Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?__________________
(Maan hallitus valmistautuu päättämään Sipoon ja vapaan luonnon kohtalosta ennen Juhannusta - tällä päätöksellä saattaa olla suuri merkitys koko Suomelle - kuntia saatetaan jossain vaiheessa yhdistellä "ohjaavalla valtiovallan neuvonnalla" - vastoin paikallista mielipidettä)
[ ... sipoolainen ja kuka tahansa pääkaupunkiseutulainen voi nauttia Sipoon korvesta, kuten Espoon Nuuksiostakin, jossa luonto saa vallita enemmistönä vastustaen ihmisen betonia, lasia, asfalttia ja muita rakenteita, joilla kaikilla on suuri kuormitusrasite sinne mistä elinmahdollisuutemme syntyvät ... ]
Maamme hallitus jääväsi useiden ministerien voimin itseään, jottei synny hankalia tilanteita jälkikäteen, koska päätös - oli se mikä tahansa - on aina jotain toista vastaan. Samalla voisimme nähdä, että vaarallisin päätös on se, jolla estämme vapaan luonnon elonkiertoa, uhraten sen paisuvien ja kasvavien tarpeidemme alle - sijoittaen liikaa ihmisiä pinta-alalle, jota elinvoimaa antava viherluonto ei jaksa pidemmässä juoksussa kantaa.
Taistelussa vapaan luonnon hyväksikäytöstä on kysymys teholuvuista. Kaupunkimainen asujaimisto vaatii tiheää asutusta, selityksellä paremmasta hyötysuhteesta ja nopeammista vaste- ja saavuteajoista. Maaseutumainen asujaimisto on taas vuosisatojen ajan pyrkinyt tasapainoon luonnon ja ihmisen vuorovaikuksessa (poikkeuksena myrkytys- ja lannoitetehomaatalous). Viherneliöt "tappalevat" nyt betoni-, lasi-, asfaltti-, muovi- ja kiviainesneliöitä vastaan.
Koko maapallon elollinen kerros on hämmästyttävän ohut, se on ohuempi kuin tinapaperi suuren kerrostalon seinässä. Mikäli tämä kasvukerros menetetään, häviää samalla mahdollisuus yhteyttämiseen - siis kaikkeen siihen, mistä me ihmiset ammennamme elinmahdollisuuksiamme. Kasvava nykytyyppinen kaupunkiasuminen siirtää, hajoittaa, muuntaa ja hävittää elokerrosta vauhdilla, jossa ketjureaktio luonnon muuntumiselle vihertuottamattomampaan suuntaan on sinetöity jo tunnetuin seurauksin.
Sipoo edustaa hajautetun asumisen kaavaa, jossa huominen voisi olla asutuskeskittymiä, missä viher- ja betonineliösuhde voisi olla tasapainossa. Jokaisella ihmisellä on huomisen maailmassa vastuu tarvitsemistaan viherneliöistä. Jokaiselle meille voidaan laskea tarvitsemamme määrä näitä neliöitä - niitä ei korvata selityksellä, että Siperiassa ja Kanadassa niitä riittää, tai Pohjois-Karjalassa ja Lapissakin on luontoa riittämiin.
Puhutaan Helsingin tarpeesta lisämaahan. Pikemminkin on kysymys laatutonteista suuremmalla rakentamisen teholuvulla, jolle saadaan parempi tuotto. Helsingissä on rakentamatonta maata, kaavoitettua maata ja kuntaliitos Vantaan kanssa on loogisempi ratkaisu, mm. koska jo nyt 60% vantaalaisista asuu kolmen kilometrin säteellä Helsingin rajasta. Vantaalla on maata, niin kaavoitettua kuin kaavoittamatonta. Helsingillä ja Vantaalla on lisäksi suuret yhteiset intressit niin tavara- kuin ihmisvirtojen logistiikassa. Suur-Helsinki syntyy liitosta Vantaan kanssa (espoolaiset eivät siihen halunne, ehkä 15 vuoden kuluttua...).
Sipoo voi kantaa pääkaupunkiseutuvastuun toteuttamalla tavallansa uusasutusta, mikäli paljon puhuttua kysyntää riittää. Sipoo voi rakentaa Suomen ensimmäisen ekotaajamatyyppisen [ EcoTown ] ympäristövastuutehokkaan ja asumismiellyttävän viheralueasutuksen esimerkiksi myös muille. Kaikkea ei tarvitse peittää asfaltilla, betonilla ja rakennuksilla.
Suomalaista ympäristöteknologiaa ja rakentamisen menetelmiä arvostetaan muualla maailmassa (suuri VTT/EcoCity seminaari Kiinassa, huhtikuu 2007, - suurin suomalainen ympäristötapahtuma, johon osallistui enemmän kuulijoita kuin milloinkaan aikaisemmin vastaaviin suomalaisten järjestämiin tapahtumiin). Kiinalaiset syttyivät EcoCity ajattelusta ja neuvottelut lähtivät käyntiin...
Sipoo on idässä oleva viherkeidas vastineenaan lännessä Espoon korvet ja erämaat. Nämä alueet ovat kaikkien pääkaupunkilaisten käytettävissä. Ihminen haluaa enenevästi kulutusyhteiskuntajuoksussaan luonnon rauhaa, patikkaretkiä, hiljaista nuotiotapahtumaa ja elämänsä kosketusta elämää antavan luonnon kanssa. Näitä tarvitsemiamme viheralueita ei tule raiskata tehoneliöajatteluihin.
Suomalainen halajaa enevästi myös takaisin maalle. Tilastoennusteiden vastaisesti saattaa tapahtua uutta maallepaluumuuttoa juuri luontoarvojen takia. Suuret ikäluokat omaavat riittävän varallisuuden hankkia oma punainen tupa ja perunamaa, tosin nykyaikaisena. Muuttoliike saattaa tehdä käänteen. Ei ole vuoren varmaa, että Helsinki tarvitsee Sipoon parhaat ja tuottoisimmat maat omiin tarpeisiinsa. Pelissä on nyt markkina-arvot vastassaan luontoarvot. Poikkeuksellisen laaja keskustelu saattaa myös johtaa hedelmälliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän kahden niin eri kokoisen kunnan välillä.
Sipoo osaa itse, ja nyt ennakkoluulottomasti, rakentaa juuri sen määrän uutta asutusta, kuin markkinat todellisuudessa edellyttävät. Antaa Sipoon tehdä se tavallansa. Heillä on kykyä ja - uuden ajan herättämänä - vastuuta ottaa osansa yhteisestä pääkaupunkialuekehityksestä. Tämä kehitys tulee tehdä luonto - eikä markkinakulutusarvoin.
Menetetty luonto lopulta rapauttaa myös markkina-arvotkin, kun ei ole enää mitä markkinoida. Meillä ei ole varaa leikkiä pelissä, jossa vastassa on luonnon vuosimiljoonaiset mekanismit - jokainen meistä tarvitsee lähialueeltaan juuri oikean määrän viherkasvustoa ja tätä kasvustoa ei voida peittää tiheillä ja massiivisilla rakenteilla, joiden vaikuttimina ovat vain markkinamekanismin lait.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
KESKUSTELU --- TIEDE [ 20344 ]
Kuvakertomus ylläolevasta aiheesta,
photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
[ Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvien tallennuspalvelu paikkatiedolla, tietoturvallisuus on korkeaa luokkaa ]
Kuva 1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731937 --- DSC_2078.JPG ... 2515 kB
Teksti
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Kuva 2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731898 --- DSC_4506.JPG ... 2970 kB
Teksti
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?
Kuva 3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731852 --- DSC_5835.JPG ... 2745 kB
Teksti
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.
Kuva 4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731817 --- DSC_6880.JPG ... 2256 kB
Teksti
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.
(Maan hallitus valmistautuu päättämään Sipoon ja vapaan luonnon kohtalosta ennen Juhannusta - tällä päätöksellä saattaa olla suuri merkitys koko Suomelle - kuntia saatetaan jossain vaiheessa yhdistellä "ohjaavalla valtiovallan neuvonnalla" - vastoin paikallista mielipidettä)
[ ... sipoolainen ja kuka tahansa pääkaupunkiseutulainen voi nauttia Sipoon korvesta, kuten Espoon Nuuksiostakin, jossa luonto saa vallita enemmistönä vastustaen ihmisen betonia, lasia, asfalttia ja muita rakenteita, joilla kaikilla on suuri kuormitusrasite sinne mistä elinmahdollisuutemme syntyvät ... ]
Maamme hallitus jääväsi useiden ministerien voimin itseään, jottei synny hankalia tilanteita jälkikäteen, koska päätös - oli se mikä tahansa - on aina jotain toista vastaan. Samalla voisimme nähdä, että vaarallisin päätös on se, jolla estämme vapaan luonnon elonkiertoa, uhraten sen paisuvien ja kasvavien tarpeidemme alle - sijoittaen liikaa ihmisiä pinta-alalle, jota elinvoimaa antava viherluonto ei jaksa pidemmässä juoksussa kantaa.
Taistelussa vapaan luonnon hyväksikäytöstä on kysymys teholuvuista. Kaupunkimainen asujaimisto vaatii tiheää asutusta, selityksellä paremmasta hyötysuhteesta ja nopeammista vaste- ja saavuteajoista. Maaseutumainen asujaimisto on taas vuosisatojen ajan pyrkinyt tasapainoon luonnon ja ihmisen vuorovaikuksessa (poikkeuksena myrkytys- ja lannoitetehomaatalous). Viherneliöt "tappalevat" nyt betoni-, lasi-, asfaltti-, muovi- ja kiviainesneliöitä vastaan.
Koko maapallon elollinen kerros on hämmästyttävän ohut, se on ohuempi kuin tinapaperi suuren kerrostalon seinässä. Mikäli tämä kasvukerros menetetään, häviää samalla mahdollisuus yhteyttämiseen - siis kaikkeen siihen, mistä me ihmiset ammennamme elinmahdollisuuksiamme. Kasvava nykytyyppinen kaupunkiasuminen siirtää, hajoittaa, muuntaa ja hävittää elokerrosta vauhdilla, jossa ketjureaktio luonnon muuntumiselle vihertuottamattomampaan suuntaan on sinetöity jo tunnetuin seurauksin.
Sipoo edustaa hajautetun asumisen kaavaa, jossa huominen voisi olla asutuskeskittymiä, missä viher- ja betonineliösuhde voisi olla tasapainossa. Jokaisella ihmisellä on huomisen maailmassa vastuu tarvitsemistaan viherneliöistä. Jokaiselle meille voidaan laskea tarvitsemamme määrä näitä neliöitä - niitä ei korvata selityksellä, että Siperiassa ja Kanadassa niitä riittää, tai Pohjois-Karjalassa ja Lapissakin on luontoa riittämiin.
Puhutaan Helsingin tarpeesta lisämaahan. Pikemminkin on kysymys laatutonteista suuremmalla rakentamisen teholuvulla, jolle saadaan parempi tuotto. Helsingissä on rakentamatonta maata, kaavoitettua maata ja kuntaliitos Vantaan kanssa on loogisempi ratkaisu, mm. koska jo nyt 60% vantaalaisista asuu kolmen kilometrin säteellä Helsingin rajasta. Vantaalla on maata, niin kaavoitettua kuin kaavoittamatonta. Helsingillä ja Vantaalla on lisäksi suuret yhteiset intressit niin tavara- kuin ihmisvirtojen logistiikassa. Suur-Helsinki syntyy liitosta Vantaan kanssa (espoolaiset eivät siihen halunne, ehkä 15 vuoden kuluttua...).
Sipoo voi kantaa pääkaupunkiseutuvastuun toteuttamalla tavallansa uusasutusta, mikäli paljon puhuttua kysyntää riittää. Sipoo voi rakentaa Suomen ensimmäisen ekotaajamatyyppisen [ EcoTown ] ympäristövastuutehokkaan ja asumismiellyttävän viheralueasutuksen esimerkiksi myös muille. Kaikkea ei tarvitse peittää asfaltilla, betonilla ja rakennuksilla.
Suomalaista ympäristöteknologiaa ja rakentamisen menetelmiä arvostetaan muualla maailmassa (suuri VTT/EcoCity seminaari Kiinassa, huhtikuu 2007, - suurin suomalainen ympäristötapahtuma, johon osallistui enemmän kuulijoita kuin milloinkaan aikaisemmin vastaaviin suomalaisten järjestämiin tapahtumiin). Kiinalaiset syttyivät EcoCity ajattelusta ja neuvottelut lähtivät käyntiin...
Sipoo on idässä oleva viherkeidas vastineenaan lännessä Espoon korvet ja erämaat. Nämä alueet ovat kaikkien pääkaupunkilaisten käytettävissä. Ihminen haluaa enenevästi kulutusyhteiskuntajuoksussaan luonnon rauhaa, patikkaretkiä, hiljaista nuotiotapahtumaa ja elämänsä kosketusta elämää antavan luonnon kanssa. Näitä tarvitsemiamme viheralueita ei tule raiskata tehoneliöajatteluihin.
Suomalainen halajaa enevästi myös takaisin maalle. Tilastoennusteiden vastaisesti saattaa tapahtua uutta maallepaluumuuttoa juuri luontoarvojen takia. Suuret ikäluokat omaavat riittävän varallisuuden hankkia oma punainen tupa ja perunamaa, tosin nykyaikaisena. Muuttoliike saattaa tehdä käänteen. Ei ole vuoren varmaa, että Helsinki tarvitsee Sipoon parhaat ja tuottoisimmat maat omiin tarpeisiinsa. Pelissä on nyt markkina-arvot vastassaan luontoarvot. Poikkeuksellisen laaja keskustelu saattaa myös johtaa hedelmälliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän kahden niin eri kokoisen kunnan välillä.
Sipoo osaa itse, ja nyt ennakkoluulottomasti, rakentaa juuri sen määrän uutta asutusta, kuin markkinat todellisuudessa edellyttävät. Antaa Sipoon tehdä se tavallansa. Heillä on kykyä ja - uuden ajan herättämänä - vastuuta ottaa osansa yhteisestä pääkaupunkialuekehityksestä. Tämä kehitys tulee tehdä luonto - eikä markkinakulutusarvoin.
Menetetty luonto lopulta rapauttaa myös markkina-arvotkin, kun ei ole enää mitä markkinoida. Meillä ei ole varaa leikkiä pelissä, jossa vastassa on luonnon vuosimiljoonaiset mekanismit - jokainen meistä tarvitsee lähialueeltaan juuri oikean määrän viherkasvustoa ja tätä kasvustoa ei voida peittää tiheillä ja massiivisilla rakenteilla, joiden vaikuttimina ovat vain markkinamekanismin lait.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
KESKUSTELU --- TIEDE [ 20344 ]
Kuvakertomus ylläolevasta aiheesta,
photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
[ Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvien tallennuspalvelu paikkatiedolla, tietoturvallisuus on korkeaa luokkaa ]
Kuva 1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731937 --- DSC_2078.JPG ... 2515 kB
Teksti
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Kuva 2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731898 --- DSC_4506.JPG ... 2970 kB
Teksti
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?
Kuva 3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731852 --- DSC_5835.JPG ... 2745 kB
Teksti
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.
Kuva 4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731817 --- DSC_6880.JPG ... 2256 kB
Teksti
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti