Hallituspuheenjohtaja-ammattilainen Björn Wahlroos *] kertoi, että maailmassa on miljardi ihmistä, jotka haluavat tehdä työtä halvemmalla kuin me eu-eurooppalaiset. Nalle lohkaisi tiedetyn yleisesti tiedetyksi. Olemme jo pidempään tienneet, että olemme globaalissa työn uudelleenjaon taistelussa! 1]
Työ tekijäänsä kiittää – on vanha sattuva sanonta, kerrotaan jo yli-kiiminkiläisten näin kertoneen 1000 vuotta sitten. Eläinkunta tekee aina työtä tai lepää, tai sitten jatkaa sukua. Ravinnonetsintä on työtä, se on oikeastaan meidänkin ainoa todellinen työ, sillä se pitää hengissä.
Nyt me kikkailemme työllä, haemme paljon puhutusti lisäarvoa, kasvua ja helpotusta työn fyysisyyteen. Viimeisin hokema on automatisointi 2] ja robotisaatio 3]. Ihmiskunta kasvuihannoinnissaan on halunnut kasvaa – pihagrillit leikkimökin kokoisiksi ja citymaasturit kooltaan heinälatojen suuruisiksi.
Näyttö- ja vertailutaloutemme on suuruutta,
… nopeutta, hintavuutta ja harvinaisuutta. Meidän on jotenkin erottauduttava muista – ja tämä vertaileminen ja näyttäminen alkaa jo kuulemme leikki-ikäisistä, kun omia leluja viedään näytille hoitopaikkaan – näin kilpavarustelu alkaa jo lapsuudesta, näinkö evoluutio on asian määrittänyt?.
Nyt eurooppalainen työ kilpailutilanteessa –
kaukoitä jyllää, ja hekin haluavat kasvukiihdytyksellä vertailemaan saannoksiaan meihin ja lännenmiehiin 4]. Kauhulla odotamme hetkeä, kun kiinalaiset ja intialaiset kuluttavat saman minkä me – per capita. Miten maapallon biosfäärin tällöin käy, kun 2,6 miljardia ihmistä syö 125 kiloa lihaa per capita per vuosi, kuten yhdysvaltalaiset tänä vuonna tekevät.
Me osoittelemme kasvuhokemien raoista, että kauko-itä ja Kiina saastuttavat pallomme –
… no, kysytäänpä asia rehellisesti: ”Kuinka paljon lännenmiehet saastuttivat viimeisen 150 vuoden aikana per capita jaettuna ja kuinka paljon vaikkapa kiinalaiset?” Tulos on hätkähdyttävä! Amerikkalaiset ovat jo heränneet 5], entä me eurooppalaiset ja suomalaiset?
Työ on ainoa huume, jonka evoluutio hyväksyy,
sillä se tähtää ravinnon saantoon, jotta lisääntyminen on mahdollista. Meillä lännessä ja jo muallakin työllä saadaan liikaa, siis liikaa kaikkea sellaista, mitä ei tarvita elon ja suvunjatkamisen toteuttamiseksi.
Me siis
syömme liikaa, kulutamme liikaa ja käytämme biosfäärillisen elonluojan varantoja kiihtyvästi, siten, että vuotuinen biokasvu on käytetty jo noin syyskuun kuluessa – syömme ja kulutamme siis jo sellaista mikä ei enää vuosittain täyteen mittaan kasva! Sitä paitsi saamme liikaa keskimäärin liian vähllä työllä – saamme siis vastikkeetonta ostovoimaa. Itätoveri ei näe vielä kulutusvoimastamme untakaan – puhumattakaan afrikkalaisista.
Automaatio poisti paljon liukuhihnoina ihmiskäden työtä
Maatalousyhteisöllisyys 6] tuotti paljon joutoväkeä tiivistyviin kasvukeskuksiin – maalta saatiin maitoa ja puuroa, siis sitä ylijäämää, mitä maatalous tuotti, varsinkin, kun menetelmät ja välineet kehittyivät. Metsästäjä haki vain omansa, korkeintaan jälkelaisilleen ja sitäkin vain sen verran, että vieroitus omaan elämään saatiin säällisesti ja riittävällä kasvatuksella toteutettua.
Nyt robotisaatio poistaa loputkin ihmiskäden työt,
paljonko jää nyt joutoväkeä oleilemaan 7] ja kuluttamaan. Kenelle ja mille maksetaan palkkaa – roboteilleko, vai niiden omistajille – vai painaako setelikoneet ostovoimaa kuluttajille, jotta kulutus robottien tuotannosta saadaan liikkeelle. Mitä me kulutamme ja kuinka paljon – mikä on oikea määrä ja riittävyys?
Miksi pitää kasvaa?
Miksi talouden pitää kohota, voittojen lisääntyä ja palkkojenkin suureta? No, että voisimme ostaa enemmän asuinneliöitä, lisää neliöitä talvilämpimästi kesähuvilalle. Tarvitsemme toisen auton, pari venettä – ulkomaanmatkoja useammin ja vapaa-aikaa lisää, että voimme nautiia aikaansaannoksista, jotka on ”syöty” muualta, sellaisesta, joka paljolti ylläpitää biosfäärillistä elämää monikirjona, jonka evoluutio 8] määritti jo miljoonia vuosia sitten.
Milloin tämä kulutushokema päättyy?
Milloin tajuamme, ettei palkkaa ja ostovoimaa voi loputtomasti lisätä. Huomaammeko ympäristömme biodiversiteetin rasittuneen, ollen ehkä lähempänä romahdusta kuin arvaammekaan.
Mikä olisi ollut ihmiskunnan kokonaiselopainon vaatima todellinen elämää ylläpitävä muun yhteisen biomassan kulutuskerroin omaan populaatiopainoomme nähden?
Tuo edellä oleva kysymys on kaiken ydin –
… ja tätä asiakokonaisuutta tiede ei ole ennakoinut 0] eikä tutkinut, sen sijaan olemme etsineet kiihkeästieksoplaneetoja 9], aivan kuin alitajunnassa hakisimme pakopaikkaa turvaksemme, kun oma pallomme on kulutettu loppuun!
VIITTEET
0] Tähän kohtioon valmistelemme omaa artikkelia, jossa huomioidaan ennakkoluulottomasti sellaisia elämänantajia, jotka ovat itsestäänselvyyksiä – kulutushokijoille, mutta ei avautuneita parametrejä siitä, miksi me elämme, mitä me surutta käytämme ja minkä me luulemme olevan kestävää kehitystä,
ympäristöystävällistä ja luontoa säästävää!
EXTRA
Ilkka Luoma
SENT
Sent: Thursday, May 08, 2014 2:37 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - "Miljardi ihmistä tekee halvemmalla kuin me euro-eurooppalaiset" -Björn Wahlroos
...
"Miljardi ihmistä tekee työmme halvemmalla" -Björn Wahlroos
(Värikäs suurpääomapersoona Björn "Nalle" Wahlroos nuoruusvuosien proletariaatin diktaturistina esittää työmme täällä EU-Euroopassa liian arvokkaaksi, tarkoittanee, että meillä on ansaitsematonta ostovoimaa, jolla nostatamme kasvuhokemakulttuuria - lopulta työttömien armeijoina, robotisaation ja kaukoitätoverin hoitaessa hommamme?)
AL US Vf IL BL - BLOG 35571
---08052014---
doc.: miljardi_ihmista_08052014.doc – OpenOffice Writer
707 | 6877
.
