2187.
Kuva: ~ https://docplayer.fi/106655153-Lyhyt-johdatus-kiinan-historiaan.html -
***
Elämme Kiinan vuosisataa - Taiwanin lyhyt historia
Formosan saari oli pakopaikka Kiinan sisällissodan hävinneille Kuomingtang' in [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuomintang - ] joukoille -
Uskoisin monille lukijoille tuon Kiinan sisällissodan, voittaneen kansanjohtaja ja myöhemmän puhemies Mao Zedong' in [~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Mao_Zedong - ] kuin hävinneen johtajan Tsiang-Kai-sek' in olevan melko tuntemattomia tapahtumia ja henkilöitä - Mao' ta lukuun ottamatta*
Nyt tässä ajan virrassa, kun läntisen laatumedian hienostunut uutisinformaatio itää ja näin sen ollen Kiinaa kohtaan voimallisen vastakkain asettelevaa |1
.. voisikin olla kokonaisvaltaista tietämystä lisäävää tuottaa historiakatsaus mitä tuolloin Kiinan "Pitkän marssin" aikana tapahtui, mistä se johtui ja mihin se keskinäisen sodan jälkeen johti.
--
Läntisen tulkinnan myötä Taiwan on "itsenäinen" ilman YK-jäsenyyttä oleva kiinalaisosa
Tänään pidetään lännessä itsestään selvänä, että Taiwan on oma itsenäinen valtio, vaikka mitään sopimusta sellaisesta sisällissodan [ ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_Civil_War - ] voittajan kanssa ei ole tehty - vain voittaneen P.R.O.C Kiinan Kansan tasavallan mukainen yhden valtion ja kahden järjestelmän pitkäaikaisväliaikainen malli **.
--
Verranto Suomeen ja meidän sisällissodan jälkimaininkeihin - ajatusleikkinä ---
Voisimme tehdä fiktiomaisen verrannon omaan sisällissotaamme 1918, jossa "hävinnyt puoli" - punaiset olisivat paenneet nykyään Venäjän puolella olevalle Karjalan alueelle ja sinne perustaneet oman valtionsa. Näin ollen kysymys kuuluisi miten voittanut valkoinen osapuoli olisi suhtautunut tähän "itsenäiseen Karjalan kansantasavaltaan", jossa hävinnyt punainen jatkuvuus toimisi Venäjän suojeluksessa "itsenäisenä".
--
Toinen ehkä oleellisempi seikka on läntinen tapa sekaantua ja sotkeutua vieraiden omiin sisäisiin asioihin |2- ja näin samalla luoden uhkaa, sodan esi- |3 kuin vastakkain asettelua - luoden jännitteitä ja aseiden kiihtyvää kilpavarustelua.
.
Kiina kiinalaisuutena on eräs maailman vanhimmistä yhtäjaksoisista korkeakulttuureista
[ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_historia - ]
Tämä ominaisuus on seurausta tuhansien vuosien takaa - keisariuden kehittymisestä väliaikaiseen malliin tämän Tsiang-Kai sek' in valta-aikaan, jonka kaatoi lopulta tämä Mao Zedong' in Pitkä marssi, jossa laajaa maata kiertäen kansa nostettiin kapinaan ja voittoon Tsiang' in valtakoneistosta - tämän rippeiden lopulta paetessa Formosan saarelle, jolla silläkin on oma historiansa omana tasavaltana! ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Formosan_tasavalta - | ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Taiwanin_historia - .
.
Samalla voitaisiin pohtia syitä miksi Mao jätti hävinneen osapuolen rauhaan "omalle saarelleen" -
.. olisiko maihinnousu ollut ylivoimainen silloisin välinein ja asein - samalla miettien ketkä asuivat jo valmiina Formosalla, joka oli pitkään myös Japanin hallussa.
..
Läntinen laatumedia voisi myös askarrella pohdinnoin miksi Taiwan ensialkuun oli YK' n jäsen, edustaen kiinalaisuutta omasta kovin pienestä osuudestaan - itse kokonaisvaltaisesta Kiinasta - ja miksi sitten P.R.O.C *** valittiinkin YK-jäseneksi - ja Taiwan pudotettiin pois.
.
|*** People's Republic of China
.
Mutta sitten kaukaa valtamerien takaa USA otti tehtäväkseen taata Taiwanin koskemattomuuden!
Visaisia asioita ja olisikin nyt aiheellista valottaa näitä kiperiä kysymyksiä todellisuuden pohjilta tuottamaan lukijoille sitä paljon puhuttua oikeaa tietoa, eikä vain informaatiota, joka nyt tältä osin maistuu West trolling manipulation -ilmiöltä.
--
Lopuksi tähän samaan pohdintaan voidaan lisätä Korean niemimaa |E, sillä sen takaa löytyy sama juurisyy |4 kuin Formosa' n - Taiwanin kysymykseen - läntisen maailmanjärjestyksen pelosta kommunismin leviämisestä (mccarhyismi) ja sotilaallisten sillanpää-asemien perustamisesta vartioimaan maailman suurimmaksi kasvanutta Kiinan Kansantasavaltaa.
.
|E Korean yhtenäinen niemimaa korealaisineen juostiin kahden II Maailmansodan voittajavaltion kesken halki |5 - noin puoliväliin - kyselemättä mitään itse korealaisilta, jo vuonna 1945.
Oliko tämä sitä esialkua, jossa jo atomipommeja Japaniin pudotellut USA varoitti Neuvostoliiton johtajaa Josif Stalinia, ja erityisesti rakensi kommunismin patoamista, kun Stalinin Puna-armeija marssi Korean niemimaan pohjoisosiin - japanilaisen miehittäjän poistuessa alueelta ja näin täydentäen tyhjiön -
.. vastineeksi kaukaa Tyynen valtameren takaa oli Yhdysvaltojen marssitettava omat joukkonsa niemimaan eteläosaan ja nyt rauhansopimukseton jaettu Korea on edelleen napit vastakkain tuolla rajaviivalle, joka juontui jo vuodelta 1945. Tämäkin osa-alue tulisi selvittää lukijoille - olisiko se palvelus hiljalleen puolueettomaksi palaavalle Suomen kansalle - tietää mitä todellisuus on.
Viitteet ja linkit
|1 ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/69ff03cd-6411-4143-abfa-8ac7574f0015 -
|2 ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/70673/west-trolling-east-trolling-nokittelua-vuorosuunnin -
|3 ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/78832/idan-ja-lannen-valinen-vastakkainasettelu-kiihtyy -
|4 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/McCarthyism -
|5 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Korean_jako -
|5 ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/76732/pekingin-poyta-katettu-korean-rauhalla -
-
|* ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/10/puhemies-maon-jalkeen-xi.html -
|** ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Yksi_maa,_kaksi_j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4 -
..
41758
..
PS. Vietnamin sotakin juuri amerikkalaisena taisteluosana liittyy tuohon yllä mainittuun mccarthyism' iin - kommunismin leviämisen pelkoon ja sen patoamiseen - johtajanaan Yhdysvallat - katoavana maailmanpoliisina.
..
| TIEDE | 234 SUOMI24 1330 | VU | FB | Vapaa sana | FB BLOG | Twitter |
..
1 kommentti:
.
Vastaanottaja:
Tasavallan.Presidentti@tpk.fi; pekka.haavisto@formin.fi; mika.niikko@eduskunta.fi; Paavo Väyrynen; ville.skinnari@formin.fi
Kopio:
erkki.tuomioja@eduskunta.fi; ilkka.kanerva@eduskunta.fi; ben.zyskowicz@eduskunta.fi; mika.aaltola@fiia.fi; jyrki.kallio@fiia.fi; matti.nojonen@ulapland.fi; timo.haapala@is.fi
.
Lähetä kommentti