Lentoliikenne on kasvun ja kiireen indikaattori

----- Original Message -----
From: Ilkka Luoma
To: Mielipidekirjoitukset
Sent: Saturday, January 12, 2008 12:39 AM
Subject: MIELIPIDE: Lentoliikenne on kasvun ja kiireen indikaattori
Äärimmilleen viritetty tehotuotanto lentoliikenteessä saattaa "tiputella mutterit ja prikat lattialle"...?


[ ... lentoliikenteessä tiukka kilpailu toi kustannuskarsinnat, kun mm. lisää liksaa piti saada matkustamohenkilökunnalle, niin jostain oli otettava pois, otettiinko se tekniikasta, ... kuinka paljon pienennettiin jalkatilaa ... onko 17/24 vuorokautisen lentotunnin hyötysuhde jo liikaa...? ... ]

Ongelmilla on taipumus kasautua, ja se tuo onnettomuuksia, onko jokin kausaliteettiraja nyt ylitetty? - Finnair on toistaiseksi yksi maailman lentoturvallisimmista yhtiöistä, - suorastaan esimerkillinen pitkällä tarkastelujaksolla ... jos katsotaan vakavia onnettomuustilastoja. Olisiko tehokkuustahtia löysättävä nyt, kun vielä syyn ja seurauksen lait eivät ole pahasti rumentaneet ikäviä tilastoja?


.......................
Mielipidekirjoitus vuodelta 2005:

Lentoliikenne on ilmentymä kiireestä; nopeammin ja kauemmaksi. Ilmojen halki käy lentäjän tie, on vanha värssy, nyt se se halkaisee kulutusyhteiskunnan markkinamekanismia ja luonnonolosuhteita tasapainottavaa harmoniahuomiointia. Aika on rahaa ja toimitukset pitää olla juuri oikeaan aikaan mahdollisimman nopeasti joko kulutuksessa tai logistiikan seuraavassa energiankäyttöpisteessä.

Lento niin ihmisillä kuin tavaroilla on tänä päivänä pop. Liikenneministeriön edustaja mainosti kulutuksen olevan per henkilö noin 4-5 litraa per 100 lentokilometriä. Verrantoa haettiin yksityisautoista, jotka tyypillisesti kuluttavat hieman enemmän, paitsi pienet ja kätevät dieselit.

Unohtui mainita, että lentomatkaan kuuluvat myös siirrot itse lentokentälle ja sieltä pois. Junaliikenne saapuu lähes aina keskustoihin, joista on matkaa lentokentille jopa ajallisesti enemmän kuin itse lennon päätepisteeseen. Ensin oli pieniä lentokoneita, nyt on megakoneita, kuin laivoja taivaalla. Päämäärä on kuljettaa yhä enemmän ja yhä nopeammin matkustajia paikasta toiseen paahtumaan rannoille tai käymään liikeneuvotteluja, jotka useasti voitaisiin käydä videokonferenssina.

Lentomatkustaminen on ruuhkauttanut Euroopan taivaan ja nyt lennonjohtojärjestelmät joudutaan uusimaan, jotta suuret onnettomuudet voitaisiin ennaltaehkäistä.

Liikennesuihkukone käyttää öljypohjaista kerosiinia, ja juuri nyt polttoaineiden hinnat nousevat kiihtyen. Kuinka on, jos kerosiini loppuu? Ennen sitä pitää säätää Maan Ystävien vapaaehtoinen lisämaksu, vaikkapa 20%, joka olisi varaumaa, kun lippujen hinnat lähtevät reippaaseen nousuun tyrehdyttäen koko ajan kasvavan ilmasillan maapallon kaikkiin kolkkiin. Lentäminen on myös asennekysymys. On muotia ehtiä illaksi kotiin.

Ennen laivat veivät per yksikkö tuhansia matkustajia viikon, nyt suihkari suhauttaa saman matkan muutamassa tunnissa. On muodikasta olla kiireinen ja todeta, ettei ehdi enempää. Kiire on etukäteen kuolemista ymmärtämättä miksi eli ja elää. Lentokone on tekninen huipputuote ja mm. kiinalaiset eivät vielä niitä itse valmista. Sen sijaan laivanvalmistajina Kiina tähtää maailman huipulle.

Huominen voi olla laivoilla liikkumista kaukomatkojen osalta, vallankin kun niiden tekniikka kehittyy ripeää vauhtia palaten ehkä kuitenkin tuuli- ja aurinkoenergian käyttäjiksi. Lyhyemmät matkat taittuvat raideliikenteellä, jonka energia suolletaan toistaiseksi ydinsähköllä. Lentokonetta ei saa pysymään ilmassa sähköllä, eikä akuilla. Johdotonta sähkönsiirtoa ei ole vielä kaupallisesti keksitty.

AamuTV:n varsinainen aihe - lentoliikenteen päästöt - todettiin laivojen kanssa samankokoisiksi, ollen mm. hiilidioksidipäästöinä kahden prosentin luokkaa kokonaisuudesta. Lentoliikenteen kokonaisjalanjälki luontoon on suurempi. Se on kaikkine valmistusvaiheen materiakäsittelyineen, sekä polttoaineen jalostuksineen kuin myös maa-asemien energiakäyttöineen tuhlaavinta käyttöä kaikista liikkumismuodoista. Miltei jatkuvat huolto- ja turvallisuustoimenpiteet suurentavat ekologisesti "hiiren jalanjäljen norsun tassun" kokoiseksi merkiksi itse ympäristölle.

Kuinka hyvin tiedemiehemme ja tutkijamme oikeasti tietävät, mitä suihkulentokoneen tekemä "ilmakehäreikä" nopeudella vajaat 300 metriä sekunnissa aikaansaa, jää arvailujen varaan. Me emme yksinkertaisesti tiedä kaikkia vaikuttimia, syyn ja seurauksen jälkiä, mitä mikäkin luonnoton ainesmuutos tekee eloyhteisölle mm. pikkuhiljaa "häviävinä" suihkuvanoina taivaalle.

Maapallon jotkin muutokset ovat hyvin hitaita, mutta vääjäämättömiä. Lentokone on luonnoton väline ilmakehään, jonka ohuus on häkellyttävän vähän maapallon halkaisijaan nähden. Emme ole linnuilla nähneet harmaita tai valkoisia suihkuvanoja, korkeintaan eloperämoottorin jätöksen lihapiirakassa istuessamme torikahvilassa ilman kiirettä.

Ilkka Luoma