YLE avasi kaikkien presidenttiehdokkaiden esiintymiset äänestäjilleen. Ehdokkaat jakautuivat kahtia sanojensa sisällön ja annetun tv-ajan puitteissa. Valtapuolueiden ehdokkaat saivat eniten näkyvyysaikaa, lisäksi he puhuivat varovaisimmin, tarkimmin ja pienimmin sanasisällöin varjellessaan henkistä pintakiiltoaan. Prosenttiliikkeen, siis ennakkoon mielipidetiedustelujen "pienehdokkaat" kävivät hekin yllättävän vaisusti kiinni varsinaisiin asioiden ytimiin.
Presidentin valtaoikeudet ja perustuslakivaliokunta puhuttivat juuri sen verran suuria kuin se oli pakollista heidän tietäen kansalaisten enemmistön halutessa presidentilleen valtaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suuret puolueet riisuivat valtaoikeuksia urakalla jo presidentti Mauno Koiviston auttamana ja Kekkos-haamun säikäyttämänä. Pienet ehdokkaat ottaisivat mieluusti vastaan uutena presidenttinä lisää vaikuttamista ja valtaa, paitsi vihreiden Heidi Hautala, joka haluaa presidentille seremoniamielipidevaikuttajan roolin.
"Suuret" ehdokkaat varovaistivat sanansa miltei olemattomiksi. Moraaliavauksen tehnyt kristillisten Bjarne Kallis torpattiin Fortumin optioahneusavauksessa vetoamalla sopimusyhteiskuntaan, vaikka kaikki suuretkin ehdokkaat tiesivät ko. optioiden ansaitsemattomuuden. Ruotsin malli, jossa kohtuullistaminen ulottui ABB:n Barnevikin laillisen "kultaisen kädenpuristuksen" inhillistämiseen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden nimissä, sai suurilta vastineeksi vain hiljaisuuden; Fortum-asiaa ei uskallettu käsitellä. Väitän, että kansalaisia olisi kiinnostanut kaikkien ehdokkaiden avoimet ja rehelliset mielipiteet.
Kansalaiset haluavat vahvan vaikuttajayksilön presidentikseen. Presidentille on syytä harkita oikeus halutessaan tarkistaa luottamustaan kansasta antamalla hänelle kansanäänestysavaimet selvittääkseen kansalaismielipiteen erityisen merkittäviin lakimuutoksiin tai -aloitteisiin. Kansanäänestyksen järjestämisoikeudella presidentti voisi estää mm. jonkun kansalaisille merkittävän lain voimaansaattamisen (tai siirron yli vaalien), mikäli kansan selvä enemmistö niin nopeiden ja modernien sähköisten äänestyskanavien menetelmin ilmaisee. Kansanäänestysmenetelmän myötä olisi syytä avata erityinen "presidentin kysymystoimisto", joka ratkaisee juuri oikeat kysymykset kansanäänestykselle, jotta saavutetaan mahdollisimman tarkasti kohdistetut ja varsinaiseen asiasisältöön liittyvät kansanäänestyskysymykset.
Kuka presidenttiehdokkaistamme viestittää habituksellaan eniten karismaa, henkistä lujuutta ja vaikuttamisen kykyä luomaan kansalaisille uskoa oikeudenmukaisuuden, osallistumisen mahdollisuuden, yhteenkuuluvuuden ja yrittämisen toteutuvuutta? Kuka ehdokkaista kykenee olemaan ykkösmyyjämme ja -markkinoijamme ulkomailla, kuka kykynee käymään "kauppaa" mm. Venäjän presidentti Putinin kanssa järjesteltäessä Karjala, Salla ja Petsamo kysymykset asian oikeudenmukaiseen yhteistyömuotoon?
Mutta ennenkaikkea, keneen kansalaiset voisivat asettaa toiveensa tulevasta huomisesta, kun Suomi vääjäämättä kulkee kohti työllisyyden ja kouluttautumisen uusjakoa kehittyvien maiden rynniessä maailmanmarkkinoille niin tuottajina, osaajina kuin kuluttajina? Kuka presidenttiehdokkaista kykenee vastaamaan eturintamasta muiden kilpailijamaidemme vahvojen presidenttien haasteeseen erottautumalla kymmenistä kolleegoistaan luodakseen erityisasemaa mm. Kiinaan, Saksaan ja Venäjälle? Edesmennyt Itsenäisen Suomen omatunto, jalkaväen kenraali Aadolf Ehrnrooth peräänkuuluttu tunnetusti, että vain suomalainen voi puolustaa suomalaisten etuja.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti