Hyvä liikevoitto ja 650 henkilöä saa lähteä, missä vika?
Teleoperaattorit saavat rahansa minuuteista ja kuukausimaksuista. Mitä enemmän puhumme kännykkään sitä enemmän operaattori saa voittoa. Kuluttajien sieluista on kilpailtu viime aikoina reippaasti. Pienet operaattorit ovat markkinaherkkiä ja heidän organisaatiot ovat jo valmiiksi laihdutetut. Suurien operaattorien henkilökunta on väsynyt loputtomiin yt-neuvotteluihin, vireys ei voi olla sillä tasolla kuin päämäärästään tietoisten yhtiöiden henkilökunnalla, joita on motivoitu oikein. Ihmiset tekevät työt eivät organisaatiot.
Esimerkiksi Soneraa on saneerattu miltei yhtäjaksoisesti aina 90-luvun alusta alkaen, poislukien vuosituhannen vaihdetta, jolloin meni niin huikean lujaa, että mm. Suomen Kuvalehdessä tuolloinen Soneran ylin johto ilmoitti, että Suomella ei ole varaa Soneraan. Tuo lause on nyt aivan uudessa valossa. On perin selvää, että henkilökunta on väsynyt, parhaat innovaatiot on puristettu nokkeluusneuvotteluissa turvatessa omaa työjakkaraa yhtiössä.
Yhtiön tilasta on vastuussa vain toimiva johto. Henkilökuntaa on turha syyttää; heitä voi nousukiidossakin vaihtaa ja ennenkaikkea heitä voi myös kiittää hyvin mennessä. Henkilöstön motivointi on tae yrittämisestä, yrittäminen takaa tuloksia ja innovaatioita. Ihminen ei ole kone. Virhe ei ole liian suuri henkilöstö, kun tulos alkaa laskea. Ongelma on muodostunut jo aiemmin, on syytä katsoa jo tapahtuneisiin rekrytointeihin sekä poislähteneisiin; yleensä parhaat lähtee jo aikaisemmin, koska he haistavat tilanteen ennalta. Virheet on myös tehty jo silloin kun vaikuttajahenkilöitä on päästetty muihin yhtiöihin lähinnä kilpailijoille.
Olipa yhtiö mikä tahansa, sen henkeen ja kykyyn vaikuttaa ydinryhmät, jotka muodostuvat ilman virallisia organisaatiorajoja. Vaikuttajayksilöt ratkaisevat hengen mikä käytävillä liikkuu. Vahva johto, joka on sitoutunut henkilöstönsä työolosuhteiden vakauteen, antaa lisämotivaatiota toimia vilpittömästi yhtiön parhaaksi. Työntekijä joka on ylpeä yhtiöstään, tuottaa vääjäämättä myös parhaan tuloksen. Toimivan johdon on huolehdittava, että ihmisillä on mahdollisuus olla ylpeä työpaikastaan. Jokainen yhtiön työntekijä on firman käyntikortti.
Mikäli yhtiön käytävillä on peliä oman työjakkaran säilymisestä, on se huono merkki. Erityisesti jos johtohenkilöt paaluttavat reviireitään, tietää se jo ongelmien alkaneen. Seuraava näppärä keino onkin yt-neuvottelut. Näin syntyy dilemma; suuri voitto edellisestä vuodesta ja heti perään henkilöstösaneeraus. Virheet ovat tapahtuneet jo aiemmin. Reagointi on toivottomasti jäänyt jälkeen. Markkinatilanteen kehitystä ei ole haistettu oikein. Eräs kuuluisa oululainen myyntimies on todennut osuvasti: "markkinat jaetaan joka aamu uudelleen".
Taitava liikkeenjohto osaa nähdä huomiseen, sen on nähtävä kilpailutilannemuutokset. Tuosta ominaisuudesta johdolle maksetaan parempaa palkkaa. Johdon tehtävä on havaita asiakkaidensa tilaa; johtajat ovat yhtiöidensä ylimmät myyntimiehet ja asiakaspalvelijat. Johtajilla ei saisi olla aikaa pohtia omia työjakkaroita, siitä huolehtii vastuuntuntoiset esimiehet. Johtajillakin on sellaiset, myös toimitusjohtajalla. Hyvän johtajan merkki on se, että hän ei tee näennäisesti mitään, mutta hän on valinnut parhaat alaiset ja hänen päätöksiään arvostetaan ja henkilöstö antaa koko panoksensa tukeakseen johtajaansa. Johtaja kiittää tästä järjestämällä parhaat työolosuhteet ja asetetun päämäärän, johon kaikki sitoutuvat. Mikäli vielä tämän päälle hyväksytään herkkäliikkeisyys markkinaolosuhteiden muutoksiin, on todennäköistä, että saneeraukset jäävät vähiin ja voittoa tuotetaan tasaisemmin. Valta on sen käyttöä eikä vain sen näyttöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti