maanantaina, lokakuuta 28, 2013

Peleistä mallinnukseen - ymmärrystä tietoisuuteen



"Tekoäly kykenee jo itsenäiseen laskelmointiin. Kokemuksiin pystyy yhä vain eläin – ja ihminen."

*


YLE:n Aamu TV:n besserwisserit Kalle Isokallion 1] johdolla oivalsi(vat), ettei maailma ja ihmiskunta voi vain pelejä pelailla; mutta jotenkin tätä suomalaisen peliteollisuuden ohjelmisto-osaamista pitäisi voida hyödyntää – yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Kaiken tiedon ”penttilinkola” herra vastarannankiiski Isokallio avasi tieten tai tietämättään uuden oven

Elämän peliin merkittäviä tekijöitä on koulutus (kasvatus) sekä monimutkaistuvassa yhteiskuntajärjestyksessä mallinnus 2] – tällä tarkoitetaan esimerkiksi skenaariointia 3]. Ihminen on yrittänyt aina ennustaa – on ennustajaeukkoja, korteista ja kahviporoista lukijoita sekä tietenkin Ilmatieteenlaitoksen säätietopalvelut.

Ennustukset tarkkenevat ja lähestyvät täyttä tietoa, samoin kuin alhaiset lämpötilat absoluuttista nollaa, noin -273 Celsius astetta (Kelvin 0).

Tiedämme, että Kelvin 0:n saavuttaminen on ”mahdottomuus”, arvellaan että lämpöliikkeen pysähtyminen pysäyttää koko molekyylimaailman eli myös biosfäärillisen elämän – ihmisineen. Vielä joitain vuosia sitten tämä absoluuttisen nollan tavoittelu oli Suomessa professori O.V. Lounasmaan 4] johdolla maailman huipulla – kuten nyt ehkä peliteollisuutemmekin.


Tänään poliitikot esittävät vain ”parhainta arvausta”, sillä ikäviä asioita ei voida eikä osata kertoa äänestäjille suoraan – äänten menetyksen pelossa. Liian moni ”paras arvaus” on mennyt metsään – eikä pääsyä risukosta ole aina löydetty. Monikutkaistuva yhteiskunta vaatii yhä enemmän muuttujia, jotka ovat mallinnuksen peruselementtejä. Muuttujien hallinta on lähtötaso mallinnuksen onnistumiseen.

Mallinnukset ovat arkipäivää meidän valtiovarainministeriössä kuten Ilmatieteenlaitoksellakin. Sää on turvallisin ennustepuheenvuoro – kansakin ottaa siihen osaa. Valtiovarainministeriön mallinnuksiin taas ei oteta osaa, koska epävarmuus ennusteissa on epäluotettavammalla tasolla kuin kolmen vuorokauden sää.


Mallinnuksen ohjelmistomaailma on vielä lapsen kengissään –

juuri tämä toimialue vaatisi valtavat resurssit, uuden ennakkoluulottoman osaamisen, luovuuden ja innovaatiot. Peliteollisuudessa on herkkää liikedynaamista osaamista – ennakkoluulottomuutta ja kekseliäisyyttä. Miten voisimme valjastaa täältä osaamista ja kekseliäisyyttä mallinnuksen nykyepävarmaan maailmaan?


Kaikkia elämän osa-alueita voidaan mallintaa,

teknologiasta psykologiaan – sosiaalisuuden vähenemisestä kulutuksen kasvuun. Materiaaliset virrat, robotiikka 5], kohistu 3D 6] ja informaatiologistiikka 7] olisivat mallinnuksen huippukohteita, lisättynä kasvuhokeman aikaansaannoksilla ympäristöömme. Koko biosfäärin tomintaedellytysten mallinnus on haasteista suurimpia, jotta osaisimme nähdä tänään eilisten tekojemme vaikutuksen huomiseen ja jopa ylihuomiseen.


Pelimiehet ja -naiset voisivat mallintaa omaa,

huomisen maailmaa näkemään kuinka vaikeaa on ratkaista eilisen ja tämän päivän aikaansaannokset – siksi suuria muutoksia on huomaamattamme ja uskomattamme tapahtumassa. Mallinnus voisi olla avain nähdä kasvujargonian mahdottomuus. Mallinnus voisi olla keino ymmärtää nuorisomme hätä, vanhuksien yksinäisyys ja eutanasialainsäädännön välttämättömyys. Kansalaispalkan vaikutuksetkin voitaisiin mallintaa – toimeliaisuuden lisäämisestä puhumattakaan!


...
Ulkopolitiikka on vaikein mallinnettava alue,

sillä vieraiden kulttuurien ”menettelykehitys” on tuntematonta omaansa rakastuneille. Emme osanneet mallintaa Kiinan nousua maailman johtajaksi, emme myöskään aikoinaan ymmärtäneet itsestään selvää Saksojen yhdistymistä ja Neuvostoliiton kaatumista. Oliko sattuma 8] niminen parametri liian vaikea muuttuja ennusteiden kaavoissa?


Sattuma on aina tietämättömyyttä ja/tai ymmärtämättömyyttä!

Sattumaa ei ideaalisesti edes ole olemassa – kaikella on syynsä (syysuhdeanalyysi), joka ikisellä tapahtumalla on aiheuttajansa. Tässä on se mallinnuksen ydin; hallita parametreja ja lähestyä, siis vain lähestyä (?) ennustamisen ”kelvin nollaa” - siis täyttä tietoa, joka sekin lymyää jossain – emme ole vain sitä löytäneet, vielä


...
VIITTEET
2] Mallintaminen ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Mallintaminen - [wiki]
4] O.V. Lounasmaa Laboratory ~ http://ltl.tkk.fi/ - [aaltoyliopisto]
7] Informaatiologistiikka – mm. printtimedian kuolema ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/printtimedian-kuolema.html - [BLOG/il]
8] Random – randomness ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Randomness - [wiki]

...
EXTRA


Ilkka Luoma



ALUS
BLOGs 25079 | 2468 | 2764 – IL
---25102013---



doc.: mallinnus_25102013.doc – OpenOffice Writer


534 5257

1 kommentti:

Ilkka Luoma kirjoitti...

.
Itse elämää ja sen monipuolisuutta ajatellen lyhytnäköisin mittari on palkka ja sen materiaalinen ostovoima

Me elämme läntisen maailman demokraattisessa kilpailussa, jossa kasvuhokema on täyttymys - sen tarkoittaen nyt hiukan kärjistäen: Lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä. Tämä on helppo huomata, kun asetamme vaakakuppiin elämän materialismia kotoa työn kautta vapaa-aikaan.

Enemmän asuinneliöitä, enemmän auton hevosvoimia - useammin ulkomaanmatkoja (tosin Korona laittoi ravihevoselle suitsia suuhun) eikä tämäkään vielä riitä, vaan lisää palkkaa, jotta enemmän valinnan mahdollisuuksia 64 erilaisen makkaran joukosta.

Menestys ei ala rahasta - menestys alkaa itsensä tuntemisesta, onnen löytämisestä ja vuorovaikutuksesta sellaisten kanssa, jotka tuottavat tyytyväisyyttä.

Tyytyväisyys Elämään syntyy usein kun havaitsee olevansa tarpeellinen, myös muille kuin vain itselle!

Kun menestystä on mitattu palkalla, on seurauksena kilpailu - miksi minä saan vähemmän kuin tuo toinen, kun vielä minä juuri teen enemmän. Näinkö sanaillaan - ei aina, mutta usein. Menestys on ollut näyttö- ja vertailutalouden ilmentymä, kun minun auto on kalliimpi, tehokkaampi ja harvempien saatavilla.

Menestystä voidaan mitata myös vaikuttavuudella

Eläinkunnalla, johon kuulumme evoluution näkökulmasta, yhtä lailla kun elollisuutta ylläpitävät hyönteiset - kaikkinensa, on säännöt

Menestys on uros riikinkukon pyrstösulat - mitä komeammat, sen paremmin lisääntyminen onnistuu, kun se naaras tekee valintoja arvioimansa siittiövahvuuden näkökulmasta.

Entä ihminen, jonka "leijonaharjas" esiintyy 'ferrarismina', joka tuottaa huomiota metsästykseen, kun biologia kutsuu evoluution ikiaikaisesti ainoaan tehtäväämme, jossa mitataan menestystä - jälkeläissaantoon.

Ainoa menestys on geeniperimän jatke

Hienoa meille kaikille elollisille on se, että kunkin menneisyys perintötekijöiden osalta on täsmälleen yhtä pitkä. Olemme siis samalla viivalla.

Menestys on harmoniaa kokonaiselollisuuden kanssa!
.