maanantaina, tammikuuta 25, 2010

Demokratia ja ihmisoikeudet - ajassa ja nyt


Kuva: ~ https://www.satakunnankansa.fi/a/13845042 - kuva lisätty 20092020

(Ulkopoliittinen Instituutti [ http://www.upi-fiia.fi ] järjesti jälleen kerran erinomaisesti kirjanjulkistamistilaisuuden 22. tammikuuta 2009 ~ Tohtori ja tutkija Sinikukka Saari esitteli uunituoretta kirjaansa Promoting Democracy and Human Rights in Russia (2009) - tavallisen elämän ulkopuolella valveutuneelle intellektuelliyleisölle europarlamentaarikko Heidi Hautalan alustamana ja säestämänä)

[ ... turkulaiset tähyävät aatteissaan ja näkemyksissään Ruotsin suuntaan ja mitä idemmäksi mennään kohti Venäjän rajaa sen suuremmaksi kasvaa tavallisen kansan ymmärrys Venäjää kohtaan - taloudella on osuutensa ja vahvasti, puhumme reaalidemokratiasta, talousvalinnasta ja historian tuntemuksesta ... ]

Maineikas sotapääministeri Winston Churchill*/ oli todennut arkirealistisesti, että demokratia on paras keksintö - tähän mennessä. Churchill antoi entisenä taivaanrantoihin tottuneena laivastoministerinä odotteen demokratian kehittymisestä suuntaan, mitä me emme vieläkään tiedä. Sittemmin Englannilla ei ole laivastoministeriä enää ollut - kolonnialismi**/ oli kuihtuinut pois.

Tapahtui aiemmin cocktail-kutsuilla:
Läntisen markkinatalousmaan toimittaja pikkunokkelana kehitti kysymyksen kiinalaiselle ministerille cocktail-tilaisuudessa, jossa avautui mahdollisuus tentata itäisen maan pitkää historiaa ja sen kestävyyttä demokratian edessä. Kysymys oli kuulunut:

"Herra ministeri, kuinka Te suhtaudutte Ranskan vallankumoukseen?" - Ministeri oli pohtinut tavallansa ja aikansa - vastaus oli kuulunut:

"On aivan liian aikainen hetki arvioida demokratiakehitystänne, sillä aikaa sen alkamisesta on kulunut liian vähän, jotta sen kaikki ilmentymät olisivat tulleet vielä esille" --- lehtimies oli poistunut nolona kirpuksi kutistuneen nokkeluutensa kanssa ... kiinalainen ministeri jäi katsomaan toimittajan perään pohtiva ilme kasvoillaan - mitä hän ajatteli, ... sitä emme tulleet koskaan tietämään.
...

Oppineiden, tavallisesta kansasta etääntyneiden yleisö oli kohtelias tutkijaa kohtaan

Sinikukka Saaren kirjan julkistuksessa oli läsnä oppineita ja tavallisen kansan maallisesta elämästä loitonneita viisaita, joilla oli tavallisen kansan mukaisesti sama kysymys kuin arkiviisailla kadunkansalaisilla:

"Miksi me puutumme muiden asioihin ja onko meidän omat asiat kunnossa" - kysyi Torsten Almquist 1/ - Historian tapahtumien kulku rakkaan itänaapurimme kanssa oli myös historian kirjansa lukeneille kuulijoille tuttua, joka toi tiedon, että venäläiset ovat ylpeitä aikaansaannoksistaan ja ihmettelevät miksi läntiset maat kehtaavat tulla heille kulttuuria dostojevskien jälkeen opettamaan.


Onko Putinin hallintokoneisto paha ja miten sitä tulkitsemme?

Kirjatohtorin suusta pääsi, toki varoituksen jälkeen, sananen, että Putinin hallintoa pidetään "pahana" - kiireellä tokaisi vielä sanonnan olevan "katukieltä" ja olevan pikaistettu yleistys. Sinikukka Saari oli kuitenkin realisti ja tuumasi, että diplomatialla asia hoidetaan Venäjän suuntaan, ja että EU:n pitäisi käydä aktiivista mielipidevaihtoa Venäjän vallanpitäjien kanssa, jotta jotain hyvää meistä sinne hiljalleen valuisi ...(!)

Sitä vastoin Heidi Hautala, joka tunnettuna ihmisoikeusaktivistina piti Venäjää haastavana "pahanakselina" mm. vaalien rehellisyydesta puhuttaessa ja vallan kovasta ytimestä, joka kahlitsee sananvapautta maassa, jossa murhat ovat vähintäänkin yhtä yleisiä kuin länsimaissakin - Venäjällä vaan murhien kohteiksi on joutunut media- ja ihmisoikeusaktivistit. Olisiko Hautala antamassa tsetseeneille itsenäisyyden?


Länsimailta pyydettiin rahaa, jotta kaltaisemme demokratiaihanne saisi kukintaa Venäjällä

Heidi Hautala kehoitti länsimaita antamaan rahaa Venäjän vähemmistöryhmille, jotta he saisivat paremmin äänensä kuuluville ja olisivat näin ihmisoikeusoppien äänitorvina maassa, joka on kautta historian tottunut tsaarien, stalinien ja breshnevien kautta kovaan kuriin ja nuhteeseen. Maassa maan tavalla tai ulos - on vanha sanonta, joka toimii tavallisten kansalaisten suissa kaikkialla maailmassa.

Heidi Hautala ei osannut kysyttäessa mitoittaa demokratiaa reaalimaailman metrin mittaan. Yleisössä ollut arkivenäjän asiantuntija Jali Raita historiaa lukeneena teki verrannon insinöörimäisesti Pariisissa olevaan metrinmittaan - kysyen demokratian mittakepistä.


Demokratian mittakeppi 

Verrantoa arkimetriin teoriahyveellisestä demokratiasta Hautalan sanavarastosta ei löytynyt. Demokratian mitta jäi historiaan kuin se alkuperäinen metrin "ratakiskokin" jäi epätäsmällisenä pölyttymään Pariisissa olevaan mittajärjestelmien museoon. Päätyykö demokratiakin mahdottomana elämänyhtälönä museoon, aikojen saatossa - jää nähtäväksi ja mitattavaksi.

Venäjällä kehitytään ja siellä toimii tavallansa yhteiskuntaevoluutio 
Venäjän johtajat hakevat uutta asemaansa perinteillä, jotka olivat jo aikoinaan tehneet maasta suurvallan, jonka nykyedeltäjän Neuvostoliiton luhisti elokuvamaiseen tyyliin edesmennyt USA:n presidentti Ronald Reagan, maasta, jossa on mm. osavaltioittain kuolemantuomiot arkipäivää, teloituksina - Venäjällä viimeinen teloitus tapahtui 1996.

Demokratia todettiin yleisön keskuudesta aiheeksi, josta ei syntynyt samaa käsitystä kirjan tekijän eikä Heidi Hautalan kanssa. Debatti oli korkeatasoista ja kysymykset osin häkellyttivät tutkijan. Tottuneena poliitikkona ja ideologina Hautala selvisi kaikista kohdista rutiinilla, eikä yleisö häntä grillannut, koska hiljaisesti demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteet ja kauniit tavoitteet hyväksyttiin.


Tavallisen kansan arkielämä on valinnan demokratiaa niukkuudessa

Tavallisen ihmisen arki on vain niin kaukana ja elintasoakin halajamme - ja siihen Venäjän vaikute on suuri - tänä päivänä. Saaren ja Hautalan taholta rahaa huudettiinkin apuun pyrkimyksiin kasvattaa venäläisiä vallanpitäjiä herran nuhteeseen ja oppiin läntisestä tavasta jakaa demokratiaa mm. vaalien yhteydessä.

Varmaa on, että demokratiakeskustelu jatkuu ja kehittyy. Kinalaisen ilmaisun mukaisesti jäämme odottamaan niitä pinnalle tulemattomia Ranskan vallankumouksen vaikutteita ja arkivarmasti muutoskehitystä, joka vie demokratiaa suuntaan, jota me emme tunne. Kausaalisuuden lait ovat osin alitajuntailmiöitä kansan keskuudessa, joihin tutkijan sormi ei usein ulotu.

Kansa elää ja syö ajassa, niin EU:ssa, Venäjällä kuin Kiinassakin - eläinkunnassakaan ei huomisen anneta häiritä, koska sitä ei ole, on vain nykyhetki ja tarve sopeutua siihen. Olemme liian usein suunnitelleet suuntamme kärsimyksen tielle, joka on osa ihmisyyttä - hyvänä tai pahana.


*/    http://en.wikipedia.org/wiki/Winston_Churchill
**/   http://en.wikipedia.org/wiki/Colonialism
1/   Utrikespolitiska Samfundet i Finland r.f. - president



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
http://www.facebook.com/first.ilkka
...


Kirjanjulkistamistilaisuuteen liittyvä kuvakansio
- copyright by Ilkka Luoma 2010 - UPI/ Katajanokka - Helsinki. 22.01.2010.
---   http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2e3kq+ilkka-luoma-ihmisoikeus.html   ---

Maistiaisia julkistetusta Sinikukka Saaren kirjasta saa alla olevasta linkistä (Routledge-kustantamo):
---   http://www.routledge.com/9780415484459   ---

Suomlaiseen valintademokratiaan liittyviä aiempia kansalaisen mielipidekirjoituksia -
Demokratian kriisi ja vastuullinen johtaminen
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=demokratian+kriisi   ---

Demokratiassa äänestämättömät jäävät demokratiavajeeseen ja syrjäytyvät vaikuttamisen kulttuurista
(joudummeko ostamaan kansalaiset uurnille kokemaan demokratiaa?)
---   http://ilkkaluoma.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/30/aanestamattomyys-kimpoaa-kansan-omaan-nilkkaan/   ---



1 kommentti:

Ilkka Luoma kirjoitti...

.
Demokratia on kriisissä - jo pelkästään hitaiden päätösprosessien vuoksi ---

... meitä kaikkia, niin demokraatteja kuin suoraviivaisen tehokkaita päätöskoneistoja elättävä luontobiologia on jo henkihieverissä yli 200 vuotta kestäneiden päästöjen vuoksi (katso linkki ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008459341.html - , josta käy ilmi päästöt kumuloiden ja maittain).


Demokratia on kaunis ideaali, mutta se ei toimi kuin vain siten, miten se lännessä halutaan mähdä - peitellen kuintenkin johtajansa Yhdysvaltojen nuottien mukaisesti - esimerkiksi sotien, kaupalla kiristäen ja omia oppeja jakean omasta vähemmistöisyydestä maailmalliselle enemmistölle. Tämä on läntistä demokratiaa, joka nyt ulottuu villinä rehottaneen kolonialismin jälkeisenä tuotekehityksenä ottaa se mikä mistäkin helpommin irti saadaan!

Jatkuu

...