Näytetään tekstit, joissa on tunniste työvoimakustannukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työvoimakustannukset. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, syyskuuta 18, 2015

Hätätila vaatii pakkolakeja ja Johtajaa


(Keskustapuolueen upoksista nostanut diplomi-insinööri Juha Sipilä valittiin kansan toimesta maamme pääministeriksi. Oli voimakas usko, että liike-elämässä menestynyt omistaja/sijoittaja-toimitusjohtaja osaisi hoitaa myös valtiolaivaa)

[ … nyt kansalainen Erkki pohtii pakkolakeja, jotka vievät poliisilta paljon palkanlisiä – ja ylityökorvauksia, ostovoima pienenee selvästi. Kansalainen Liisa miettii sairaana töihin menoa hoitamaan muita sairaita, on suunniteltu, että ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton, entä kun perheen lapsi/ lapset sairastavat? … ]

Pakkolaki on tyly yhdyssana. Hätä on poikkeustila – viimeiset todelliset hätätilat meillä olivat Talvi- ja Jatkosodassa. Silloin suomalainen valitsi luottamuksen Johtajaansa, yhdisti voimansa ja taisteli itselleen itsenäisyyden. Tuolloin säädettiin paljon hätätilalakeja ja kansa otti ne tyynesti vastaan – tietäen, että oli pakko.


Nyt meillä ei ole Johtajaa eikä hätätilaa

Presidentti ja sotaveteraani Mauno Koivisto 1] aloitti presidentin valtaoikeuksien purun 2] – parlamentarismin nimiin. Oli muotia pohtia ratkaisuja yhdessä, konsensuksella 3], jonka valtakuntamme pääomahai Björn Wahlroos 4] nimesi jopa tyhmäksi tavaksi toimia. Suurpankkiiri ja Sammon takoja Wahlroos on rahamaailman johtaja, joka palauttaa isänmaan miehenä Meritana karanneen pankki Nordean kotiin 5] – Suomeen.


Poliittisesti meillä on konsensus –

 … kolmen Ässän SSS, Sipilä, Timo Soini ja Alexander Stubb. Tämä vaatii herkkää konsensusta – kolmen kesken – edellinen Brysseliin paennut Jyrki Katainen 6] syöksi tahtomattaan kuuden hallituksensa 7] voimalla konsensussolmuun, josta johtuivat paljolti hyytynyt päätöksenteko ja olemattomat saavutukset. Konsensus on taitolaji ja se ei sovi pyrkyreille.


Nyt johtajaton eduskuntapolitiikka hakee ratkaisuja pakkolakeina,

 … ja näitä pakkolakeja vastassa on linnoitus nimeltä SAK 8], jonka muurit ovat jo rapautuneet samassa tahdissa kuin Sosiaalidemokraatit ovat kadottaneet aatettaan ja ideologiaansa 9]. Perjantaina on ’illan saapuminen’ nykymuotoiselle ammattiyhdistystoiminnalle – vielä saadaan näyttävyyttä, sillä siksi paljon leikataan toverien palkkapussista – viedään jopa lomapäiviä, jotka luetaan saavutetuiksi eduiksi. Lakko on vanhanaikaista 10] – tosin nyt puhutaan poliittisesta mielenilmauksesta.


Yhteiskuntasopimus 3

Pm. Juha Sipilä on ajanut yhdessä kolmikannan kanssa yhteiskuntasopimusneuvottelut karille – valtiolaiva on karahtanut pohjaan, on syntynyt kriisihallitus 11] tai hallituskriisi. Elinkeinoelämä myhäilee nyt suunnitelluille pakkolaeille – toveri ei. Duunari ja konttoristi yhdessä poliisin ja sairaanhoitajan kanssa nousevat barrikadeille huutamaan menetettyä valtaa.


Sipilä päätti myös pitää kansakuntapuheen televisiossa ja radiossa – nauhoitettuna

Näin ei ole tapahtunut ja, kun on tapahtunut - puhujina on ollut pääsääntöisesti Johtajia, joilla on ollut luontainen karisma ja luottamusta nauttiva habitus kansalaisilta. Presidentti Urho Kekkosen 12] jälkeen Suomessa ei ole ollut Johtajaa. Kekkosen aikana viimeinen hätätila oli, kun kansakunnasta löytyi 60.000 työtöntä, nyt de facto heitä on jo puoli miljoonaa.


Kansakunta odottaa Johtajaa, uutta politiikan hoitoa ja ennen kaikkea luottamusta

Olisi ollut mukava, jos eduskuntavaaleista 2015 puolueet olisivat ehdollisesti luvanneet varovaisemmin – nyt rinnat rottingeilla pullisteltiin kaikkea sellaista, joista ollaan kiihtyvällä tahdilla luopumassa. Kansa kutsuu sitä vaalipetokseksi eli takin käännöksi.

Nyt ei ole kaislikkohaukien eikä melonin kokoisten nenäherneiden aika – ’soinismin sanahelinää’. On aika palauttaa maallemme itsenäisyys 13], luottamus johtajiin 14] ja palata laajempaan omavaraisuuteen 15] ja työmobilisaatioihin 16], joissa työllä nostetaan kansantalouden taso toimeliaisuudella 17] mittoihin, että on työtä ja tekemistä. Tekemätön ja toimeton kansalainen on vaara itselle ja muille. Meillä pitää olla muutakin tekemistä kuin television kanavapeli ja sohvaperunana tyynyn pyöritys.


Juha Sipilältä on odotettu paljon
[ Pääministeri Juha Sipilä! ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277 - [63133]

Odotukset ladattiin ei-poliitikkoon, liikemieheen ja luontaisesti aitouskovaisen rehellisyyteen. 100 päivää on liian lyhyt aika vielä arvioida loppuarvosanaa, mutta nyt kuitenkin kansakunta on revitty kahtia ja Rautatieasemalla tavataan.

Toveri on vihainen, yhteistä tahtoa ottaa osaa kaikkien osalta yhteiskuntatalkoisiin ei löytynyt, ainakaan vielä. Kuka puhaltaa onnettoman pelin poikki ja kerää voimat yhteen – Missä on Suomen Johtaja?


6] Fantastinen eroilmoitus ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1049877 - [13450]
7] Oliko meillä varaa Kataisen sekstettiin? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=926989 - [26479]



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL  ..  IL  ..  Vf  ..  Pz  ..  BL  ..  BLOG 60695
---16092015---

doc.: kansakunnan_johtaja_kadoksissa_16092015 – Microsoft Word Starter

698s

torstaina, lokakuuta 24, 2013

Esiteollinen robotisaatio - hanhiparven lento




"Esiteollinen robotisaatio" johtaa maailmanlaajuiseen kaaokseen – maistiaisina olemme jo saaneet maailmanlaajuisen työn uudelleenjaon taistelun 1])

Markkinatalouden kysyntä-tarjontataivas Yhdysvallat tuli tunnetuksi Henry Fordin käyttöönottamasta liukuhihnamenetelmästä, jolla tehtiin enemmän – halvemmalla. Automaatio oli aloittanut kilpajuoksunsa kädentyötä tekevän ihmisen kanssa.
YLE TV1 esiti erinomaisen dokumentaation ”hanhiparven lennosta” 2], jossa yksi johtaa, ja muut seuraavat – kunnes johtaja vaihtuu ja jonosta tulee seuraava; näin maalaili globalisaatiota bangladeshiläinen työväenliikeaktivisti maasta, jossa keskiansio tekstiiliteollisuudessa on noin 40 euroa per kuukausi.
  
Liukuhihna ei auttanut kemijärveläistä Salcomp Oy:tä
Suomi menetti liukuhihnojaan jo kemäjärveläisen lautauslaitevalmistajan Salcomp Oy:n myötä Kiinaan, jossa oli alkanut edesmenneen Kiinan suurenpienen miehen - Deng Xiaoping´in 3] käynnistämänä tien kohti ”rikkauksia”.
Deng´in kehotuksen jälkeen Kiinasta on tullut de facto maailman vaikuttavin talous 4] – joka nyt ulottaa lonkeronsa kaikkialle maailmaan. Kiinan kaupungeissa tienataan noin 300 euroa per kuukausi – maaseudulla runsas 100 euroa per kk.

Kiinalaiset yritykset etsivät jo halvempia tovereita
Kiinalaiset yritykset vievät tehtaidensa liukuhihnoja halvempien toverien maihin, esimerkiksi Kambodzhaan, jossa työläinen tienaa keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa – he ovat loivempia työssään kuin kiinalaiset, koska Kiinassa ”rakastetaan työntekoa” - ilman sitä ei kuuluta yhteiskuntaan. Kiinassa on lisäksi voimakas sukupolvisopimusperiaate – omat vanhemmat tulee ylläpitää, heidän saavuttaessa iän, jolloin työ ei enää luonnistu.

Kiinassa automaatio on välttämättömyys,
jotta tuotanto voitaisiin yksinkertaisissa tehtävissä pitää omassa maassa, samaan aikaan robotiikan tuoma automaatio on hirvitys tavallisille kiinalaisille, sillä se vie työn ihmisen käsiltä ja jaloilta. Eurooppalaiset laatumerkkibrändit vaativat eettisyyttä työoloihin – ja näin ”roskat lakaistaan maton alle” viemällä alihankintaketjua yhä kauemmaksi varsinaisesta valmistajasta – tuttu ilmiö rakentamisen osalta meillä Suomessa.
  
Työttömyys on Kiinan pahin yhteiskunnallinen uhka –
se saattaa tuottaa ”massat kaduille” - ja Kiinan sadat miljoonat työläiset ovat suuri huomisen vaikuttajaryhmä, siksi taajaa on internetin kautta tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen ja tiedottaminen. Tämän vuoksi internettiä valvotaan myös Kiinassa – kuten vapauden tyyssijassa Yhdysvalloissa.

Me Suomessa kärvistelemme yltäkylläisesti kaukoidän tovereihin nähden – 
menetämme työtä liukuhihnatyöläisille, jotka ovat muualla kuin meillä. Nokkelat insinöörit, ajattelematta sosiaalisia ja psyykkisiä seurauksia ehdottavat ja ajavat innokkaasti robotisaatiota maahamme – tämä voisi jättää liukuhihnat omaan maahamme, jolloin tuotanto- ja ansaintaketjusta suurin osa jäisi maahamme. Vain raaka-aine paljolti tuotaisiin ulkoa.

Robotisaatio ei juurikaan työllistä,
[ ~ ]
eikä ole näköpiirissä tilannetta, jossa automaation myötä syntyisi merkittävästi sellaisia työtehtäviä, jotka tukevat ihmiset fyysisyyttä, kun istuminenkin on todettu tappavaksi. Lisäksi tosiasia on se, etteivät kaikki voi olla maistereita, lakimiehiä, suunnittelijoita tai johtajia 5] – olemme kastilaitos, jossa kullekin pitäisi ojentua omia kykyjä vastaava tehtävä, josta vieläpä voisi nauttia ”rakastuneesti” -kiinalaiseen tapaan!
  
Meillä ei kannata tehdä yksinkertaisia töitä,
vaikka osa kansalaisista on orientoitunut näitäkin hommia tekemään – toisaalta siivoamisessa näkyy yhä suuremmin maahanmuuton jälki. Olemmeko tottuneet liian yltätkylläiseen sosiaaliapuun ja viranomaisten inhimillisyyteen.
Eikö työ maistu, ja näin on mukavampaa vaatia kansalaispalkkaa 6], vaikka ei mitään tekisi. Kiinassa, Kambodzhassa eikä Bangladeshissä nähdä edes unta kansalaispalkasta – ei edes sosiaalisesta yhteiskunta-avusta. Nuo mainitut kolme maata ovat osa hanhiparven lentoa. Me luulemme olevamme globalisaationjohtajahanhia.

Henry Fordin mustat liukuhihna-autot levisivät kaikkialle -
autosta oli saatu niin halpa, että siihen ulottui myös kadunmies. Lisääntynyt tuotanto lisäsi hiljalleen palkkavaateita – ostovoima koheni ja kulutus lisääntyi. Yhdysvallat henkisesti taantuvana valtiona on ylivoimaisesti suurin ”maapallorasite” biosfäärillemme – jenkkikulutus per capita on maailman suurinta. Mitä tapahtuu, jos kiinalaiset yltävät samaan – eivätkö he saisi niin tehdä? Entä intialaiset ja afrikkalaiset?

  
...
Työ tekijäänsä kiittää ja työ on valtiovallan erityisessä suojeluksessa –
näin ääneen sanomatta presidentti Urho Kekkonen 7] koki valtionsa tärkeimmän tehtäväalueen. Jouten oleva ihminen on arvaamaton – varsinkin nyt, kun internetin välityksellä populistit 8] lietsovat yhteenkuuluvuutta, yhteistä hyvää, parempia oloja ja sättivät valtakoneistoa saamattomuudesta. Paljon puhetta ja mitättömästi tekoja.
  
On päivän selvää, että robotisaatio lisää työttömyyttä – 
uusia tehtäväalueita ei yksinkertaisesti keksitä automaation kasvun vauhdissa riittävästi lisää. Esiteollinen robotisaatio oli ”yksinkertaisten työvaiheiden” ulkoistus edullisempien toverien maihin. Robotti on vieläkin edullisempi toveri, joka ei edes lakkoile.


...
Meillä on pyrky politiikan huipultakin kasvuhokemaan
Nyt heti enemmän, lisää, halvemmalla ja nopeammin. Emme ole vain laajasti ymmärtäneet, että ”yhä enemmän” merkitsee myös yhä enemmän raaka-aineita, energiaa ja materiamuutoksia, joilla on vääjäämättä vaikutuksensa ympäristöömme, biosfääriin, josta ammennamme koko elämämme 9]. Robotisaatio lisää vapaa-aikaa, mutta samalla ”turhuuden” kulutusta. 

Tänään liian moni istuu väärin 10] näyttöpäätteiden edessä koko päivän – 
kuvaruudulla järjestelemme bittejä välitettäväksi muille, talletettavaksi ”pilvipalveluihin” ja ilmaisemaan pomoille, että teemme jotain. Nyt istuminen on havaittu vievän kuolemaan, lopulta. Istuminen ei ole lihaksistomme parhaaksi – on evolutiivisesti hyvin lyhyt aika, kun juoksimme saaliimme, ruokamme kiinni. Oveluuden myötä hoksasimme ryhmätoiminnan ja lopulta joku oivalsi heittää toista apinaa kivellä päähän.
  
Apinan kivitys johti asevarustelukierteeseen,
joka työllistää tänään valtavasti ihmisiä, varsinkin nokkelia suunnittelijoita, jotta tappaminen olisi entistäkin siistimpää, tarkempaa ja tehokkaampaa. Nyt on oivallettu, että sodatkin voidaan automatisoida ja robotisoida – ylihuomenna katselemme kuvaruuduista kuinka superrobottimme pärjäävät taisteluissa, kuten tänään katsomme väkivaltaista jääkiekkoakin.

Pelitkin opettavat taistelemaan – kohta automaattisesti?
Oljenkorreksemme tarjoutunut peliteollisuuskin opettaa lapsia ja nuoria taistelemaan, kuten muinoiset apinat. Lopulta niin fyysinen kuin psyykkinen sota on päällä ”on-asennossa” jatkuvasti. Olemme kilpailijoita, haluamme voittaa 11] ja vahvat saavuttavat oveluudella, viekkaudella, petoksella ja jopa raukkamaisuudella voittoja, jotta markkinamaterialistinen näyttö- ja vertailutalous 12] ilmentyy parhaiten omaksi markkinoinniksi paremmuudesta … mistä paremmuudesta?


VIITTEET
2] YLE TV1 Ulkolinja – ”Kun teollisuus hylkää Kiinan” ~ http://areena.yle.fi/tv/1924772 - [YLE/Areena]
3] Dengin rikastumisen ttie – Kiina, maailman johtovaltioko? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kiina-maailman-seuraava-johtovaltio.html - [BLOG/il]
5] Kirvesmiehiä tarvitaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/kirvesmies.html - [BLOG/il]
9] Biosfääri - elinympäristömme elättää meidät! ~http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/elinehtomme-hiili-katoaa-johonkin-emme-tied-minne - [AL/BLOG/il]





Ilkka Luoma



AL – US
BLOGs 24979 | 2468 | 2761 - IL
---23102013---

Sent
doc.: robotisaatio_tyottomyys_23102013.doc – OpenOffice.org Writer


834 | 7261
952 | 9266