(Pariisin Charlie
Hebdo satiirilehden pilapiirtäjien Islamin vastainen huumoririenaus
katkaisi lopullisesti kynän muutamilta piirtäjiltä |1 – tekona
väärä, mutta mitkä tekijät johtivat sananvapaustaistelijoiden murhaan? Entä
olemmeko oppineet nyt mitään, kun terroriteosta on kulunut jo jonkin aikaa?)
[ … läntisen maailman demokratiahoennan eräs lempilaji on sananvapaus 2]. Meillä saa
irvailla, heitellä huumoria, loukata toista ”vitsi-vitsi” -periaatteella, jopa
rienata (kunhan et lyö herkkää kunnianloukkausta!) – on kuulemma myös tarpeellista,
että saadaan arvostella toisten vakaata uskoa ja jopa asettaa se
kyseenalaiseksi … ]
Lännenmiehen huumori ei ole huumoria suurimmassa
osassa maapalloa. Huumori kuin ’vitsi -vitsi’ ovat erilaisia, eri kulttuureissa.
Idän huumori ei ole välttämättä huumoria meille, varsinkin kun talouden
näkökulmasta olemme jäämässä jopa alakynteen 3].
Meidän mielestä taas sananvapaus
siivittää kaltaisemme yhteiskuntakulttuurin levittämisoikeuden kaikkialle –
kukin puolustaa, jopa hyökkäävästi kulttuuriaan 4]. Samoin me katsomme, että kehityksen
alkutaipaleella oleva ihmisen tasa-arvoinen huomiointi eli paljon puhuttu demokratia 5]
kuuluu kaikille. Ajamme demokratian kyljessä sananvapautta kaikkien suuhun –
ylivertaisena de facto´na.
Tasa-arvoon pyrkimys kulkee käsi kädessä
sananvapauden kanssa
Ennen sanavapauden analysointia ja
projisointia eri kulttuureihin olisi ratkaistava ikuinen kysymys
tasa-arvoisesta 6] kohtelusta, jossa huomioidaan meidän
erilaisuus, niin historiasta, tavoista, oikeudesta uskoon kuin kulttuureista johtuen.
Kuinka pitkälle mahdoton puheessa
tavoittelemamme täystasa-arvo on vietävissä eliökuntaan, jossa jokaiselle
pitäisi olla lajinsa ja yksilönsä mukainen kolo 7] – niin kokona kuin elämän mahdollistajana.
Tuon ’kolon kokoon’ liittyy kiinteästi lännenmiehen tarve puuttua kaikkien
asioihin 8]
– sisäisiinkin. Miksi?
Sananvapaus on myös hienotunteisuutta toistaan
– erilaista kohtaan
Me emme synny tänne kaikki samoihin
olosuhteisiin. Toiset saavat puurokauhan käteensä, toiset kultalusikan –
eräille jää käteen tyhjä kuppi, joillekin se on valmiiksi verinen ja kolmas
joutuu heti luovuttamaan – ihmisen itsensä aiheuttama ympäristötuho kuin ase ja
väkivalta vievät hengen.
Sananvapaus ei ole jahtaamista – eikä
sanallinen itseisarvo
Sananvapaus liittyy voimakkaasti
tasa-arvoon kokea kaltaisensa elämäntavan yleinen hyväksyntä, kokematta
ajojahtia, käännytystä tai jopa väkivaltaa erilaisuuttaan kohtaan. Erilaisuus
ei voi, eikä saa aiheuttaa tahallista toisen elämän vaikeuttamista – on vain
luonnon laki 9],
joka säätelee sopeutuvuutta, lähtökohdiltaan.
Ihmisen oma sopeumavaade on monien
kriisien ja konfliktien alkulähde, koska vahvempi kokee oikeuden ja heikompi
jää odottamaan kostoa tai alistuu kohtaloonsa. Alistaako tänään jokin ryhmä
toistaan – alistaa, sen me näemme joka päivä.
Alistus lähti käyntiin kun ”Aatamin vierelle
ilmaantui Eeva” – toisinko päin?
Ihmisellä on kilpailuvietti, on voittamisen tahto, sodatkin
seuraavat toisiaan, vaikka aina päätteeksi sanomme: ”Ei enää koskaan!” 0].
Epärehtiin kilpailuun liittyy kateuden jälkeen epärehellisyys ja sen myötä
paljon puhuttu näyttämisen ja vertailun 11] ylikorostunut tarve osoittaa voimaansa.
Sananvapautta käytetään myös lyömäaseena – siksi manipuloivaa usein tämä
”sananvapaus” on.
Löytöretket johtivat alistamiseen
Läntinen maailmanihme osaltaan ammensi
omalla oveluudellaan ja ahneudella varannot, joilla kasvatettiin maallinen
vauraus, joka sumensi lasit näkemään suurinta osaa maapalloa. Nyt sananvapauden
puolestapuhujat Euroopasta ja Yhdysvalloista osoittavat sormella, näkemättä
omaan kotipesään.
Sananvapauden hokemaan haluamme kätkeä
epämieluisat tietämämme totuudet. Sananvapauden säilässä ei aina puhu alistettu
vähemmistö, tai jos puhuukin – niin se laatikoidaan merkityksettömyyteen.
Kohdistetut ympäristöongelmat ovat osa
sananvapauden hedelmää,
jossa vapaasti on todettu kehitys- ja
kehittyneiden maiden jatkuvasti kasvava ihmispopulaatio ja tämän kulutuksen
syövän yhteiseväät maapallostamme. Emme uskalla edes tehdä tilastoa mikä on
kulutuskäyttäytyminen maittain per viimeiset 200 vuotta – ja vieläpä henkeä
kohden.
Löytöretkeilijän perintöaines
sananvapaudessaan unohtaa viimeisen 200 vuoden ympäristökäytön!
Sananvapaus on suhteellista ja
ohjatusti suunnattua. Tosin nyt on oireellisesti havaittavissa ympäristötuhon
tunnusteellisuutta myös suurimmilta kokonaisaiheuttajilta. USA maailman
suurimpana energiankäyttäjänä varsinkin kumulatiivisesti viimeiseltä 100
vuodelta tunnustaa asemansa ympäristötuhovaikuttajana 12].
Kiinalaiset haastavat amerikkalaisia ympäristötalkoisiin.
Millaista sananvapautta me nautimme?
Meillä on kehittyvä kansalaismedia 13],
joka tosin vasta harjoittelee ja luo mediallista omaa kehityskaartaan. Meillä
on kilpailutilanteessa oleva numerolehtimäinen lööpitysmedia, joka kirkuu omaa suuntaansa
– kääntäen selkänsä sellaiseen suuntaan, joka on uhka lännenmiehen hegemonialle
14].
Meillä on myös media, joka taistelee tätä
yksipuolisuutta kohtaan –
Esimerkiksi sopii hyvin Ukraina, joka
on täyden informaatiosodan vaikutuksen alla 15], jopa niin, että puolipuolueettomat ulkopolitiikan tutkimusinstituutit 16]
ovat osin sulkeneet itäisen silmänsä. Sananvapaus on niin täydellistä, että se
unohti vastakkaiset näkökulmat – leimaten ne propagandaksi. Ja nimenomaan tämä
on saanut liikkeelle ”vastamedian” – esimerkiksi kansalaisliikkeinä.
Onko sananvapaus kuollut kirjain ja sana?
Onko se hokema, joka ei toteudu edes
sylttytehtaallansa – esimerkiksi suuntautuneesta sananvapaudesta käy
amerikkalaisten julkituotu todistelu YK-yleiskokoukselle nuoremman USA:n
silloisen presidentti George W. Bushin
hakiessa taistelu- ja sotimislupaa Irakiin. Myöhemmin todistelu todettiin
vääräksi, jopa valheeksi. Amerikkalainen virallinen hallinto ei koskaan
sananvapaudessaan ole asiaa tunnustanut.
…
[ … paras sananvapaus on hienotunteisuus ja ymmärrys toisen erilaisuutta
kohtaan – tähän kohdistumatta kummaltakaan tai miltään puolelta mitään uhkaa,
uhkausta, väkivaltaa tai toteutettua väkivaltaa … ]
Sananvapauden paras kaveri
Voisimme sanoa, että sananvapauden
paras kaveri on vuosimiljoonainen luonnosta itsestään kehittynyt
reviiripuolustus 17], joka antaa tilaa kunnioittaa kunkin
ominaisuuksia ja tapoja perusajatuksella – ”vieraalla
maalla isännän kohteliaiden tapojen mukaisesti” monet arkikansalaiset
pukevat tämän muotoon – ”maassa maan
tavalla tai maasta ulos” – sanailtuna vapaasti.
Onko niin, että äänekkäin, peittoavin
ja voimakkain sanan vapaustaistelija saa puheensa eniten kuuluville – tässäkö
sananvapauden lopullinen kaava?
PS.
Kuinka paljon kateus johdattelee sananvapauden
hokemaa? 18] – yllättävää, mutta kannustaa radikaaliinkin
tutkintaan ja pohdintaan sananvapauden matosta, jonka alle on helppo lakaista elämää suurempia asioita.
…
VIITTEET
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
--- 18012015---
--- 15012017---
doc.: sananvapauden_ikuisuus_18012015 – Microsoft Word Starter
doc.: sananvapauden_ikuisuus_15012017 – Microsoft Word
Starter
990
