti kohtaa tasapainon. Mihin ovat kadonneet ne ihmismielelle sallitut ja kehittävät henkisen otteen kilpailut ja mittelöt, joilla aatteita ja joukkuehenkeä johdettiin?

Demareilla on etsikkoaika. Eduskunnassa on jo nyt sopivia kandidaatteja uusiksi johtajiksi, niin nuoria kuin kokeneempia. Työnteko on yhteinen oikeus, raha on valiintuvasti jaettava kohtaanto kulutuksen kanssa. Kasvava tuloero on yhteisöllisyyden vihollinen. Ansaitsematon palkka ja palkkio ovat vihan lähteitä, joista kumpuaa ongelmia tosiensa perään. Näyttötalous ja kulutusiloittelu ovat erheitä, jotka ajauttavat ihmiset lokeroihin, joista on muodostumassa uuden ajan luokkajaot.


Yhteiskunta ei ole markkinamekanismien temmellyskenttä, vaan alusta, jossa saavuttaminen, tavoitteellisuus, onnistuminen ja osallistuminen hyväksyttyinä jäseninä ovat parhaita yhteisön vahvuuksien lähteitä. Vahvuuden vaalijaksi pitää löytyä aate ja sen valvoja - on vahvojen johtajien aika. Demarit voivat saada kirittäjikseen uudistuvan Perussuomalaiset, jos vain siellä riittää kyvykkyyttä ojentamaan rivit suoriksi ja uskottavaksi kenttätoiminnan linjakkuudeksi.

Ilkka Luoma

keskiviikkona, marraskuuta 14, 2007

Pelko huomisen tuntemattomuudesta konkretisoitui Jokelassa yhdeksälle ihmiselle lopullisella tavalla



"Iskut Jokelassa ja Kauhajoella traumatisoivat monia. Suomalaiset viranomaiset seuraavat maailman tapahtumia, mutta vasta konkreettinen isku Suomessa mittaa yhteiskunnan kykyä toimia epätoivon keskellä" -Yle ~ https://yle.fi/uutiset/3-10999906  - kuva lisätty 25012021.
...
.



----- Original Message ----- From:
Ilkka Luoma To: terho.pursiainen@kolumbus.fi Cc: erkki.kangasniemi@oaj.fi ; pekka.kukkonen@hs.fi ; hs.paakirjoitus@hs.fi ; raija.vahasalo@eduskunta.fi ; claes.andersson@eduskunta.fi ; sari.sarkomaa@minedu.fi 

Sent: Sunday, November 11, 2007 10:48 AM
 
Subject: JULKINEN VASTINE: HS 10.11./Vieraskynä - Terho Pursiainen - "Kotona ja koulussa oltava aikaa keskustella elämän peruskysymyksistä" 

Hyvä Terho Pursiainen, 
[ media on ottanut aktiivisen roolin pysäyttäen pohtimaan maailman menoa, mutta unohdammeko jotain? ... ] 

Luin Vieraskynä kolumnisi Helsingin Sanomista. Kiinnitin huomiota kouluun ja koulujärjestelmään osoitettuihin sanoihin - mm. teemoihisi 1-3. --- 

Ei kukaan epäile, etteikö koulujärjestelmää voisi enemmän parantaa ja kehittää yksilöä ja ryhmää huomioivaan suuntaan. Tänä päivänä opettajat työskentelevät niistä olosuhteista, mitä eduskunnan määräämät lait ja päätökset mahdollistavat kuin myös annetuista lähtökohdista, kuinka opettajia on itseään koulutettu. 

Opettajat suureksi osaksi ovat myös itse vanhempia

Tuntui surulliselta, kun löydettiin arvostelua kouluun ja sen kautta epäsuorasti opettajiin. Tuntui edelleen - lukiessani tekstiäsi pidemmälle - vieläkin surullisemmalta, kun aihetta ei koettu laajempana, esimerkiksi nähden tätä päivää perheasiana - asiana, jossa vanhemmilla on oma vastuunsa niin kasvatuksena kuin esimerkin antajina. 

Tämä ei ole syytös, tämä oli vain huomio, koska tunnen useita opettajia henkilökohtaisesti ja tiedän heidän tekevän parhaansa olosuhteissa, joihin he eivät ole pystyneet kaikin tavoin vaikuttamaan. 

 Yhteiskunnan ja nimenomaan perheiden ja meidän vanhempien olisi syytä pysähtyä katsomaan omaa esimerkkiä, mallia ja tekoja sekä tapoja. 

"Kaiken luoja" on nimenomaan tarkoittanut vanhemmat huolehtimaan maailmaan tekemänsä lapset sellaisilla ominaisuuksilla, mitä luomamme yhteiskunta heiltä toimijoina edellyttäisi. Tämäkään ei ole syytös, vaan huomio ajassa. 

Kirjoitukseesi oli vastattava, koska nyt on se aika, jolloin on pysähdyttävä miettimään kaikkinensa arvomaailmaa, missä elämme, miten elämme ja mihin tähtäämme. 

Koulu on yksi osa kehittyvän nuoren maailmaa, ja sen takana ovat me - me aikuiset, jotka luomme järjestelmiä tavallamme hyvää tarkoittaen. Virheitä teemme päätöksissä, koulussa, kuten kotona ja esimerkeissämme, mitä tuomme lapsillemme tarjolle tahtoen sekä tahtomattamme. 


 Lopuksi olisi muistettava, että jokainen meistä on ollut viaton, hellyttävä ja tunteisiin vetoava syntymänsä hetkellä

Suurimmaksi arvoitukseksi meille kohtaantuu ymmärtämättömyys, miksi tuon viattoman syntymähetken ja lapsuusajan jälkeen tapahtuu niin odottamattoman suuria muutoksia kehityksessämme, että saamme niittää sitä satoa mitä on kylvetty. 

*


Alla uusinta mielipide syyskuulta 2006 - 

Tuolloin nuorten ja nimenomaan nuorten poikien tilannetta pohdittiin ja medioitiin arvovaltaisista lähteistä - ja se kirvoitti aikanansa tuon alla olevan mielipidekirjoituksen, jota ei ole millään lailla tähän tapahtumaan muutettu jälkeenpäin. 

Syvin osanottoni lähimmäisensä menettäneille. Toivotan huomioivaa lähimmäisen ymmärrystä, osallistumisen ja kuuntelun taitoa - nähden meidät vanhemmat yhdeksi osaseksi maailman järjestystä, 

Ystävällisesti, 

Ilkka Luoma

*


  Alla edellä mainittu uusinta mielipidekirjoituksesta, joka lähetettiin myös YLE/A-zoomiin alustukseksi ennen ohjelman alkamista. ----- 

Original Message ----- From: Ilkka Luoma To: jyrki.saarikoski@yle.fi Cc: arkkipiispa@evl.fi 
Sent: Friday, November 09, 2007 9:06 PM 
Subject: UUSINTA MIELIPIDE: Nuorten pahoinvointi voi kärjistyä äärimmilleen - eräs raja saavutettiin Jokelassa

_____________________ 

Suomi sai oman koulutragedian - pelko huomisen tuntemattomuudesta konkretisoitui Jokelassa yhdeksälle ihmiselle lopullisella tavalla. 

Pinnan alta työntyi esiin ilmiö piikkinä, ... pinnan alle jääden paljon epätoivoa, osattomuutta ja ryhmässä yksinäisyyttä. Syihin on aina seuraukset. Syitä ei osata usein katsoa, ennen kuin seuraus on käsillä. -- 

Mielipideuusinta mitään muuttamatta tai lisäämättä syyskuulta 2006:

Nuorten pahoinvointi vanhempien tavoitellessa hyvinvointia Valtakunnan yritysasiamies Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila avasi avatun keskustelun nuorten poikien/ miesten syömishäiriöistä, osallistumattomuudesta ja "tekemisen osaamattomuudesta". 

Aihe on ollut tuttu sosiaaliviranomaisille, opettajille ja poliiseille. Nuorten etsiessa itseään ja osallistumista, vanhemmat juoksevat hyvinvoinnin perässä etsien maallista vaurautta ja kulutusvoimaa. Kaikki kuitenkaan eivät ole pahoinvoinnin kierteessä. 

Nyt olisi aiheellista etsiä syitä ja vaikuttimia kuin vain ainoastaan todeta. Ei vain osa pojista, vaan myös osa tytöistä, ovat nykypäivän markkinamekanismin kulutusjuhlatäyteisessä neuvottomuudessa, mitä tekisi huomenna. 

Markkinakoneisto syytää mainoksia kaikilta "kanavilta" suurentaen ruoka- ja näyttämishalua

Kauppoihin tunkee entistä suurempia pakkauksia, jykevämpiä autoja ja masiivisempia pihagrillejä. Kulutus on "loputtomassa" suurenemiskierteessä kuluttavan silmän ihaillessa vauraampaa ja näyttävämpää ehostusta osoittamaan perheen kykyä osallistua kysyntäkilpailuun. 

Vanhempien juostessa ostovoimahankinnan perässä, jäävät useasti perheen lapset, niin pojat kuin tytöt vaille perheosallistumista. Tarjolla on sen sijaan useasti runsaat viikkorahat, joilla itsellistä ja omaehtoista mainosvaikutteista kulutuskäyttäytymistä harjoitellaan vanhempien esimerkin mukaisesti. 

..
Pitkän elämänkokemuksen onnekseen saanut maalaistalon tyttö kertoi nuoruutensa kulutuksen olleen ongelmatonta, koska raha, joka mahdollisesti hankittiin, annettiin äidille ja isälle, niillä he mm. lyhensivät lunastetun torpan vuosimaksuja. 

Vapaa-ajan ongelmia ei ollut, koska perheen yhteiset työt täyttivät päivittäisen elon

Osallistuminen oli perhe- ja sukukeskeistä. Yhteisöllisyys oli voimaa sekä turvaa mm. kyläyhteisönä, jossa esimerkiksi omat kylähullu-humoristit hoidettiin koko kylän voimin. 

Nuoruuden tarinoita kertonut, nykypäivää tiiviisti seuraava "maalaistalon tyttö" oli syntynyt tyypillisissä suomalaisissa maaseudun oloissa 1923. Hän ymmärsi muuttuneen maailman, muttei juurettomuutta, joka näkyi suruna ja välinpitämättömyytenä nuorten kasvoilta. 

Elettävä vuosi 2006 sisältää nuorillemme vaikutteita mainoksista, kaduilta, näyttämisenhalusta ja katu-uskottavuudesta

Nuorelle useasti oma jengi on samaistumista, hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta. Vanhempien aika menee töissä, ylitöissä, neuvotteluissa, golf-kentillä ja pitkillä työmatkoilla. Isän ja äidin uraputki säilyy tärkeänä, koska ulkoisten näyttämisvälineiden, elämän arkipäivän helpotteina ja vaivattomuutena vaativat lisääntyvää kulutuskykyä. Sitä saadaan "ahkeroimalla ja uutteroimalla" entistä pidempään, työhuoneen valojen palessa vielä yömyöhään. 

Työ on sitonut tekijänsä työyhteisöön ja oma kotiyhteisö on jäänyt vaille riittävää huomiota

Pelkkä viikkoraha, mopo, PC, netti, kuukausittain vaihtuvat vaatteet ja kahvila- ja elokuvarahat eivät riitä. Nuoret odottaisivat omien vanhempien esimerkkiä, olemista malleina tulevaan. Mallin annoksi ei riitä levenevä ja nelivetoistuva auto, suurempi vene, rannalle kurkottuva talo, vaan malliksi sopisi elämän kokemusta keränneen "maatalon tytön" muistelo omasta nuoruudesta soveltaen sitä nykypäivään. 

Ei kulutuskeskittynyt malli, vaan osallistumiskeskeinen yhdessäolo, keskustelu, mielenkiinnon osoitus nuoren omiin mielipiteisiin ja ajatuksiin. Lisäksi uteliaisuuden osoitus kaikkea ympäröiväänsä kohtaan olisivat esimerkkeinä yhteenkuuluvuudesta. 


Nuori on tänään kuin ennenkin epävarma

Ikiaikainen luonnonkiertoon kuuluva vanhempien opastus on se tärkein ominaisuus, joka mm. koko eläinkuntaa pitää pystyssä. Yksikään eläinlaji ei laske "lapsiaan" keskentekoisina vastaamaan elämästänsä ja sen jatkumisesta, vaan kaikki tarvittava on opastettu käpälästä pitäen. Suurin vanhempain rakkaus on luoda täydet edellytykset jatkaa sukua, opastaen kaiken siten, missä osallistumisen riemu on läsnä.

*

Lisäys 7. marraskuuta kirjoittajan toimesta - Nyt kuulemme runsaasti vakavia puheita, osanottavia ilmeitä, sormella syyttelyä, moitteita - monotonisia paperista lukijoita, suruliputusta, eleitä ja tummia pukuja. Tapahtuma oli lopullinen yhdeksälle ihmiselle, nämä uhrit olivat ampuja mukaan lukien kaikki menetyksiä, joille ei pitänyt olla sijaa --- yhtä turhia kuin se loputon juoksu jonkin sellaisen perään, mikä on vienyt sen todellisen laatuajan perheeltä, lapsilta ja yhteisöllisyydeltä. Mikä meihin ihmisiin on mennyt? 


 Ilkka Luoma

perjantaina, marraskuuta 09, 2007

Ihana kuluttamisen draama ja tragedia

Uutisointi medioi vähempiosaisten lisääntyvää hätää. Kirkko huolehtii vapaaehtoisesti heikoista/työttömistä/työhaluttomista/masentuneista/rattailta pudonneista/sairaista..., muiden valittaessa, että 10-12 prosenttia palkkoihin ei riitä, kun taas "johonkin kuoppaan" pudonnut koettaa elää 500 eurolla, jota toisaalla vaaditaan lisää joka kuukaudelle - missä menee vimmoittuneen kulutuksemme rajat? Kuinka loputtomiin hamuamme ja kulutamme ympäristöämme loppuun?

Maapallolla ihminen on ainut eläin joka käyttää itsestään ulkoista energiaa lämmittääkseen ja valaistakseen itseään ja lähipiiriänsä. Tästä alkoi kierre, jossa nyt elämme. Valmistautuuko luonto ympärillämmme tekemään nyt omat muutokset eliminoidakseen ihmiskunnan työnnäytteet epäkelpoina harmonialle?

Markkinamekanismi keksi lisätäkseen kulutuksen tehokkuutta ostoskeskukset, joissa ihminen voisi ostaa kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman nopeasti, helposti ja tehokkaasti. Kiertonopeus on meidän hokemajargonia, johon kulminoituu koko kulutuksen tuhoava voima.
_______________________
----- Original Message ----- ORIG 27th Oct.2007
From:
Ilkka Luoma

Cc:
jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; Ahonen Jouko ; vesa.keskinen@tuuri.fi ; henry.sukari@ideapark.fi ; mikael.jungner@yle.fi
Sent: Saturday, October 27, 2007 12:53 PM
Subject: MIELIPIDE: Ihana kuluttamisen draama ja tragedia


(huomioiva kulutus on välttämättömyyksien täyttöä - kaiken muun ollessa hiljalleen ongelmia kasvattavaa ympäristön liikakäytöllistä rasitetta --- YLE vastuullisesti ja merkittävästi tukee uutta ajattelua ja arvomaailmaa mm. ympäristö- ja luontodokumenttiensa välityksellä)

[ ... ikääntynyt ja mahoutunut markkinatalous tuottovaateiden ohjaamana siirtelee panoksia, ostovoimaa ja ympäristörasitteita globaalisti maasta toiseen tavoitellessaan suurinta mahdollista voittoa synnyttäen samalla toivoa "paremmasta" ja pelkoa "paremman" menetyksestä ... ]

Peruspaperin ja muutoinkin massasarjojen valmistus päättyy Suomessa kustannuskriisiin, koska emme kykene kilpailemaan vähemmän ostovoimaisen työpanoksen kanssa. Venäjän valtion puutullit ovat keinotekoinen selitys kilpailukyvyttömyydellemme. Sveitsiläiset valmistavat Rado kelloja loppuasiakashintaan 3000 euroa ja 45 grammaa per kappale - omassa maassaan.

Ihminen taloudellisessa evoluutiossaan hamusi päivästä toiseen lisää, helpommin ja nopeammin. Kasvuntalous edellytti kysyntää ja jos kysyntä ei omasta maasta tuonut riittävää tuottoa, piti suunnata maailmalle. --- Suomesta tuli metsäjättiläinen kasvattaen ympäristökuormitusosuutemme maailman huipulle - samalla synnytimme maailman parhaan taidon suunnitella ja hallita prosesseja ja menetelmiä - osasimmepa sen myös synkronoida konsultoinniksi - huomisen menestysmahdollisuudeksemme?

Suomi osasi asiansa ja kehitti maailman huipulle valmistusmenetelmät, niin sellussa, paperissa, kännyköissä kuin loistoristelijöissäkin. Olemme kekseliästä kansaa, mutta pysähdyimme tyytyväisyyteemme ja nostimme panoskustannuksemme liian korkealle liian yksinkertaisissa tehtävissä. Bulkin teko siirtyy vääjäämättä halvempien toveriemme maihin (vapaaehtoisena kehitysapuna) - ja sinne missä markkinakysyntä on kulman takana.

Koko ihmiskunta loittoni ratkaisevan askeleen luonnosta huomatessaan omaehtoisen mielihalutyydyttämisen maistuvan makealta. Alkoi erkaantuminen ympäristöstä ja samassa katosi ote luontoon, jolta kuitenkin saamme kaiken sen välttämättömyyden, joka mahdollistaa ainoan oleellisen toimintamme - sopusuhtaisen lisääntymisen.

Kasvukulutimme itsemme ylipainoisiksi yksinäisiksi individualisteiksi ja kadotimme otteen äiti maahan ja geenistölliseen perintöömme. Jätimme yhteenkuuluvuusryhmämme heitteille ja keskityimme itsekkään kuluttamisen maailmaan.

Kulutus on pyhä markkinatalouden kasvuhokema. Kiihkeydessämme kasvatimme osuutemme suomalaisina suuremmaksi, mitä väestöpohjamme edellytti. Kasvatimme osaamisellamme tuotannon sellaiseksi, jossa synnytimme täydellisen riippuvuuden ulkomaankaupasta. Kasvatimme osuutemme luonto- ja ympäristörasitteena maailman huipulle. Olimme jo globaaliudessa ennen kuin siitä puhuttiin.

Maksamme nyt hintaa kasvavan kulutuksen tavoittelusta ja ihannoimisesta. Riitelemme palkoista, haluamme lisää, jopa 24 prosenttia. Syyksi ilmoitamme verrannollisuuden, haluammehan elää palkkaoikeudenmukaisuudessa (mitä se on?). Hikeennyimme kun luokkajaoton yhteiskuntamme jakaantui kulutuskykyluokkiin omistajina, johtajina ja lopulta peruskuluttajina. Toiset ahnehtivat, kasasivat ja söivät muille tarkoitettua, omien ne itselleen luulolla olla ansaitsevampi kuin muut.

Tiedonvälitys on jo kansalaistasolla - tietomme on ajantasaista, huhupitoista ja kateutta herättävää. Kateus aiheuttaa katkeruutta: miksi hän, miksi en minä. Työtä tekeväkin haluaa kuluttaa - enemmän ja enemmän. Nyt myös työtä tekemätönkin haluaa lisää ja lisää. Asunto suurenee, auton leveys leviää, kesämökki saa sähköt ja ulkomailla käydään entistä tiuhemmin. Lisää ja lisää - mittaamme itseämme muihin kulutuksen määrillä ja hinnoilla.

Kulutus ja sen kasvu johtaa maapallon mahdottomaan yhtälöön - sormeilimme tuon yhtälön muuttujat sellaisiksi, jossa ihmiskunta otti osuuden yli muiden, riistimme elämisen edellytyksiä sieltä, jotka aiemmin muodostivat sopusointua ja harmoniaa. Kulutimme yksinkertaisesti maapallon vastareaktioon, jota nyt ennustellaan elokuvissa, tiedemiesten kalvosarjoissa ja lopulta kansalaisten pelkona huomisen mahdottomuutena.

Länsimaissa kaltaisemme demokratia on toivottomasti myöhässä, reaktiomme kulutuksen hillitsemiseksi ovat liian hitaat. Ainoana reaktionamme löydämme syyn kasvavista maista; Kiina ja Intia etunenässä, joiden liikakulutus tuhoaa maapallon, unohtaen kuitenkin kuka aloitti tämän kulutusiloittelun vailla vertaa. Kiinan pelastus tulee olemaan vuosituhansia vanha yhteiskuntajärjestys, jossa päätökset syntyvät viimeisellä rajalla nopeasti ja tehokkaasti.


Länsimaalainen kulutusorientoitunut markkinademokratia on suurimman haasteensa edessä - emme voi yksinkertaisesti kuluttaa niin paljon kuin nyt - henkilöä kohden. Kaltaisemme tavan levitessä kasvaviin maihin on maapallon kyky jatkuvuuden luojana lopullisesti päättymässä. Ympäristö ottaa oman käyttöjärjestelmänsä ohjaamana uuden suunnan, jossa elinolot saattavat käydä ihmisille mahdottomiksi - elämän silti jatkuessa tavallansa.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23559]

__________________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2006, 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5563065 ---

Teksti
Kääntääkö vihdoin peruskansalainen liialliselle kulutukselle selkänsä, vai avaako hän aina kulutusalttarien ovet? Muuntuuko arvoasetelmamme lähemmäksi luontoa ja ympäristöä ymmärryksen herätessä mistä elinvoimamme saamme.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5563079 ---

Teksti
Ihmiskunta matkustaa ja lentää enemmän kuin koskaan. Juuri nyt otettiin maailman suurin lentokone käyttöön (Airbus), saadaan jopa 800 ihmistä kerralla valtamerien taakse, kuulemma paremmalla hyötysuhteella. Linnut ovat aina matkailleet omin fyysisin voimin säästäen sitä kuitenkin yhteistyöllä lentäen "kurkiauroina" - aaltoefektinä.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5563085 ---

Teksti
Maapallolla ihminen on ainut eläin joka käyttää itsestään ulkoista energiaa lämmittääkseen ja valaistakseen itseään ja lähipiiriänsä. Tästä alkoi kierre, jossa nyt elämme. Valmistautuuko luonto ympärillämmme tekemään nyt omat muutokset eliminoidakseen ihmiskunnan työnnäytteet epäkelpoina harmonialle?

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5563110 ---

Teksti
Kiinassa lohikäärme tuottaa onnea. Tuottaako dragon kiinalaisille onnea olla kiinnittymättä tapaamme kuluttaa ja käyttää ympäristöämme. Kiinalaiset voivat yhteiskunnassansa tehdä nopeita muutoksia järjestelmänsä vuoksi. Voi olla, että se on ainut keino tehdä jotain ratkaisevaa, johon meidän länsidemokraattinen markkinamekanismi ei taivu. Katsommeko lopulta myös omaan napaan?

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5563124 ---

Teksti
Markkinamekanismi keksi lisätäkseen kulutuksen tehokkuutta ostoskeskukset, joissa ihminen voisi ostaa kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman nopeasti, helposti ja tehokkaasti. Kiertonopeus on meidän hokemajargonia, johon kulminoituu koko kulutuksen tuhoava voima.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/5563146 ---

Teksti
Puolassa, entisessä suunnitelmataloudessa, markkinavoimat jylläävät ikuista lauluaan - lisää kulutusta, lisää tavaraa ja entistä nopeammin. Onko kuvassa meneillään oleva "mielenosoitus" esimerkki mainonnan huippuosaamisesta vai ajattelemattomasta voiton tavoittelusta, jossa kaikki osatekijät uhrautuvat kulutuskasvun alle.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/5563159 ---

Teksti
Hierarkia on osa kulutusepätasapainoa. Osa syö liikaa lihoen ja osa kuolee nälkään. Varsovassa kuninkaan linna, jossa huokuu valta, voima ja kulutuskyky. Kansa maksoi aina viime kädessä kuninkaansa mielihalut ja -oikut. Tänä päivänä meillä on sama kulutuksen kilvoittelu näyttömekanismina paremmuudestamme ja vaikutusvallastamme. Länsimaissa ja muuallakin ostovoima on miehinen potenssi.

Kuva 8
---
http://www.panoramio.com/photo/5563202 ---

Teksti
Itse Julius Ceasar, joka oli soturikeisari valloittaen jopa voittamattomia gallialaisia. Kaiken Julius teki vain sen vuoksi, että Rooma sai yhä enemmän ja enemmän kulutettavaa provinsseista, kunnes degeneroitui voimakkaampien kansojen alle. Loputon yltäkylläisyyden ja orgioiden tavoittelu heikentää kansakunnan kunnes viriilimpi, vahvempi ja nokkelampi tulee ja voittaa. Veni, Vidi ja vici.

Kuva 9
---
http://www.panoramio.com/photo/5563226 ---

Teksti
Päinvastoin kuin linnut, jotka lentävät omin voimin lisääntymään, suuntaa ihminen omia voimia säästäen ja muiden energiaa käyttäen ostosparatiiseihin hamuamaan tavaroita ja palveluita hemmotellakseen itseään. Varsovalaisessa ostoskeskuksessa liukuportaat vievät ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti ostosalttarilta toiselle. Nyt puhutaan, että Suomen Mikkeliin ollaan väsäämässä jätevedenpuhdistamon tilalle innoittelu parkkia tavoitteena ostoseuforia - milloin riittävyys tulee eteen? Ymmärrämmekö muitakin elämänarvoja kuin kuluttaminen ja ostaminen - heräämmekö milloin?

Kuva 10
---
http://www.panoramio.com/photo/5563231 ---

Teksti
Uutisointi medioi vähempiosaisten lisääntyvää hätää. Kirkko huolehtii vapaaehtoisesti heikoista/työttömistä/työhaluttomista/masentuneista/rattailta pudonneista/sairaista..., muiden valittaessa, että 10-12 prosenttia palkkoihin ei riitä, kun taas "johonkin kuoppaan" pudonnut koettaa elää 500 eurolla, jota toisaalla vaaditaan lisää joka kuukaudelle - missä menee vimmoittuneen kulutuksemme rajat? Kuinka loputtomiin hamuamme ja kulutamme ympäristöämme loppuun?

Niin sähkön kuin vedenkin pitää virrata yhteiskuntavastuullisesti

----- Original Message ----- ORIG 2nd Nov. 2007
From:
Ilkka Luoma

Cc:
perttu.rinta@sssoy.fi ; asta.sihvonen-punkka@energiamarkkinavirasto.fi ; jorma@vakiparta.net ; tarja.filatov@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@ktm.fi
Sent: Friday, November 02, 2007 12:32 AM
Subject: MIELIPIDE: Niin sähkö kuin vesikin virtaavat lopulta yhteiskuntavastuullisesti


____________________
(Media pompsahti, kun veroäyrit julkaistiin: Fortumilaiset ylsivät kärkeen, Nokian Ollilakin jäi puoleen Liliuksesta)

[ ... yhteiskunnassa vettä ja sähköä ohjaavat samat mekanismit - ne virtaavat, niitä laskutetaan kulutetun määrän mukaan ja ovatpa vielä yhteiskunnan peruselementtejä, joiden tehtävä ei ole ruokkia markkinavetoista omistus- ja osinkokuplaa ... ]

"Ennen hyvinä aikoina" vesi, sähkö, maantiet ja vesireitit olivat yhteiskunnan suojeluksessa. Liikelaitosten johdossa oli insinöörejä, jotka takasivat sähkön saannin ja osinkotavoittelut monopoleista olivat tuntemattomia ilmiöitä. Vesi ja sähkö olivat yhteiskuntavastuuajattelun alaisia toimia ja niihin ei sovellettu arvonnousuja omistajilleen - ehkä joskus pönkittämään kunnan taloutta jaettaessa niukkuutta kansalaisille.

Suomi on edelleen täynnä valtakunnallisia ja paikallisia sähköyhtiöitä ja vesilaitoksia. Sähkö vapautettiin. Ensin syntyi omistuskaruselli, jossa välistävetäjät rikastuivat - operaation näyttävä alku kietoutui Lapuan Sähköön. Toisessa vauhtikaarteessa syntyi markkinakilpailu sähkönmyynnistä. Sähköä myytiin jopa tappiolla ja joidenkin laitosten olisi ollut parempi keskittyä vain monopolisiirtoon.

Nyt sähkölle ja kulutuksellemme on säädetty vastuita ympäristöstä - olemme päästökaupassa ja maksamme lisääntyvästi käytöstämme. Eräät yhtiöt osasivat hyödyntää nämä ominaisuudet ja syntyi ehkä kuuluisimpana ns. Fortum-ilmiö, jossa kansakunta tuomitsi lailliset saannot ansiottomina. Sähkö joutui yhteiskuntavastuusta osinkovastuuseen.

Yhteiskuntavastuullinen sähkö ja vesi eivät kuulu markkinamekanismien piiriin. Sähköä ja vettä tulee säästää - ja se säästö säädetään veroilla, ei hintakikkailuilla, joilla pönkitetään kurssinousua ja omistajahyväilyä. Tanskassa on miltei Euroopan kallein sähkö, mutta myös suurin verotus. Suomessa on yksi Euroopan halvimmista sähköistä ja silti Fortum nappaa liikevaihdosta ylivoimaiset 30% voittoa - toki valtio saa sievoiset summat tulontasaukseen, mutta niin saa muutkin omistajat, jotka hyötyvät yhteiskunnallisista monopoleista. Pörssipeleihin eivät kuulu monopolitekijät - vain valtiolla on niihin oikeus.

Sähkö- ja vesi voidaan yhdistää samoihin yhtiöihin ja liikelaitoksiin. Eduskunta voi säätää lain, jolla yhdistetyt sähkö- ja vesilaitokset yhtiöityvät kaikki samaan toimintamalliin. Hintasäätö, voitontuotto ja tekninen tuote- sekä palvelukehitys eriytetään muista yhtiöistä yhteiskunnan valvovan elimen alle turvaamaan näille välttämättömyyksille yhteiskuntavastuu niin kulutuksena, saantona kuin säätelynä huomioiden erityisesti ympäristötekijät.

Mielenkiintoisesti Kiinassa kaupunki-/ aluehallinto tarjoaa mm. ulkomaalaisille vesilaitosten laitetoimittajille pääsyä monopoliliiketoimintaan. Vastineeksi Kiinan viranomaiset haluavat toimitetuille huippulaitteistoille maksuaikaa vesilaitosyhtiön voitoista maksettavaksi. Idea on länsimaalainen tienrakennusmenetelmä - yhteiskunta säästää, kansalaiset saavat puhdasta vettä nopeammassa aikataulussa säädeltyyn hintaan. Länsimaalainen laitetoimittaja, mikäli kilpailun voittaa - saa varman takaisinmaksun tuotteillensa sekä näyttävän markkinapaikan.

Puhutaan, että mm. Etelä-Savossa olisi vielä sähköyhtiöitä, joissa oikeasti ajatellaan yhteiskuntavastuuta. Tämähän tarkoittaa huolehdintaa jakelusta, riittävästä energiansaannosta, tarkasta mittauksesta, siis laskutuksesta ja teknisestä kehityksestä esimerkiksi koviakin myrskyjä vastaan. Tämä saa maksaa, mutta itse yhtiön ei tarvitse tuottaa juurikaan voittoa - mikäli omistajat eivät hyväksy yhteiskuntavastuuajattelua, vaihdettakoot heidät ulosostolla ja tämän jälkeen omistuksen betonoinnilla sinne, missä sitä vastuuta löytyy. Kansakunta ei tarvitse enää riidankylväjiksi sinänsä hyvin tuottavia "fortumien" johtomekanismeja.

Sähkö ja vesi ovat kuten rauta- ja maantiet - yhteiskunta säätelee niitä ja vastaa saatavuudesta, toimivuudesta ja kehityksestä ympäristötekijät huomioiden. Ollaan suurremonttien edessä, kokeilu markkinamekanismeista sähkön osalta voidaan päättää epäonnistuneena kokeiluna ja palata yhteiskuntavastuuaikakauteen viisastuneina niin menneistä kuin nykyisistäkin virheistä. Silti kansalaiset eivät enää tule saamaan Euroopan halvinta sähköä, tältä osin kulutusjuhlat ovat ohitse.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23698]

_____________________________________
Mielipidekirjoitukseen liityvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma)

1)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679293 ---

Teksti
Yhteiskunnan peruselementtejä ovat vesi, kaasu, sähkö ja teleliikenne. Yksityistämisaallossa vain kaasu ja vesi ovat jääneet kiinnostuksen puutteessa yksityistämisten ulkopuolelle. Paluu menneeseen sähkön osalta saattaa olla lähempänä kuin arvaammekaan. Virheistä voidaan oppia, paluu ei ole pettymys, vaan se voi olla oppi, jossa piuhat ovat kaikilta osin järjestyksessä - yhteiskuntavastuullisesti.

2)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679317 ---

Teksti
Jos katsoo tarkkaan saattaa huomata presidentti Kekkosen virka-asunnosta, nyk. Kekkosen museo - suoraan edessä kuuluisan Raadeen hampaan, joka nykyisin on Fortumin pääkonttori. Kekkosen aikana johtajat eivät viritelleet omiaan ja myllykirjeet olisivat torpanneet Fortum optiorähäkän ennen kuin se olisi edes julkisesti syntynytkään. Puhutaan myös Kekkosen perinnön systemaattisesta tuhoamisesta - mutta tämä onkin jo oman juttunsa arvoinen!

3)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679332 ---

Teksti
Huomisen liikenne on raideliikenne ja se toimii sähköllä, vieläpä ydinsähköllä. Ennen veturit olivat puilla ja hiilillä käyviä, välissä dieselillä ja lopulta sähköllä. Hallituksen arvaisi satsaavan raideliikenteeseen, eikä innoissaan olisi sitäkin yksityistämässä, kuten sähkölle kävi tunnetuin seurauksin.

4)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679367 ---

Teksti
Elämme kulutusjuhlan maassa, meillä on vettä ja sähköä yllin kyllin. Kulutusjuhlahulabaloo onkin tältä erää ohitse - vastuu on heräämässä ja joudumme puolittamaan kulutuksemme. Hyötysuhteissa, laitteissa ja käyttötavoissa on huimasti vielä työtä edessä, se tuo lohtua, sillä se tulee tämän puolituksen lopulta tekemään. Meillä on Suomessa yksi maailman suurimmista ekologisista jalanjäljistä.

5)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679384 ---

Teksti
Nykyinen Fortumin pääkonttori, entiseltä nimeltään Raaden hammas, onko se kaatumassa omaan mahdottomuuteensa? Puhutaan, että sateenkaaren päässä ovat kultapadat, näin tässä tapauksessa onkin, mutta onko se kohtaloksi nykyiselle ansiottomalle saannolle? Viime kädessä kaiken maksaa perimmäinen kuluttaja, niin ansiottomat optiot kuin muutkin palkat ja palkkiot.

6)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679409 ---

Teksti
Suomi torppasi Venäjän merikaapelin, olisiko se sittenkin pitänyt rakentaa ja lopulta kaksisuuntaiseksi? Venäjä ja Pietari tarvitsevat itse kaiken sähkönsä, siksi innoissaan venäläiset "loputtomia" energiavarojaan käyttävät - kasvu on erinomaista A-luokkaa ja lopulta hekin saavuttavat meidän ylivoimaiset lukemat. Sähköjohtohässäkkä Pietarissa - johdinbussi- ja ratikkapiuhojen sekamelskaa hyvässä järjestyksessä.

perjantaina, marraskuuta 02, 2007

Tehy ahdistaa vaalilupaukset ja -vihjeet tiukoille

----- Original Message 15th Oct. 2007 -----
From:
Ilkka Luoma
To:
Mielipidekirjoitukset
Cc:
juha.rehula@eduskunta.fi ; juhani.palomaki@superliitto.fi ; sirpa.asko-seljavaara@eduskunta.fi ; kimmo.kiljunen@eduskunta.fi ; paula.risikko@stm.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi
Sent: Monday, October 15, 2007 9:00 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE: Tehy ahdistaa lupauksista poliittista vastuunkantoa esille


[ ... kansakunnan etu ja turvallisuus vaativat poliittista vastuunkantoa annetuista vaalilupauksista. Täyttyikö mitta vihjaisuista, että hoitajatkin ovat ansainneet työtään vastaavan palkan - ennen vaaleja annettu toivo kuoppakorotuksista rapautui ministeripaikkojen varmistumisten jälkeen? ... ]

Tehy taistelee vakaasti, yksimielisesti, mutta vaarallisesti - kansakunnan turvallisuus tulee uhkausten mahdollisesti toteuduttua horjuttamaan hengenvaarallisesti yhteiskuntaamme sen sisältä. Nykyhallitus sen sijaan askaroi erityisesti Kokoomuksen johdolla ulkoisissa uhissa, työntäen mm. Suomea USA johteiseen Natoon.

Täyttyikö tehyläisten mitta - kokivatko he kuvainnollisesti leikkausveitsen työnnön alle vatsansa? Annettiinko ääniä palkkioiksi ainakin annetuista lupausvihjeistä parempiin palkkoihin. Tehy on tosissaan - 30 euroa kansanedustajille oli viesti, että vaalilupaus ja todellinen käytäntö eivät kohdanneet.

Saiko Kokoomus vaalivoittonsa Niinistön ansioiden lisäksi juuri näistä ristiriitaisista ja ehkä osin toteennäyttämättömistä lupauksista? Kokiko juuri Tehy joukkoineen tulleensa petetyiksi? Vielä ennen todellista dramatiikkaa kansakunta jakaantuu enemmistönä tehyläisten taakse - antaen arvon ja hyväksynnän palkkataistelulle.

Gallupeissa kansalaiset myös ilmaisivat olevansa valmiit maksamaan vaikkapa täsmäveroa, jotta terveyden- ja sairaanhoito tulevat järjestetyiksi purkamatta tältä osin hyvinvointiyhteiskuntaamme.Yhtälö näyttää selvältä...

Tulisiko poliitikkojen osoittaa vastuuta, mikäli kokevat pistosta mielissään ehkä turhan toivorikkaista lupauksista. Kokoomuksen vaalivoitto ei ollut suuren suuri. Voikin olla täysin mahdollista, että mm. valtiovarainministeriö miehitettiin juuri hoitajien ja heidän lähipiiriensä äänillä - äänestäjillä ollen vakaa luottamus annettujen vaalivihjeiden lunastuksista.

Vastuullinen politiikka on niin positiivisten kuin negatiivistenkin tapahtumien puintia. Alkava mahdollinen taistelu irtisanomisineen vaarantaa kiistatta yhteiskuntamme peruspilareita. Tehyn voi olla vaikea vetäytyä kunniallisesti näistä vaateistaan, joille laskentapohjan todennäköisesti muodosti laaja ja yksityiskohtainen ansiotasokeskustelu juuri ennen vaaleja - johon muuten osallistuivat kaikki eduskuntaan haikailevat puolueet.

Yhteiskuntamme nimissä on annettava suuri tunnustus taistelutahdosta, jota nyt lähes yksimielisesti osoitetaan - mitta on selvästi täynnä ja kansakunta vaarassa. On vain yksi keino antaa kunniallinen tie vetäytyä osaksi ilmeisen kestämättömistä, mutta sinänsä ansaituista palkankorotuksista - se on poliittinen vastuunkanto ja suoraviivaisten johtopäätöksien veto.

Kansakunnan etujen nimissä on vakava hetki arvioida poliittista vastuunkantoa pelastamaan tilanne, ennen kuin tapahtuu sellaista, joka nostaa kansan syvät rivit menehtymisten myötä mielenosoituksiin, joissa tulee painamaan suuri hätä ja inhimillisyys. Kansakunnan taistelutahto voi vielä osoittautua yhtä lujaksi kuin tehyläisten.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23273]


Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti mielipidekirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2006)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5327019 ---

Teksti
MediHeli on kallis, mutta tehokas - on pelastanut kiistatta paljon ihmishenkiä. Mikäli Tehyn irtisanoutumiset toteutuvat, on varmaa, että samalla alkaa pitkä tie ulkoistuksiin, yksityistämisiin, tehostamisiin ja yksilöiden työtaakan uusjakoon, jossa hyötysuhdetta nostetaan. On saatava aikaiseksi enemmän vähemmällä väellä. On saatava enemmän suoritteita lyhyemmässä ajassa. Helikopteri on useasti riittävän ajoissa paikalla. Tehostaminen ei ole aina hyvinvoinnin purkamista.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5327058 ---

Teksti
Tehy aloittaa mahdollisen taistelun enemmän tai vähemmän luvatuista palkankorotuksista suurissa yksiköissä. Meilahti Helsingissä on monien erikoisoperaatioiden ainut paikka Suomessa - täällä huippuosaaminen kohtaa monien potilaiden hengenpelastuksina. Myös hoitohenkilökunnan osaaminen on täällä huippuluokkaa - entä kun he irtisanoutuvat, mistä tilalle uudet - ei mistään, ... ainakaan nopeasti. Vääjäämättä mahdollisesti alkava irtisanoutumisaalto muuttaa sairaan- ja terveydenhoidon rakenteita. Pääseekö kaikki takaisin töihin, sitten myöhemmin? Pitäisikö ammattiryhmiä eripuraan ajava ja kansalaisia barrikadeille peruuttamattomien vahinkojen sattuessa ajava konflikti estää poliittisella vastuunkannolla? Tekeekö osalliset poliitikot omaehtoisia päätöksiä suoraselkäisinä toimijoina pelastaakseen historiallisen välirikon tapahtumisen?