Globalisaatio nykyihmisen lailla kuluttaa luonnon ja ihmisen loppuun?

ORIG --- 16. syyskuuta 2007---
(Helsingin Sanomat julkaisi globalisaatiosarjan lukijoilleen - oliko siinä otettu huomioon kaikki tekijät, jäi lukijoiden pohdittavaksi)

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä. Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.

Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille.

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan. Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku". Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn. Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin. Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet, että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen. Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energian käytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.

Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää, mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TEKSTI [22535]

...........................................

Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4667216 ---

Teksti
Sanotaan, että tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mitä on globalisaatio, jossa ihminen tavoittelee helpommalla enemmän ja nopeammin. Tuli polttaa, niin polttaa maapalloistuminenkin luonnon voimavarat nopeammin kuin ne uudistuvat.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4667244 ---

Teksti
Auringon lasku puhtaassa ympäristössä Puruvedellä Pohjois-Karjalassa. Päivän- ja ihmiskunnan lasku lankeaa liikakuluttamisesta, mikä globalisaatiossa kiihdyttää viimeisen illan laskua. Luonnossa vuosimiljoonia vallinnut harmonia pirstoutuu maapalloistumisen myötä, koska ihmis-, tavara- ja ostovoimavirrat kiihtyvät ruokahalumme kasvun yhteydessä.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4667287 ---

Teksti
Savonlinnan torilla oli saatavana lähialueellista käsityötaitoa paikallisille ja vähän kaukaisemmillekkin kuluttajille. Oliko lanka suomalaista, jäi tietämättä. Globalisaatiossa hyödykkeet tehdään siellä ja täällä kustannuksien tarkassa valvonnassa - ja ne eivät tunne rajoja eikä liian pitkiä matkoja, kunhan taloudellisuus ja voitto maksimoituvat.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4667324 ---

Teksti
Paikallista ruokaa paikallisille ihmisille, paitsi sivusta kurkistavat keltaiset paprikat, jotka tuodaan Hollannista. Kaukaisimmillaan Suomeen tuodaan kiivejä Uudesta-Seelannista - onko maapalloistumisella mitään rajaa - ei ole, sillä markkinatalous suosii tehokkuutta, hintaa ja voittoja. Eläinkunta ottaa aina ruokansa ja jättää "päästönsä" kulkureittiensä varrelle, menemättä merta edemmäksi kalaan.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4667350 ---

Teksti
Savonlinnalainen innovaattori ja keksintömies Markku Sihvonen kehittelee suomalaisille kalastajille suomalaisia ideoita parempien ja varmempien kalastuspäivien luomiseksi. Globalisaatiossa maapalloistuu eriytyvä tuotekehitys siellä, missä mikäkin parhaiten osataan, näin syntyvät samalla riippuvuussuhdeverkostot. Masi ei halunnut - ainakaan vielä - ajatella, että hänen uistimiaan olisi kaupattu maille vierahille. Masi keskittyy tarjoamaan kotimaan markkinoilla kotimaisille kalastajille toiveita suuremmista kaloista helpommin ja nopeammin.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4667384 ---

Teksti
Ihmiskunta kasaa näyttämisen halussaan paineita itselleen ja luonnolle. Jatkuva kasvu tukee globaalia taloutta, kunnes voimavarat ovat loppuun kulutetut. Hartiamme eivät kestä kaltaisemme kulutuksen leviämistä ympäri maailman. Meidän on osattava puolittaa kulutuksemme, jotta yhteisiä varoja riittäisi muillekkin, ...edes osaksi.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/4667425 ---

Teksti
Markkinatalous on mainontaa ja globaali maailmantalous on kontteja täynnä markkinatalouden tavaroita matkalle jonnekkin. Kontit muuttivat kaupan, --- maapallolla seilaa 30 miljoonaa konttia satamasta toiseen. Logistiikka ja standardointi luotiin edistämään tehokkutta ja hyötysuhteita aloittaen kierteen, jonka toisessa päässä siintää globaali entropia ja kaaos.