sunnuntaina, heinäkuuta 03, 2005

Jälkikirjoitus paperitaistolle

Suomessa perinteellinen paperiteollisuus bulkkilaaduilla lähenee loppuaan. Pärjäämme vain erikoislaaduilla, joiden teossa tarvitaan sitä kuuluisaa suomalaista osaamista. Paperikoneita tullaan siirtämään kaukoitään halvemman työvoiman piiriin, samalla päästään markkinoiden keskelle, vaikkakin peruspaperin käyttö informaatioalustana tuntuisi vanhanaikaiselta.

Metsäteollisuutemme joutuu etsimään uusia osaamisalueita. Mekaaninen metsäteollisuus ja puurakenteet ja liitokset muihin materiaaleihin nousevat arvoon arvaamattomaan. Kuvassa Mäntyharjulla puurakenteinen silta, joka edustaa uutta osaamista. Aika näyttää kuinka hyvin tämä ennakkoluuloton kokeilu kestää. Sillassa on ilmettä, ja se tuntuu luonnolliselta. Kuva otettu 23.03.2006, kello 13:57. DSC_11244.JPG. 2,41 MB. Paikka: Vihantasalmi. Photo by Ilu 2006.


Suomi sai takkiinsa runsaasti kun jalostamaamme paperia ei valmistettu seitsemään viikkoon. Kansantaloudelliseen tappioon ja markkinaimagoon aihetetun tahran syyllistä on turha hakea. Maailma on muuttunut; nyt on menossa kansainvälinen työnjaon uudelleen järjestäyminen. Eilisen ja tämän päivän kehitysmaat ottavat osansa työnjakautumisesta hinta- ja laatukykynsä mukaisesti.

Paperilakko oli ratkaiseva taisto, jossa ei saavutettu suomalaiselle työlle mitään. Nyt jo muilla aloilla oleva mahdollisuus ulkoistaa on myös mahdollista paperitehtaalle. Lakon aikana uutisoitiin StoraEnson tutkivan kokonaisten paperikoneiden siirrosta Kiinaan. Kiinalaiset ovat jo aiemmin siirtäneet täysiä tehtaita ja voimalaitoksia omaan maahansa länsimaista. Nyt ei ole kyse pelkän työpaikan siirtymisestä, nyt on myös kysy kokonaisten tuotantolinjojen siirrosta sinne missä työnteko on edullisempaa ja missä kulutusmarkkinat ovat lähellä.

Suomalainen perinteellinen paperinvalmistus loppuu reilussa vuosikymmenessä. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: epäkurantit siirtokelvottomat koneet ja eläköitynyt paperiväki jää Suomeen ja itse tuotannon omistus jää osin suomalaisille kansainvälisille yhtiöille. Toisessa vaihtoehdossa paperintekoammattitaito voi siirtyä nousevaan mekaanisen puunjalostuksen alueelle; kaiken kokoisten talojen suunnitteluun ja niiden komponenttivalmistukseen vietäväksi ympäri maapallon. Puurakentaminen on kokemassa uutta nousuaan. Puu ja puuyhdisteet ovat ehdottoman käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja.

Suomi tulee olemaan jatkossakin maailman paras paperikoneiden valmistaja; tähän liittyvä insinööritaito on tunnustettua esim. Kiinassa. Mm. Metso sai juuri suuren konetilauksen Kiinan Shandongin maakunnasta. Kiinassa on runsaasti suomalaisten suunnittelemia paperi- ja sellulinjoja.

Paperilakko ei vaikuttanut millään lailla meneillään olevaan kansainväliseen työnjakoon, paitsi siltä osin, että ulkomaalaiset suurpaperinostajat vaativat suomalaisia hajauttamaan paperinvalmistustaan Suomessa olevan tuotantoriskin vuoksi. Paperilakko toi ainoastaan koko kansan tietoisuuteen Paperiväen jo ennestään suuret palkat ja hyvät edut. Tärkein saavutus oli se, että ulkoistaminen ulottuu myös pyhimpään edunvalvonnan linnoitukseen, toistaiseksi vahvaan Paperiliittoon. Globalisaation myötä myös paperiväki yhtenäistyy seuraavan vuosikymmenen aikana maailmanlaajuiseksi vaikuttajaksi.

Koko paperiala sai ansaitsemansa huomion, nyt me tiedämme työnjaon uusreformin alkaneen ja sen koskevan koko maapalloa. Paperiliitto oli tässä viestinnän airueena ja tunnetuksi tuojana Suomessa. Nyt voimmekin keskittyä tiiminä suunnittelemaan kuinka operoimme itsellemme ne työtehtävät, jotka maailmanlaajuisessa logistiikassa sopivat meille osaamisemme ja kilpailukykymme puitteissa.

Ilkka Luoma

Ei kommentteja: