Näytetään tekstit, joissa on tunniste automatisointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste automatisointi. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, maaliskuuta 14, 2016

"Miljardi tekee halvemmalla kuin me"




***


"Miljardi tekee halvemmalla kuin me" -Wahlroos

Hallituspuheenjohtaja-ammattilainen Björn Wahlroos *] kertoi, että maailmassa on miljardi ihmistä, jotka haluavat tehdä työtä halvemmalla kuin me eu-eurooppalaiset. Nalle lohkaisi tiedetyn yleisesti tiedetyksi. Olemme jo pidempään tienneet, että olemme globaalissa työn uudelleenjaon taistelussa! 1]
Työ tekijäänsä kiittää – on vanha sattuva sanonta, kerrotaan jo yli-kiiminkiläisten näin kertoneen 1000 vuotta sitten. Eläinkunta tekee aina työtä tai lepää, tai sitten jatkaa sukua. Ravinnonetsintä on työtä, se on oikeastaan meidänkin ainoa todellinen työ, sillä se pitää hengissä.

Nyt me kikkailemme työllä, haemme paljon puhutusti lisäarvoa, kasvua ja helpotusta työn fyysisyyteen. Viimeisin hokema on automatisointi 2] ja robotisaatio 3]. Ihmiskunta kasvuihannoinnissaan on halunnut kasvaa – pihagrillit leikkimökin kokoisiksi ja citymaasturit kooltaan heinälatojen suuruisiksi.

Näyttö- ja vertailutaloutemme on suuruutta,
… nopeutta, hintavuutta ja harvinaisuutta. Meidän on jotenkin erottauduttava muista – ja tämä vertaileminen ja näyttäminen alkaa jo kuulemme leikki-ikäisistä, kun omia leluja viedään näytille hoitopaikkaan – näin kilpavarustelu alkaa jo lapsuudesta, näinkö evoluutio on asian määrittänyt?.

Nyt eurooppalainen työ kilpailutilanteessa –
kaukoitä jyllää, ja hekin haluavat kasvukiihdytyksellä vertailemaan saannoksiaan meihin ja lännenmiehiin 4]. Kauhulla odotamme hetkeä, kun kiinalaiset ja intialaiset kuluttavat saman minkä me – per capita. Miten maapallon biosfäärin tällöin käy, kun 2,6 miljardia ihmistä syö 125 kiloa lihaa per capita per vuosi, kuten yhdysvaltalaiset tänä vuonna tekevät.

Me osoittelemme kasvuhokemien raoista, että kauko-itä ja Kiina saastuttavat pallomme –
… no, kysytäänpä asia rehellisesti: ”Kuinka paljon lännenmiehet saastuttivat viimeisen 150 vuoden aikana per capita jaettuna ja kuinka paljon vaikkapa kiinalaiset?” Tulos on hätkähdyttävä! Amerikkalaiset ovat jo heränneet 5], entä me eurooppalaiset ja suomalaiset?

Työ on ainoa huume, jonka evoluutio hyväksyy,
sillä se tähtää ravinnon saantoon, jotta lisääntyminen on mahdollista. Meillä lännessä ja jo muallakin työllä saadaan liikaa, siis liikaa kaikkea sellaista, mitä ei tarvita elon ja suvunjatkamisen toteuttamiseksi.
Me siis syömme liikaa, kulutamme liikaa ja käytämme biosfäärillisen elonluojan varantoja kiihtyvästi, siten, että vuotuinen biokasvu on käytetty jo noin syyskuun kuluessa – syömme ja kulutamme siis jo sellaista mikä ei enää vuosittain täyteen mittaan kasva! Sitä paitsi saamme liikaa keskimäärin liian vähllä työllä – saamme siis vastikkeetonta ostovoimaa. Itätoveri ei näe vielä kulutusvoimastamme untakaan – puhumattakaan afrikkalaisista.

Automaatio poisti paljon liukuhihnoina ihmiskäden työtä
Maatalousyhteisöllisyys 6] tuotti paljon joutoväkeä tiivistyviin kasvukeskuksiin – maalta saatiin maitoa ja puuroa, siis sitä ylijäämää, mitä maatalous tuotti, varsinkin, kun menetelmät ja välineet kehittyivät. Metsästäjä haki vain omansa, korkeintaan jälkelaisilleen ja sitäkin vain sen verran, että vieroitus omaan elämään saatiin säällisesti ja riittävällä kasvatuksella toteutettua.

Nyt robotisaatio poistaa loputkin ihmiskäden työt,
paljonko jää nyt joutoväkeä oleilemaan 7] ja kuluttamaan. Kenelle ja mille maksetaan palkkaa – roboteilleko, vai niiden omistajille – vai painaako setelikoneet ostovoimaa kuluttajille, jotta kulutus robottien tuotannosta saadaan liikkeelle. Mitä me kulutamme ja kuinka paljon – mikä on oikea määrä ja riittävyys?

Miksi pitää kasvaa?
Miksi talouden pitää kohota, voittojen lisääntyä ja palkkojenkin suureta? No, että voisimme ostaa enemmän asuinneliöitä, lisää neliöitä talvilämpimästi kesähuvilalle. Tarvitsemme toisen auton, pari venettä – ulkomaanmatkoja useammin ja vapaa-aikaa lisää, että voimme nautiia aikaansaannoksista, jotka on ”syöty” muualta, sellaisesta, joka paljolti ylläpitää biosfäärillistä elämää monikirjona, jonka evoluutio 8] määritti jo miljoonia vuosia sitten.

Milloin tämä kulutushokema päättyy?
Milloin tajuamme, ettei palkkaa ja ostovoimaa voi loputtomasti lisätä. Huomaammeko ympäristömme biodiversiteetin rasittuneen, ollen ehkä lähempänä romahdusta kuin arvaammekaan.
Mikä olisi ollut ihmiskunnan kokonaiselopainon vaatima todellinen elämää ylläpitävä muun yhteisen biomassan kulutuskerroin omaan populaatiopainoomme nähden?

Tuo edellä oleva kysymys on kaiken ydin –
… ja tätä asiakokonaisuutta tiede ei ole ennakoinut 0] eikä tutkinut, sen sijaan olemme etsineet kiihkeästieksoplaneetoja 9], aivan kuin alitajunnassa hakisimme pakopaikkaa turvaksemme, kun oma pallomme on kulutettu loppuun!

VIITTEET
*] Nalle takoo Sampoa – Nordea tähtäimessä! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/nalle-takoo-sampoa-tukholmassa-nordea.html -
2] Automatisoimmeko itsemme työttömiksi? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=864326 -
6] Maaseudun nuoret – mitä teemme ylihuomenna? ~http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1002372 -
0] Tähän kohtioon valmistelemme omaa artikkelia, jossa huomioidaan ennakkoluulottomasti sellaisia elämänantajia, jotka ovat itsestäänselvyyksiä – kulutushokijoille, mutta ei avautuneita parametrejä siitä, miksi me elämme, mitä me surutta käytämme ja minkä me luulemme olevan kestävää kehitystä,ympäristöystävällistä ja luontoa säästävää!

EXTRA
Hinnoitteliko paperimies itsensä työttömäksi? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=928536 -
Gaia kuumenee – jäähdytelläänkö kulutustamme? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 -

Ilkka Luoma


SENT

Sent: Thursday, May 08, 2014 2:37 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - "Miljardi ihmistä tekee halvemmalla kuin me euro-eurooppalaiset" -Björn Wahlroos
...

"Miljardi ihmistä tekee työmme halvemmalla" -Björn Wahlroos
(Värikäs suurpääomapersoona Björn "Nalle" Wahlroos nuoruusvuosien proletariaatin diktaturistina esittää työmme täällä EU-Euroopassa liian arvokkaaksi, tarkoittanee, että meillä on ansaitsematonta ostovoimaa, jolla nostatamme kasvuhokemakulttuuria - lopulta työttömien armeijoina, robotisaation ja kaukoitätoverin hoitaessa hommamme?)

AL US Vf IL BL - BLOG 35571
---08052014---

doc.: miljardi_ihmista_08052014.doc – OpenOffice Writer
707 | 6877



.

maanantaina, tammikuuta 14, 2013

Viruksien ja robottien sodat


Kartta ~ https://www.tivi.fi/uutiset/historian-pahimmat-virukset-huvia-rahaa-sotaa/7b0869e5-ce88-3802-8d85-cd801a8628d1 - [lisätty 23032020 - tällä kertaa kyse tietojärjestelmäviruksista ... ]

*


Sodan jälkeen aina sanotaan: ”ei enää koskaan!”. sota on meissä ja me vaadimme paineenpurkua – aika-ajoin. Sota lieventää rauhatonta mieltä. Ihminen on myös mahtipontinen ja haluaa näyttää voimaansa; olemmehan reviiripuolustajia. Tappaminen on jatkuvaa – koko biosfääri on täynnä tappamista – yleensä ravinnoksi. Me tapamme myös saavuttaaksemme mitaleja ja arvostusta.

Sotaan valmistautuminen vie maailmassa eniten rahaa; nälänhädät, sosiaaliturvat ja opettaminen elämään ihmisiksi ovat pientä sen rinnalla, kun tähtilippu *] hulmuaa maailman merillä näyttämässä valtiokuntoaan. Sota on miehuullista näyttöä kyvystä ja voimasta – sekä olettamusta reiluudesta, uskollisuudesta ja kunniantunnosta.

*] Internetin isä ja aseiden superkehittelijä – USA:n DARPA


Sota voidaan siirtää automatiikalle

Sotiminen voidaan siirtää robotiikalle ja verkkoihin. Uudet ”aseet” kulkevatkin pitkin yhteyksiä – sinunkin koneellesi; bittiä ei lopulta estä mikään muu kuin täyspoiskytkeytyminen maailmanverkoista ja tämähän ei luonnistu, koska talouskone vaatii reaaliaikaa, koska kasvu nousee nopeudesta. Paluu kirjekyyhkyihin alentaa talouden heti 1/100 osaan nykyisestä.


Amerikkalaiset ja Israel lentävät kauko-ohjatuilla lennokeilla –

miehittämättöminä tuhoamaan vihollisen oletettuja sotilaallisia kohteita – osuen usein siviileihin, jotka ovat suurin kärsijäryhmä nykysodissa ja konflikteissa. Voisimmeko siviilejä säästääksemme automatisoida tämän meidän pakonomaisen väkivallan käytön ja näytön robotiikoihin – antaa ”ramborobottien” taistella – myydään vaikka lippuja katsomoon ...


Viruksien sota

Maailma on väkivaltamme lisäksi täynnä viruksia, niin luontoevoluution kuin ihmissuunnittelun tuloksena. Saamme virukset niskaamme – joka tapauksessa. Luontovirus 1] sattaa olla vähentäjä ja bittivirus lamaannuttaja.

1] Virukset kilpajuoksevat kuten me ihmisetkin

1] Ihminen ohjaa populaationsa muidenkustannuksella


Viruksien sotaa käymme jo jokaisessa sairaalassa ja bittien sotaa jokaisessa virustorjuntaohjelmassa – lopulta on täysin samasta asiasta kysymys; on tarkoitus ohjatusti lamaannuttaa ja luoda otollisuutta ”omille suunnitelmille” – evoluutioviruksien suunnitelmia me emme toistaiseksi tunne – niiden ohjelmalauseet ovat meille liian monimutkaiset, emmekä tiedä mikä niitä ohjaa ja mistä.


...
[2005]

Uuutisointi toi esille Etelä-Korean suunnittelevan taistelurobotteja tulevaisuuden armeijoiksi. USA lensi jo Bosnian sodassa joy-stick ohjattuna kauko-ohjauslentokoneita suorittamaan elävien ihmisten ja varustusten vakoiluoperaatioita.

Sotaa käydään myös virusrintamalla, jossa yhteiskunta säätää kovenevia lakeja virustehtailijoiden pään menoksi. Sotako on siirtymässä tieteisfantasioiden tasolle ihmisten katsomoista ja sohvilta seuratessa kuinka juuri meidän robotit pärjäävät.



Ihminen on kisailija,

ihminen fanaattisuudessaan, jopa jalkapallossa hävittyään, on valmis julistamaan sodan (Honduras-Nigaragua). Ihminen on tottunut käymään eloonjäämiskamppailua historiassa. Nyky demokratiassa elojäämiskamppailu on turvayhteiskunta sekä vahva tunnetiloja nostava armeija. Viime vuosisadan sodat olivat maailmanhistorian pahimmat ja uhreja syntyi ennätysmäärät.

Mikäli ihminen nokkeluudessaan siirtää sodat peliohjaimiin ja kuvaruutuihin sohvalta seurattaviksi, on uhriluku lähinnä henkinen ja noloutta aikaansaava. Jatkojalostettuna ei sitten tarvita enään robottejakaan, vaan koko sotatouhuilu siirretään virtuaaliseksi. Lopulta "uppoamme" sinne itsekkin, kuten Matrix-operoi elokuvassaan. Ihmiskunta on sotinut fyysisesti aina, ja aina sodan päätyttyä on sanonut: "ei enään ikinä".

Onko muistissamme vikaa vai onko meihin ohjelmoitu itsetuhovietti kiihdyttämään evoluutiota?



Agressio nousee aina puolustuksesta
[ ... sodat ovat lopulta aina reviiritaisteluja – ja ne alkavat viattomina talouspyrkimyksinä ... ]

[ ... sodat syntyvät myös epäluulosta ja viekkaudesta harhauttaa toista – saavuttaakseen määriteltyä hyötyä ... ]


Hyökkäys on vain yksi puolustuksen ennakoiva muoto. Jokainen on virallisesti rauhanhaluinen, mutta riittävästi ärsytettynä päälle käyvä, kuitenkin puolustaen omaa kantaansa ja syyttäen toisen olevan aiheuttaja. Missä se todellinen aloitus sitten on? Onko sota äärimmäisenä konfliktina aina onnettomien yhteensattumien summa, jossa päällimmäisenä olikin oma pelko joutua uhriksi ja hyökkäyksen kohteeksi?


Robotit ovatkin hyvä menetelmä harjoitella näitä onnettomia yhteensattumia,

mutta voidaanko robottikahinoiden päätteeksi kuitenkin todeta: "ei enään ikinä"? Tuskin näin käy, koska fyysisesti se meidän joko syystä tai syyttä aiheutunut adrenaliinilasti ei päässyt purkautumaan. Kiukku on purettava, ja siihen ei ehkä sittenkään riitä robottitappelut, etäohjattuina.

Onko meidät tuomittu ikuiseen ottelijan rooliin saamaan voitto tai tappio ryhmänä tai yksilönä? Käännätkö poskesi, kun siihen kopsahtaa nyrkki?

Mikä maa maailmassa vie eniten aseita muille valtioille ja ryhmille ja mikä maa on eniten tappanut vieraan valtion siviilejä viimeisten 100 vuoden aikana? Vastaus on helppo – jätän sen kuitenkin vastaamatta, koska kaikki sen tietävät.


Rauha sieluillemme – edes henkemme annettuamme



Ilkka Luoma





...
Kuvakokoelma Tieteen päiviltä 2013 [Tieteenpäivät] – Verinen 1900 –luku – yleisöluennot 10. tammikuuta 2013. ( jaetaan myöhemmin)