perjantaina, lokakuuta 03, 2014

Hongkongilaisittain - Made in China

(Suuri maa tarvitsee määrätietoisen ja riittävän vahvan hallinnon – huomaavaisella päättäväisyydellä -  ts. ” "Vahvan hevosen ohjaksien pitäjältä vaaditaan hellittämätöntä huomaavaisuutta")

[ … tänään länsimedia uutisoi lännenmiehen tavoin hongkongilaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Oli luvattu, että Hongkong astuu ”länsimaisesti” vapaaseen johtajansa ehdokasasetteluun vuodesta 2017 eteenpäin. Tosin emme tiedä tarkasti millainen sopimus asiasta on todellisuudessa kirjoitettu Hongkongin ja Pekingin välille. Joka tapauksessa tuloksena ovat suuret mellakat … ]


Kiina ilmoittaa tavoilleen ja käytökselleen uskollisena, ettei ulkoisten valtioiden ole puuttuminen Kiinan sisäisiin asioihin. Asian tekee sisäiseksi se, että Kiinan kansan tasavalta (P.R.O.C) huolehtii Hongkongin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – puolustusvastuu ja -velvollisuus mukaan luettuina.

Lännenmiehen saattaa olla vaikea ymmärtää omien lännettyneiden lasien lävitse 0] jättiläisvaltion hallintamenetelmiä. Voimme vain kuvitella miten 1400 miljoonan asukkaan maailman talousveturia 1] ohjastetaan. Meitä täällä lännessä riepoo täyttä ymmärrystä vailla oleva demokratiahuuma, joka ei keskeneräisenä ja tavallamme kiinalaisille sellaisenaan sovi.


Kiinan historia on pitkä –

noin 15 kertaa pidempi kuin maailmalla markkinatalouden ja ilmaisunvapauden mallivaltiossa – USA:ssa. Amerikkalaiset ovat perua Euroopasta ja Afrikasta ja myöhemmin enenevässä määrin Latinalaisesta Amerikasta – maahanmuuttajina, usein halpatyövoimana. Mustan Amerikan synty kulminoituu orjuuteen puuvillapelloille. Orjakauppa kukoisti Atlantin yli – mustat itse ollen suurimpina myyjinä.


Englanti otti Hongkongin haltuunsa (1841 – 1997) oman kolonialismin summana –

 …  tuolloin kiinalaisuus ei pystynyt pitämän puoliaan lännenmiehen voimaa ja hallintoa vastaan. Englantilaisten kolonialismia ylläpitivät alueella kauppa ja nimenomaan huumekauppa. Intiasta, joka sekin oli Englannin alusmaa – tuotiin suuret määrät oopiumia Kiinaan ja se hyödytti suuresti Englannin siirtomaavaltaa ja Lontoon rikastumista. Syttyivät Oopium sodat 1 ja 2, jolloin Kiinan keisari yritti suojella kansaansa – huonolla menestyksellä.

Hongkong jäi Portugalin Macaon ohella saarekkeeksi vuosisadoiksi, jolloin Hongkongiin muodostui oma kieliversio kiinasta – Kantonin kiina, jota puhutaan toki muuallakin, mutta pienenä vähemmistönä mandariinin kiinaan nähden, joka on mantereisen Kiinan virallinen kieli. Merkit ovat onneksi samoja.


Hongkongilaiset omivat itselleen englantilaisen tyylivivahteen,

 … vaikka tiesivät, että Peking ottaa joka tapauksessa omansa – kuten tulee tapahtumaan myös Taiwanin osalta. Kaupalliset siteet ovat sinetöineet kulku-uran kiinalaisuuden yhdistymiseen.

Kiinalaisuuteen kuuluu vuosisataisesti omien asioiden hoito itse ja muiden asioihin puuttumattomuus – tämän olemme huomanneet niin Libyassa, Syyriassa, Afganistanissa ja vieläpä Ukrainassa. Kiinalaiset ovat tahdikkaita, eivätkä riivi esimerkiksi meidän suomalaisten sisäisiä asioita – vaan jättävät kanssakäymisemme kauppaan 2], kulttuurivaihtoon ja teknologiakeskusteluun. Vakoilusyytteitä nykymaailmassa jaetaan tasaisesti kaikille valtioille.


Kiinalainen hallinto on miltei kuva keisareiden valtakoneistoista

Keisaria vastaa istuva politbyroo, joka valitaan itsensä toimesta heti alemmasta valtakerroksesta käsin vaikuttaen. Edellisten valtiojohtajien mielipide on arvossaan, sillä meille vieraana ilmiönä Kiinassa arvostetaan ikää ja sen mukanaan tuomaa kokemusta.
Suuria tämän päivän kiinalaisvaikuttajia ovat Jian Zemin ja jossain määrin Hu Jintao

Merkittävää on se, että jokainen istuvan politbyroon, nykyään seitsemän miestä, jäsen on noussut aina alimmalta tasolta – kyläyhteisöstä tai korttelikomiteasta lähtien – kuten meillä upseeriarvot lisääntyvät palvelusvuosien saatossa.


Kiinassa valtaa käyttää seitsenhenkinen ryhmä,

 … jota johtaa puolueen pääsihteeri, joka samalla on armeijan ylipäällikkö ja presidentti – tosin nämä kaksi arvoa ei synny heti uudelle puoluejohtajalle, vaan ne lisätään ’koeajan’ puitteissa ja entisten presidenttien suosituksesta. Puhemiehen titteliä ei olla virallisesti käytetty Mao Zedongin jälkeen – kuten ei setelien henkilöhahmoakaan ole muutettu hänestä …


Hongkong on Pekingille koealusta, jossa testataan uusia menetelmiä –

 …  ”hitaasti kiiruhtaen ja varovaisesti varpailla pohjan tuntemattomia kiviä tunnustellen –ylitettäessä jokia, tavoitteena vastaranta, josta voidaan harppauksien myötä kohdata uusia tuntemattomia virtoja” –Deng Xiaoping.

Nyt on lännenmiehen erityisen vaarallista sekaantua hongkongilaisten sisäisiin asioihin. Ukraina on tähän nähden kevytharjoitus, jossa venäläisille uskalletaan asetella toisarvoisia pakotteita, samalla ajaen Venäjää Kiinan syliin [Kiina + Venäjä > USA + EU] 3] – jolloin todellinen napaisuus asemoituu idäksi ja länneksi.


Tänään Kiina on maailman suurin talousvaikuttaja ja de facto suurin kansantalous –
[ … kiinalainen mobilisaatio …  ~  http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321 – [13175] - ]

 .. monin mittarein, aina suuresti huolestuttaviin ympäristöongelmiin saakka. Kiina aloitti vaurastumisensa Dengin sanoin ”Menkää ja rikastukaa*]  – tosin moni ei tänäänkään saata oivaltaa, että rikastuminen saattoi merkitä Dengille jotain muuta (-kin) kuin lännenmiehen näyttö- ja vertailutalous.


Hongkong tietää,

 … ettei se tule toimeen ilman mannerkiinalaisten valmistuskoneistoa. Mannerkiinalaiset tietävät, että Hongkong on hyödyllinen näyteikkuna lännen markkinoille – tasapaino on taloudessa, historiassa, ja lopulta myös kielessä ja tavoissa. Eripura syntyy lännen apulannalla juurrutetusta käsitteestä, mitä lännenmiehen demokratia on.


Pekingissä on taas ymmärretty,

ettei maailman suurinta valtiota johdeta läntisellä demokratialla ja niinpä Peking on määrittänyt jo 2000 –luvun alussa polukseen uuskungfutselaisuuden, joka paljastettiin meille suomalaisille poikkeuksellisesti virallisen kanavan kautta Helsingin Kruunuhaassa Tieteiden talossa [ http://www.tsv.fi  ] Luonnonfilosofian seuralle jo vuonna 2002.


Muistamme kaukaa lähihistoriasta Tienanmenin aukion mellakat,

 …joiden käynnistyminen lähti opiskelijasuunnattuna vastalauseena uudistushalulle ilman keskushallinnon määrittämää polkua. Mielenosoitukset äityivät väkivallaksi, jossa moni kiinalainen nuori sai surmansa –

Deng oli tuolloin pääsihteerinä ja määräsi tiukalla kädellä mielenosoitukset lopetettaviksi – suunnitelma oli meidän lännenmiehen tapoihin nähden hyvin poikkeava – tuntemattomuudesta käveli ”kansalainen” hallintovallan tankkikolonnan eteen, joka pysähtyi ja odotti http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/06/yksilsuoritus-joka-ji-elmn-tienanmenin.html   - näin mellakat päättyivät ja rauha palasi valtioon, joka on nyt kasvanut maailman suurimmaksi – kohta kaikilla mittareilla.
Hongkongilaiset tietävät Pekingin voiman ja määrätietoisuuden hallita vahvalla kädellä ja kansakuntaa huomioivalla tavalla – tietäen, että politiikan monenkirjavuutta eripurakomiteoineen ei voida päästää sekoittamaan jättiläisvaltiota, jossa mobilisaatiolla ja kollektivismilla on teräksinen ote ratkaistaessa myös maailman suurimpia ongelmia **].


Kiinalainen moniarvoisuus asuu perheissä ja suvuissa,

joissa arvostetaan ikää, kokemusta sekä vanhuuden viisautta ja kannetaan arvonsa mukaisesti huolta vanhemmista ja isovanhemmista – nämä asiat meillä lännessä ovat jääneet näennäissananvapauden jalkoihin ja demokratiahuuto lasittuneena tarkoituksettomuutena pyyhkii yli meidän yt-kentän, jossa ihmisillä ei ole kohta työtä.

Kiinassa työ on kansakunnan hallintovallan erityisessä suojeluksessa, jopa Kiinan valtiokoneiston länsimittaroidusti tehottomien yhtiöiden ylläpitona, jotta työ ja sen tekeminen säilyvät ihmisten käsissä.

*] - Kiina oli maolaisuutta aina puhemies Mao Zedong ´in kuolemaan saakka. Maon seuraaja Deng Xiaoping lausui kuuluisat sanat joitain vuosikymmeniä sitten: ”Menkää ja rikastukaa” - vielä tänäänkään ei täysin ymmärretä mitä hän tuolla lopulta tarkoitti –  ~   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html - [BLOG/il]

**] – [2009] Kiina on oikeutettu ottamaan vapaassa kaupanmuodostuksessa rauhanomaisesti ja sopimuksiin perustuen sen osan, mikä heille kykynä ja lukumääränä osittuu. Kiinalainen oma ongelma on taas se, että he tuntuvat ainakin toistaiseksi omivan tehokkaasti tapojamme kuluttaa ja hamuta kasvua. Mikä on tämä kiire?

Tuo kiire on näyttämisen talous ja tahto. Kerskatalouden me tiedämme erinomaisen hyvin. Kiinalainen ongelma on se sama länsimaalainen ongelma, joka synnytti kaiken tämän nyt ympärillämme olevan "kiihkeyden viidakon" ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22691-kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen-kestokyky-sietaa - [US/PV/il]


VIITTEET


EXTRA
Maailma tarvitsee Kiinan USA:n vastavoimaksi ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=954920 – [14316]



Ilkka Luoma

AL  IL  Vf  BL    -  BLOG 42471
01102014 (Kiinan kansallispäivä – National Day of People´s Republic of China)

“Made in China”
doc.: Made in China_01102014 – Microsoft Word Starter


1063s

4 kommenttia:

Ilkka Luoma kirjoitti...

Mistä Hongkongissa on kyse?

"Otetta" demokratiasta ei olla kiristämässä, vaan mieltä osoitetaan, koska ote ei hölly luvattua enempää. Mielenosoitusten tapahtumista on käynnissä propagandasota, jossa kaikkiin väitteisiin on hyvä suhtautua varovaisesti. Mistään Tiananmenin tapahtumien uusinnasta ei missään nimessä ole kyse.

Jo yli viikon jatkuneet opiskelijamellakat Hongkongissa ovat olleet otsikoissa ympäri maailman. Nyt näyttää tilanne jonkin verran rauhoittuneen. Moni on kuitenkin miettinyt, ovatko Hongkongin mielenosoitukset jonkinlainen uusinta neljännesvuosisadan takaisista tapahtumista Pekingissä? Mediasta on myös voinut saada mielikuvan, että demokraattisia oikeuksia olisi Hongkongissa jollain tavalla kavennettu. Molemmat tulkinnat ovat vääriä.

Taustat
Käsitellään ensin niin sanotut demokratiafaktat. Vuonna 1997 Iso-Britannia luovutti Hongkongin takaisin Kiinalle 155 vuoden hallinnon jälkeen. Luovutus perustui vuonna 1984 tehtyyn sopimukseen, jossa määriteltiin pelisäännöt vuosille 1997-2047 eli viidenkymmenen vuoden siirtymäajalle. Siirtymäajan jälkeen Hongkong on tarkoitus sulattaa emo-Kiinaan.

Sopimuksessa Hongkongille luvattiin vapaa äänioikeus ja eräänlainen demokratia, mutta sopimuksessa todetaan muun muussa myös, että Pekingillä on sananvaltaa Hongkongin johtajakandidaattien ehdokasasettelussa. Juuri tämän Hongkongin ykkösmiehen eli niin sanotun Chief Executiven ehdokasasettelun eräänlainen veto-oikeus on se seikka, mihin mielenosoittajat ovat nyt takertuneet ja haluavat muuttaa.

Asiaa lienee pahentanut se, että vuoden 2012 vaalikampanjointi oli erittäin likaista ja Peking ajoi lopulta voimalla erikoishallintoalueen nokkamieheksi oman miehensä, C.Y. Leungin. Vaalien jälkeen Leungin liikanimeksi on kiteytynyt 689, joka oli hänen saamiensa valitsijamiesäänien määrä. Kaiken kaikkiaan valitsijamiehiä on 1200. Numeron on ilmeisesti tarkoitus olla jonkinlainen viittaus epädemokraattisuuteen.

Kyse ei siis ole niinkään siitä, että Hongkongin demokratiaa oltaisiin kiristämässä, vaan siitä, että sitä ei höllennetä nopeammin tai enemmän kuin on sovittu. Vuosien varrella on viljelty debattia, jonka teemana on ollut Hongkongin asteittainen kehittyminen täysin vapaaksi alueeksi. Nämä haaveet saivat pahan kolauksen aiemmin tänä vuonna, kun Peking selväsanaisesti antoi ymmärtää pitävänsä kiinni sopimuksesta ja sen mukana tuomista ”oikeuksista”. Kimmokkeen mielenosoituksiin on varmaan antanut jossain määrin pettymys tähän kehitykseen ja pelko siitä, mitä tulee tapahtumaan vuoden 2047 jälkeen tapahtuvaksi oletetun täysintegraation.


Tapahtumat

Viime viikolla maailmalle levisi otsikoita, kun poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan muutama päivä ennen Kiinan kansallispäivää. Tapahtuman jälkeen Hongkongissa levisi huhu, että käsky käyttää kovia otteita oli tullut suoraan Pekingistä, mikä saikin koko tilanteen leimahtamaan moninkertaiseksi, kertoo Kiina8:n haastattelema paikan päällä asuva suomalaisliikemies. Tällöin lähtivät muutkin liikkeelle osoittamaan tukeaan kaduilla istuville opiskelijoille.

Mielenkiinoista on, että vasta viikkoa myöhemmin Hongkongin suurin lehti, South China Morning Post julkaisi nimettömäksi jätetyn, paikan päällä olleen poliisikomentajan haastattelun, jossa tämä painotti, ehkä vähän turhankin monta kertaa, tehneensä päätöksen voimatoimien käytöstä itsenäisesti. Nimetön poliisi maalataan jutussa sen verran voimakkaasti isänmaalliseksi hongkongilaiseksi sankariksi, että mieleen väistämättä juolahtaa tietynlainen propagandistinen käsiala. Ehkä totuus tapahtumien päätöksenteosta ei sittenkään täysin kestä päivänvaloa?






-Kiina8

Ilkka Luoma kirjoitti...

Niin tai näin, tilanne saatiin kuitenkin nopeasti takaisin hallintaan ja siitä lähtien tunnelmaa on pääosin kuvailtu eräiden tahojen mukaan jopa miellyttäviksi; opiskelijat tekivät läksyjään kaduilla ja paikalliset asukkaat ja kauppiaat jakoivat vettä sitä tarvitseville. Eräillä alueilla syntyi kuitenkin, mitä ilmeisimmin, rikollisjengien järjestämiä kahakoita, joilla pyrittiin lannistamaan mielenosoittajat. Mikä taho nämä rettelöitsijät ”tilasi” paikalle, on edelleen epäselvää.

Eräiden raporttien mukaan Hongkongin vähittäiskauppa on kansallispäivän pyhien aikana ollut jopa 40% viime vuotta vaisumpaa. Selityksenä se, että asiakkaat eivät yksinkertaisesti olisi päässeet kauppoihin kaduilla istuvien opiskelijoiden takia. Tällaiset väitteet kyseenalaistaa Kiina8:n silminnäkijä. Kaupat ovat toimineet normaalisti ja eräät tilanteiden keskiössä sijainneet pikaruokaravintolat ovat kuulemma jopa kertoneet vuoden parhaimmasta myynnistä.

Suuri tulonlähde on Kiinan lomaviikon aikana Hongkongiin ostoksille saapuvat turistit. Eräiden tietojen mukaan ryhmämatkailua olisi mannerkiinalaisten viranomaisten toimesta lähdetty rajoittamaan. Silti Hongkongin omat viranomaiset kertovat, että matkailumäärät kasvoivat lähes 5 prosenttia verrattuna viime vuoteen. New York Times kertoo, että eräät turistit ovat jopa tulleet kaupunkiin seuraamaan mielenosoituksia.

On siis ilmeistä, että Hongkongin tapahtumista ja niiden syistä, seurauksista ja syntipukeista käydään propagandasotaa. Asia halutaan viranomaissuunnalta tietenkin saada näyttämän mahdollisimman viattomalta ja se halutaan lakaista maton alle mahdollisimman nopeasti. Samaan aikaan mielenosoittajia pyritään lannistamaan syyllistämällä heitä oletetuista haitoista kaupalle. Esimerkiksi turismi ja sen mukanaan tuoma vähittäiskauppa on Hongkongin taloudessa erittäin pieni siivu - todennäköisesti jopa alle 5%. Mitään suurempaa, "oikeaa", tuhoa Hongkongin talouteen eivät siis mielenosoitukset ainakaan vielä ole aiheuttaneet, vaikka näin mielellään väitettäisiinkin.

-Kiina8

Ilkka Luoma kirjoitti...

Tiananmen

Entä vertaukset Tiananmenin tapahtumiin? Neljännesvuosisata sitten Kiinan talous ja rajat olivat juuri avautuneet länsimaiden suuntaan. Maassa riehui 25-30 prosentin inflaatio ja virkamiehet joka tasolla olivat heränneet kahmimaan itselleen kaiken, minkä irti saivat. Silloiset opiskelijat protestoivat siis vallan väärinkäytöksiä sekä sitä vastaan, että raha ei enää riittänyt ruokaan. Tilanne Hongkongissa on täysin erilainen. Tämän lisäksi on muistettava, että vaikka asiasta ei puhuta, Tiananmen oli kansallinen tragedia ja edelleen traumaattisen herkkä aihe kiinalaisille joka tasolla. Maata johtava puolue tekee kaikkensa välttääkseen uusinnan ja jopa rinnastukset. Peking on vuosien varrella oppinut erittäin taitavasti manipuloimaan ja ”hienosäätämään” oman kansansa mielialoja. Se, että tilanne Hongkongissa pääsi kehittymään tällaiseksi, voidaan ehkä laskea pieneksi lipsahdukseksi.


Tästä eteenpäin

Manner-Kiinan ja Venäjän mediassa on myös spekuloitu sillä, mikä rooli esimerkiksi USA:lla olisi voinut olla levottomuuksien ”stimuloimisessa”. Syy-yhteys on helppo löytää: Hongkong on tärkeä lenkki Kiinan talouden avaamisessa ja avainasemassa Kiinan valuutan, juanin kansainvälistämisessä. Vaikkakaan juanista ei ole vielä todella pitkään aikaan dollarin korvaajaksi, on se silti selkeä haastaja. Pitkään jatkuva kriisi Hongkongissa voisi sopivasti hidastaa tällaista kehitystä. Useat BRICS-maat ovat vaatineet kansainvälisen finanssipolitiikan pelisääntöjen muuttamista, sillä dollarin nykyisen aseman katsotaan antavan amerikkalaisille kohtuutonta etua.


Tulevatko mielenosoitukset jatkumaan?

Mitä todennäköisimmin opiskelijoiden into tulee olemaan vaihteleva ja (viranomaisten hiljaisella avustuksella) hiipuva. Monien uskotaan väsyvän ja lähtevän kotiin, ainakin vähäksi aikaa. Mahdollista on, että kaduille yritetään kokoontua uudestaan lokakuun lopulla, kun Pekingissä alkaa puoluekokous, neljäs pleenumi. Marraskuussa Pekingissä taasen isännöidään APEC-kokousta. Molemmat tapahtumat antaisivat tietenkin mahdollisille uusille mielenosoituksille myötätuulta mediassa.

-Kiina8

Ilkka Luoma kirjoitti...

[HS] - Kolumni, Mikko Paakkanen

" ... Syksyllä kaksi vuotta sitten suurmielenosoitukset olivat paljolti opiskelijoiden organisoimia. He eivät saaneet tahtoaan läpi. Kiina ei suostunut muuttamaan vaalilakia koskenutta vaatimustaan, joten vapaita vaaleja ei tullut. Hongkongin demokratia-aktiivit pettyivät.

Silloisissa mielenosoituksissa demokratiaa vaatineet nuoret aktivistit korostivat jatkuvasti väkivallattomuutta.

Nyt heitä on sen sijaan alkanut kiinnostaa myös aseellinen vallankumous.

Undergradin tuoreen kyselyn mukaan 31 prosenttia opiskelijoista hyväksyisi aseellisen vallankumouksen keinoksi tavoitella Hongkongin itsenäistymistä Kiinasta. Puolet vastaajista sanoi vastustavansa sitä. ... "

~ http://www.hs.fi/ulkomaat/a1470980866889 -

.