Maallista hyvinvointia tärkeämpää on aika-ajoin tie kohti päämäärää

(poliitikkojen muotisana materiaalisesta hyvinvoinnista kohtaa laajan inflaation ja yhtälön ratkaisemattomaksi)

[ ... tiukoille menevä Tehy-syndrooma kiihdyttää yhtenäisyyttä kansanjoukkoihin. Ihmiset kohtaavat päämäärätietoisuutta ryhtyä vastarintaan poliitikkoja kohtaan. Kyllästys jargoniaan hyvinvoinnista sen maallisena elementtinä yhdistää, niin potilasturvallisuutena kuin oikeutena taistella etujensa puolesta ... ]

Suomessa kansalaisten kiinnostus puoluepolitiikkaa, vaaleja ja nykymallisesti yhteisten asioiden hoitoa kohtaan on lamassa. Samalla tavalla ovat lamassa henkisen hyvinvoinnin ja erityisesti nuorison päämäärätietoisuuden oivallus ja tavoite. Suurinta määrätietoisuutta kohdataan kulutuksen kasvattamisessa ja markkinatalouden näyttökulttuurissa.

Kansakunta, järjestelmiä pystyssä pitävinä voimina, on vahvimmillaan yhtenäisyyden vallitessa suurien haasteiden ja vaikeuksien edessä. Kansa sietää paremmin materiaalista "pulaa" yhtenäisenä ja päämäärätietoisena. Päämäärän hyväksyntä yhdistää, sillä joukkovoima parantaa mahdollisuuksia saavuttaa jotain ryhmänä. Päämäärän ajoittainen uudistaminen on yhteiskuntapoliittista taitoa.

Urheilussa on aina päämäärä - Suomalaiset ovat hyvin tunnerikasta ja taistelutahtoista urheilukansaa niin kannattajina kuin suorittajina. Mm. Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Eero Mäntyranta, Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen yhdistivät ja kokoavat, kuten Suomen ainut jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995. Kaikissa näissä esiintyi vahva päämärähakuisuus.

Tehy-draama voi nostattaa lähiviikkoina kansalaisliikkeen ihmisten yhtenäistäjäksi. Puuttuu vain päämäärä ja tie sen saavuttamiseksi. Juuri nyt Suomi elää vedenjakajalla - "luokkajaoton" jakaantunut kansa osittuu entistä varakkaammiksi etujen, palkkioiden ja kyseenalaisten ansaintamekanismien ryhmiksi kuin tavalliseksi yhteiskuntaa ylläpitäväksi veronmaksajajoukoksi, joka on lakkoillut jo enemmän kuin vuosikausiin.

Palkkamaltti ja konsensus viennin takaamiseksi koki loppunsa itse suoritetekijöiltä - heiltä loppui kärsivällisyys, kun omistajaluokka ja johtohenkilöt ahmivat enemmän kuin heille olisi oikeudenmukaisesti kuulunut. --- Nyt on "alemman kerroksen" vuoro - ja nostammekin palkkoja kohtalokkaan paljon kilpailukykymme vahingoksi. Palkkatoverit kiittävät siirrettyjä/paenneita pääomia kehittyvissä maissa, sillä heidänkin palkat alkavat vipuuntumaan ylöspäin, meidän myöhemmäksi onneksi.

Meillä ei hevin nousta barrikaadeille. Suomalainen on yhteenkuuluva ja joukkohenkinen omalla tavallansa, kun selkä on seinää vasten - jurotus muuttuu murahteluksi. Nyt jo ongelmat ovat kasvaneet mittoihin, jotka synnyttävät ketjureaktiona tapahtumajatkumon, josta syntyy päämäärähakuisuus - päämäärä yhdistää. Seuraavissa vaaleissa voi yllättävät puolueet saada runsaasti ääniä.

Päämäärä yhtenäistää ja tuottaa hyvinvointia osallisina, hyväksynnän saajina, mutta erityisesti energian purkajina, mitä vuosikaudet hiljainen enemmistö on kasvattanut mielissään. Vedenjakajalla kohtaavat puolustus ja oikeudenmukaisuuden tunne, kuten myös kateus ja pyrkyryys kuin myös tahto sekä ryhmässä auttaminen.

Takavuosien ulkoiset uhat ovat muuttuneet meillä omiksi sisäsyntyisiksi painekattiloiksi. Viime vuosien talousuutisointi oikeudenkäynteineen, ylisuurine ansaitsemattomine optioineen sekä työn virtaukset ulos eivät ole jääneet huomioitta. Keskinäinen riita ja riitely ryhmässä puhdistavat mieltä kasvattaen oman äänen korostusta.

Yhteiskunnan äänestettyjen ohjastajien tärkein tehtävä on kanavoida kansakunnan henkistä halukkuus- ja uteliaisuusenergiaa hyödyttämään mieluummin useampia kuin harvoja. Kanavoiminen on laajaa päämäärähakuisuutta rakennettaessa sellaista huomista, jossa on huolehtimisen sävy ja tehtäväkeskeisyys tavoitetasoin. Raha ostovoimana ei ole enää huomisen tärkein elämisen tasomittari.

Loputtomasti inflatoitu kuluttamiseen tähtäävä hyvinvointiherkistely elämän helpottamisena on jo nyt kasvattanut suomalaisista maailman lihavimman kansan. Vaalilupauksien maallistettu hyvinvointi on kaukana päämäärästä, mikä meille vuosituhantisena geenikarttana on siirtynyt jokaisessa hedelmöittymisen hetkenä polvelta toiselle.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [24103]