Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
Mittakaava on suhteellista. Matka elektronin kuoren laidalta toiselle on hyvin lyhyt - silti valolla menee tuohon matkaan mitattava aika! Emme voi mittakaavoina oikein ymmärtää sitäkään, että Andromedan galaksi on niin kaukana, että näemme siitä vain kuvan - miljoonien vuosien takaa - ehkä sitä ei ole enää olemassakaan - vaan supermassiivinen musta-aukko on sen jo nielaissut ja tuon massatapahtuman gravitaatioaallot ovat matkalle meille ---
Mittakaava - pieni tai suuri, ei oikeastaan mitään väliä. Ajatellaan kaiken elollisuuden ohjelmistokoneistoa, eräänlaista tietokonetta - evoluutiota. Emme ymmärrä sen hyppykäskyjä, emme ehtolauseita emmekä edes sensorointia, jonka pohjalta se tekee hallittua ja sopeuttavaa muutosprosessia, joko sykleinä tai jatkuvasti.
Puhutaan niin vähäisestä pienuudesta, että sen ymmärtämiseen ei meidän suurikaan äly ainakaan toistaiseksi riitä. Emme tiedä edes sitäkään missä elon- ja/tai elottomuuden kerroksessa evoluutio työskentelee!
Mikropiirit pienevät, kapasiteetit kasvavat ja kellotajuudet nopeutuvat - puhuttiin Mooren laista. Evoluution Mooren laista emme ymmärrä mitään, sillä evoluutio on staattinen ohjelmisto, joka osaa pyörittää ehkä maailman yksinkertaisista looppia - kierrettä, joka toistaa jotain mystistä kaskyjonoa.
Evoluutio on kuin tietokone, ja sen mittakaava on meille käsittämätön. Se voi olla niin pieni, että tuo valon kulkuaika elektronin ohi on iäisyys. Emme tiedä missä kolossa tuo kaiken tietokone - evoluutio oikeastaan asuu. Se vain on ja sen me huomaamme sukupolvesta toiseen. Mikä tai kuka laati evoluution ohjelmistorakenteen, kuka tai mikä toimi systeemisuunnittelijana - emme tiedä kumpaakaan. Se vain on.
Entä aikojen alku, jolloin ei ollut kokoa, aikaa eikä tilaa - siis ei mittakaavaakaan. Onko evoluutio perua jo tuolta, ja tarkoittaako se sitä, että evoluutio - tietokone onkin olematon ja mittakaavaton - sen toimet vain ilmestyvät. Pienuus on näin saavuttanut huippunsa!
Mittakaava - pieni tai suuri, ei oikeastaan mitään väliä. Ajatellaan kaiken elollisuuden ohjelmistokoneistoa, eräänlaista tietokonetta - evoluutiota. Emme ymmärrä sen hyppykäskyjä, emme ehtolauseita emmekä edes sensorointia, jonka pohjalta se tekee hallittua ja sopeuttavaa muutosprosessia, joko sykleinä tai jatkuvasti.
Puhutaan niin vähäisestä pienuudesta, että sen ymmärtämiseen ei meidän suurikaan äly ainakaan toistaiseksi riitä. Emme tiedä edes sitäkään missä elon- ja/tai elottomuuden kerroksessa evoluutio työskentelee!
Mikropiirit pienevät, kapasiteetit kasvavat ja kellotajuudet nopeutuvat - puhuttiin Mooren laista. Evoluution Mooren laista emme ymmärrä mitään, sillä evoluutio on staattinen ohjelmisto, joka osaa pyörittää ehkä maailman yksinkertaisista looppia - kierrettä, joka toistaa jotain mystistä kaskyjonoa.
Evoluutio on kuin tietokone, ja sen mittakaava on meille käsittämätön. Se voi olla niin pieni, että tuo valon kulkuaika elektronin ohi on iäisyys. Emme tiedä missä kolossa tuo kaiken tietokone - evoluutio oikeastaan asuu. Se vain on ja sen me huomaamme sukupolvesta toiseen. Mikä tai kuka laati evoluution ohjelmistorakenteen, kuka tai mikä toimi systeemisuunnittelijana - emme tiedä kumpaakaan. Se vain on.
Entä aikojen alku, jolloin ei ollut kokoa, aikaa eikä tilaa - siis ei mittakaavaakaan. Onko evoluutio perua jo tuolta, ja tarkoittaako se sitä, että evoluutio - tietokone onkin olematon ja mittakaavaton - sen toimet vain ilmestyvät. Pienuus on näin saavuttanut huippunsa!
TIEDE