ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64914-tsunamin-arvaamattomat-vaikutukset -
...
...
[U]
STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksonen räimi kovin sanoin television haastattelussa [YLE], kun Japanin ydinvoimalaitoksessa oli päällä uhka (on päällä?), nk. "Kiina-ilmiöstä", jossa reaktori sulaa - jäähdytysjärjestelmä petti tässä japanilaisessa vanhanaikaisessa ydinvoimalassa, joita on mm. paljon käytössä USA:ssa. Suomalaiset olivat ja ovat varoittaneet toistuvasti ongelmasta - ei ole herättänyt vastakaikua, kunnes jysähti...
Suomessa päättyi liian sattuvasti ja osuvasti Espoon Hanasaaressa ydinvoimaloiden turvallisuusseminaari - SAFIR2010 - vain vuorokausi ennen Japanin maanjäristystä, tsunamia ja ydinvoimalaitoksen jäähdytysjärjestelmäongelmaa. Tilaisuuden lehdistöosiossa oli vain neljä median edustajaa, itse olin yksi näistä, mutta Ympäristöteollisuus ry:n kansalaisaktivistiedustajana.
Teen poikkeuksen nyt - julkaisen SAFIR2010 seminaarin lehdistötiedotteen sellaisenaan:
[Lehdistötiedote 10.3.2011]
Kansallinen ydinturvallisuusohjelma SAFIR2010 päättyy ...
Suomen ydinvoimalle elintärkeä tutkimustyö jatkuu
...
Kansalliset ydinturvallisuuden tutkimusohjelmat ovat viimeisen 20 vuoden aikana tuottaneet mittavia tuloksia parantaen sekä käytössä olevien laitosten että uusien laitosten turvallista ja taloudellista käyttöä. Lisäksi ne ovat kasvattaneet uusia kansainvälisesti korkeatasoisia osaajia sekä tuotettu uusia tutkimusmenetelmiä. Tulevaisuuden haasteina ovat nykyisten ja rakenteilla olevien ydinvoimaloiden toimintaan ja turvallisuuteen liittyvät koulutustarpeet, samalla kun suuri joukko asiantuntijoita eläköityy lähivuosina. Kansallisen ydinturvallisuuden tutkimusohjelman SAFIR2010:n loppuseminaari järjestetään 10.–11.3.2011 Hanasaaressa Espoossa.
Ydinvoimalaistosten turvallisuusohjelman SAFIR2010:n (Safety of Nuclear Power Plants – Finnish National Research Programme) tavoitteena on ollut kehittää edelleen suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja turvallisuuden ylläpitoon tarvittavaa asiantuntemusta. Lisäksi ohjelmalla on haluttu varmistaa valmius selvittää tehokkaasti uudet turvallisuutta ja luotettavaa käyttöä koskevat kysymykset, joita saattaa ilmaantua omien tai kansainvälistenkokemusten seurauksena. Vuosina 2007–2010 toteutetun tutkimusohjelman sisältö perustuu ydinenergialakiin ja erityisesti sen pykälään osaamisen varmistamisesta.
Ohjelman tutkimushankkeet ovat kattaneet ydinturvallisuuden koko kentän. Tutkimusaiheet ovat liittyneet nykyisten laitosten ikääntymiseen ja uusien laitosten rakentamiseen sekä eri tekniikan alueilla tapahtuvaan kehitykseen.
Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 ja suunnitteilla olevat Olkiluoto 4 ja Fennovoiman ensimmäinen laitosyksikkö lisäävät Suomessa alan asiantuntijoiden tarvetta. Samaan aikaan viimeisetkin ydinvoiman Suomeen tulossa mukana olleet asiantuntijat ovat lähdössä eläkkeelle. Uudet asiantuntijat erikoistuvat alalle suurelta osin kansallisen tutkimusohjelman hankkeissa tehtävässä tutkimustyössä. Tutkimuslaitosten haasteena on paitsi säilyttää riittävä määrä kansainvälisen tason huippuosaajia ja vastata tarpeeseen uuden sukupolven kouluttamisesta myös löytää toiminnalle riittävästi rahoitusta.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti lokakuussa ydinenergia-alan osaamistyöryhmän. ”Työhön on osallistunut yli sata henkeä, ja parhaillaan on käynnissä kysely noin 300 organisaatiolle. On jännittävää nähdä, missä nämä organisaatiot näkevät merkittävimmät tulevaisuuden tarpeet", toteaa yli-insinööri Jorma Aurela työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Säteilyturvakeskuksen kannalta ohjelma on ollut yksi tapa kehittää viranomaisvalvontaan tarvittavaa osaamista. ”Ohjelman tukiryhmistä tieto on kulkenut välittömästi viranomais- ja luvanhakijapuolelle. Haastavat analyysitehtävät on teetetty muissa organisaatioissa, joista useimmat ovat osallistuneet tutkimushakkeisiin. Osa valvontatehtävistä on siirtymässä tarkastuslaitoksille, mikä edellyttää niiden asiantuntijoilta uutta osaamista. Tämä muutos ja osaamisen kehittäminen parantavat Suomen kilpailukykyä myös muilla teknologia-alueilla”, toteaa SAFIR2010 & 2014 -johtoryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskuksesta.
Ohjelman tutkimushankkeet ovat kattaneet ydinturvallisuuden koko kentän. Tutkimusaiheet ovat liittyneet nykyisten laitosten ikääntymiseen ja uusien laitosten rakentamiseen sekä eri tekniikan alueilla tapahtuvaan kehitykseen.
Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 ja suunnitteilla olevat Olkiluoto 4 ja Fennovoiman ensimmäinen laitosyksikkö lisäävät Suomessa alan asiantuntijoiden tarvetta. Samaan aikaan viimeisetkin ydinvoiman Suomeen tulossa mukana olleet asiantuntijat ovat lähdössä eläkkeelle. Uudet asiantuntijat erikoistuvat alalle suurelta osin kansallisen tutkimusohjelman hankkeissa tehtävässä tutkimustyössä. Tutkimuslaitosten haasteena on paitsi säilyttää riittävä määrä kansainvälisen tason huippuosaajia ja vastata tarpeeseen uuden sukupolven kouluttamisesta myös löytää toiminnalle riittävästi rahoitusta.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti lokakuussa ydinenergia-alan osaamistyöryhmän. ”Työhön on osallistunut yli sata henkeä, ja parhaillaan on käynnissä kysely noin 300 organisaatiolle. On jännittävää nähdä, missä nämä organisaatiot näkevät merkittävimmät tulevaisuuden tarpeet", toteaa yli-insinööri Jorma Aurela työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Säteilyturvakeskuksen kannalta ohjelma on ollut yksi tapa kehittää viranomaisvalvontaan tarvittavaa osaamista. ”Ohjelman tukiryhmistä tieto on kulkenut välittömästi viranomais- ja luvanhakijapuolelle. Haastavat analyysitehtävät on teetetty muissa organisaatioissa, joista useimmat ovat osallistuneet tutkimushakkeisiin. Osa valvontatehtävistä on siirtymässä tarkastuslaitoksille, mikä edellyttää niiden asiantuntijoilta uutta osaamista. Tämä muutos ja osaamisen kehittäminen parantavat Suomen kilpailukykyä myös muilla teknologia-alueilla”, toteaa SAFIR2010 & 2014 -johtoryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskuksesta.
Mittava määrä tieteellisiä julkaisuja ja akateemisia loppututkintoja
SAFIR2010-ohjelma on osa suomalaisten ydinturvallisuustutkimusohjelmien 20 vuoden jatkumoa. Ohjelmien (YKÄ & RATU 1990–1994, RETU & RATU2 1995–1998, FINNUS 1999–2002, SAFIR 2003–2006 and SAFIR2010 2007–2010) kokonaislaajuus on ollut 102,5 miljoonaa euroa ja 886 henkilötyövuotta. Ne ovat tuottaneet yhteensä 3300 julkaisua, 33 tohtorin, 18 lisensiaatin ja 92 diplomi-insinöörin/maisterin tutkintoa. SAFIR2010-ohjelma on ollut ohjelmista suurin: 27,5 miljoonaa euroa, 197 henkilötyövuotta, 866 julkaisua ja 40 akateemista tutkintoa.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2010 teettämässä kansainvälisessä arvioinnissa SAFIR2010-ohjelmassa tehty suomalainen ydinturvallisuustutkimus todettiin korkeatasoiseksi.
”Kansainvälinen kiinnostus Suomessa tehtävään ydinturvallisuustutkimukseen on selvästi kasvanut SAFIR2010-ohjelman aikana. Tämä näkyy lisääntyneenä rahoitusosuutena eräissä merkittävissä koehankkeissa ja lisääntyneenä kiinnostuksena koko ohjelmaa, sen puoliväli- ja loppuseminaaria ja ohjelman tuloksia kohtaan. Lisäksi eräs merkittävä ulkomainen organisaatio on ollut kiinnostunut yhteistyöstä koko ohjelman tasolla”, kertoo SAFIR2010-ohjelman johtaja Eija Karita Puska VTT:stä.
SAFIR2010-ohjelma on osa suomalaisten ydinturvallisuustutkimusohjelmien 20 vuoden jatkumoa. Ohjelmien (YKÄ & RATU 1990–1994, RETU & RATU2 1995–1998, FINNUS 1999–2002, SAFIR 2003–2006 and SAFIR2010 2007–2010) kokonaislaajuus on ollut 102,5 miljoonaa euroa ja 886 henkilötyövuotta. Ne ovat tuottaneet yhteensä 3300 julkaisua, 33 tohtorin, 18 lisensiaatin ja 92 diplomi-insinöörin/maisterin tutkintoa. SAFIR2010-ohjelma on ollut ohjelmista suurin: 27,5 miljoonaa euroa, 197 henkilötyövuotta, 866 julkaisua ja 40 akateemista tutkintoa.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2010 teettämässä kansainvälisessä arvioinnissa SAFIR2010-ohjelmassa tehty suomalainen ydinturvallisuustutkimus todettiin korkeatasoiseksi.
”Kansainvälinen kiinnostus Suomessa tehtävään ydinturvallisuustutkimukseen on selvästi kasvanut SAFIR2010-ohjelman aikana. Tämä näkyy lisääntyneenä rahoitusosuutena eräissä merkittävissä koehankkeissa ja lisääntyneenä kiinnostuksena koko ohjelmaa, sen puoliväli- ja loppuseminaaria ja ohjelman tuloksia kohtaan. Lisäksi eräs merkittävä ulkomainen organisaatio on ollut kiinnostunut yhteistyöstä koko ohjelman tasolla”, kertoo SAFIR2010-ohjelman johtaja Eija Karita Puska VTT:stä.
Kadehdittu suomalainen toimintamalli
SAFIR2010-tutkimusohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön asettama ja sen johtoryhmän puheenjohtajuus on Säteilyturvakeskuksella. Tutkimusohjelman johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki kotimaiset tahot: Säteilyturvakeskus STUK, työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes, TVO, Fortum ja Fennovoima, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Nämä organisaatiot ovat edustettuina myös tutkimusta ohjaavissa tukiryhmissä ja yksittäisten tutkimushankkeiden ohjausryhmissä.
Tutkimusohjelman tarkoituksena on lain mukaan tukea turvallisuusviranomaisen toimintaa. Ohjelma on kuitenkin koettu koko kotimaista yhteisöä hyödyttäväksi ja kaikki osapuolet ovat siihen vahvasti sitoutuneet. Tästä on osoituksena esimerkiksi aktiivinen toiminta ohjelman ohjausryhmissä ja joidenkin ohjelmaan kuuluvien osien toteutus organisaatioiden antamalla rahoituksella. Malli, jossa kaikki toimijat - turvallisuusviranomaiset, teollisuus ja tutkimus - toimivat yhdessä, on kansainvälisesti harvinainen ja on herättänyt paljon kiinnostusta ja arvostusta.
Ruotsin ydinturvallisuusviranomainen Strålsäkerhetsmyndigheten on ollut kutsuttuna asiantuntijajäsenenä mukana SAFIR2010:n johtoryhmässä. Tutkimusohjelma on myös tärkeä kansallinen ja kansainvälinen verkosto, jossa tehdään päätökset Suomen osallistumisesta esimerkiksi OECD Nuclear Energy Agencyn (OECD/NEA) tutkimushankkeisiin ja välitetään tietoa kansainvälisistä hankkeista kotimaahan. Kansainvälistä ulottuvuutta ja arvostusta osoittaa myös merkittävä ulkomainen rahoitus tutkimusohjelman eräissä hankkeissa.
SAFIR2010-tutkimusohjelman suurin rahoituslähde on ollut voimayhtiöiltä ydinenergialain perusteella vuosittain kerättävä ns. VYR-rahoitus. Toinen merkittävä rahoittaja on ollut VTT, joka on samalla ollut myös ohjelman merkittävin toteuttaja ja joka on vastannut ohjelman hallinnosta.
SAFIR2010-tutkimusohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön asettama ja sen johtoryhmän puheenjohtajuus on Säteilyturvakeskuksella. Tutkimusohjelman johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki kotimaiset tahot: Säteilyturvakeskus STUK, työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes, TVO, Fortum ja Fennovoima, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Nämä organisaatiot ovat edustettuina myös tutkimusta ohjaavissa tukiryhmissä ja yksittäisten tutkimushankkeiden ohjausryhmissä.
Tutkimusohjelman tarkoituksena on lain mukaan tukea turvallisuusviranomaisen toimintaa. Ohjelma on kuitenkin koettu koko kotimaista yhteisöä hyödyttäväksi ja kaikki osapuolet ovat siihen vahvasti sitoutuneet. Tästä on osoituksena esimerkiksi aktiivinen toiminta ohjelman ohjausryhmissä ja joidenkin ohjelmaan kuuluvien osien toteutus organisaatioiden antamalla rahoituksella. Malli, jossa kaikki toimijat - turvallisuusviranomaiset, teollisuus ja tutkimus - toimivat yhdessä, on kansainvälisesti harvinainen ja on herättänyt paljon kiinnostusta ja arvostusta.
Ruotsin ydinturvallisuusviranomainen Strålsäkerhetsmyndigheten on ollut kutsuttuna asiantuntijajäsenenä mukana SAFIR2010:n johtoryhmässä. Tutkimusohjelma on myös tärkeä kansallinen ja kansainvälinen verkosto, jossa tehdään päätökset Suomen osallistumisesta esimerkiksi OECD Nuclear Energy Agencyn (OECD/NEA) tutkimushankkeisiin ja välitetään tietoa kansainvälisistä hankkeista kotimaahan. Kansainvälistä ulottuvuutta ja arvostusta osoittaa myös merkittävä ulkomainen rahoitus tutkimusohjelman eräissä hankkeissa.
SAFIR2010-tutkimusohjelman suurin rahoituslähde on ollut voimayhtiöiltä ydinenergialain perusteella vuosittain kerättävä ns. VYR-rahoitus. Toinen merkittävä rahoittaja on ollut VTT, joka on samalla ollut myös ohjelman merkittävin toteuttaja ja joka on vastannut ohjelman hallinnosta.
Tutkimus jatkuu: SAFIR2014 käynnistyi
Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimus jatkuu vuoden 2011 alussa käynnistyneessä SAFIR2014-ohjelmassa. Ohjelman runko muodostuu samoista ydinturvallisuuden kannalta keskeisistä tutkimusaiheista kuin SAFIR2010-ohjelmassa.
Eduskunnan heinäkuussa 2010 hyväksymät positiiviset periaatepäätökset TVO:n Olkiluoto 4-laitoksen ja Fennovoiman ensimmäisen laitosyksikön osalta nostivat lain mukaisen VYR-rahoituksen SAFIR2010-ohjelman 3 miljoonan euron vuositasolta 5,2 miljoonan euron tasolle ja kasvattivat samalla ohjelman vuosivolyymin lähes 10 miljoonan euron tasolle.
SAFIR2010-ohjelma:
Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimus jatkuu vuoden 2011 alussa käynnistyneessä SAFIR2014-ohjelmassa. Ohjelman runko muodostuu samoista ydinturvallisuuden kannalta keskeisistä tutkimusaiheista kuin SAFIR2010-ohjelmassa.
Eduskunnan heinäkuussa 2010 hyväksymät positiiviset periaatepäätökset TVO:n Olkiluoto 4-laitoksen ja Fennovoiman ensimmäisen laitosyksikön osalta nostivat lain mukaisen VYR-rahoituksen SAFIR2010-ohjelman 3 miljoonan euron vuositasolta 5,2 miljoonan euron tasolle ja kasvattivat samalla ohjelman vuosivolyymin lähes 10 miljoonan euron tasolle.
SAFIR2010-ohjelma:
... [lainaus päättyy]
Loppuun voisi todeta, että toisen suru on toisen menestysmahdollisuus - näin Suomi sai mahtavan mahdollisuuden olla myöhemmin estämässä samankaltaisia ydinvoimala-onnettomuuksia, koska suomalaisilla on tuote ja konsepti maailman huipulta - VTT:llä on erityisosaamista kokonaisvaltaisten turvallisuusanalyysien tekoon!
Otan osaa maanjäristys- ja tsunamionnettomuudessa menehtyneiden lähiomaisten suruun.
Ilkka Luoma
Kommentoi 31 kommenttia
