(Koko ajan lisää katsojia saava YLE dokumenttiosastollaan räväytti häkellyttävästi samalle päivälle kaksi toisistaan poikkeavaa ohjauksellista dokumenttia 28. marraskuuta 2007 - molemmissa yhteisenä piirteenä oli kansallistunne ja sen tavoittelu *)
[ ... amerikkalaiset elävät, nauttivat ja kokevat tunteella television ja elokuvien kautta kulutuksellista osallistuvuuttaan kansalliseen tähtilippuyhtenäisyyteen --- venäläiset harjoittelevat kulutuksellisuutta television, ohjatun uutisoinnin ja nousevan kansallistunteen nousuvirtauksessa kohti haikailtua suurvalta-asemaa ... ]
YLE yllätti ja esitti amerikkalaista päättäväisyyttä ja kansallistunteellista isänmaallisuutta palauttaa sodissa kaatuneet sotilaansa oman maan multiin tähtilipun alla. Samana iltana myöhemmin YLE esitti ohjatun dokumentin presidentti Putinin valtaan noususta, kansallistunteen nostosta ja putinilaisesta tavasta tehdä venäläistä demokratiaa. Ohjelmien esitysajan kohdistuminen samaan iltaan ei ollut sattuma.
USA:ssa on laissa velvoite etsiä, löytää ja palauttaa kaikin keinoin Yhdysvaltain armeijan taisteluissa kaatuneet ja kadonneet sotilaat kotimaan multiin - ennemmin tai myöhemmmin. Loputon etsintä - 90.000:n ollessa kateissa I:stä Maailmansodasta lukien, on tehtävä miltei mahdottomuudessaan, mutta myös viesti kansakunnalle huolehtimisesta ja velvollisuudentunteesta. Etsintä on myös keino siirtää sotien varsinaisten syiden arviointia tunneherkempiin asioihin.
Venäjällä on aina ollut voimakkaita johtajia, kuten Yhdysvalloissakin - ainakin lain mukaisesti. Venäjä koki alemmuutensa ja USA nousi ylivertaiseksi asemahdiksi 1990-luvulla. USA on taas eniten sotinut kansakunta sataan vuoteen. USA armeija käyttää 25 kertaa enemmän rahaa varusteluun ja sotilasmenoihin kuin nykyinen Venäjä. Putin on aloittanut kiinnioton - tietäen tavoitteen olevan mahdoton. Putin tietää, että markkinatalous ja länsimaalainen kulutusjuhlinta tarvitsee energiaa ja sitä Venäjällä on. Moskovasta on taas tullut maailman kallein pääkaupunki.
Amerikkalaiset eivät karsi presidentin valtaoikeuksia, myöskään venäläiset eivät pura Putinin valtaoikeuksia. Molemmat maat ovat tehtäväkeskeisiä ja turvallisuuspalvelujen valvomia kiireestä kantapäähän - USA:ssa on vieläkin enemmän valvontaa kuin Venäjällä, se on vain hienostuneempaa. Venäjällä ollaan totuttu suoraan toimintaan.
USA on liikalihavuuden ja elintasosairauksien kehto. Venäjällä kasvaa alkoholismin, huumeiden ja sukupuolitautien haastava maailma. Kummassakin maassa kasvaa edelleen tuloerot, syrjäytyminen ja raaistuva väkivalta. USA on kuluttanut enemmän kuin mikään muu maailman maa. Venäläisten ympäristörikokset eivät ole koskaan tulleet kokonaisuudessaan julki, varsinkaan Neuvostoliiton ajoilta. USA on maapallon suurin hiilidioksidipäästäjä.
Mielenkiintoista oli YLE:n dokumenttien esitysajoitus - siinä oli tarkoitushakuisuutta katsojille, jotka asuvat lännen ja idän vedenjakajalla. Suomi käy vähemmistöltään poliittisesti ohjattua Natoon liittymiskampanjaa. Sitä vastoin kansalaisten enemmistö ei koe Natoa tarpeellisena, vaan luottaa hiljalleen nousevaan käytännössä Saksa vetoiseen EU:hun ja itseensä. Venäjää emme pidä enemmälti turvallisuushaasteena, vaan kolminkertaisena kaupankäyntimahdollisuutena erityisesti ympäristöasioissa.
Venäjä on meille tarkoituksella luotu ristiriita. Puutullit, pelottelu sähkön riittämättömyydestä tuontisähkönä Venäjältä kuin Putinin nuorisojoukkolaisten väläyttelyuhosta suurvenäjästä muistuksena Suomelle suurruhtinaskunta-ajoistamme - on turhan kaukaa haettua (meilläkin on omat ääriliikkeemme). Suomen kansalaisten enemmistö - huolimatta luodusta ristiriidasta - hoitavaa itse omat mielipiteensä ilman valtiollisen verovaroin ylläpidetyn televisioyhtiön hienovaraista, mutta miltei suoraa ohjailua.
Suomella on erikoisasema Venäjän ja Länsi-Euroopan rajalla - itseasiassa "raja häipyy" Karjalassa, kuin piirretty viiva veteen. Meidän konkreettinen raja on EU:n itäraja pohjoisessa. Tuo raja on kuuluisa ja sitä on puolustettu väkevästi - venäläiset sen tietävät, kuten senkin, että Suomi voisi olla erinomainen kauppakumppani ja koko Karjalan kehittäjä.
Putin vihjaisi jo metsäteollisuudellemme investoinneista maahansa muutamia vuosia sitten. Investointivihje ei mennyt perille ja näin syntyivät puutullit, koska Venäjän velvollisuus ei ole ruokkia alle markkinahinnoin raaka-ainetta suomalaisiin tehtaisiin - mekään emme myisi alle torihintojen. Jo 200 vuotta sitten osasimme jalostaa metsää tervaksi.
Lopulta erityisen mielenkiintoiseksi tulee Venäjän kehitys, kuin myös USA:n, joka saa ensimmäisen naispresidenttinsä. Venäjällä Putinin jälkeen johtoon jää käytännössä Putin. Meille miellyttävästi Putin haluaisi olla hyvissä väleissä Saksan kanssa - Saksan, joka on ollut monesti Suomen takuumies hädän hetkellä.
Moskovassa juhlittiin vuonna 2005 II Maailmansodan päättymisen (venäläisittäin Suuren Isänmaallisen sodan) 60 vuotis-seremonioita Punaisella torilla. Merkille pantavaa oli se, että Vladimir Putinin vierellä olivat oikealla George W. Bush ja vasemmalla Kiinan presidentti Hu Jintao. Saksan silloinen liittokansleri Gerhardt Schröder oli miltei Putinin takana.
Pohdinnan paikaksi jää kysymysmerkkinä Venäjän putinilaiset nuoret. Saksan Kolmas Valtakunta kasvatti ja koulutti tavallansa myös omia nuoriaan 1930- ja 40-luvuilla. Saksassa KGB:n palveluksessa Putinille asioiden systemaattisuus aukesi kirkkaana, ... jäi suhteet saksalaisiin niin idässä kuin lännessä. Mikä tulee olemaan Putinin nuorisolaisten osuus huomisen Venäjällä? Yli 60 vuotta sitten Kolmannen Valtakunnan Hitler-Jugend taisteli raivoisasti, kun Berliiniä lopullisesti tuhottiin venäläisten toimesta.
*)
TV1 klo 19:25 Body Hunters -sarja/ Taisteluissa kadonneet/ BBC/Discovery Channel
TV1 klo 22:00 Ulkolinja/ Putinin valtakunta
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti