Näytetään tekstit, joissa on tunniste venäläisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste venäläisyys. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, huhtikuuta 16, 2014

Slaavien keskinäistä reviirikamppailua!

Ukrainassa – maatalouden kehdossa, mustan mullan alueista käydään reviiritaistelua. Näiden reviirien omistuksesta, hallinnasta ja hyötykäytöstä kamppaillaan. Kiinalaiset ovat jo kaupallisesti tehneet suuret sitoumukset mustanmullan peltoaloihin – ravinnostahan tulee pula jo lähivuosina.


Venäjän historia katsotaan osin alkaneeksi Kievistä – vanhasta slaavilaisuuden kehdosta, johon kiinnikkeet ovat koko Ukrainan alueelta vahvat, kulttuuriset ja heimoveljelliset. Harmillista on se, että veljessodat ovat verisiä, raakoja ja kostonhimoisia – me tiedämme sen Suomessa. Ei ole edes sataa vuotta kulunut, kun veljemme taistelivat toinen toistaan vastaan.


Ukraina on reviiriltään slaavilaista aluetta,

eikä sinne liity käytännössä mitään siteitä Yhdysvaltoihin, jota huudetaan niin EU:n 1] kuin läntisen ajattelupiirin ukrainalaisten taholta apuun. USA on viimeisen 100 vuoden aikana ollut aktiivisin muiden sisäisiin asioihin puuttuja, omien etujen nimissä, pyydettynä voimana kuin mahdollisena rahanlähteenä ja raaka-aineiden ostajana.
…


Reviiri on evoluution luoma rakennelma,

jolla ylläpidetään yhteenkuuluvaa monimuotoisuutta, lajikohtaista elinvoimaa ja sekasiittöisyyden estoa. Reviiri on alue, jota yhtenäinen joukko samankaltaisia puolustaa vieraita voimia ja siittiöitä vastaan. Leijonalaumat ovat reviiriytyneet jo miljoonia vuosia, myös muurahaiset, maatalousyhteiskunnat ja kyläyhteisöt ovat tunteneet reviirien luoman turvallisuuden tunteen.


Maailmankansalaisuus on hyvin harvojen toive ja täyttymys,

vaikka pallo, jolla elämme samoista biosfäärin ja mineraalien varannoista – on kaikille lajeille jollakin meille tuntemattomalla kaavalla yhteinen. Ukrainan biomassallinen varanto on suuri, ja sen kyky tuottaa ravintoa on paljon suurempi kuin on koko Ukrainan alueen väestön yhteismäärä.

Reviirit muodostuivat paljolti myös ravintolähteiden rajaamispyrkimyksistä, jotta lauman, kansallisuuden tai kulttuuriyhteisön muonitusjärjestelyt takautuvat tasapainoisiin tuotto- ja hyödynnösalueisiin – reviiriryhmän tarpeisiin.


Halusta,

uteliaisuudesta, mutta myös lisää saamisen ominaisuuksista lähtivät liikkeelle ”löytöretket”, joissa muutamat – lähinnä nykyisiäkin länsimaita edustavat valloittajakansat halusivat enemmän kuin oma osuus olisi tarvinnut. Oli alkanut kasvuhokemamentaliteetin voimallinen vallankumous ja ja heikompien suoranainen ryöstö.


Millainen ryöstö tapahtuu nyt Ukrainan alueella,

johon yhä syvemmälle sotkeutuvat sellaiset voimat, joilla ei ole kielellistä, kulttuurillista, uskonnollista tai aluehistoriallista osallistujuutta. Selvittelytyössä sen sijaan voisivat olla historiallisista syistä mongolit, turkkilaiset, jopa liettualaiset – eikä historia tunne tarkoin kunkin aikakauden alueen hallitsijoita.


Mistä muodostuu oikeus maa-alueen hallintaan,

oikeuteen maahan ja lupaan hyödyntää alueen raaka-aineellisia varantoja? Mikä on se valtakirja, sopimuspaperi tai muu ”näin on päätetty”, joka sitouttaa ihmisen rajattuun hyödynnösvarantoon, kun on muitakin varannoista riippuvaisia biosfäärieläjiä?

...
Valitettavaa on se, että ihminen, ihmisryhmä ja kansakunta haluavat sotansa 2] – aina aika-ajoin, vaikka sodan loputtua yleisin lause on - ”Ei enää koskaan”! >

VIITTEET


EXTRA
Ukraina tänään



Ilkka Luoma

---14042014---

doc.: ukrainan_reviiritaistelut_14042014.doc – OpenOffice Writer

423 | 4124

perjantaina, helmikuuta 08, 2013

Suomi ei ole vain ruotsalainen!


YLE 1 esitteli laulun lurautuksella, että Suomi on ruotsalainen, ehdottipa, että euromme olisi kruunu ja vieläpä niin, että kaikki Pohjoismaat siirtyisivät yhteiseen kruunuun – puoliksi humoristisesti. Meillä on nyt euro ja huomenna jokin muu, sillä euron vahvuus näivettää viennistä eläviä EU-maita – kuten meitäkin.

Voitaisiin myös puolileikkisästi sanoa, että Suomi on kiinalainen – uusimmat dna habloryhmien tutkimukset viittaavat perimään myös nykyisen Etelä-Kiinan alueelta, josta lähtivät myös Amerikan intiaanit, Beringin salmen yli, sen ollessa kuiva. Nicaraguan intiaaneilta löytyy yllättävän paljon samoja habloryhmiä kuin osalta suomalaisista – olemmehan osaksi tulleet kaukaa idästä.


...

Valuutta on väline, jolla voidaan säädellä kilpailu- ja kaupankäyntikykyä

Alentamalla valuutan arvoa, saadaan hinnat houkutteleviksi, vientiä ajatellen – korottamalla saadaan ulkomailta tuotteita edullisemmin. Olimme vielä 1970 –luvulla devalvaatiomestareita, nyttemmin euro vei tämän säätelymahdollisuuden meiltä suomalaisilta pois.


!

Voisimme siirtyä Kiinan valuuttaan, juaniin *] – joka on voimakkaasti aliarvostettu dollariin ja euroon nähden. Nyt kannattaisi makuuttaa juaneja jopa tilillä – sillä noille passiivivaroille kertyy matalan koron aikana automaattista tuloa valuutta-arvon nousuna, juanin vahvistuessa, hiljalleen. Jos myyt jotain Kiinaan – ota maksu juaneina (jos voit) – ja säilytä osaa niistä kiinalaisissa pankeissa. On ennustettu, että juan kallistuu 15-30 prosenttia seuraavien vuosien aikana.

*] Chinese renminbi - http://en.wikipedia.org/wiki/Renminbi -


Maailmalta kiirii huhu, että monet Afrikan valtiot ottavat käyttöön Kiinan juanin –

se käy kauppavaluuttana jo nyt Japaniin, Etelä-Koreaan ja Venäjälle. Entä jos meidän valuutta olisikin Kiinan juan? Mitä se merkitsisi meidän kilpailukyvylle. Vaihtaisimmeko euromme nykyisellä vaihtosuhteella (1€ ~  8 juania) – vai olisimmeko radikaaleja ja vaihtaisimme yksi yhteen! Tällöin palkkamme ja hintamme rojahtaisivat Euroopan kilpailukykyisimmiksi, mutta miten maksaisimme ulkomaantuonnin?


Juanin käyttäjinä saisimme massiivisen kiinalaisryntäyksen maahamme –

investointeja tulisi satamalla. Tuotantomme kasvaisi, työllisyys paranisi hetkessä ja toimeliaisuus kasvaisi jopa yli äyräiden – ruotsalaiset eivät pärjäisi meille, tavaramme menisivät helposti kaupaksi (laadun säilymisoletuksella) ja yhtiöihimme virtaisi halutessamme runsaasti kiinalaista pääomaa, sijoituksina. Meistä tulisi Kiinan etäpiste Euroopan unioniin. Radikaalia – mutta ei täysin mahdotonta.


Entä itse Kiina, joka nousee maailman suurimmaksi taloudeksi jo 10-15 vuoden kuluessa – miten meille saatava hyöty sieltä – muutenkin ...


[2005] - 2000 vuotta sitten kungfutselaisuus löysi tiensä Kiinassa Shandongin maakunnassa. Oopium-sodissa Kiinan keisari halusi estää kansalaistensa oopiumin käytön, ja se haittasi siirtomaaisännän Englannin busineksia; Englanti hikeentyi ja julisti Kiinalle sodan.

1800-luvulla Kiina oli eräs maailman suurimmista teollisuustuottajista. Nyt Kiina rahoittaa merkittävänä osallisena mm. USA:n jättiläismäistä ulkomaankaupan vajetta pitäen samalla korkotasoa alhaalla.


Suomella ja Kiinalla on mallikelpoinen kauppatasapaino (2005),

se on meille hiukan ylijäämäinen. Kiina on merkittävä korkeateknologian tilaaja Suomesta; paperikoneet, metsäkoneet, insinöörisuunnittelu ja mm. ohjelmistotuotteet. Tänä päivänä Kiinan kysyntä kasvaa koko ajan ja tuo mahdollisuuksia mm. Suomelle. Finnair on saanut runsaasti tuottavia Kiinan lentoja molemminpuoliseksi hyödyksi.


”Menkää ja rikastukaa” -Deng

Kiinan toimet "länsimaalaistumisen" tiellä omalla metodillaan alkoivat presidentti Deng Xiaopingin aikana, vain pari vuosikymmentä sitten. Tämän jälkeen maailma on nähnyt historian kovimman taloudellisen kasvun; mm. raaka-aineiden lisääntyvä kysyntä nostaa maailmanmarkkinahintoja.


Kiinalainen jalanjälki

Kiina on oikeutettu "jalanjälkensä" kokoiseen talouteen ja merkittävyyteen yhteisissä globaalioperaatioissa. Maapallomme kulutusjuhla on juuri nyt vielä vinoutunut Atlantin toiselle puolelle. Kiinalaisia on 1,3 miljardia; se tarkoittaa n. 20% koko maapallon väestöstä.

Oikeudenmukaisuusperiaatteella Kiinalle kuuluu kokonsa mukainen osuus pallomme mahdollisuuksista. Kiina peräänkuuluttaa yhteistä toimintaa yhteisen pallomme eduksi; yksikään kansakunta ei voi olla yksinvaltaisessa asemassa.


Suomelle Kiina on suuri mahdollisuus;

meillä jokaisella suomalaisella on Kiinassa 235 kanssaveljeä ja -sisarta, joista pieni osa voisi tuntea meitä paremmin. Suomalaisiin kauppamiehiin ja ennen kaikkea insinööreihin on luotettu Kiinassa jo 1950-luvulta lähtien. Nokian operaatiot alkoivat vasta 21 vuotta sitten. Kiinalaisilla on pitkä muisti ja hyvät työmme muistetaan kauan. Kiina ei ole eksoottinen, vaan pikemminkin me olemme suomalaisina harvinaisia.


T-paita business

Kiinan tulee myydä jokaiselle EU-kansalaiselle kaksi paitaa, että se voisi ostaa yhden Airbus-matkustajakoneen Ranskasta. Kiina on tarvitsemassa lähivuosina kymmenittäin uusia liikennekoneita. Kiina tulee myös tilaamaan suomalaisten osaamia risteilyaluksia, jotka nyt ovat menneet lähinnä norjalaisille ja amerikkalaisille varustamoille.


Ahkerat työntekijät

Kiina voi olla meille mahdollisuus ahkeran ja luotettavan työvoiman saannin osalta; heidän palkkatoiveensa on kilpailukykyinen ja se voi olla ratkaisu tuotettaessa vapautuvassa Karjalassa vapaakauppa-alue-eduin tuotteita Venäjän loputtomille kulutusmarkkinoille.

Nythän tuotanto ja suunnittelu menevät sinne, missä palkat ovat kilpailukykyisiä sekä ennenkaikkea missä on kysyntä. Suomen vieressä on Euroopan suurimmat tulevaisuuden markkinat.


Kiina vie oikeutetusti osansa verran työpaikkoja,

koska myöskin kulutus tapahtuu siellä. Ensimmäisessä vaiheessa lihoneet länsimaat luovuttavat "liukuhihnat" meneillään olevan kansainvälisen uustyönjaon operaatiolla kilpailukykyisille palkkakustannusmaille.

Kiinan jälkeen on tulossa toinen Aasian väestöjättiläinen Intia (1,2 mrd asukasta). Seuraavassa vaiheessa kansainvälisen työnjakopolitiikan mukaisesti luovutamme suunnittelutoimintamme "alakerran"; jälleen palkkapolitiikkamme ja kysyntätekijän mukaisesti.


Mitä meille jää – työnä?

Meille jää korkeasuunnittelu ja toistemme palvelu sekä alueellinen sisämarkkinarakentaminen ja ylläpito, vaikkakin jo nyt eestiläiset rakennusmiehet "konsultoivat" rakennustyömaillamme. Syy on selkeä, palkkamme länsimaissa ovat liian korkeat.

Me emme ole sen parempia kuin ystävämme Kiinassa tai Intiassa. Palkat tulevat myöhemmäksi onneksemme tasaantumaan hyvin pitkällä aikavälillä. Me voimme vain kilpailla osaamisella, laadulla tai sitten kustannuksilla; kustannuksissa olemme jo hävinneet, toistaiseksi.


Onko koulutusjärjestelmämme sittenkään niin hyvä?

Opetuksemme peruskoulusta yliopistoihin on uudistettava perin pohjin; nyt on tekojen aika, puhumisen ajat ovat ohi. Voimme myöskin vaihtaa liturgiaan ja jargoniaan hautautuneet politiikkomme seuraavissa eduskuntavaaleissa.


Uudet osaamisalueemme

Korkeateknologia ympäristö-, kierrätys-, energia-, tietotekniikka- ja telekommunikaatioaloilla ovat osaamisalueitamme kuin myös uudistuvien raaka-aineiden käyttö, vrt. peruspaperiteollisuuden muutos korkean osaamisen puuraaka-ainerakentamiseen.

Taloja tarvitsemme aina, mutta paperi takapuolen pyyhintään ja kertakäyttökulutukseen informaation jakajana on kohta historiaa, ehkä toilet operaatiot muuttuvat hiukan hitaammin :-)


---
Kiina ottaa joka tapauksessa osansa maailman taloudessa;

me suomalaiset voisimme hyötyä asiasta olemalla vieläkin parempi yhteistyökumppani edes muutamaan niistä 235 ystävästä, mitä Kiinassa on meille jokaiselle. Kiinankielen taito on tätä päivää ja tulevaisuutta. Kulttuurien tuntemuksella ja kielitaidon hallinnalla olemme varmentamassa sillanrakentamista maidemme välille molemminsuuntaisena liikenteenä.


Ilkka Luoma


...
Linkkejä Kiina-aiheisiin kirjoituksiin ja artikkeleihin



AL   US

maanantaina, tammikuuta 25, 2010

Demokratia ja ihmisoikeudet - ajassa ja nyt


Kuva: ~ https://www.satakunnankansa.fi/a/13845042 - kuva lisätty 20092020

(Ulkopoliittinen Instituutti [ http://www.upi-fiia.fi ] järjesti jälleen kerran erinomaisesti kirjanjulkistamistilaisuuden 22. tammikuuta 2009 ~ Tohtori ja tutkija Sinikukka Saari esitteli uunituoretta kirjaansa Promoting Democracy and Human Rights in Russia (2009) - tavallisen elämän ulkopuolella valveutuneelle intellektuelliyleisölle europarlamentaarikko Heidi Hautalan alustamana ja säestämänä)

[ ... turkulaiset tähyävät aatteissaan ja näkemyksissään Ruotsin suuntaan ja mitä idemmäksi mennään kohti Venäjän rajaa sen suuremmaksi kasvaa tavallisen kansan ymmärrys Venäjää kohtaan - taloudella on osuutensa ja vahvasti, puhumme reaalidemokratiasta, talousvalinnasta ja historian tuntemuksesta ... ]

Maineikas sotapääministeri Winston Churchill*/ oli todennut arkirealistisesti, että demokratia on paras keksintö - tähän mennessä. Churchill antoi entisenä taivaanrantoihin tottuneena laivastoministerinä odotteen demokratian kehittymisestä suuntaan, mitä me emme vieläkään tiedä. Sittemmin Englannilla ei ole laivastoministeriä enää ollut - kolonnialismi**/ oli kuihtuinut pois.

Tapahtui aiemmin cocktail-kutsuilla:
Läntisen markkinatalousmaan toimittaja pikkunokkelana kehitti kysymyksen kiinalaiselle ministerille cocktail-tilaisuudessa, jossa avautui mahdollisuus tentata itäisen maan pitkää historiaa ja sen kestävyyttä demokratian edessä. Kysymys oli kuulunut:

"Herra ministeri, kuinka Te suhtaudutte Ranskan vallankumoukseen?" - Ministeri oli pohtinut tavallansa ja aikansa - vastaus oli kuulunut:

"On aivan liian aikainen hetki arvioida demokratiakehitystänne, sillä aikaa sen alkamisesta on kulunut liian vähän, jotta sen kaikki ilmentymät olisivat tulleet vielä esille" --- lehtimies oli poistunut nolona kirpuksi kutistuneen nokkeluutensa kanssa ... kiinalainen ministeri jäi katsomaan toimittajan perään pohtiva ilme kasvoillaan - mitä hän ajatteli, ... sitä emme tulleet koskaan tietämään.
...

Oppineiden, tavallisesta kansasta etääntyneiden yleisö oli kohtelias tutkijaa kohtaan

Sinikukka Saaren kirjan julkistuksessa oli läsnä oppineita ja tavallisen kansan maallisesta elämästä loitonneita viisaita, joilla oli tavallisen kansan mukaisesti sama kysymys kuin arkiviisailla kadunkansalaisilla:

"Miksi me puutumme muiden asioihin ja onko meidän omat asiat kunnossa" - kysyi Torsten Almquist 1/ - Historian tapahtumien kulku rakkaan itänaapurimme kanssa oli myös historian kirjansa lukeneille kuulijoille tuttua, joka toi tiedon, että venäläiset ovat ylpeitä aikaansaannoksistaan ja ihmettelevät miksi läntiset maat kehtaavat tulla heille kulttuuria dostojevskien jälkeen opettamaan.


Onko Putinin hallintokoneisto paha ja miten sitä tulkitsemme?

Kirjatohtorin suusta pääsi, toki varoituksen jälkeen, sananen, että Putinin hallintoa pidetään "pahana" - kiireellä tokaisi vielä sanonnan olevan "katukieltä" ja olevan pikaistettu yleistys. Sinikukka Saari oli kuitenkin realisti ja tuumasi, että diplomatialla asia hoidetaan Venäjän suuntaan, ja että EU:n pitäisi käydä aktiivista mielipidevaihtoa Venäjän vallanpitäjien kanssa, jotta jotain hyvää meistä sinne hiljalleen valuisi ...(!)

Sitä vastoin Heidi Hautala, joka tunnettuna ihmisoikeusaktivistina piti Venäjää haastavana "pahanakselina" mm. vaalien rehellisyydesta puhuttaessa ja vallan kovasta ytimestä, joka kahlitsee sananvapautta maassa, jossa murhat ovat vähintäänkin yhtä yleisiä kuin länsimaissakin - Venäjällä vaan murhien kohteiksi on joutunut media- ja ihmisoikeusaktivistit. Olisiko Hautala antamassa tsetseeneille itsenäisyyden?


Länsimailta pyydettiin rahaa, jotta kaltaisemme demokratiaihanne saisi kukintaa Venäjällä

Heidi Hautala kehoitti länsimaita antamaan rahaa Venäjän vähemmistöryhmille, jotta he saisivat paremmin äänensä kuuluville ja olisivat näin ihmisoikeusoppien äänitorvina maassa, joka on kautta historian tottunut tsaarien, stalinien ja breshnevien kautta kovaan kuriin ja nuhteeseen. Maassa maan tavalla tai ulos - on vanha sanonta, joka toimii tavallisten kansalaisten suissa kaikkialla maailmassa.

Heidi Hautala ei osannut kysyttäessa mitoittaa demokratiaa reaalimaailman metrin mittaan. Yleisössä ollut arkivenäjän asiantuntija Jali Raita historiaa lukeneena teki verrannon insinöörimäisesti Pariisissa olevaan metrinmittaan - kysyen demokratian mittakepistä.


Demokratian mittakeppi 

Verrantoa arkimetriin teoriahyveellisestä demokratiasta Hautalan sanavarastosta ei löytynyt. Demokratian mitta jäi historiaan kuin se alkuperäinen metrin "ratakiskokin" jäi epätäsmällisenä pölyttymään Pariisissa olevaan mittajärjestelmien museoon. Päätyykö demokratiakin mahdottomana elämänyhtälönä museoon, aikojen saatossa - jää nähtäväksi ja mitattavaksi.

Venäjällä kehitytään ja siellä toimii tavallansa yhteiskuntaevoluutio 
Venäjän johtajat hakevat uutta asemaansa perinteillä, jotka olivat jo aikoinaan tehneet maasta suurvallan, jonka nykyedeltäjän Neuvostoliiton luhisti elokuvamaiseen tyyliin edesmennyt USA:n presidentti Ronald Reagan, maasta, jossa on mm. osavaltioittain kuolemantuomiot arkipäivää, teloituksina - Venäjällä viimeinen teloitus tapahtui 1996.

Demokratia todettiin yleisön keskuudesta aiheeksi, josta ei syntynyt samaa käsitystä kirjan tekijän eikä Heidi Hautalan kanssa. Debatti oli korkeatasoista ja kysymykset osin häkellyttivät tutkijan. Tottuneena poliitikkona ja ideologina Hautala selvisi kaikista kohdista rutiinilla, eikä yleisö häntä grillannut, koska hiljaisesti demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteet ja kauniit tavoitteet hyväksyttiin.


Tavallisen kansan arkielämä on valinnan demokratiaa niukkuudessa

Tavallisen ihmisen arki on vain niin kaukana ja elintasoakin halajamme - ja siihen Venäjän vaikute on suuri - tänä päivänä. Saaren ja Hautalan taholta rahaa huudettiinkin apuun pyrkimyksiin kasvattaa venäläisiä vallanpitäjiä herran nuhteeseen ja oppiin läntisestä tavasta jakaa demokratiaa mm. vaalien yhteydessä.

Varmaa on, että demokratiakeskustelu jatkuu ja kehittyy. Kinalaisen ilmaisun mukaisesti jäämme odottamaan niitä pinnalle tulemattomia Ranskan vallankumouksen vaikutteita ja arkivarmasti muutoskehitystä, joka vie demokratiaa suuntaan, jota me emme tunne. Kausaalisuuden lait ovat osin alitajuntailmiöitä kansan keskuudessa, joihin tutkijan sormi ei usein ulotu.

Kansa elää ja syö ajassa, niin EU:ssa, Venäjällä kuin Kiinassakin - eläinkunnassakaan ei huomisen anneta häiritä, koska sitä ei ole, on vain nykyhetki ja tarve sopeutua siihen. Olemme liian usein suunnitelleet suuntamme kärsimyksen tielle, joka on osa ihmisyyttä - hyvänä tai pahana.


*/    http://en.wikipedia.org/wiki/Winston_Churchill
**/   http://en.wikipedia.org/wiki/Colonialism
1/   Utrikespolitiska Samfundet i Finland r.f. - president



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
http://www.facebook.com/first.ilkka
...


Kirjanjulkistamistilaisuuteen liittyvä kuvakansio
- copyright by Ilkka Luoma 2010 - UPI/ Katajanokka - Helsinki. 22.01.2010.
---   http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2e3kq+ilkka-luoma-ihmisoikeus.html   ---

Maistiaisia julkistetusta Sinikukka Saaren kirjasta saa alla olevasta linkistä (Routledge-kustantamo):
---   http://www.routledge.com/9780415484459   ---

Suomlaiseen valintademokratiaan liittyviä aiempia kansalaisen mielipidekirjoituksia -
Demokratian kriisi ja vastuullinen johtaminen
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=demokratian+kriisi   ---

Demokratiassa äänestämättömät jäävät demokratiavajeeseen ja syrjäytyvät vaikuttamisen kulttuurista
(joudummeko ostamaan kansalaiset uurnille kokemaan demokratiaa?)
---   http://ilkkaluoma.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/30/aanestamattomyys-kimpoaa-kansan-omaan-nilkkaan/   ---