|3001|538260|
Z _ ,,,¨ Ilkeilijä haastaa pohtimaan omia rajoja ---
Konfliktit ja ikävät loukkaukset ovat onneksi olleet harvinaisia elämässäni, mutta joka kerta ne ovat koskeneet niin kovaa, että minulla on mennyt pitkään niistä selviytyäkseni. Jotenkin olen kuitenkin joka kerta ne myös pystynyt hyödyntämään elämässäni, eritysesti työssäni.
Jokainen piittaamaton ja ilkeä ihminen on samalla myös opettaja, niin vaikealta kuin tuon kirjoittaminen tuntuukin. Erityisesti ilkeä ihminen haastaa joka kerta pohtimaan omia rajoja. Sitäkin, onko minun mahdollista tuntea myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka haluaa satuttaa minua? Onko se tarpeellista ja mitä se vaatii?
Jos sinua kohtaan ollaan epäreiluja ja epäempaattisia, muista että ilkeä ihminen on ilkeä myös muille kuin sinulle.
Sinusta voi tuntua, että olet poikkeus ja juuri sinä ansaitset hänen halveksuntansa ja vihansa, mutta tosiasia on, että ihminen ilmaisee viesteillään aina enemmän itsestään kuin asiastaan, josta puhuu. Todennäköisesti hänellä on hankalaa omassa elämässään, koska hän näkee ongelmat aina itsensä ulkopuolella. Erittäin todennäköisesti hän on kohdannut ilkeyttä myös itseään kohtaan. .
Ilkeä ihminen on lopulta oman itsensä uhri
YLÄKERTA
|Z ~ https://hidastaelamaa.fi/2017/06/ilkea-ihminen-lopulta-oman-itsensa-uhri/ -
Kiltteys ei tarkoita sitä, että pitäisi olla rajaton lapanen, joka suostuu kaikkeen, nielee kaiken eikä osaa kunnioittaa itseään. Eikä rehellinen suorapuheisuus ole mikään tähtiominaisuus niin kauan, kun ajatuksia ei osata suodattaa niin, että toinen voi säilyttää ihmisarvonsa otettuaan ne vastaan.
Mielensäpahoittaja kuvaa ihmistä, joka on omalla tavallaan vastuussa siitä, että suostuu uhriksi ilkeyden edessä. Ei ole kuitenkaan helppoa ohittaa tilannetta, jossa toinen ihminen tahallaan haluaa loukata sinua tai ylentää itseään tilanteessa, jossa olet heikoilla jo muutenkin.
Minulla menee pitkään tällaisten tilanteiden käsittelyssä. Kun minua kohtaan hyökätään, tunnen sen koko kehossani, en vain mielessäni. Tällaiseen kohtaamiseen en yleensä osaa varautua ennalta, koska perusoletukseni on, että ihmiset ovat hyväntahtoisia. Se on osa ihmiskäsitystäni, jota en ehkä ole edes halukas päivittämään. Siksi kokemus on minulle kuin kuiluun putoaminen, mutta elämä on antanut tiedon, että turvaköysi on kyllä paikallaan ja mustelmat häviävät aikanaan.
Ilkeyttä luonteenlaadusta ja katkeruudesta olla heikkoluonteinen
Aivan ensimmäiseksi ilkeitä läpeensäkotoisin olevia ihmisiä ei ole lainkaan. On kyse olosuhteista, vaikutteista vieraalta - jopa lähiomaiselta, kun riitä naksahtaa tosissaan ja ilkeyden piru - se pikku pakana istahtaa olkapäälle.
Ilkeys on myös katkeruutta olosta olla pääsemästä paremmille oksille ja sen myötä kateutta omasta psyykkeestään olla vähätahtoinen, senhän selittää jo tuo katkeruus kun tuota omaa "mersua" ei ole ja siitä, että joku toisaalla voi hankkia enemmän maallista mammonaa - vaikkapa asuntona, kesämökkinä tai Teslana, kun sähkö ratkaisee; kuka mitäkin.
Ilkeällä ihmisellä, joita tosiaan ei ole juureensa asti olemassakaan, vaan kyse on kasvatuksesta, laspuudesta ja nuoruudesta, missä kukin liikkui ja opiskeli Elämää. Onko ilkeys parannettavissa? Kyllä on. Luonteen laatua voi olla vaikea kohentaa - vain pintäelämän myötä -vähän, jos lainkaan. Moni näkee tämän parannusohjelman läpi jo ensi sekunneilla.
Kerron oman osuuteni: "Hoksasin 50-vuotiaana tunnustaa virheeni". Ilkeä ihminen ei omassa heikkomielisyydessään saata tätäkään ymmärtää, mutta oivalsin jotain ja sain tahdonlujuutta lisää rehellisyydestä olla virheidensä tulkkina. Sanotaankin että "viisaus" kasvaa iän myötä? Heh - heh ...
Ilkeä ihminen ei ole kuitenkaan lopulta heikkotahtoinen,
.. tai heikolla itsetunnolla varustettu; vaan nuo tärkeät ominaisuudet ovat piilosilla siellä hyvyyden ja pahansuopuuden sekamelskassa. Parannusohjelma alkanee mielenlujuuden betonointina ja sen myötä heikon itsetunnon vahvistuksella ja korvien avaamisella kaikkeen muuhunkin kuin vain omien ajatusmietelmien kuhertelulla.
Mitään ei ole menetetty kokonaan, vaikka meissä kaikissa asuu silloin tällöin pieni piru, kun se sattuu kohdille. Olemme siis ilkeitä varta vasten - ärsyttääksemme toisiamme; vieden suurimmat ähkyilyt jopa sotimiseen asti. Esimerkkejä löytyy maailmalta kosolti - herää kysymys juutalaisten ja palestiinalaisten väleiltä. Unohtamatta itsäslaavien veljessotaa Ukrainassa, jossa "veli käy veljeä" vastaan -syystä tai toisesta, jota edes meidän media tahdo avata.
Ilkeä ihminen ei tahdo nähdä hyvyyttä, vaan kaikki on negatiivista, harmia ja epäoikeudenmukaista.
Kateus
~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/kateus-ja-nyttmisenhalu-moottoroi-mys.html --
Ote: " .. Jokainen ihminen osaa pistoksissaan kertoa kaverin, tutun tai jonkin sukulaisen olevan kateuden perikuva. Itsestämme emme usein tunnista syyttämäämme ominaisuutta, vaan huomaamme ainoastaan kiukun, jolla on kiihdyttävä voima saavuttaa jotain näytteeksi toisille omasta kyvystä. Kateus on istunut ihmisissä niin kauan kuin on ollut vertailua paremmuudesta.
Ihmiset ovat kamppailleet parhaista naaraista ja uroista vuosituhannet. Ihmisestä se heikompi keksi myös kateuden kautta petoksen, jolla se korvasi nokkeluuden kieroudella. Näin oli keksitty epäoikeudenmukaisuus, joka esiintyy kaikkien sanastossa lähes kaikkien sitä aika-ajoin harjoittaessa. .. "
Miten kiltit ja huomaavat ihmset?
https://ilkkaluoma.blogspot.com/2024/10/ystava.html
" .. Ylistys herkille, kilteille ja huomaavaisille ihmisille
Maailma on joskus vähän ankea paikka, emmekä me ihmiset ole aina kivoja, mutta… Onneksi on ihmisiä, jotka hymyilevät vastaantulijoille, kävelevät kadulla ihastellen rakennusten kauniita yksityiskohtia, luovat kauneutta ympärilleen, asettelevat sanansa huolella … Lue lisää .. " .. "
--
Jokienen on laulun halvuenen arvoiuen, näi seäin kirjan sisällökunian lukeneeni.