[Vedos 0.4] Säikeissä häivähdys kaiken
ratkaisusta
Media ilmoitti suuren ilon – oli
löydetty kadonnut aine, siis materia. Oppikoulussa opimme, että
energia ja aine ovat yhtä, jota Albert Einstein oli maalannut
kaavaansa E=mc2. Niin – vielä on kadoksissa tuo suurin mysteeri –
pimeä energia, kun materia löydettiin galaksien välisestä
avaruudesta.
Tiedehenkilöt ovat vimmatusti
metsästäneet ”kaiken teoriaa”, nyt se on käsien ulottuvilla.
Säikeissä häivähdys siitä mikä meitä odottaa ”ajassa”,
joka on ratkaiseva tekijä tuossa kaiken kaavassa.
Maailmamme kutistuu mustien aukkojen
kautta tiehään pakkautuneeseen loppu- ja alkutilaan ja odottaa ajan
hetkeä, jolloin aukkoihin ”uponneet säikeet” yhdessä ylittävät
kriittisen ”massan”, jolloin seurauksena on uuden alku – tai
sitä ei ole lainkaan, sillä tuo aikaperspektiivi on suhteellinen ja
meitä vainoaa rajallinen kyky hahmottaa sellaista, jossa ei ole
ulottuvuutta!
Mikä tämä säie oikeastaan on?
Sitä ei ole löydetty, eikä löydetä
– sillä se on ”vain” mielikuvituksemme tuote, jota saamme
oivalluksen kautta tyydytyksen, kun löysimme ratkaisun. Ehdotuksia
näistä kummallisista ”kuminauhoista” on tiedepalstat sakeana.
Tosin tuo sakeus sopii nyt esitettyyn ratkaisuus hyvin, sillä säie
saa sitä enemmän sakeutta mitä ”syvemmälle” se uppoaa Mustaan
aukkoon, siis vielä kumuloituen kaikkien Mustien aukkojen
yhteissummana.
Harvimmillaan tuo mystinen säie on
galaksien välisessä avaruudessa, jossa ei juuri lainkaan ole näitä
säikeitä – vaan se on harvempaa kuin harvinkaan, eli sitoutunut
energia on tuollla pienimmillään … säikeiden sakeutuminen on
analoginen ilmiö, kun se lähestyy vetovoimaa, joka on vastustamaton
– lopulta. Musta-aukko imee kaiken, myös nämä sakeutuvat säikeet
…
Samalla tällä ajatusmallilla
ratkaisemme löytymättömän gravitonin kohtalon – garvistoni ei
ohiukkanen, vaan säikeiden verkosto, jossa vetovoiman (=painovoima)
energia liikkuu meille tuntemattomalla nopeudella säieverkostossa
TESTI [Kesken]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti