Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pasilan rautatieasema. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pasilan rautatieasema. Näytä kaikki tekstit
Kamppi Helsingin keskustassa on oiva esimerkki kulutusjuhla-alttarista. Kaikki on keskittynyttä yhden katon alle. Metrolla pääsee kellariin (Pasilassa lähijunalla) ja koti voi olla katolla. Välissä ovat kaupat kassakoneineen ja maksupäätteineen, jossa kukin voi ottaa osaa kansantalouteen ja tulonjakoon ja -tasaukseen kukkaronsa nyörien mukaisesti.
Kun katsoo Helsingissä Kampin asuntoja, tulee vääjäämättä mieleen hunajakennot. Asunnot ovat kuin lokeroita seinissä. Hunajapurkit ovat kauniisti geometriassa - milloin saamme kuusikulmaiset asumukset? Asuntomme ovat kaupungeissa myös tehokkaasti arkkitehdin kynän jäljiltä teholuvuissaan, jossa tilavuuteen ja maapinta-alaan nähden saadaan maksimaalinen asuinpinta-ala.
Ovatko hunajakennot ihmisarvoista asumista? Ovat tai eivät, ... [mehiläisetkin asuvat ja voivat ilmeisen hyvin - ainakin ilman ihmistä] - - niin mieli ja ilo osallistumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta antavat anteeksi "huonojakin" oloja.
Ihmiskunta on kuin hengittävä palje - välillä tiivistyy ja sitten taas laajenee. Se tarkoittaisi keskittymisestä hajautumiseen. Vai olemmeko valinneet vuosimiljoonaisten muurahaispopulaatioiden tavan elää keoissaan - ja tarkkoine elinpiireineen eli reviireineen?
Kun katsoo Helsingissä Kampin asuntoja, tulee vääjäämättä mieleen hunajakennot. Asunnot ovat kuin lokeroita seinissä. Hunajapurkit ovat kauniisti geometriassa - milloin saamme kuusikulmaiset asumukset? Asuntomme ovat kaupungeissa myös tehokkaasti arkkitehdin kynän jäljiltä teholuvuissaan, jossa tilavuuteen ja maapinta-alaan nähden saadaan maksimaalinen asuinpinta-ala.
Ovatko hunajakennot ihmisarvoista asumista? Ovat tai eivät, ... [mehiläisetkin asuvat ja voivat ilmeisen hyvin - ainakin ilman ihmistä] - - niin mieli ja ilo osallistumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta antavat anteeksi "huonojakin" oloja.
Ihmiskunta on kuin hengittävä palje - välillä tiivistyy ja sitten taas laajenee. Se tarkoittaisi keskittymisestä hajautumiseen. Vai olemmeko valinneet vuosimiljoonaisten muurahaispopulaatioiden tavan elää keoissaan - ja tarkkoine elinpiireineen eli reviireineen?