Näytetään tekstit, joissa on tunniste hanhiparven lento. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hanhiparven lento. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, heinäkuuta 02, 2022

Yksilön vakava vastuu länsimaista - kehitysmaatovereitamme kohtaan?

 2301|351149|c

.


***

..

Yksilön vakava vastuu länsimaista kehitysmaatovereitamme kohtaan?

Oikeudenmukaisuutta ja läpi Maapallon ulottuvaa aitodemokratiaa tasa-arvosta tuottaa, kuluttaa ja päästää ympäristöongelmia!

Nyt viimeistään nousee kunniaan ajatusmaailma, jossa osataan katsoa kiihkotta läpi koko tuotanto- ja kulutusketjun eri valtioiden eriarvoisista näkökulmista -

.. unohtamatta päästämisen historiaa, tämän luodessa käsitteen - kumuloituminen, joka tulee osata laskea systemaattisen teollisuustuotannon alusta alkaen - aina noin 1800-luvun alkupuolelta lukien!
.
Yle-linkki ~ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan - , otsikoituna näin:

"Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa", -Yle-toimittaja Seppo Heikkisen ~ https://yle.fi/aihe/u/56-20-133 - kirjailemana.
.

Nyt haetaan verhotusti, ehkä vähän häpeillen voimaa ja hyväksyttyä syytä palauttaa tuotanto ja työpaikat kehittyneisiin sarjatuotantoteollistumisen lähtömaihinsa, joista teollisuustuotanto karkasi muun muassa liiketoiminta-ahneuden saattelemana halvempien toverien, suurempien toverikotimarkkinoiden kuin alussaan löysempien ympäristölakien alkavasti kehittyviin maihin - kuten Kiinaan |1.
.
|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/08/lannenmiehelle-vaikeaselkoinen-kiina.html -
.

Tuotannon ja työpaikkojen siirto oli tuolloin businessmaailmallinen voittojen tuottoilmiö - samalla osittain "päästiin eroon" kiusallisista päästöongelmista - lyhytnäköisen maailmankuvan näkökulmasta!

.. oli halvempaa valmistaa ja tuottaa kaikenlaista ahkerien ja lakkoilemattomien toverien valtioissa, kuten Kiinassa ---,

.. eikä tunnontuskaa tuottanut päästöjen siirto kiinalaisten toverien taskuihin - tosin kehittyneille valtioille tuli yllätyksenä muun muassa Kiinan nopeasti tiukentuneet ja yhä tiukkenevat ympäristölait päästövähentämisineen.

--
Nyt keksittiin juoni luovan nokkelasti ja hyveellisesti, jolla työpaikat palautetaan lähtömaihinsa, ja Kiina saattaa yllättäen kiittää, sillä se on jo teknologioiltaan paljolti omavarainen - myös kehitysinnovointia ja kekseliäisyyttä ajatellen.

Kiinasta kasvoi maailman suurin talous (bkt/PPP) |2 ja yleismaailmallinen vientikone, ollen siinäkin maailman suurin, jo vuodesta 2010 |3, mutta myös yksittäisenä nykyajan valtiona tänään suurin päästäjä - tosin, kun opimme rehdisti tarkastelemaan päästöjä per capita periaatteella on tässäkin lopputulos hyvin yllättävä ja se ei mairittele läntisiä teollisuusmaita - erityisesti Yhdysvaltoja ja EU-Eurooppaa kuin Japaniakaan.
.
|2 ~ https://www.talouselama.fi/uutiset/se-on-tapahtunut-kiinasta-tuli-maailman-suurin-talous/860c910c-f84f-36d2-aa2a-d7c79f9f43f7 -
|3 ~ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001659661.html -


..
EKSTRA

- HS-ote: " ..Pariisin ilmastosopimuksen hengessä pitää silti kunnioittaa yhteisten ja eriytettyjen vastuiden periaatetta: jokaisen valtion on kannettava vastuuta ilmastokriisin torjunnasta, mutta samanaikaisesti pitää tunnustaa maiden talouskehityksen tuntuvat erot ja hiilipäästöjen historiallinen tausta. Ilmastoliittouman tulisikin keskittyä nousevien talouksien ja kehitysmaiden tukemiseen niiden siirtymässä kohti vähähiilistä tuotantoa. .. " - ote löytyy linkin ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008903291.html - alta.

Edelleen ote Helsingin Sanomista (linkki yllä):

" .. Edelläkävijämaat eivät joutuisi epäedulliseen asemaan. .. "

Tämä on kiintoisa toteamus, sillä noilla työpaikkojen ja tuotannon siirroilla luotiin lännen tahtomatta eväät, joiden syömisellä Kiina kasvatti itsensä talouden jättiläiseksi, ja ohi Yhdysvaltojen ja monen länsimaan. Näin oli pakko ryhtyä toimiin, joilla maailmallisesti 1/5-osan läntisyys voisi pitää taloushegemoniansa vaikuttajana.

Kiina oli yksinkertaisesti kasvanut liian suureksi ja oli ryhdyttävä sitä suitsimaan ja näin keksittiin tuon HS-jutun perusjuoni rajoittaa kansainvälistä kauppaa luoden hyveellispaatoksellisia keinoja ilmaston ja ympäristön muutoksen ohdakkeista - vaikka perussyy loputtoman kasvuhokeman mantraan löytyy kulutusintoisuudesta ostaa yhä enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä.

Niin? Miten tulee käymään syntyneessä vastakkainasettelun maailmassa |4, kun itä ottaa osuutensa länneltä - pelkästään kiinalaisten osuus maailmallisuudestamme ihmispopulaatiollisesti on ~1,4/8,0 osa!
.
|4 - 673 - ~ https://keskustelu.suomi24.fi/t/15487850/idan-ja-lannen-valinen-vastakkainasettelu-kiihtyy - - 3503
.

PS.

Nyt jo voimme lukea idän edustavan sitä lapsipuolen asemaan jäänyttä maapallollista 4/5-osan suurenemmistöä. Mainittakoon, etteivät Kiina, Intia ja Venäjä kuulu tuohon lännen valtioiden nykyään muodostamaan G7-maiden joukkoon! Sen sijaan nuo kolme kuuluvat BRICS-maiden joukkoon, sen ollen maailman suurin ihmispopulaatiollinen valtioryhmä.

..
71741



..

|  48  SUOMI24  229  |  TIEDE  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter |


...

torstaina, lokakuuta 24, 2013

Esiteollinen robotisaatio - hanhiparven lento




"Esiteollinen robotisaatio" johtaa maailmanlaajuiseen kaaokseen – maistiaisina olemme jo saaneet maailmanlaajuisen työn uudelleenjaon taistelun 1])

Markkinatalouden kysyntä-tarjontataivas Yhdysvallat tuli tunnetuksi Henry Fordin käyttöönottamasta liukuhihnamenetelmästä, jolla tehtiin enemmän – halvemmalla. Automaatio oli aloittanut kilpajuoksunsa kädentyötä tekevän ihmisen kanssa.
YLE TV1 esiti erinomaisen dokumentaation ”hanhiparven lennosta” 2], jossa yksi johtaa, ja muut seuraavat – kunnes johtaja vaihtuu ja jonosta tulee seuraava; näin maalaili globalisaatiota bangladeshiläinen työväenliikeaktivisti maasta, jossa keskiansio tekstiiliteollisuudessa on noin 40 euroa per kuukausi.
  
Liukuhihna ei auttanut kemijärveläistä Salcomp Oy:tä
Suomi menetti liukuhihnojaan jo kemäjärveläisen lautauslaitevalmistajan Salcomp Oy:n myötä Kiinaan, jossa oli alkanut edesmenneen Kiinan suurenpienen miehen - Deng Xiaoping´in 3] käynnistämänä tien kohti ”rikkauksia”.
Deng´in kehotuksen jälkeen Kiinasta on tullut de facto maailman vaikuttavin talous 4] – joka nyt ulottaa lonkeronsa kaikkialle maailmaan. Kiinan kaupungeissa tienataan noin 300 euroa per kuukausi – maaseudulla runsas 100 euroa per kk.

Kiinalaiset yritykset etsivät jo halvempia tovereita
Kiinalaiset yritykset vievät tehtaidensa liukuhihnoja halvempien toverien maihin, esimerkiksi Kambodzhaan, jossa työläinen tienaa keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa – he ovat loivempia työssään kuin kiinalaiset, koska Kiinassa ”rakastetaan työntekoa” - ilman sitä ei kuuluta yhteiskuntaan. Kiinassa on lisäksi voimakas sukupolvisopimusperiaate – omat vanhemmat tulee ylläpitää, heidän saavuttaessa iän, jolloin työ ei enää luonnistu.

Kiinassa automaatio on välttämättömyys,
jotta tuotanto voitaisiin yksinkertaisissa tehtävissä pitää omassa maassa, samaan aikaan robotiikan tuoma automaatio on hirvitys tavallisille kiinalaisille, sillä se vie työn ihmisen käsiltä ja jaloilta. Eurooppalaiset laatumerkkibrändit vaativat eettisyyttä työoloihin – ja näin ”roskat lakaistaan maton alle” viemällä alihankintaketjua yhä kauemmaksi varsinaisesta valmistajasta – tuttu ilmiö rakentamisen osalta meillä Suomessa.
  
Työttömyys on Kiinan pahin yhteiskunnallinen uhka –
se saattaa tuottaa ”massat kaduille” - ja Kiinan sadat miljoonat työläiset ovat suuri huomisen vaikuttajaryhmä, siksi taajaa on internetin kautta tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen ja tiedottaminen. Tämän vuoksi internettiä valvotaan myös Kiinassa – kuten vapauden tyyssijassa Yhdysvalloissa.

…
Me Suomessa kärvistelemme yltäkylläisesti kaukoidän tovereihin nähden – 
menetämme työtä liukuhihnatyöläisille, jotka ovat muualla kuin meillä. Nokkelat insinöörit, ajattelematta sosiaalisia ja psyykkisiä seurauksia ehdottavat ja ajavat innokkaasti robotisaatiota maahamme – tämä voisi jättää liukuhihnat omaan maahamme, jolloin tuotanto- ja ansaintaketjusta suurin osa jäisi maahamme. Vain raaka-aine paljolti tuotaisiin ulkoa.

Robotisaatio ei juurikaan työllistä,
[ ~ ]
eikä ole näköpiirissä tilannetta, jossa automaation myötä syntyisi merkittävästi sellaisia työtehtäviä, jotka tukevat ihmiset fyysisyyttä, kun istuminenkin on todettu tappavaksi. Lisäksi tosiasia on se, etteivät kaikki voi olla maistereita, lakimiehiä, suunnittelijoita tai johtajia 5] – olemme kastilaitos, jossa kullekin pitäisi ojentua omia kykyjä vastaava tehtävä, josta vieläpä voisi nauttia ”rakastuneesti” -kiinalaiseen tapaan!
  
Meillä ei kannata tehdä yksinkertaisia töitä,
vaikka osa kansalaisista on orientoitunut näitäkin hommia tekemään – toisaalta siivoamisessa näkyy yhä suuremmin maahanmuuton jälki. Olemmeko tottuneet liian yltätkylläiseen sosiaaliapuun ja viranomaisten inhimillisyyteen.
Eikö työ maistu, ja näin on mukavampaa vaatia kansalaispalkkaa 6], vaikka ei mitään tekisi. Kiinassa, Kambodzhassa eikä Bangladeshissä nähdä edes unta kansalaispalkasta – ei edes sosiaalisesta yhteiskunta-avusta. Nuo mainitut kolme maata ovat osa hanhiparven lentoa. Me luulemme olevamme globalisaationjohtajahanhia.

Henry Fordin mustat liukuhihna-autot levisivät kaikkialle -
autosta oli saatu niin halpa, että siihen ulottui myös kadunmies. Lisääntynyt tuotanto lisäsi hiljalleen palkkavaateita – ostovoima koheni ja kulutus lisääntyi. Yhdysvallat henkisesti taantuvana valtiona on ylivoimaisesti suurin ”maapallorasite” biosfäärillemme – jenkkikulutus per capita on maailman suurinta. Mitä tapahtuu, jos kiinalaiset yltävät samaan – eivätkö he saisi niin tehdä? Entä intialaiset ja afrikkalaiset?

  
...
Työ tekijäänsä kiittää ja työ on valtiovallan erityisessä suojeluksessa –
näin ääneen sanomatta presidentti Urho Kekkonen 7] koki valtionsa tärkeimmän tehtäväalueen. Jouten oleva ihminen on arvaamaton – varsinkin nyt, kun internetin välityksellä populistit 8] lietsovat yhteenkuuluvuutta, yhteistä hyvää, parempia oloja ja sättivät valtakoneistoa saamattomuudesta. Paljon puhetta ja mitättömästi tekoja.
  
On päivän selvää, että robotisaatio lisää työttömyyttä – 
uusia tehtäväalueita ei yksinkertaisesti keksitä automaation kasvun vauhdissa riittävästi lisää. Esiteollinen robotisaatio oli ”yksinkertaisten työvaiheiden” ulkoistus edullisempien toverien maihin. Robotti on vieläkin edullisempi toveri, joka ei edes lakkoile.


...
Meillä on pyrky politiikan huipultakin kasvuhokemaan
Nyt heti enemmän, lisää, halvemmalla ja nopeammin. Emme ole vain laajasti ymmärtäneet, että ”yhä enemmän” merkitsee myös yhä enemmän raaka-aineita, energiaa ja materiamuutoksia, joilla on vääjäämättä vaikutuksensa ympäristöömme, biosfääriin, josta ammennamme koko elämämme 9]. Robotisaatio lisää vapaa-aikaa, mutta samalla ”turhuuden” kulutusta. 

Tänään liian moni istuu väärin 10] näyttöpäätteiden edessä koko päivän – 
kuvaruudulla järjestelemme bittejä välitettäväksi muille, talletettavaksi ”pilvipalveluihin” ja ilmaisemaan pomoille, että teemme jotain. Nyt istuminen on havaittu vievän kuolemaan, lopulta. Istuminen ei ole lihaksistomme parhaaksi – on evolutiivisesti hyvin lyhyt aika, kun juoksimme saaliimme, ruokamme kiinni. Oveluuden myötä hoksasimme ryhmätoiminnan ja lopulta joku oivalsi heittää toista apinaa kivellä päähän.
  
Apinan kivitys johti asevarustelukierteeseen,
joka työllistää tänään valtavasti ihmisiä, varsinkin nokkelia suunnittelijoita, jotta tappaminen olisi entistäkin siistimpää, tarkempaa ja tehokkaampaa. Nyt on oivallettu, että sodatkin voidaan automatisoida ja robotisoida – ylihuomenna katselemme kuvaruuduista kuinka superrobottimme pärjäävät taisteluissa, kuten tänään katsomme väkivaltaista jääkiekkoakin.

Pelitkin opettavat taistelemaan – kohta automaattisesti?
Oljenkorreksemme tarjoutunut peliteollisuuskin opettaa lapsia ja nuoria taistelemaan, kuten muinoiset apinat. Lopulta niin fyysinen kuin psyykkinen sota on päällä ”on-asennossa” jatkuvasti. Olemme kilpailijoita, haluamme voittaa 11] ja vahvat saavuttavat oveluudella, viekkaudella, petoksella ja jopa raukkamaisuudella voittoja, jotta markkinamaterialistinen näyttö- ja vertailutalous 12] ilmentyy parhaiten omaksi markkinoinniksi paremmuudesta … mistä paremmuudesta?


…
VIITTEET
2] YLE TV1 Ulkolinja – ”Kun teollisuus hylkää Kiinan” ~ http://areena.yle.fi/tv/1924772 - [YLE/Areena]
3] Dengin rikastumisen ttie – Kiina, maailman johtovaltioko? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kiina-maailman-seuraava-johtovaltio.html - [BLOG/il]
5] Kirvesmiehiä tarvitaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/kirvesmies.html - [BLOG/il]
9] Biosfääri - elinympäristömme elättää meidät! ~http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/elinehtomme-hiili-katoaa-johonkin-emme-tied-minne - [AL/BLOG/il]





Ilkka Luoma



AL – US
BLOGs 24979 | 2468 | 2761 - IL
---23102013---

Sent
doc.: robotisaatio_tyottomyys_23102013.doc – OpenOffice.org Writer


834 | 7261
952 | 9266