"Rahan määrällä ei ole väliä,

 MORA|2679|437002|HANEY

Graf.: ~ https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/kuka-paattaa-rahan-maarasta/ - 

BOFIT:  "Kuka päättää rahan määrästä?"

***

 

TIETOISKU - YLÄKULMA

PM Petteri Orpo' n hallitus leikkaa tuota kansalaisen käyttörahan määrää - 

Suomi on liikaa velkaantunut*. Mutta keneltä leikataan ja kenelle tulee yllättäen lisää -nouseeko tovereiden aatejärjestö maallisuudestaan barrikadeille - SAK masinoi nyt mielenilmauksia, lakkoja jopa "yleislakkoa" on väläytelty kiihkeimmistä piireistä - repeääkö kansakuntamme?

1. Yhteiskunta
2. Maailman menoa

 - kunhan sitä on riittävästi ..

ilkka.luoma

2023-10-05  --   08:00:16

.. juuri oikealla hetkellä!"

-huudahdus kasvuhokemallisten kammareista

[20U05] - On sanottu, että raha rauhoittaa. Toisaalta on mainittu, että rahalla ei saa onnea eikä terveyttä. Molemmat väitteet ovat vääriä. Raha ei rauhoita, vaan luo levottomuutta sen lisääntymisen varmistamisesta. Rahalla saa myös ostettua hetkellistä terveyttä sekä maallista "onnea". Ehkä käytössä olevan rahan riittävä määrä voi joskus myös rauhoittaa levotonta mieltä?

Raha eli ostovoima on markkinatalouden vertausmittari. Palkka on tekijä, jolla yksilöimme omaa ostovoimaamme. Palkan käteen jäävällä määrällä saamme näyttö- ja vertailutaloutta |1 rahan määrän suhteessa toisiimme.

|1 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ - 

"Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?"

Kilpailukyky ja ostokäyttäytyminen ratkaisevat millaista palkkaa voimme ansaita

Raha ei ole painotuote, jota ei voida eikä haluta jakaa tasaisesti. Rahan määrään vaikuttaa kasvuhokema |2, joka kaikuu niin poliitikkojen kuin talousasiantuntijoiden huulilta.

|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ - 

"Kasvuhokema on saavuttanut maalliset rajansa"

Näyttö- ja vertailutalouden oppien mukaisesti on "eduksi" ettei kaikilla ole ostovoimaa |e samaa määrää; jos kaikilla olisi yhtä paljon - kasvuhokeman vyöryssä - niin ostokäyttäytymisen haitaksi laukkaisi superinflaatio ja lopulta luontoympäristöllinen kaaos - lopullisena niukkuutena!

|e Ostovoima on myös kansakunnallinen parametri, sitä kutsutaan lyhenteellä PPP - eli ostovoimapariteetti, jonka avulla voidaan vertailla eri valtioita ja niiden kykyä kuluttaa, ostaa eli käyttää hyödykseen rahamäärää minkä kykenee ansaitsemaan - kun ynnäämme tuon per asukas ostovoiman yhteensä saamme BKT/PPP -määrän, josta tässä ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2020/vw202044_4/ - tietoa nykyisistä suurimmista kansantalouksista ostovoimakorjattuna lukuarvona. Tässä lisätietoa tuosta PPP eli ostovoimapariteetista ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Ostovoimapariteetti - 

Niukkuus on käsite, joka vallitsee lähes aina meitä kaikkia biologisia elättävässä luonnossa - evoluution "tahtomana" opasteena tulla vähemmälläkin toimeen.

Samalla tavalla laajat kansankerrokset ovat jatkuvassa niukkuudessa kilpailukykynsä puutteesta tai sen vähäisyydestä. Ostovoima ei ole koskaan jakautunut tasaisesti, samoin luonnossa eri eliölajit eivät ole koskaan tasa-arvoisessa asemassa ravinnon osalta. Luonnon kiertoon kuuluu äärimmillään niin yltäkylläisyys kuin nälkäkuolema.


Länsimainen hyvinvointivaltio,

.. kuten Suomi on onnistunut pitkään jakamaan yltäkylläisyyttä verrattuna suurimpaan osaan maailman ihmisistä. Suomella on ollut hyvä kilpailukyky sekä ostajan voima hankkia raaka-aineita hyvin edullisesti paljolti tuottajien kustannuksella. Tähän nykyisten kehitysmaiden riistoon on perustunut suurelta osin koko markkinatalouden rahallinen kyvykkyys kuin myös ympäristöön jättämämme ympäristön haittajälki |3.

|3 ~ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan - 

Yle-otsikko: "Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa"

-Yle-toimittajana Seppo Heikkinen.

|3 ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b4ff4caa-77cc-496c-ac5a-82e4e79a9289 - 

IL-ote: " .. Yhdysvallat on ylivoimaisesti eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttanut valtio menneen 171 vuoden aikana, käy ilmi ilmastokysymyksiin erikoistuneen Carbon Briefin analyysistä. USA:n osuus ajanjakson kokonaispäästöistä on 20 prosenttia. .. "

-IL-toimittajana Magnus Brunnsberg.

Tänä päivänä maksamme (raaka)öljystä vieläkin liian pientä hintaa siihen nähden, miten siitä tulevat tuotokset pitäisi jakaantua tuottajamaiden omaan käyttöön. Öljyn tuottajamaissa on rikkautta, mutta myös köyhyyttä. Heilläkään ei tuotokset jakaannu oikeudenmukaisesti.

Entä öljyn jälkeen, kun ihmiskunnan energian nälkä on lähes loputon |4 ?

|4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/e-mc2-energiaa-on-rajattomasti-mutta.html - 

"E = mc2 --- "energiaa on rajattomasti, mutta äärellisesti""

__ __ __
Markkinataloudessa meidän palkka voi muodostua vain tuloksesta eli kyvystä ..
.. tehdä oma kilpailukykyinen panos ja tuotos maailman markkinoille

Palkkaamme vaikuttaa myös kulutustottumuksemme; äärimmillään se on täydellistä kotimaisuutta omavaraisuuden käsitteenä, jolloin palkkamme määräytyy sisämarkkinoiden ehdoin. Toisaalta euroon siirtyminen vei taloudellisen riippumattomuutemme.

Tiedämme, että täydellinen riippumattomuus ulkomaista on mahdotonta ja tältä osin meillä tulee olla paljon puhuttu kilpailukyky -muihin nähden. Toisaalta, emme itsekään halua ostaa huonoa kotimaista, jos on saatavilla parempaa ulkomaista - vieläpä halvempana |5.

|5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/miljardi-tekee-halvemmalla-kuin-me.html - 

""Miljardi tekee halvemmalla kuin me"" 

-Björn Wahlroos

Palkka on tulevaisuudessa joustava elementti,

.. kuten kauppaedustajilla se on ollut aina; niin tienaat kuin katteellisesti myyt. Se on rehti tapa saada rahaa. Tulospalkkaus vaatii vastuunkannon sekä osaavan ahkeruuden.

On monia työtehtäviä, joissa tuloksen muodostuksen mittaaminen on perin vaikeaa yksiselitteisesti ja hyväksyttävästi (kuuluisana esimerkkinä pääkaupunkiseudulta HUS ja radiologien tulospalkkauskokeilu |6).

Näissä ylläolevissa tilanteissa palkka määräytyy vaihteluputken rajoissa, johon vaikuttavat budjettikyky tai saatavilla oleva yleisen (verokertymä)rahan määrä.

Kaikki tulokseen perustuvat palkkamallit vaativat luottamusta ja vastuunkantoa sekä ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta .. miten kulloinkin myynti | "myynti", kate ja voitto määritellään? (!)

-joka on havaittu olevan perin vaikeaa, ainakin kaikkien näkökulmista.

|6 ~ https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009739069.html - 

"Joukko lääkäreitä irti­sanoutui HUSin uuden palkkauksen vuoksi: ”Sain tuhansia euroja muita enemmän”

Joukko Husin lääkäreitä irtisanoutui uuden palkkausjärjestelmän vuoksi. HS:n haastattelemat lääkärit pitävät järjestelmää epäreiluna."

HS-toimittaja Marika Holappa

|6 ~ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hs-laakareita-irtisanoutunut-husin-uuden-palkkauksen-vuoksi-osa-laakareista-saa-jopa-6000-euroa-muita-enemman/8746598 - 

__ __
Palkan määrä ei ratkaise, vaan ostovoima eli kulutuskyky

Kilpailutaloudessa kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnoittelun. Luonnossakin tämä epämiellyttäväksi luonnehdittu laki toimii valitettavan tehokkaasti;

-- katovuodet vievät kulutuspopulaatioita pienemmiksi joskus hyvinkin tehokkaasti. Ihmiset ovat keksineet keinoja näiden hyvien ja huonojen vuosien tasaamiseen, mutta juuri ne keinot ovat vieneet hyvinvointivaltiomme uudelleen tarkasteluun.

 

Tarkastellaanko nyt jo liiaksi vähäosaisia hyvin ansaitsevien eduksi ja hyödyksi .. saattaa olla huomisen päivän välienselvittely edessä?

Markkinatalouden spekuloinnilla kotitalouksillakin on liian suuri valta vaikuttaa rahan liikkeisiin eli ostovoiman jakaantumiseen ja sen käyttämiseen

|HS ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009898058.html -

"Kodin pitäisi olla koti eikä sijoitus"

-HS-toimittaja Valtteri Parikka

__ __
Aito niukkuuden tunnustus herkistää kulutustottumuksissa vaihteluihin,

.. koska palkka elää suhdanteiden mukaan. Varmuusvarastoja voidaan rakentaa, kuten oravat talveksi. Oravia on esiintynyt maapallollamme huomattavasti pidempään kuin ihmisiä. Oravat elävät sopusoinnussa muun luonnon kanssa, eikä niillä esiinny liikalihavuutta eikä hermojännitystä, kuinka sijoitukset nousevat tai laskevat pörsseissä. Luontainen valppaus saattaa vähentää ihmisille niin yleistä hermojännitystä?

***

On vielä yksi asia: luonnossa ei ole vastikkeetonta ansaintaa ja kulutus on vain välttämättömimpään - vallitsevan niukkuuden takia.

-poikkeukset ovat harvinaista herkkua!

EU' n EKP laski liikkeelle paljon katteetonta ostovoimaa (aatetoverit vasemmalta haikailivat ajassa, että EKP osaa taitavasti haihduttaa osan noista veloista "avustavina päätösvienteinä taivaan tuuliin - tuulen tuomina rahoina" -'jyrkikataislohkaisu' takavuosilta) - jaettavaksi jopa epäsuorasti EU-valtioille!

* - Suomen valtion velka

Graf.: ~ https://www.valtionvelka.fi/valtion-velan-ja-kassan-hallinta/faktoja-valtionvelasta/ - 

Ote: " .. Eduskunta päättää enimmäismäärän valtion pitkä- ja lyhytaikaiselle velalle. Tällä hetkellä valtionvelka saa nimellisarvoltaan olla enintään 170 miljardia euroa, ja siitä saa olla lyhytaikaista, alle 12 kuukauden pituista lainaa enintään 29 miljardia euroa .. "

__
130162 | 1050 | 3440

|  120  SUOMI24  380  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |

_______

ILU-MEDIA

IJL-Productions

Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com

031023 -Total Visits: 916765 Total Visitors: 130470   

260923 -Total Visits: 910235 Total Visitors: 129746  

190923 -Total Visits: 906593 Total Visitors: 128966   

120923 -Total Visits: 900102 Total Visitors: 128017       

220823 -Total Visits: 832204 Total Visitors: 125125

https://www.jontikka.blogspot.com

IJL-kommentteja HS-artikkeleihin

__
e

e

e

Väkevä Saksa miettii huomistaan ja asemaansa Euroopan keskellä

...

HS

Saksa rakastaa ”mustaa nollaa”: Velan pelko on syvällä talousmahdin ajattelussa, ja tästä se johtuu

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000006207744.html  - 

.

Ilkka Luoma 19.8.2019 - 8:51:

1 - Saksalainen haluaa olla paljolti omavarainen - loppuviimeeksi. Siihen on vahva kokemus erityisesti ennen II Maailmansotaa, jo hyperinflaatiosta lähtien sekä itse II Maailmansodan loppuvaiheissa, kun raaka-aine- ja ja energiavirrat ehtyivät tappion häämöttäessä sotilaallisten vetäytymisten myötä. 

Omavaraisuuteen liittyy velattomuus - siis riippumattomuus muista, ei tarvitse antaa pois hallinnastaan omia vakuuksia ja reaaliomaisuutta - se mikä on omaa, on sitä oikeasti, eikä esimerkiksi asunnon omistuskirja ole pankissa panttina. 

Valtio Saksassa on aina ollut jykevä, ja ellei sitä, niin sinne on pyritty. Kaikki alkoi kuuluisasta hyperinflaatiosta, joka loi käsittämättömän työttömyyden. Tuo lama nosti ristiriitaisen kansallissosialisti Adolf Hitlerin valtaan - demokraattisesti aina lähelle 50 prosenttia - sen jälkeenhän ei sitten demokratiaa "tarvittukaan". 

Hitler rahoitti jättiläismäiset työllisyysoperaatiot velalla! Saksa oli itsessään riittävän vahva ja rohkea kansallissosialismissaan luoda suuret valtioinvestoinnit - muun muassa moottoriteinä. 

Yllättäen Hitler loi uskoa, toivoa ja ylpeyttä saksalaisuudesta - tämä on tosiasia koko 1930-luvun, vaikka sitä ei julksiesti haluta myöntää. 

Armeijaakaan ei unohdettu - Saksan aseteollisuus oli veturi, jonka vahvuus säteili kaikkialle ja Hitlerhän osasi tilata aseita - btw. olisiko US presidentti Donald Trump kopioinut tuolta 1930-luvun Saksasta aseiden myynnin olevan pelastus yhteiskunnalle (US on maailman suurin asekauppias) 

Saksa myi aseita itselleen ja armeija vahvistui. Hitlerillä oli omat ennalta informoidut suunnitelmat. Noilla suunnitelmilla oli myös vaikutus talouden ja kansallistunteen nousuun. Ensin Saksasta piti tehdä vahva. 

Saksa pelkää inflaatiota. Vielä joillain on muistissa, kun leipä maksoi aamulla kottikärryllisen rahaa ja iltapäivällä jo kaksi kärryllistä. Hyperinflaatio oli osa yli länsimaailman ulottunutta lamojen aaltoa - US' ssa se synnytti myöhemmin New Dealin - työtä valtiolta. >2 

...

Saksa rakastaa ”mustaa nollaa”: Velan pelko on syvällä talousmahdin ajattelussa, ja tästä se johtuu

Ilkka Luoma 19.8. 17:53

2 - Saksa ei ole velkaa, sille ollaan velkaa. Saksalla olisi vahvat mahdollisuudet ottaa velkaa ja laittaa jälleen infrastruktuuri huippukuntoon sekä uudistaa koko energiatuottojärjestelmä - väliaikaisine ydinvoimaloineen. 

Tähän superrykäisyys Saksa tarvitsee yllättäen Venäjän ja Kiinan. Saksa on niin suuri tuotantokone, ettei EU sille riitä, eikä EU' n tule olla niin riippuvainen Saksasta. 

Niinpä Saksan on suunnattava katse uudelleen Euroopan suurimpaan väestö- ja energiavaltioon - Venäjään. Lisäksi Saksa tarvitsee Kiinan - yhdeksi markkina-alustakseen. Saksalla on erinomainen maine Kiinassa - osaaja, jonka laatutuotteet osataan myydä suuren luottamuksen vallitessa! 

Yllättäen Saksa yhdistelee jälleen - aiemman schröderiläisen aikakauden jälkeen eurooppalaista yhtenäisyyttä - syntyy jälleen suopea suhde Venäjään ja tämä on koko EU' lle tärkeää, sillä Saksa yhdessä Venäjän kanssa on eurooppalaisen rauhan takuumies*. 

Lisäksi Saksan tulevaisuus on taloudessakin Venäjällä - ja pikaisesti, ennen kuin Kiina omii Venäjän "taskuunsa" ... Saksalla voisi olla suuri rooli, kun Venäjä korjaa oman infrastruktuurin ja muutkin teolliset rakenteensa vastaamaan nykyisiä ympäristövaateita. Venäjän ei tulisi liiaksi kiinalaistua? Saksa tarvitsee lisäksi Venäjän mittaamattomat raaka-ainevarat, joissa Kiina on massiivisesti kiinni - jo nyt. 

Kaikki tämä tarvitsee velanottoa, ja se taas edellyttää tasapainoista ja rauhanomaista suhdetoimintaa koko Euroopan osalta.

Vastakkainasettelun päättötyö alkaakin Saksasta - näin loppuu idän ja lännen välinen keskinäisnokittelu. Kun taustat ovat kunnossa - Saksa ottaa velkaa, johon sillä on varaa! Varaa on niin paljon, että se edesauttaa koko Eurooppaa.

...

Helikopteriraha – ilmainen kansalaisraha

blogID 12100797
...


(Kansalaisten piiriin on levinnyt sana helikopteriraha *], eurokansalainen 0] on innostanut ilmaisesta todellisesta, mutta ilmeisen lyhytnäköisestä euromaiden yhteisistä eduista, joita ei tähän mennessä menestystarinoina ole paljoa esiintynyt – ehkä vain edullisina korkoina)
…
*] ~ http://www.arvopaperi.fi/blogiareena/elite/tarua-vai-totta-seuraavaksi-helikopterielvytys-6149219 -
*] ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/arvio-maailmalta-nama-2-asiaa-pitaa-tapahtua-ennen-kuin-rahahelikopterit-lahtevat-taivaalle-6535802 -
0] 338 miljoonaa eurokansalaista



[ … kansalainen Erkki mietiskelee mitä tekisi kun EKP – Euroopan Keskuspankki, haluaa nyt jakaa 250 euroa jokaiselle kansalaiselleen 1], sijoituettavaksi pörssiosakkeisiin – tässäpä nyt tulevalle kansankapitalistille pähkinä, kun tuo raha on pakko jakaa kahtena vuosieränä oman kotimaansa pörssiosakkeisiin, itse vapaasti valiten! …

… kansalainen Liisa miettii kuumeisesti, kun EKP jakoi myös helikopterirahaa toiset 250 euroa jaettavaksi oman kotikuntansa hyödyksi antamalla kansalaislainan kotikunnalleen - työllistämiseen ja koulutukseen, nyt sai valita ennalta ruksaten mihin työllisyys- ja koulutushankkeeseen Liisa sijoittaa tuon EKP' n lahjan – ilmaisen helikopterirahan! … ]


Noissapa onkin kansalaisille visainen pähkinä

Japanissa *] on mitä ilmeisimmin pohdittu myös tästä helikopterirahasta saatavia hyötyjä. Uutisointi kertoo, etä Japanin keskuspankki olisi jakamassa jenejä köyhille nuorille, heidän kulutukseensa – mitähän sitten ostaisivat? Mitä tuo ilmaisraha merkitsisi Japanin kansantaloudelle, kun sen käyttöä ei säädeltäisi millään tavoin?
…
*] Japanissa jaettaisiin rahaa? ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/helikopteriraha-tulee-japaniin-hallitus-aikoo-jakaa-lahjakortteja-nuorille-6535403 -


Pakko-osoite ilmaiselle helikopterirahalle

On vanha sanonta, ettei ”lahjahevosen suuhun ole katsominen”. Tässä ilmaisen rahan suurjaossa, ei voi katsoa suuhun, sillä sieltä paistaa pohjaton nielu, koska kansakunta imee monissa maissa paljon enemmän kuin antaa, tästä todisteena lisääntyvä velkaantuminen.

Nyt tosin ilmaisraha-annissa voisi olla toki ruksauskohta, jolla kansalainen voi lyhentää valtionsa velkaa 2] – onhan se myös kansalaisen velkaa – lopulta.


EKP jakaa nytkin ilmaisrahaa

Tänään euromaiden yhteiselin EKP painaa rahaa katteetta 3], niin sanottua printti- ja/tai bittirahaa jaettavaksi monimutkaisin tasekikkailuin valtioille ja kohta yrityksillekin – niin miksei myös kansalaisille, jollain systeemillä, josta olisi pidempiaikaista hyötyä euroyhteiskunnille. Pitäisi saada pitkän tarkasteluvälin hyötyä ja enusteellisuutta kansantalousjärjestelmiin.


Ilmaiseksi saatuun voidaan määrätä sääntöjä

Kansalaisdemokratia ei paljon meidän tämän hetken demokratiassamme anna mahdollisuuksia suoraan kansalaisvalintaan ja -vaikuttamiseen 4], vain esimerkiksi meillä neljän vuoden välein eduskuntavaalit 5]. Näin eduskuntavaaleilla demokratia on huolehdittu ja eduskunta päättääkin sitten 199 voimin mitä tehdään, EU' n tahdottamana ja valvomana.

Nyt välillisen demokratian sijasta tarjottaisiin kansalaisille suoraa mahdollisuutta vaikuttaa saatujen ilmaiseurojen jakoon – toivottavasti yhteisen edun ja hyödyn nimissä, saaden samalla mahdollisuuden ansaita osinkoja ja pientä korkoa.


Pörssipeli ja kansankapitalismi
[ pörssipelien autuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/porssipelien-autuus-ja-sopulimainen.html - ]

Mitä tapahtuu pörsseissä, kun kaikki kansalaiset tulevat ostamaan osakkeita – kukin 250 eurolla? Esimerkiksi Suomessa se merkitsisi ~ 5.400.000 x 250 € kahdelle vuodelle eli ensimmäisen vuoden osalta se merkitsee ylimääräistä noin 1.350 miljoonan euron ostopursketta ja seuraavana vuonna samaiset 1.350 miljoonaa euroa.

Näihin osakkeisiin määräytyisi myymättömyyssääntö puolelle osakkeista viideksi vuodeksi ja puolelle määrästä 10 vuotta – osingot vapautettaisiin verosta. Neljän lapsen perhe saisi sijoituspotikseen 1.000 euroa. Mitä tosiaan merkitsisi, jos tekisimme ”pakolla” ja ilmaisella helikopterirahalla kansalaisistamme pikkukapitalisteja – mikä olisi tuon toimenpiteen filosofinen ja asenteellinen merkitys meille aivan tavallisille ihmisille?


Kuntien ahdinko ja jatkuva rahan puute

Nyt kansalaiset tulisivat kuntiensa avuksi tuolla ylläolevalla helikopterirahalla – kukin 250 eurolla, se merkitsisi esimerkiksi 100.000 asukkaan kaupungille 250 miljoonaa euroa koulutukseen ja työllistämiseen. Saataisiinko näin turvattua työtä työttömille 125 miljoonalla eurolla? Entä koulutus kussakin kunnassa, kun tarjolle tulisi esimerkkimme kohteeseen 125 miljoonaa.

Toki tuo jakoprosentti voisi olla muutakin kuin 50/50 – jonka itse kunta tai kaupunki valtuustona saisi päättää, kuten ne työllisyys- ja koulutuskohteet, joihin sitten monivalintatehtävänä kansalainen saisi itse ruksaten päättää minne nuo vaikkapa tuolla samalla jaolla 125 miljoonaa euroa jaettaisiin.


Valtion velka 2]

Moni kansalainen kokee pörssipelin vieraaksi, jolloin hän voisi antaa tuon 250 euroa valtiolleen obligaatiolainana – kiinteällä korolla, laina-aika olisi 10-15 vuotta ja saatu korko kullekin tämän maksamien verojen suhteessa, siten, että vähiten tienaavat saisivat suuremman koron kuin enemmän tienaavat – näin samalla tasoitettaisiin huimiksi nousseita tuloeroja 6]. Obligaatiokorko olisi lisäksi verosta vapaa.

Kansalainen voisi ruksata helikopterirahasta suoraan valtiolle obligaationa tuon 250 euroa, pörssipelien sijasta, kun hän ei kuitenkaan saisi osakkeita heti myydä – vaan säädellyn ajan jälkeen.

Jälleen nelihenkinen perhe olisi näin antanut valtiolleen 1.000 euron lainan, jolloin esmerkiksi miljoona kansalaista vähentäisi valtiovelkaa 250 miljoonalla eurolla. Eipä tuo paljoa merkitsisi, onhan valtiomme velkaa jo liki 100 miljardia, siis satatuhatta miljoonaa.


Kolmas vaihtoehto voisikin olla sijoitus turvallisuuteen
[ Suomen kansa haluaa turvallisuutta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/mika-on-maanpuolustustahtosi.html - ]

Näin kansalainen voisi korvamerkitä saadusta EKP -ilmaisrahasta haluamallaan jaolla tuon 250 miljoonaa poliisille/ Suojeluskuntien uudelleen perustamiselle 7] tai armeijalle vaikkapa jakosuhteella 50/50 – Suojeluskunnille 125 euroa ja Suomen puolustusvoimille toiset 125 euroa per eurokansalainen.


Mikä merkitys tällä helikoperirahalla sitten olisikaan?

Oleellista tuon jaon osalta olisi se, että nyt kansalainen saisi suorademokratian nimissä jakaa rahaa omalle yhteiskunnalleen, tosin ohjatusti – ikäänkuin opastettuna. Ovathan lopulta kaikkien euromaiden ihmiset heitä, jotka lopulta kaikki 'viulut maksavat' ja nyt annettaisiinkin säädellysti jako-oikeus kansankanavalle.

Osaisivatko kansalaiset näin suoraan edesauttaa omien yhteiskuntiensa kehitystä? EKP joka tapauksessa, muutamien päättäessä jakaa tuota inflaatiota ruokkivaa ilmaisrahaa – rahan painaminen vastikkeetta synnyttää ostovoimaa lisäävän efektin eli saattaisi syntyä joidenkin tuotteiden osalta niukkuutta, joka aina nostaa hintoja eli näin myös kohottaa inflaatiota.

EKP haluaa inflaation olevan vajaa kaksi prosenttia. Tähän perustuu tuo jatkuva kasvuhokema, joka vihdoin voitaisiin korvata sanalla toimeliaisuus 8]. Siis kansalaistoimeliaisuutta, muun muassa työnä, josta olisi hyötyä niin tekijälle kuin teettäjälle.


Operaattori

Näiden EKP-helikopterirahojen jakokoordinaattoriksi ja menetelmäkehittäjäksi voitaisiin värvätä luontevasti Suomen Pankki, josta tulisi samalla kansalaisten luottamuspankki 9]– ilman liike- ja osuuspankkien kovaa tuottovaadetta.


Vastuukysymys

Nyt esitetyn kaltaisella säädellyn ilmaisrahan jaolla voisi syntyä vastuuajattelua suoran demokratia nimissä, jolloin vastuu myös yhteiskuntakehityksestä sälyttyisi itse kansalaisille itselleen – ohi valintademokratia eli välikäsimallin. Lähestyisivätkö näin ihmiset uutta käsitettä – suoran vaikuttamisen vastuullista ja pidemmän jänteen tasapaino-ajattelun mekanismia?


…
JK
Euromaissa on tänään kansalaisia 338 miljoonaa. Tämä tarkoittaisi helikopterirahan määräksi kokonaisuutena 338 miljoonaa x 500 euroa eli 169.000.000.000 euroa eli noin 170 miljardia euroa. Nyt voidaan tätä summaa projisoida EKP' n rahapoliittisiin siirtoihin ja Suomesta ”paenneen” Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mandaattiin jakaa rahaa näivettyviin EU- ja eurotalouksiin. Jatketaan jossittelua, jos jaetaankin kaikille eurokansalaisille 1.000 euroa – merkitsisi se yhteissummana noin 340 miljardia euroa.


Tekstin numeroidut lisäkohdat

0] Eurokansalaisten määrä ~ http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/index_fi.htm -
1] Euroalue ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroalue -
1] Euroalueen kehitys ~ https://www.ecb.europa.eu/euro/intro/html/map.fi.html -
2] Velkakello – 18.600 €/ suomalainen ja 101 miljardia valtion velkaa ~ http://velkakello.fi/ -
3] EKP painaa rahaa tyhjästä! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -
4] Kansalaisvaikuttamisen prototyyppi ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/43030-kansalaisten-aanestystulos-ei-toteudu-eduskunnan-omissa-aanestyksissa -
5] Kansalaisluottamus äänestyksissä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/aanestaja-antaa-luottamuksensa.html -
6] Tuloerot ja kuinka paljon ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html -
7] Perustetaan Suojeluskunnat! ~ https://www.facebook.com/groups/754975281237923/ -
8] Toimeliaisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -
8] Työ ja toimeliaisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/04/tyo-ja-toimeliaisuus-ratkaisevat.html -
9] Kansalaisen luottamuspankki ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html -


…
EXTRA
Hyperinflaatio ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio -



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


SENT

To: maria.lohela@eduskunta.fi
Cc: sanna.marin@eduskunta.fi ; laura.huhtasaari@eduskunta.fi ; li.andersson@eduskunta.fi ; susanna.koski@eduskunta.fi ; katri.kulmuni@eduskunta.fi

Sent: Saturday, March 26, 2016 2:50 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - Ilmaista katteetonta rahaa suoraan kansalaisille?


AL | US | PZ | BL | BLOG 72293
---26032016---

DOC: helikopteriraha_26032016.doc – OpenOffice Writer
1052 | 10234
…

Järeä hätäoivallus painaa bittirahaa velkaisille

[U] 7.9.2012 13:46 Ilkka Luoma 

• Raha
 - blogID 12100979

Uutisointi ulvoo EKP:n oivalluksesta ostaa rajattomasti ylivelkaantuneiden maiden joukkovelkakirjoja - kierre jonnekkin on nyt näin valmis. Onko tämä taloushistorian suurin pyramidihuijaus *].

*] Nyt pyramidin kärkikartio on terävä pää alhaalla - ja tuo kärki makaa tavallisen arkikansalaisen päällä

[ ... kadun mies katsoi hintalappua - "onpa lihanhinta noussut reippaasti,  ... ahaa, bensiinikin maksaa nyt paljon enemmän. Vuokrat ovat nousseet, palkkaa pitäisi saada lisää, että voisi ruokkia huomenna perheeseen syntyvät kaksoset. Pelko oli näin hiipunut arkikansalaisen mieliin - riittääkö ruoka, riittääkö lämmintä? Joudunko puolittamaan kulutukseni? ... ]

EKP on keksintöjen riemuliiteri. Nyt se vihdoin keksi tarkan normituksen ja valvonnan; perusteluna "loputtomalla rahanpainannalle" - samalla syntyy ote ylivelkaantuneisiin - saadaan ne ruotuun ja lujemmin keskitettyä Euro-EU-Eurooppa-akseliin, jonka pyörittäjä on Saksa, tuo voimavaihde ja -lataamo, jonka virran pitäisi riittää kaikille.

Rahaa riittää seteleinä,

(Rahaa voi olla loputtomasti, sen määrä voi kasvaa rajatta, mutta mitä sillä sitten saa, onkin aivan eri asia)

Metsät kasvavat hyvin muun muassa Suomessa, josta voidaan painaa paperille "massia ja kahisevaa" - tosin helpompaa on laskea pankkijärjestelmien verkostoihin bittirahaa. Tämä on oivalluksien isä ja keksintöjen äiti, joka nosti kauan sitten Saksan Weimarin tasavallassa postimerkin hinnan miljooniin. Tuolloin aamulla leipä maksoi kottikärryllisen kahisevaa, kun jo iltapäivällä tarvittiin kaksi kottikärryllistä - oli syntynyt nk. hyperinflaatio 1].

Nerokkuuden huippu!

Huippuidea oli kontrolli, normisto ja säännöt. EKP loi näin mahdollisuuden Brysselille; oli syntynyt peukaloruuvi, jos ette näin, niin sitten ... . EKP oivalsi rauhoitella inflaatiopelkoiset ilmoituksella, että massivisten bittirahavirtojen ja kahisevien liikapaljous padotaan myöhemmin - vetämällä heikentynyttä ostovoimaa takaisin setelisilppumoihin - bitirahaahan on helppo poistaa - tietokoneissa ondelete -näppäin.

Oivalluksien kestokasvu

Nyt EKP hakee takuita ja vastuunkantajia, ainakin paperille, jotta usko euroon ja euromaihin toimisi maapallon todellisissa voimamaissa. Nuo voimamaat ovat ne valtioit  joilla on vahva toimeliaisuus (Kiina, Intia, Barsilia ...) ja suuret luonnonrikkaudet yhtäkuin elämän edellytykset; ravintolähteet mukaanlukien (Venäjä, Kanada, Kiina, Argentiina, Australia, Afrikan maat [!] ... ).

Kestokasvusyndrooma syntyy siitä, että kasvuhypetystä vaativa EKP ei oivalla sitä, että tuo kasvuhokema syö eväät - jolloin syntyy niukkuus, ja sellainen niukkuus, joka koskee kohta kaikkia.

Lopulta vastuita ei tarvitse kantaa

Vastuuta ei ole, koska painettu raha luodaan tyhjästä - sen "katteena" on vain sitoumuspaperit, jotka voidaan myöhemmin eliminoida, kun ylivelkaantuneet nousevat itse aiheuttamastaan hädästä. Söivät itsensä yli omien kykyjensä - velaksi. Vastuut ovat todellisuudessa yhtä tyhjää kuin EKP:n ihmeraha. Nokkela temppu nyhjäistä tyhjästä. Mutta ihminen ei elä setelistä - ihminen elää ravinnosta, ja jonkun se täytyy kylvää, niittää ja valmistaa.

Syntyykö tämän rahankierrätyksen silmänkääntötempun lopputuloksena tuhkasta nouseva Fenix -lintu, Euroopan taivaalle?

1] Hyperinflaatio --- http://fi.wikipedia.org/wiki/Inflaatio#Hyperinflaatio   ---

Ilkka Luoma

PS.

Näin kunnallisvaalien lähestyessä; olisiko meidän arkisuomalaisten aidosti keskityttävä varjoon jääneisiin meidän omiin asioihimme - me elämme kunnissa ja kaupungeissa, joka päivä. Kreikka on mukavaa saunailtakaljapuhetta, mutta asuinympäristömme arkiongelmat ovat vastassa joka aamu - tosin myös ne onnen hetket, joista meidän pitäisi ammentaa se voima, että jaksaisimme painaa eteenpäin.

LOPUKSI

...

Oli kaivettava lähihistoriasta kirjoitus, jossa ihmeteltiin sitä, mistä se EKP taikoo ja ottaa nuo rahat, joilla se aikoi jo aiemminkin rahoittaa ylivelkaisia. Olemmeko kaikkien pyramidihuijauksien kohdussa - odottaen pelastusta tyhjästä ja taloushistorian suurimmasta "puhalluksesta"? ...

[2011]

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa   ---

Lähiradiossa talousviisaat keskustelivat torstaina 29. joulukuuta 2011  EKP:n myöntämästä massiivisesta pankkirahoituksesta - digitoimalla euromääräisiä bittejä pankkiverkkoon jaettavaksi paremmalla korolla eri taloushädän alaisille valtioille ---


"Yksinkertaisena ja neuvottomana kysymään vilpittömästi mistä tämä raha tulee? Vastaus talousviisailta oli:  ...

"Ei mistään, nuo numerot ovat digitaalisia binäärijonoja tietojärjestelmissä, joita jatkolainaamalla kehitetään tyhjästä mukavat korkotuotot pankeille ja samalla kun rahaa on yllinkyllin, putoaa Kreikankin lainojen korko alle seitsemän prosentin". 

Kun EKP antaa pankeille tämän "tyhjän rahan" yhden prosentin korolla, niin heikkolahjaisempikin poliitikko osaa nähdä, että mukava business pankeille ja lopulta ostovoimaa kuluttajille (äänestäjille), kun vielä Suomi ja muut "hyvin asiansa hoitaneet" euromaat takaavat nämä lainat!

Näin kulutuksen hillitön pyörä pyörii, kunnes ympäristö sanoo lopulta täysstopin ... kestokyky oli saavutettu ja evoluutio romahduksen kautta korjaa ihmistoiminteiset bittivirheet biosfäärikiertoon... (karsiminen uuden biokasvuksi).

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka 

LINK
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/ ... aisen.html

"Suomen Pankki huolehti kultakannasta, markoista ja rahan teknisestä riittävyydestä, kuin myös koroista - se oli ennen se. Nyt meillä on eurot ja Euroopan Keskuspankki määrää mistä tuulee, säätelee korkoja ja rahan määrää. Voisiko kotoinen Suomen Pankki olla kansalaisten luottamuspankki pitäen yllä puolueetonta kansantaloutta tukevaa informaatiota toppuutellen mm. yli-innostunutta velanottoamme?..."

...

Sent

Cc: timo.tyrvainen@aktia.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; mikko.pukkinen@ek.fi ; lauri.lyly@sak.fi ;lauri.ihalainen@tem.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ;erkki.tuomioja@formin.fi ; alexander.stubb@formin.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ;paavo.vayrynen@keskusta.fi ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; Sasi Kimmo ;ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ;presidentti@tpk.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; raimo.sailas@vm.fi ;erkki.liikanen@bof.fi

Sent: Friday, September 07, 2012 10:08 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - EKP laittoi pyramidihuijauksen väärinpäin! *]

...

Järeä hätäoivallus painaa bittirahaa verkkoihin

ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116344-jarea-hataoivallus-painaa-bittirahaa-velkaisille - [2012}

.