Normaaleissa tapauksissa jokainen lapsi syntyy lähtökohdiltaan suunnilleen samoissa menestystekijöissä tähän kulutuksen täyttämään markkinamaailmaan. Lapsen kaksi ensimmäistä vuotta on superoppimisen aikaa, joka ei enää koskaan palaa. Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii jatkuvaa läpi elämän tapahtuvaa kouluttautumista.
Yksi maailman rikkaimmista miehistä, Microsoftin perustaja Bill Gates, peräänkuuluttaa amerikkalaisten menestymättömyyttä maailman yliopistojen "taitavuuskilpailuissa". Kaukoidän nousevat maat tuottavat nyt yliopistoistaan uusia ahkeria ja uteliaita kykyjä luomaan uutta markkinatalouden ihmettä vanhoihin kulttuureihinsa.
Kisa maapallon työn uudelleen jaosta on käynnistynyt. Koulutus ja motivaatio ymmärtää ovat monimutkaistuvassa yhteiskunnassa kaiken perusta. Toinen perusta on havaita luonnon kestokyky ja ihmisen jaksamisen rajat. Elämä ei ole pelkästään työlle ja ansainnalle. Elämä on itseasiassa vuosimiljoonia ollut geenistön eteenpäinvientiä turvaten sukulaisuuden siirtymä tulevaisuuteen.
Lapsien uteliaisuus on suurimmillaan ennen noin kahta ikävuottaan. Oppimisen prosessit ovat tuolloin hyvin voimakkaita ja tuolloin tapahtuva huolehdinta, yhdessäolo ja yhteenkuuluvuuden luonti ratkaisevat paljolti, kuinka tulevaisuus sujuu.
Varttuva lapsi oppii vanhemmistaan, mutta useasti vaikutteet tulevat kiirerytmisessä markkinamekanismissa enempikin koulusta, kaduilta ja kavereilta. Vaikutteet ja mallit imetään alussa äidinmaidosta ja myöhemmin myös ulkoisista tekijöistä, joiden vilpittömänä vaikuttimena ei ole lapsen ja nuoren aito kehitys. Kehityksen aitouden ja vilpittömyyden takaavat vain vanhempien pyyteetön esimerkki, oppi ja mallin näyttö uteliaisuuteen ja jatkuvaan haluun oppia vapaaehtoisesti itsestään ja ympäristöstään.
Vielä peruskoulun alaluokilla lähtökohdat ovat suunnilleen samat. Motivoiva leikkimielisesti kilpailuhenkinen yrittäminen ja oppimisen uteliaisuus rakentavat pohjaa yksilölliseen ja myös tiimihenkiseen kehitystyöhön ensin oppimisena ja myöhemmin työtehtävissä osaamisena. Uteliaisuus ratkaisee. Kysymykset ovat luodut ratkaistaviksi.
Esimerkki ja omat toimenpiteet malleina lapsilleen ovat avainasemassa. Jos luet paljon, on todennäköistä, että lapsesikin lukee. Jos rakentelet kädentaitojasi paremmiksi, niin todennäköisesti lapsesikin ryhtyy vasaraan, ruuvimeisseliin ja yleismittariin. Jos harrastat luonnossa kulkua, niin voisi arvata lapsenkin omaavan vilpitöntä hyväksyntää luonnonarvoihin.
Suurin arvo on kuunnella mitä lapsille ja nuorille kuuluu. Ole myös utelias jälkikasvuasi kohtaan. Älä pakota, äläkä ohjaile omien tarpeidesi mukaisesti. Kannusta uteliaisuuteen pohtia uusiakin malleja ja oppisuuntia. Ennenkaikkea anna aina vastaus kun kysytään, älä makaa sohvalla ja vastaa työkiireidesi selityksella väsyneestä olosta johtuvaa osallistumattomuutta. Osallistu ja opasta aina kun huomaat epätietoisuutta. Älä myöskään yritä tuputtaa omia epävarmoja tai nimen omaan niitä luulemiasi varmoja mielipiteitä. Anna ratkaisun avaimia, kehoita pohdintaan omaehtoisesti, mutta älä jätä koskaan lopulliseen pulaan.
Lopuksi lapsille ja nuorille voisi osoittaa hiljaista hyväksyntää onnistumisista ja vilpitöntä iloa tavoitteiden saavuttamisesta. Lapselle ja nuorelle on tärkeintä havaita vanhempien tyytyväisyyttä heidän itsensä aikaansaamista onnistumista. Lapsien menestyksellä ei kannata koskaan ylpeillä omissa kaveripiireissään; he eivät ole aikuisten menestysnappuloita oman menestymättömyyden korvikkeeksi. Uusi sukupolvi on kuitenkin aina omansa näköinen ja toimii uusien vaikuteyhdistelmien ohjaamana, jossa vanhemmat ovat yksi tärkeä osatekijä. Suomen tulevaisuus on juuri nyt kouluissa ja opinahjoissa. Antakaamme heille menestyksen avaimia, joilla ongelmalukot avautuvat pohdinnan jälkeen, mikä on mihinkin avain.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti