Tässä tuo Nato-sopimus, jota Suomen hallitus - tai edes mikään nykyisistä
eduskuntapuolueista - ei ole halunnut kansalaisille kääntää:
kieliasun ja käännöksen englannista tarkistanut fil.lis. Mauri Nygård
|
Suomen Ulkoasiainministeriön käännös
~ https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/Documents/HNS%20MoU%20suomi.pdf - ENG
~ http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2014/20140082/20140082_2 - [FINLEX]
YHTEISYMMÄRRYSSOPIMUS
(MoU)
SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN
ja
TRANSFORMAATIOESIKUNNAN
(Headquarters, Supreme
Allied Commander Transformation)
ja
NATON
EUROOPAN JOUKKOJEN ESIKUNNAN KESKEN
(Operaatioesikunnan, Supreme
Headquarters Allied Powers Europe)
KOSKIEN
ISÄNTÄMAAN TUKITOIMIA
NATO-OPERAATIOILLE / HARJOITUKSILLE /
VASTAAVALLE SOTILAALLISELLE TOIMINNALLE
Sisällysluettelo
Johdanto
Osa 1
Määritelmät
Osa 2
Tarkoitus
Osa 3
Laajuus
Osa 4
Viiteasiakirjat
Osa 5
Vastuut
Osa 6
Taloudellinen tuki
Osa 7
Juridiset näkökohdat
Osa 8
Joukkojen suojaus
Osa 9
Turvallisuus ja informaation julkaiseminen
Osa 10 Aloitus, kesto
ja lopetus
Osa 11 Muuttaminen ja
tulkinta
Osa 12 Yhteys
kansalliseen ja kansainväliseen lakiin
Allekirjoitus
Liite
Johdanto
Suomen tasavallan hallitus, jota edustaa puolustusministeriö (Ministry of
Defence, MoD), Transformaatioesikunta (Headquarters, Supreme Allied Commander
Transformation, HQ SACT) ja NATOn Euroopan joukkojen esikunta (Supreme
Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE), joihin tästä lähin viitataan
Osapuolina:
Ottaen
huomioon Pohjois-Atlantin
valtiosopimuksen (North Atlantic Treaty, NATO-sopimus), päivätty 4.4.1949, ja
erityisesti sen artiklan 3;
Ottaen
huomioon Rauhankumppanuus-dokumentin
(Partnership for Peace), jonka 10.1.1994 NATOn neuvoston kokouksessa mukana
olleiden valtioiden päämiehet hyväksyivät;
Ottaen
huomioon sopimuksen
NATO-liittolaisten sotajoukkojen asemasta (Status of their Forces, NATO SOFA),
päivätty 19.6.1951, Pöytäkirjan kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta
NATOssa (Pariisin protokolla), päivätty 28.8.1952, Sopimuksen NATO-valtioiden
ja Rauhankumppanuus-valtioiden sotajoukkojen asemasta (PfP SOFA), päivätty
19.6.1995, edellisen lisäpöytäkirjan (Additional protocol to the PfP SOFA),
päivätty 19.6.1995, ja tämän sopimuksen ylimääräisen lisäpöytäkirjan (Further
Additional Protocol to the PfP SOFA), päivätty 19.12.1997;
Ottaen
huomioon Sopimuksen
turvallisuusyhteistyöstä Suomen ja NATOn välillä, päivätty 22.9.1994 ja
Hallinnollisen sopimuksen luottamuksellisen informaation välittämisestä Suomen
hallituksen ja NATOn välillä, päivätty 3.7.2012;
Ottaen
huomioon periaatteen
(käsitteen, concept) NATO-joukkojen ja yhteistyökumppanien joukkojen
komentamisesta ja kontrolloinnista NATO-komennon alla Suomen tasavallan
maaperällä tai sen läpi rauhan, kriisin, hätätilan tai konfliktin aikana NATOn
sotilaallisen toiminnan tukena;
Ottaen
huomioon periaatteen
(käsitteen, concept) harjoituksista ja operaatioista, joiden oletetaan
tapahtuvan NATOn, Rauhankumppanuusjoukkojen (Partnership for Peace, PfP) tai
muiden NATO-komentoisten joukkojen kanssa;
Ja
huomioiden Suomen
tasavallan, tästedes "isäntämaa", tarpeet, ja Naton Euroopan
joukkojen (Allied Command Operation, ACO) ja Naton transformaatio-osaston
(Allied Command Transformation, ACT), tästedes Strategiset (strategic commands,
SCs), tarpeet;
OSALLISTUJAT OVAT
PÄÄTYNEET SEURAAVAAN YHTEISYMMÄRRYKSEEN:
OSA 1
1. Määritelmät
Tälle
yhteisymmärryssopimukselle ja sen jatkodokumenteille pätevät seuraavat
määritelmät:
1.1 Joukot. Kaikki osat NATO-komentoisista ja muitten
valtioiden NATOn komennon alla olevista joukoista, sisältäen kaiken
henkilökunnan, eläimet, materiaalin ja varusteet, sekä kaikki siviiliosat
kyseisistä joukoista kuten on määriteltynä NATO SOFA:ssa, Pariisin
protokollassa ja PfP:ssä. Tämä sisältää kaikki alukset, lentokoneet, ajoneuvot,
varastot, välineet ja ammukset, kuten ilma-, maa- ja meriliikenneresurssit,
sekä näihin liittyvät palvelut mukaanlukien näitä joukkoja lähettävät tai
tukevat alihankkijat.
NATOn alihankkijat. Ei-suomalaiset yritykset, yksilöt ja järjestöt,
jotka eivät asu Suomessa, jotka palkkaa NATO, NATOn liittolaisvaltiot ja
operaatioita tukevat ei-NATO-valtiot, ja jotka järjestävät tarvikkeita ja/tai
palveluita millä tahansa toimialalla Suomen maaperällä osana NATO-operaatiota,
harjoitusta tai vastaavaa NATO-johtoista sotilaallista toimintaa. Tämä sisältää
alihankkijoiden työntekijät sekä heidän alihankkijansa ja työntekijänsä
operaation puitteissa, mutta ei sisällä paikallisia yrityksiä, heidän
työntekijöitänsä, heidän alihankkijoitaan tai heidän työntekijöitään.
1.2 NATOn sotilaallinen toiminta. Joukkojen suorittama
sotilaallinen toiminta sisältäen harjoitukset, koulutuksen, operationaalisen
kokeilun ja vastaavat toimet, tai strategisen, taktisen, huolto-, koulutus- tai
hallinnollisen sotilaallisen tehtävän; taisteluun johtava prosessi mukaan
lukien hyökkäys, joukkojen siirrot, huolto ja järjestelyt, jotka tarvitaan
tavoitteiden saavuttamiseen missä tahansa taistelussa tai kampanjassa.
1.3. NATO-komentaja. Sotilaskomentaja NATOn
sotilashierarkiassa.
1.4. NATO-organisaatiot. Esikunnat ja organisoidut yksiköt
NATOn komennon ja hallinnan alla.
1.5. Kansainväliset sotilasesikunnat. Kansainväliset
sotilasesikunnat NATOn integroidussa rakenteessa tai joille on myönnetty tämä
status NATOn Neuvoston/Puolustuskomitean (NAC/DPC) toimesta. Tämä voi sisältää
väliaikaisesti irrotettuja yksiköitä esikunnasta.
1.6. Kansalliset esikunnat. NATOn komennossa olevien
kansallisten joukkojen esikunnat.
1.7. Kansainväliset esikunnat. Esikunnat, joissa on
henkilöstöä useammasta kuin yhdestä valtiosta, toteutettuna osallistuvien
valtioiden sopimuksella ja NATOn komennon alla.
1.8. Lähettävät valtiot (SNs). Ne valtiot tai Kansainväliset
esikunnat tai näiden osat, jotka lähettävät joukkoja isäntämaahan NATOn
sotilaallisten operaatioiden tueksi.
1.9. Isäntämaa (HN). Suomen tasavalta.
1.10. Strategiset komentajat tai komennot (Strategic Commanders or
Commands, SCs). Naton Euroopan joukkojen ylin komentaja (Supreme
Allied Commander Europe, SACEUR), NATOn Euroopan joukkojen komentaja (Commander
of Allied Command Operations, ACO), ylin transformaatiokomentaja (Supreme
Allied Commander Transformation, SACT), transformaatiokomentaja (Commander of
Allied Command Transformation, ACT).
1.11. Isäntämaatuki (Host Nation Support, HNS).
Isäntämaan antama siviili- ja sotilastuki rauhan, hätätilan, kriisin ja
konfliktin aikana NATO-joukoille ja organisaatioille, jotka sijaitsevat,
toimivat tai liikkuvat isäntämaan maaperällä, aluevesillä tai ilmatilassa.
1.12. Joukkojen suojelu (Force Protection, FP).
Kaikki toiminta ja keinot, joita käytetään minimoimaan kaikenlaiset
henkilöstöön, tiloihin, kalustoon ja toimintoihin kohdistuvat riskit kaikissa
tilanteissa, jotta toimintavapaus ja joukkojen operatiivinen tehokkuus
säilyisi.
1.13. Kulut. Ne kulut, jotka liittyvät
kansallisen, monikansallisen tai kansainvälisen esikunnan, joukkojen tai NATOn
organisaatioiden perustamiseen, tukemiseen ja ylläpitämiseen. Tätä
yhteisymmärryssopimusta ja sitä seuraavia dokumentteja varten:
a. NATOn yhteiset kustannukset. Ne kustannukset, jotka on
hyväksytty etukäteen NATO-liiton yhteisiksi kustannuksiksi.
b. Jaetut kustannukset. Ne kustannukset, jotka on
hyväksytty etukäteen useamman kuin yhden valtion kustannuksiksi. Jaetut
kustannukset perustuvat yleensä kaavaan, joka on kuvattu asianomaisessa
Teknisessä sopimuksessa (Technical Arrangement, TA) ja/tai yhteisessä
toteutussopimuksessa (Joint Implementation Arrangements, JIA).
c. Suorat kansalliset kustannukset. Ne kustannukset, jotka
ovat yhden lähettävän maan (SN) vastuulla.
1.14. NATOn yhteinen rahoitus. Rahoitus,
joka annetaan NATO-mailta NATO-budjetin kautta siinä määriteltyihin NATOn
sotilaallisen toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.
1.15. Liittymissopimus (Note of Accession, NOA).
Sopimus, joka kuvaa lähettävän maan sitoutumisen isäntämaasopimukseen tämän
yhteisymmärryssopimuksen puitteissa tiettyä NATO-johtoista sotilaallista
toimintaa varten.
1.16. Aiesopimus (Statement of Intent, SOI). Dokumentti, joka ilmaisee lähettävän
maan aikomuksen osallistua isäntämaasopimukseen tämän yhteisymmärryssopimuksen
puitteissa, mutta tietyin varauksin. Isäntämaa vahvistaa ovatko vai eivätkö
varaukset ole hyväksyttäviä isäntämaasopimuksen määräysten perusteella.
1.17. Tekninen sopimus (Technical Arrangement, TA). Kahdenvälinen jatkosopimus tiettyä NATOn
sotilaallista toimintaa varten. Se kuvailee isäntämaan vastuut ja menettelyt
isäntämaatukea varten NATOn johdolle ja lähettäville maille.
1.18. Yhteinen toteuttamissopimus (Joint
Implementation Arrangement, JIA). Kahdenvälinen jatkosopimus, joka
määrittää allekirjoittaneiden velvollisuudet isäntämaatuen antamisessa ja
vastaanottamisessa. Se sisältää tarkan tiedon vaaditusta ja tarjotusta tuesta,
kohdekohtaisista toteutustavoista ja korvausten ja maksujen ehdoista.
1.19. Yhteinen isäntämaatuen ohjausneuvosto (Joint
Host Nation Support Steering Committee, JHNSSC). Vartavasten
perustettu ohjausneuvosto, jonka johdossa ovat isäntämaa ja NATO-komentaja
yhdessä. Neuvosto koostuu valtuutetuista edustajista kaikista lähettävistä
maista, isäntämaasta ja NATOn johtajista, ja kokoontuu koordinoimaan
tarvittavat seikkaperäisesti kehiteltävät isäntämaatukea koskevat toimet kuten
teknisen sopimuksen (TA) ja yhteisen toteuttamissopimuksen (JIA).
1.20. Toiminnalliset kohteet (Operational Sites).
Kohteet isäntämaassa, toiminnallista ja/tai logistista tukea varten
NATO-johtoisten sotilaallisten toimien joukoille. Nämä kohteet ovat strategisen
johdon erillisyksiköitä ja toimivat NATO-komentajan komennon alla.
1.21. Osallistujat ovat tietoisia siitä, että jos jotakin termiä ei ole
määritelty tässä yhteisymmärryssopimuksessa, NATOlle ovat voimassa NATO-sanasto
(NATO Glossary) ja määritelmät (AAP-6).
OSA 2.
2.Tarkoitus
2.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen tarkoitus on sopia periaatteet ja
menettelytavat toiminnallisten kohteiden perustamiseksi ja isäntämaatuen
antamiseksi NATO-joukoille isäntämaassa, tai isäntämaan tukemana, NATOn
sotilaallisten toimien aikana.
2.2. Tämä yhteisymmärryssopimus ja sen jatkodokumentit on tarkoitettu
suunnittelun pohjaksi asianomaisille isäntämaan tahoille ja NATOn johdolle
ennakoimaan isäntämaatukea erilaisille NATOn sotilaallisille toimille. Nämä
tehtävät sisältävät toimet, joihin lähetettävät joukot ovat tiedossa, sekä ne,
joihin joukot eivät vielä ole tiedossa.
OSA 3.
3. Laajuus ja yleiset järjestelyt
3.1. NATO, PfP SOFA, Pariisin protokolla, PfP SOFA:n ylimääräinen
lisäpöytäkirja ja muut mahdolliset oleelliset voimassa olevat sopimukset
NATO-esikunnan ja isäntämaan välillä ovat voimassa kaikissa NATO-johtoisissa
sotilaallisissa toimissa.
3.2. Isäntämaa tunnustaa operationaalisten kohteiden, jotka perustetaan
tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa, olevan NATO-esikunnan
erillisyksiköitä, ja näiden erillisyksiköiden toimien olevan NATO-esikunnan
toimia. Perustettavat kohteet yksilöidään jatkodokumenteissa. Komento- ja
hallinnointijärjestelyt määritellään soveltuvissa operaatiosuunnitelmissa.
3.3. Tämän yhteisymmärryssopimuksen on tarkoitus olla yhtäpitävä (in accord
with) NATO-doktriinin ja käytäntöjen kanssa ja määrittää puitesopimuksen ja
rakenteen isäntämaatuelle.
3.4. Isäntämaa tulee tukemaan täysin voimin, riippuen saatavuudesta ja
käytännöllisistä rajoitteista kussakin tilanteessa, lähetettyjä joukkoja
NATO-johtoisissa sotilastoimissa. Tuen yksityiskohdat käsitellään
jatkodokumenteissa.
3.5. Tämän yhteisymmärryssopimuksen pykälät ovat voimassa rauhan,
hätätilan, kriisin ja konfliktin sekä kansainvälisen jännitteen aikana, kuten
isäntämaa ja NATOn johto yhdessä määrittävät.
3.6. Vaikka lähettäviä maita kannustetaan osallistumaan NATOn sotilaallisiin
toimiin ja hyväksymään tämä yhteisymmärryssopimus yleisenä rakennedokumenttina,
jonka puitteissa isäntämaa antaa isäntämaatukea, isäntämaa voi ottaa erilliset
kahdenväliset sopimukset yksittäisten maiden kanssa tapauskohtaisesti huomioon.
3.7. Isäntämaa ja NATOn strateginen johto (SCs) voivat valtuuttaa edustajia
neuvottelemaan jatkodokumenteista, jotka tukevat ja vahvistavat tätä
yhteisymmärryssopimusta.
3.8. Tämän yhteisymmärryssopimuksen tukemat NATOn sotilaalliset toimet
saattavat vaatia monikansallisia tukitoimia lentokoneilta ja helikoptereilta,
ja satamien tapauksessa kaupallisilta aluksilta ja sota-aluksilta. Isäntämaa
tiedostaa, että tällaisten lentokoneiden, helikoptereiden, alusten ja niiden
miehistöjen kulku isäntämaahan ja sen alueen kautta, tapahtuu yleisen
kulkuvapauden puitteissa NATOn sotilaallisen toiminnan aikana. Isäntämaa
hallinnoi ja kontrolloi kaikkia osa-alueita tästä kulkuvapaudesta.
OSA 4.
4. Viiteasiakirjat
Viiteasiakirjat, jotka voivat soveltua
tähän yhteisymmärryssopimukseen, ovat Liitteessä A.
OSA 5.
5. Vastuut
Tämän yhteisymmärryssopimuksen ehtojen
mukaan:
5.1. Isäntämaa
a. Jatkodokumenttien kehittämistyön aikana, ja kun tapahtuu muutoksia,
ja näiden dokumenttien valmistumisen jälkeen isäntämaa antaa ajankohtaisia
tiedotuksia asianosaiselle NATO-komentajalle isäntämaan valmiuksista tai niiden
puutteista. Isäntämaa ottaa huomioon, että NATOn suunnittelijat tukeutuvat
tämän yhteisymmärryssopimuksen jatkodokumentteihin ja vaativat ajankohtaisia
ilmoituksia suunnitelluista muutoksista kansalliseen järjestelmään ja
valmiuksiin.
b. Järjestääkseen tukea isäntämaa tekee vaadittavat järjestelyt tuen
toimittajien kanssa siviili- ja kaupalliset toimijat mukaan lukien.
Kaupallisesti hankittu tuki hankitaan kilpailutuksen kautta edullisimman
hyväksyttävän tarjouksen tekijältä.
c. Isäntämaa tulee pitämään hallinnollista ja taloudellista kirjanpitoa,
joka vaaditaan korvauksen maksamiseen isäntämaalle joukoille annetusta tuesta.
Asiakirjat NATO-budjettien kautta rahoitetuista liiketoimista tulee olla
saatavilla NATOn kirjanpitoa varten.
d. Vaatimustaso isäntämaan järjestämille tuotteille ja palveluille tullaan
määrittämään jatkodokumenteissa.
e. Isäntämaa tulee pitämään hallinnan omista isäntämaatuen resursseistaan,
ellei näiden resurssien hallintaa irroteta.
f. Isäntämaa toimittaa ennen NATOn sotilaallista toimintaa hinnaston
tarvittavalle isäntämaatuelle.
g. Isäntämaa tulee kutsumaan lähettäviä maita hyväksymään tämän
yhteisymmärryssopimuksen pykälät Liittymissopimuksella (Note of Accession) tai
Aiesopimuksella (Statement of Intent).
h. Isäntämaa, NATO-komentajan kanssa koordinoiden, tulee antamaan joukoille
terveydenhoitoa ja hammaslääketieteellistä tukea isäntämaan sotilashenkilöiden
toimesta ja armeijan toimipaikoissa samoilla ehdoilla kuin isäntämaan
armeijalle.
i. Isäntämaa huolehtii terveyspalvelujen käytännön järjestelyistä
isäntämaan ja lähettävien maiden välillä siviilihenkilökunta (POC, Protection
of Civilians) mukaan lukien.
j. Jatkodokumenttien laadinnan aikana isäntämaa tulee antamaan
NATO-komentajalle englanninkieliset kopiot terveys-, turvallisuus-, ympäristö-
ja maataloussäädöksistä, joilla saattaa olla merkitystä NATOn sotilaalliseen
toimintaan, kuten myös vaarallisten aineiden säilöntää, liikuttamista ja
hävitystä koskevat säädökset.
k. Isäntämaa hyväksyy, että kopiot lähettävien maiden tarvikkeiden
rahtilistoista, sekä sotilaallisista että henkilökohtaisista, kuten NATO SOFA
määrää, ovat riittäviä tullin tarkoituksiin.
5.2. NATO-komentaja
a. NATO-komentaja varmistaa, niin pitkälle kuin mahdollista, että
jatkodokumentit määrittävät tarvittavan tuen lajin, määrän ja laadun. On
otettava huomioon, että tehtävää ja joukkojen kokoonpanoa ei voida määritellä
ennen Operaatiosuunnitelmaa (Operation Plan, OPLAN), Operaatiomääräystä
(Operation Order, OPORD) tai Harjoitusoperaatiomääräystä (Exercise Operational
Order, EXOPORD). NATO-komentaja antaa isäntämaan suunnittelua varten
välttämätöntä lisätietoa niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.
b. NATO-komentaja pitää isäntämaan ajan tasalla olosuhteiden
muutoksista ja ehdottaa tarpeen mukaan muutoksia jatkodokumentteihin.
c. NATO-komentaja selvittää onko yhteistä rahoitusta olemassa, ja mitkä
tarpeet voidaan hoitaa yhteisellä rahoituksella.
d. NATO-komentaja täsmentää ja priorisoi vaadittavan isäntämaatuen ja
hyväksyy hinnoittelun yhteisiin kustannuksiin.
e. NATO-komentaja takaa korvauksen isäntämaalle sovitusta isäntämaatuesta,
jos se maksetaan yhteisistä kustannuksista. Muissa tapauksissa NATO-komentaja
auttaa niin pitkälle kuin mahdollista selvittämään isäntämaan ja lähettävien
maiden välisiä taloudellisia kysymyksiä.
f. Mikäli lähettävien maiden vaatimukset eroavat NATO-komentajan
resurssienjakoprioriteeteista, asianosainen NATO-komentaja selvittää
ristiriidan kyseisten lähettävien maiden kanssa.
g. NATO-komentaja määrää henkilöstön ja muut vaatimukset isäntämaahan
perustettavien kohteiden operaatioita varten.
h. NATO-komentaja avustaa tukivaatimusten ja kustannusten
standardisoinnissa käytäessä neuvotteluja ja/tai yhteisessä isäntämaatuen
esikuntayksikössä (JHNSSC:ssä, Joint Host Nation Support Staff Cell).
5.3. Lähettävät maat
a. Lähettävät maat voivat valita osallistua isäntämaatuen rakenteeseen ja
käytäntöihin hyväksymällä tämän yhteisymmärryssopimuksen Liittymissopimuksella
(NOA) tai Aiesopimuksella (SOI) tiettyä NATOn sotilaallista toimintaa varten.
b. Lähettävät maat täsmentävät isäntämaatuen vaatimukset isäntämaalle ja
asianomaiselle NATO-komentajalle.
c. Suorien kansallisten kustannusten vaatimusten osalta lähettävä maa
tavallisesti osallistuu isäntämaatuen neuvotteluihin JHNSSC:ssä tai suoraan
isäntämaan kanssa mikäli JHNSSC:tä ei ole perustettu. Lähettävät maat
suorittavat isäntämaalle suoria maksuja tai korvauksia isäntämaatuesta vain
sotilaallisista palveluista ellei muista rahoitusmenettelyistä ole sovittu.
Mikäli isäntämaan ja lähettävän maan välillä on sopimusvelvoite, lähettävät
maat maksavat siviili- tai kaupallisen tuen suoraan isäntämaalle.
d. Lähettävät maat lähettävät valtuutetut henkilönsä osallistumaan
isäntämaatuen kokouksiin yhteisessä isäntämaatuen esikuntayksikössä JHNSSC:ssä
sen toiminnan aikana, mikäli yksikkö perustetaan.
e. Lähettävät maat raportoivat muutoksista isäntämaatuen vaatimuksiin
isäntämaalle ja asianosaiselle NATO-komentajalle sitä mukaa, kun niitä ilmenee,
ja esittävät näille muutetut isäntämaatuen vaatimukset ja/tai tilannekatsaukset
(status reports).
f. Lähettävät maat vastaavat isäntämaan järjestämän armeijan ulkopuolelta
tulevan terveydenhoidon ja hammashoidon kustannuksista.
g. Lähettävien maiden tulee noudattaa isäntämaan terveys-, turvallisuus-,
ympäristö- ja maataloussäädöksiä ja käytäntöjä, jotka on määritelty operaatiokohteille,
sekä isäntämaan säädöksiä vaarallisten aineiden säilytyksestä, liikuttamisesta
ja hävittämisestä.
OSA 6.
6. Taloudelliset ehdot
6.1. Kuten on sovittu NATO/PfP SOFA -asiakirjassa ja/tai Pariisin
protokollassa ja/tai Ylimääräisessä lisäpöytäkirjassa ja/tai keskinäisessä
sopimuksessa ja/tai kuten on sovittu kansainvälisessä yleissopimuksessa,
kansainvälisen sotilasesikunnan toimet, operaatiopaikat, NATOn omistamat tai
lähettämät joukkojen käyttöön annetut alukset, lentokoneet, ajoneuvot ja
poltto- ja voiteluaineet (POL) ovat vapaita veroista, tulleista, maksuista ja
muista vastaavista kuluista.
6.2. Pariisin protokollaa ja Ylimääräistä lisäpöytäkirjaa, jotka
määrittelevät koskemattomuussuojan ja erioikeudet (privileges) Kansainväliselle
esikunnalle, tullaan soveltamaan kaikkiin esikunnan osiin ja erillisjoukkoihin,
jotka lähetetään isäntämaahan NATOn sotilaallisen toiminnan seurauksena.
6.3. Kalusto, varusteet, tuotteet ja materiaalit, jotka väliaikaisesti
tuodaan tai viedään isäntämaan alueelta NATOn sotilaallisen toiminnan
yhteydessä, ovat vapaita kaikista tulleista, veroista ja maksuista. Muut
tullikäytännöt tullaan määrittämään soveltaen NATOn tai PfP:n SOFA:a (NATOn
sisäistä tai rauhankumppanuuteen kuuluvaa sopimusta joukkojen asemasta),
Pariisin protokollaa ja Ylimääräistä lisäpöytäkirjaa.
6.4. Milloin täydellinen vero-, tulli- tai maksuvapaus ei ole mahdollista
isäntämaasta tehdyille ostoksille, perityt maksut eivät ole korkeampia kuin
isäntämaan armeijan tapauksessa, ja kaikki maksatus tulisi hoitaa
mahdollisimman vähäisillä hallinnollisilla kustannuksilla (requirements).
6.5. Finanssitoiminnot, sisältäen varojen siirron ja tilien perustamisen,
missä tahansa yksityisessä tai valtion pankissa, tulee hoitaa ilman mitään
julkisen hallinnon vaatimia maksuja.
6.6. Lopulliset taloudelliset järjestelyt, erityisesti ne, jotka liittyvät
NATOn yhteiseen rahoitukseen, tullaan todennäköisesti päättämään vasta juuri
ennen NATOn sotilaallisen toiminnan alkamista. Kuitenkin kaikissa etukäteen
käytävissä finanssijärjestelyjä koskevissa neuvotteluissa tulee täsmällisesti
määritellä NATOlle tulevat suurimmat mahdolliset kustannukset. Kulut, joista ei
erityisesti ole sovittu NATO - kustanteisina ennen kustannusten toteutumista,
eivät saa NATOn yhteistä rahoitusta.
6.7. Jatkodokumentit tulevat antamaan perustan kustannuslaskelmille ja
luokitteluun NATOn yhteisiksi kustannuksiksi (jos sellainen tulee kysymykseen),
jaetuiksi kustannuksiksi tai pelkästään kansallisiksi kustannuksiksi.
6.8. Missä NATO-komentaja päättää, että tietyt kustannukset ovat
hyväksyttäviä ja edullisia NATOn yhteiselle rahoitukselle (hyväksyttyjen
budjettien perusteella), asianomainen komentaja (SC, Strategic Commander) tulee
oikeuttamaan yhteisen rahoituksen näille kuluille ja joko maksaa suoraan tai
korvaa kustannukset jälkeenpäin isäntämaalle.
6.9. Missä tiettyjen kulujen katsotaan jakautuvan useammalle maalle, nämä
kulut voidaan katsoa yhteisiksi kuluiksi, ja voidaan keskinäisen sopimuksen
perusteella jakaa käyttäen kustannustenjakokaavaa, joka hyväksytään Teknisessä
sopimuksessa (TA) tai muissa jatkodokumenteissa.
6.10. Kustannuksia isäntämaan antamasta siviili- tai sotilasmateriaalista
tai palveluista ei tule laskuttaa korkeammalla hinnalla kuin isäntämaan
armeijan ostamana, eikä laskujen tule sisältää hallinnollisia kustannuksia tai
ylihintaa, mutta ne voivat perustua toimitusaikataulujen, toimituspaikkojen tai
vastaavien tarkennuksiin. Sotilashenkilöstön antamasta tuesta ei makseta
korvausta.
6.11. NATO-komentaja ja lähettävät maat voivat tehdä suoraan sopimuksia
kaupallisten toimijoiden kanssa tarvikkeista, palveluista tai muusta tuesta.
6.12. NATOn omistamat ajoneuvot ja lähettävien maiden sotilasajoneuvot ovat
itsevakuutettuja (self-insured) ja voivat täten toimia ilman kaupallista
vakuutusta.
6.13. Isäntämaan ei tule saattaa itseään taloudelliseen edesvastuuseen
NATO-komentajan tai lähettävien maiden puolesta, ellei valtuutettu edustaja
erikseen etukäteen pyydä näin tekemään, ja ellei kustannusvastuusta ole
sovittu. Lisäksi korvausta ei suoriteta ennen kuin tilanteen mukaan joko ylin
esikunta tai lähettävät maat hyväksyvät tarvittavat jatkodokumentit ja ohjaavat
niiden panemisen täytäntöön.
6.14. Rahoitusta ei ole kohdennettu tämän yhteisymmärryssopimuksen
yhteydessä, eikä tämä sopimus sisällä rahoitusvelvoitteita NATO-komentajan tai
lähettävien maiden osapuolelle. Täsmälliset rahoitusjärjestelyt ja
korvausmenettelyt määritellään jatkodokumenteissa.
6.15. Operationaalisten kohteiden perustaminen NATOn sotilaallisen
toiminnan tukemiseen ei tarkoita (contemplate) infrastruktuurin rakentamista
tai parantamista.
OSA 7.
7. Juridiset näkökohdat
7.1. Ylin esikunta tulee tekemään, tai saattaa delegoida, edustustojen
toiminnan kannalta tärkeitä juridisia toimia kuten, mutta ei rajoittuen näihin,
olemaan osapuolena sopimuksissa, olemaan mukana juridisissa tai
hallinnollisissa oikeusprosesseissa ja hankkimaan ja myymään omaisuutta.
7.2. Isäntämaahan lähetettyjen joukkojen laillinen asema määritellään NATO-
tai PfP SOFA:n, Pariisin protokollan ja/tai Ylimääräiseen lisäpöytäkirjan
mukaisesti.
7.3. Ei-sopimuspohjaiset vaatimukset, joita ilmenee tästä
yhteisymmärryssopimuksesta tai sen seurauksena, käsitellään perustuen NATO- tai
PfP SOFA:n pykäliin.
7.4. Sopimusvaatimukset käsitellään ja päätetään isäntämaassa,
sopimuslainsäädännön ja kansallisen lain nojalla, NATO-komentajan tai
lähettävien maiden maksaessa soveltuvin osin hyvitystä prosessikustannuksista.
OSA 8.
8. Joukkojen suojaus
8.1. Kattava ja tehokas joukkojen suojaus (FP) suunnitellaan NATOn
kiinteälle esikunnalle ja muille vastaaville sotilaallisille toimille, ja se
määritellään tarpeen mukaan Operaatiosuunnitelmissa (OPLANS), Harjoitusten
suunnitteluohjeissa (EXPIs) tai lisäsopimuksissa. Joukkojen suojaus toteutetaan
NATOn periaatteiden ja menettelytapojen mukaan ja NATO- tai PfP SOFA-sopimusten
(NATOn sisäinen sopimus joukkojen asemasta ja Rauhankumppanuuteen liittyvä
sopimus joukkojen asemasta) raameissa. Missään olosuhteissa tarvittava tai
järjestettävä joukkojen suojaus ei tule olemaan NATO- tai PfP SOFA-sopimusten
tai isäntämaan lakien vastaista.
8.2. Kun on aiheellista, niin isäntämaa tiedottaa lähettäville maille ja
NATO-komentajalle suunnitelluista joukkojen suojausmenetelmistä, rajoitteista
ja esteistä.
8.3. Jokainen lähettävä maa on soveltuvin osin vastuussa isäntämaalle ja
NATO-komentajalle joukkojen suojausvaatimusten ja -rajoitusten määrittämisestä.
8.4. Tavanomaisen NATO-joukkojen suojausvastuun lisäksi, joka on
kuvailtu dokumentissa NATO FP polycy and procedures, NATO-komentaja on
vastuussa kaikesta isäntämaalta ja lähettäviltä mailta vaadittujen ja
toteutettujen joukkojen suojaustoimien koordinoinnista.
OSA 9.
9. Turvallisuus ja informaation julkaiseminen
9.1. Luokiteltuun tietoon, joka tallennetaan, käsitellään, tuotetaan,
siirretään tai vaihdetaan tämän yhteisymmärryssopimuksen toteutuksen
seurauksena, tullaan soveltamaan Suomen ja NATOn välistä Turvallisuussopimusta
ja Hallinnollista sopimusta luokitellun informaation välittämisestä Suomen
hallituksen ja NATOn välillä. Liittouman maiden välillä luokiteltuun tietoon,
joka tallennetaan, käsitellään, tuotetaan, siirretään tai vaihdetaan tämän
yhteisymmärryssopimuksen toteutuksen seurauksena, tullaan soveltamaan sopimusta
C-M (2002) 49 "Turvallisuus NATOn sisällä", päivätty 17.6.2002,
virallinen versio, kaikki liitteet ja muutokset ja olemassaolevat
turvallisuussopimukset ja käytännöt mukaan lukien.
9.2. Osapuolen tai lähettävän maan toiselle antama luottamuksellinen tieto,
ja luottamuksellisuutta vaativa näiden tahojen tuottama tieto, tulee
säilyttämään alkuperäisen turvaluokituksensa, tai sille määrätään
turvaluokitus, joka takaa toisen Osapuolen tai lähettävän maan vaatiman suojan
julkistamista vastaan.
9.3. Kukin Osapuoli ja lähettävä maa tulee käyttämään kaikki sille
mahdolliset lailliset keinot välttääkseen luottamuksellisesti vaihdetun tiedon
julkistamista, paitsi jos toiset Osapuolet ja/tai lähettävät maat suostuvat
julkistamiseen.
9.4. Helpottaakseen halutun suojauksen määrittämistä, jokainen Osapuoli tai
lähettävä maa tulee merkitsemään toisille lähettämänsä luottamuksellisen tiedon
saatteella, jossa kerrotaan sen lähde, turvallisuusluokitus, julkaisun ehdot,
sen että informaatio liittyy tiettyyn NATOn sotilaalliseen toimintaan, ja että
se annetaan luottamuksellisesti.
9.5. Henkilöstön vierailut järjestetään sopimuksen C-M (2002) 49 korjatun
version mukaisesti.
9.6. Kaikki tämän osan kattama luokiteltu tieto tulee säilymään suojattuna
jonkin osapuolen irtautuessa sopimuksesta tai tämän yhteisymmärryssopimuksen
purkautuessa.
OSA 10.
10. Aloitus, kesto ja lopetus
10.1. Tämä sopimus astuu voimaan viimeisen allekirjoituksen päivämäärästä
ja pysyy voimassa ellei joku Osapuolista pura sitä antamalla 6 kuukautta
etukäteen kirjallisen ilmoituksen kaikille Osapuolille.
10.2. Kaikki osien 6,7 ja 9 säädökset pysyvät voimassa jonkin Osapuolen
erotessa tai tämän yhteisymmärryssopimuksen päättyessä, kunnes kaikki
velvollisuudet on täytetty. Lähettävät maat tulevat täyttämään kaikki
velvollisuutensa sopimuksen päättymisen tai irtisanoutumisen tapauksessa.
OSA 11.
11. Muuttaminen ja tulkinta
11.1. Tätä yhteisymmärryssopimusta voidaan muuttaa tai täydentää kaikkien
Osapuolten kirjallisella suostumuksella.
11.2. Mahdolliset ristiriidat tämän yhteisymmärryssopimuksen tulkinnassa ja
soveltamisessa tullaan ratkaisemaan neuvottelulla Osapuolten kesken
mahdollisimman matalalla tasolla, eikä sitä tulla viemään kansalliseen tai
kansainväliseen tuomioistuimeen tai kolmannelle taholle ratkaistavaksi.
11.3. Tämä yhteisymmärryssopimus on allekirjoitettu kolmena kappaleena englannin
kielellä.
OSA 12
12. Yhteys kansalliseen ja kansainväliseen lakiin
12.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen ei ole tarkoitus olla Osapuolia
sitovien kansallisten lakien tai kansainvälisten sopimusten yläpuolella.
Osapuolet tiedottavat toisilleen kaikista tästä yhteisymmärryssopimuksesta
nousevista ristiriidoista.
12.2. Tätä yhteisymmärryssopimusta ei voida rekisteröidä Yhdistyneiden
Kansakuntien peruskirjan artiklan 102 alla.
---
Edellä oleva ilmaisee yhteisymmärryksen, joka on saavutettu Suomen
tasavallan hallituksen, Transformaatioesikunnan ja NATOn Euroopan joukkojen
esikunnan välillä käsitellyistä asioista.
Suomen tasavallan hallituksen puolesta
_________________
JARMO LINDBERG
KENRAALI,
PUOLUSTUSVOIMIEN KOMENTAJA, SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT
Päiväys: 4.9.2014
Suomen tasavallan ilmoitus
Tämän yhteisymmärryssopimuksen ja sen jatkodokumenttien puitteissa Suomen
tasavalta ei tunnusta alihankkijoita osana joukkoja tai siviiliosaa kuten on
määriteltynä NATO/PfP SOFA :ssa ja Pariisin protokolla/ Ylimääräinen
lisäpöytäkirja sopimuksissa.
NATOn Euroopan joukkojen esikunnan
Ja Transformaatioesikunnan puolesta
____________________
PHILIP M. BREEDLOVE
KENRAALI, YHDYSVALTAIN ILMAVOIMAT
EUROOPAN JOUKKOJEN KOMENTAJA
Päiväys:4.9.2014
NATOn Euroopan joukkojen esikunnan ilmoitus
Suomen tasavallan ilmoitus ymmärretään soveltuvaksi
niin kauan, kuin NATOn sotilaalliset toimet pysyvät funktionaalisina NATOn
Neuvoston määräysten mukaisesti.
Selkosuomeksi: Suomen ilmoitusta
kunnioitetaan siihen saakka, kunnes NATOn Neuvosto toisin määrää
LIITE A
Viitedokumentit
(Reference
Documents)
a. North Atlantic Treaty, 4.4.1949. (Pohjois-Atlantin
liiton valtiosopimus, NATO-sopimus)
b. Partnership for Peace Framework Document Issued by
the Heads of State and Government Participating in the Meeting of the North
Atlantic Council (Framework Document), 10.1.1994 (only for MOU with PfP
Nation). (Yhteistyö rauhan puolesta kehysdokumentti, NATOn neuvoston kokoukseen
osallistuneiden valtioiden päämiesten ja hallitusten julkaisema,
kehysdokumentti, vain rauhankumppanuusmaan Yhteisymmärryssopimusta varten)
c. Agreement among the Parties to the North Atlantic
Treaty and Regarding the Status of their Forces, (NATO SOFA), 19.6.1951. (Sopimus
NATOn valtiosopimukseen osallisten välillä ja koskien heidän joukkojensa asemaa)
d. The Protocol of the Status of International
Military Headquarters set up Pursuant to the North Atlantic Treaty, (Paris protocol),
28.8.1952. (Pöytäkirja NATO-sopimuksella
perustetun kansainvälisen sotilasesikunnan asemasta, Pariisin protokolla)
e. Agreement among the States parties to the North
Atlantic Treaty and other States Participating in the Partnership for Peace
regarding the Status of their Forces (PfP SOFA), 19.6.1995. (Sopimus
joukkojen asemasta NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja
Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)
f. Additional Protocol to the Agreement among the
States parties to the North Atlantic Treaty and other States Participating in
the Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (Additional
Protocol to the PfP SOFA), 19.6.1995. (Lisäpöytäkirja joukkojen asemaa
koskevaan sopimukseen NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja Rauhankumppanuusvaltioiden
välillä)
g. Futher Additional Protocol to the Agreement among
the States parties to the North Atlantic Treaty and other States Participating
in the Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (Further
Additional Protocol), 19.12.1997. (Ylimääräinen lisäpöytäkirja
joukkojen asemaa koskevaan sopimukseen NATO-sopimukseen osallisten valtioiden
ja Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)
h. MC 319/2 - NATO Principles and Policies for
Logistics. (NATOn logistiikan periaatteet ja käytännöt)
i. MC 334/2 - NATO Principles and Policies for Host
Nation Support (HNS). (NATOn periaatteet
ja käytännöt isäntämaatuelle, Isäntämaasopimus)
j. Applicable NATO STANAGs and Policy Directives for
Logistics Support, Force Protection and Financial Reimbursement. (Soveltuvat
NATOn standardointisopimukset ja käytäntöjen ohjeistukset logistiikkatukea,
joukkojen suojausta ja rahallista korvausta varten)
k. C-M(2002)49 - Security within NATO, 17.6.2002. (Turvallisuus NATOn sisällä)
l. BI-SC Directive 15-3 Preparation of International
Agreements. (Direktiivi kansainvälisten sopimusten valmistelusta)
m. AJP-4.5 (B) - Allied Joint Doctrine for Host Nation Support and
Procedures. (NATOn yhteisdoktriini
isäntämaatuelle ja käytännöille)
n. CM(2002)50 - Protection Measure for NATO Civil and
Military Bodies, Deployed NATO Forces and Installations (Assets) Against
Terrorist Threats. (Suojaustoimet NATOn siviili- ja
sotajoukoille, käyttöönotetuille NATOn joukoille ja rakenteille terroristiuhkia
vastaan)
o. BI-SC Force Protection Directive 80-25, 1.1.2003. (Joukkojen suojausdirektiivi)
p. BI-SC Functional Planning Guide for Force
Protection. (Käytännöllinen suunnitteluohje joukkojen suojaukseen)
q. AAP-6 - NATO Glossary of Terms and definitions. (NATOn sanasto termeille ja määritelmille)
...
...
WIKIPEDIA
|
1 kommentti:
Esko Seppänen:
~ http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235806-suomen-ja-venajan-hyokkaamattomyyssopimus -
Lähetä kommentti