Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
1 - Saksalainen haluaa olla paljolti omavarainen - loppuviimeeksi. Siihen on vahva kokemus erityisesti ennen II Maailmansotaa, jo hyperinflaatiosta lähtien sekä itse II Maailmansodan loppuvaiheissa, kun raaka-aine- ja ja energiavirrat ehtyivät tappion häämöttäessä sotilaallisten vetäytymisten myötä.
Omavaraisuuteen liittyy velattomuus - siis riippumattomuus muista, ei tarvitse antaa pois hallinnastaan omia vakuuksia ja reaaliomaisuutta - se mikä on omaa, on sitä oikeasti, eikä esimerkiksi asunnon omistuskirja ole pankissa panttina.
Valtio Saksassa on aina ollut jykevä, ja ellei sitä, niin sinne on pyritty. Kaikki alkoi kuuluisasta hyperinflaatiosta, joka loi käsittämättömän työttömyyden. Tuo lama nosti ristiriitaisen kansallissosialisti Adolf Hitlerin valtaan - demokraattisesti aina lähelle 50 prosenttia - sen jälkeenhän ei sitten demokratiaa "tarvittukaan".
Hitler rahoitti jättiläismäiset työllisyysoperaatiot velalla! Saksa oli itsessään riittävän vahva ja rohkea kansallissosialismissaan luoda suuret valtioinvestoinnit - muun muassa moottoriteinä.
Yllättäen Hitler loi uskoa, toivoa ja ylpeyttä saksalaisuudesta - tämä on tosiasia koko 1930-luvun, vaikka sitä ei julksiesti haluta myöntää.
Armeijaakaan ei unohdettu - Saksan aseteollisuus oli veturi, jonka vahvuus säteili kaikkialle ja Hitlerhän osasi tilata aseita - btw. olisiko US presidentti Donald Trump kopioinut tuolta 1930-luvun Saksasta aseiden myynnin olevan pelastus yhteiskunnalle (US on maailman suurin asekauppias)
Saksa myi aseita itselleen ja armeija vahvistui. Hitlerillä oli omat ennalta informoidut suunnitelmat. Noilla suunnitelmilla oli myös vaikutus talouden ja kansallistunteen nousuun. Ensin Saksasta piti tehdä vahva.
Saksa pelkää inflaatiota. Vielä joillain on muistissa, kun leipä maksoi aamulla kottikärryllisen rahaa ja iltapäivällä jo kaksi kärryllistä. Hyperinflaatio oli osa yli länsimaailman ulottunutta lamojen aaltoa - US' ssa se synnytti myöhemmin New Dealin - työtä valtiolta. >2
2 - Saksa ei ole velkaa, sille ollaan velkaa. Saksalla olisi vahvat mahdollisuudet ottaa velkaa ja laittaa jälleen infrastruktuuri huippukuntoon sekä uudistaa koko energiatuottojärjestelmä - väliaikaisine ydinvoimaloineen.
Tähän superrykäisyys Saksa tarvitsee yllättäen Venäjän ja Kiinan. Saksa on niin suuri tuotantokone, ettei EU sille riitä, eikä EU' n tule olla niin riippuvainen Saksasta.
Niinpä Saksan on suunnattava katse uudelleen Euroopan suurimpaan väestö- ja energiavaltioon - Venäjään. Lisäksi Saksa tarvitsee Kiinan - yhdeksi markkina-alustakseen. Saksalla on erinomainen maine Kiinassa - osaaja, jonka laatutuotteet osataan myydä suuren luottamuksen vallitessa!
Yllättäen Saksa yhdistelee jälleen - aiemman schröderiläisen aikakauden jälkeen eurooppalaista yhtenäisyyttä - syntyy jälleen suopea suhde Venäjään ja tämä on koko EU' lle tärkeää, sillä Saksa yhdessä Venäjän kanssa on eurooppalaisen rauhan takuumies*.
Lisäksi Saksan tulevaisuus on taloudessakin Venäjällä - ja pikaisesti, ennen kuin Kiina omii Venäjän "taskuunsa" ... Saksalla voisi olla suuri rooli, kun Venäjä korjaa oman infrastruktuurin ja muutkin teolliset rakenteensa vastaamaan nykyisiä ympäristövaateita. Venäjän ei tulisi liiaksi kiinalaistua? Saksa tarvitsee lisäksi Venäjän mittaamattomat raaka-ainevarat, joissa Kiina on massiivisesti kiinni - jo nyt.
Kaikki tämä tarvitsee velanottoa, ja se taas edellyttää tasapainoista ja rauhanomaista suhdetoimintaa koko Euroopan osalta.
Vastakkainasettelun päättötyö alkaakin Saksasta - näin loppuu idän ja lännen välinen keskinäisnokittelu. Kun taustat ovat kunnossa - Saksa ottaa velkaa, johon sillä on varaa! Varaa on niin paljon, että se edesauttaa koko Eurooppaa.
Saksa rakastaa ”mustaa nollaa”: Velan pelko on syvällä talousmahdin ajattelussa, ja tästä se johtuu