Näytetään tekstit, joissa on tunniste EPÄONNISTUMISET. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EPÄONNISTUMISET. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, lokakuuta 18, 2013

Jorma Ollilan ja Veikko Hurstin hyvät teot!

Shellin hallituksen puheenjohtaja ja entinen mr. Nokia – Jorma Ollila julkisti odotetun, mutta sisällöltään tutun ja yllätyksettömän muistelokirjan. Aikoinaan Ollila otti vastaan liki konkurssissa olleen Nokian – kahden vähemmän edes keskinkertaisen toimitusjohtajan jälkeen. Edellinen mr. Nokia – vuorineuvos Kari Kairamo 1] oli poistunut langattomaan maailmaan ”omin käsin” – pitkälti silloisen SYP pääjohtaja Mika Tiivolan ”ansiosta”. …

Ollessaan Nokian talousjohtaja, oli Ollila joutunut hakemaan yhtiöönsä palkkarahoja Lontoosta, koska kotimaiset pankit eivät enää luotottaneet Nokiaa – tätä vuosisatamme myöhempää kruununjalokiveä, joka oli kerran ylivoimaisesti maailman suurin alallaan – jopa liki 40 prosentin markkinaosuudella.

Ollila teki Nokiassa suurmiehen työn – harmi vain oli se, että Herlinin Koneelle ”menetetty” mr. Pikkunokia – Matti Alahuhta ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Alahuhta --- ei jatkanut Ollilan jalanjälkiä (molemmat olivat Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin)---


Mitä me kirjoitimme – aivan eri näkökulmasta, jo vuosia sitten Ollilasta – verrantona edesmenneeseen arkikansan hyväntekijään ja kivisten tallauspolkujen kulkijaan – Veikko Hurstiin!


…
Mikä yhdisti kahta niin vastakkaista – Jorma Ollilaa ja Veikko Hurstia?


Edesmenneen vilpittömän hyväntekijän ja huolehtijan Veikko Hurstin henki elää voimakkaasti soppajonoissa Hakaniemen torilla 6.12.2005. Toisaalla Nokian Jorma Ollila sai korkean huomionosoituksen luotsatessaan edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon hengessä Nokian maailman huipulle. Molemmat ovat elämänarvoisia tarinoita. Lisäksi molemmille Suomen Itsenäisyys oli/on Tahdon ja Kunnian kysymys.


Nokia oli rahattomana 1990-luvun alussa tosiasioiden edessä

Kairamon jälkeisinä vaikeina välijohtajien vuosina Nokia ajautui kriisiin, johon nykyinen pääjohtaja Ollila esikuntineen tarttui tarmokkaasti. Nokian voimakas keskinäishenki nosti suomalaisen insinööriosaamisen maailman huipulle esimerkiksi muille suomalaisille yrityksille.

Veikko Hurstin elämäntyö on pelastanut ihmisiä ja luonut useita lämpimiä tarinoita!

Veikko Hurstin henki ja elämäntyö hiljaisesti kerää kasvottomia elämän tosiasioiden parkkiinnuttamia nimettömiä kansalaisia, joille samainen Suomen Itsenäisyys on pieni valopilkku arkiharmaudessa, kuten se on suuri valopilkku menestyneiden notkuvissa pöydissä presidentin linnassa.

...
Molempien ryhmien ihmiset ovat syntyneet samaan maailmaan; toisista tuli lakerikenkäisiä, juhlapukuisia johtajia ja toisesta ääripäästä onnettomien yhteensattumien summana laitapuolen kulkijoita. Kummallakin ryhmällä on yhteinen tarina;

… se on tarina suomalaisista menestyksistä, yrittämisestä, epäonnistumisesta ja onnettomista tapahtumista, jotka suistivat ihmiset ihmisyyden alarajoille. Mutta on yksi yhteinen tekijä. Se on ihmisen ylpeys, joka voi asua niin köyhässä kuin rikkaassa, niin menestyjässä kuin epäonnistujassa.

Ollilan teesit ja Hurstin rohkeus olla erilainen

Jorma Ollila peräänkuuluttaa rohkeita vetoja kotimaaltaan sen kohdatessa uusia haasteita mm. työllisyyden kansainvälisessä uusjaossa. Veikko Hursti halusi myös peräänkuuluttaa rohkeutta, inhimillisyyttä, huolehtimista ja heikkojen puolustamista. Ollila kannustaa yrittämistä, osaamista, kouluttautumista ja kilpailukykyä.

Hursti puolusti "osaamattomuutta", epäonnistumista, murhetta ja lankeamista. Kaikki me ihmiset olemme syntyneet tähän samaan Suomeen alastomina ilman kykyä huolehtia itsestämme ja kaikki me täältä lähdemme alastomina sekä edelleenkin ilman kykyä huolehtia jäljelle jäävästä.
...Ollila ja edesmennyt Hursti ovat saman maailman eri kasvot

Molemmilla on/oli tavoite: se on yrittäminen. Toinen haluaa yrittää huipulle ja toinen halusi ihmisten yrittävän pinnalle. Veikko Hursti sai huomiota epäitsekkäästä työstään. Hän ei saanut työstä suuria rahallisia korvauksia, mutta hän sai tyydytyksen nähdä työnsä tuottavan kadun hiljaisille pientä turvaa ja leipäpalan jonoista, joissa etuilu ei kuulu tapoihin.

Jorma Ollila luotsasi menestyksen välillisesti suurelle osalle Suomea Nokian kunniakkaana suomalaisuuden osaajana maailmalla. Tästä ansaitusti hänelle myönnettiin ainoana korkea huomionosoitus korostamaan ainutlaatuista työtä.

Veikko Hursti sai eläessään kunnianosoituksen pieninä hymyinä kadunkulkijoilta, heidän saadessa pientä iloa leipäpalasta ja ryhmähengestä sekä huolehdinnasta ihmiseltä, jota he suuresti kunnioittivat. Veikko Hursti eli ja vaikutti omiensa luona.

...Viime kädessä kummankaan tekoa ei muisteta tuhannen vuoden kuluttua

Ainoastaan tulevaisuuden tutkijat löytävät historian kätköistä menneen maailman 1900-luvulla siirtyneen langattomuuteen välimatkojen menettäessä informatiivisen estemerkityksen. Samoin samat historian tutkijat saavat tiedon 1900-luvun lopussa eläneestä aidosta hyväntekijästä, joka yhdisti sielullansa "langattomasti" hiljaisten ihmisten hädän, langenneisuuden, pienen ilonkipinän ja hetkellisen valopilkun yhteenkuuluvuudessa edes yhtenä hetkenä vuodessa, joka oli jonkun kauan sitten eläneen kansan Itsenäisyyspäivä.

...
VIITE
1]
” … Nokian tarina alkoi kumista ja metsistä. Monien yhteenliittymien, ostojen ja sulautumisten tuloksena voidaan pitää nykyisen Nokian alkunokiana edesmenneen karismaattisen ja voimakkaan vuorineuvos Kari Kairamon johtamaa 1980-lukua. Kairamo pääjohtajakautenaan loi ne siemenet, joista kasvoi Suomen kruununjalokivi, joka on kelvannut hyvin persoille ja tuottoa vaativille amerikkalaisille ylirajojen toimiville rahastoille. Kari Kairamo oli hyvin tunnettu maailmalla; voidaan sanoa, että hän oli yksi ensimmäisiä suomalaisia globalisteja. Työtahti oli niin kiivas, että se vei välillisesti hengen.

Kairamon Nokia tuli tunnetuksi suurista yrityskaupoista. Tuotesortimentti oli laaja; televisioista tietokoneisiin ja edelleen metsää ja mm. kaapelikoneita. Kairamolla oli kuitenkin visio, josta kasvoi nykyinen Nokia. Tulee ottaa huomioon, että nykyinen pääjohtaja oli jo Kairamon aikana talouden johtotehtävissä Nokia-konsernissa. 20 vuotta sitten Nokia teki ensimmäiset kaupat Kiinaan Kari Kairamon johdolla. Tuolloinen 400.000 US-dollarin kauppa oli pieni, mutta kukaan ei aavistanut, mihin se johtaa. Nyt sen tiedämme; Nokia on yli Kiinan tunnustettu brandi, jolle on luotu myös oma kiinalainen nimivastine, joka kuulemma kuuluu seuraavasti: "lupaukset kumpuavat idästä". … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/nokia-suomalaisten-johtama-ja.html ----![2005][BLOG/il]


...Ilkka Luoma
--- kirjoitettu 6. joulukuuta 2005



---17102013---


doc.: ollilanjorman_nokia_17102013.doc – OpenOffice.org Writer


759 | 6666

sunnuntaina, marraskuuta 25, 2007

Ihmiset jakavat virheitä ja ongelmia


(Ykköspuheenaiheeksi noussut Tehy-ratkaisu oli riemua ja voiton huumaan, kunnes alkoi siitä johtuvien ongelmien ja virheiden ruodinta)

[ ... kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta ... ]

Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.

Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä. Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.

Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.

Tiedon määrä tunnetusti kasvaa - samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.

Mielipide on aina hyväksymiskysymys. Vallitsevat ja "todistetut" tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja "todistettu" vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja "todistamme" tänään.

Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä, koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä "hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä". Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden.

Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton. Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, ... (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).

Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut. Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta. Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä...(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?

Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä. Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.

Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä. Näin on ehkä myös jossain "kokonaiskäyttöjärjestelmänä" säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä. Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?

Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat - ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille. Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - "ensimmäinen virhe" sattui jo alkuräjähdyksessä [Big Bang], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, ...tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.

Ilkka Luoma


Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/6116788 ---

Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/6116808 ---

Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/6116841 ---

Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/6116864 ---

Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.