"Tekoäly kykenee jo itsenäiseen laskelmointiin. Kokemuksiin pystyy yhä vain eläin – ja ihminen."
*
YLE:n
Aamu TV:n besserwisserit Kalle Isokallion 1]
johdolla oivalsi(vat), ettei maailma ja ihmiskunta voi vain pelejä
pelailla; mutta jotenkin tätä suomalaisen peliteollisuuden
ohjelmisto-osaamista pitäisi voida hyödyntää –
yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Kaiken tiedon
”penttilinkola” herra vastarannankiiski Isokallio avasi tieten
tai tietämättään uuden oven …
Elämän
peliin merkittäviä tekijöitä on koulutus (kasvatus) sekä
monimutkaistuvassa yhteiskuntajärjestyksessä mallinnus 2]
– tällä tarkoitetaan esimerkiksi skenaariointia 3].
Ihminen on yrittänyt aina ennustaa – on ennustajaeukkoja,
korteista ja kahviporoista lukijoita sekä tietenkin
Ilmatieteenlaitoksen säätietopalvelut.
Ennustukset
tarkkenevat ja lähestyvät täyttä tietoa, samoin kuin alhaiset
lämpötilat absoluuttista nollaa, noin -273 Celsius astetta (Kelvin
0).
Tiedämme,
että Kelvin 0:n saavuttaminen on ”mahdottomuus”, arvellaan että
lämpöliikkeen pysähtyminen pysäyttää koko molekyylimaailman eli
myös biosfäärillisen elämän – ihmisineen. Vielä joitain
vuosia sitten tämä absoluuttisen nollan tavoittelu oli Suomessa
professori O.V. Lounasmaan 4]
johdolla maailman huipulla – kuten nyt ehkä peliteollisuutemmekin.
Tänään
poliitikot esittävät vain ”parhainta arvausta”, sillä
ikäviä asioita ei voida eikä osata kertoa äänestäjille suoraan
– äänten menetyksen pelossa. Liian moni ”paras arvaus” on
mennyt metsään – eikä pääsyä risukosta ole aina löydetty.
Monikutkaistuva yhteiskunta vaatii yhä enemmän muuttujia, jotka
ovat mallinnuksen peruselementtejä. Muuttujien hallinta on lähtötaso
mallinnuksen onnistumiseen.
Mallinnukset
ovat arkipäivää meidän valtiovarainministeriössä kuten
Ilmatieteenlaitoksellakin. Sää on turvallisin ennustepuheenvuoro –
kansakin ottaa siihen osaa. Valtiovarainministeriön mallinnuksiin
taas ei oteta osaa, koska epävarmuus ennusteissa on
epäluotettavammalla tasolla kuin kolmen vuorokauden sää.
Mallinnuksen
ohjelmistomaailma on vielä lapsen kengissään –
juuri
tämä toimialue vaatisi valtavat resurssit, uuden ennakkoluulottoman
osaamisen, luovuuden ja innovaatiot. Peliteollisuudessa on herkkää
liikedynaamista osaamista – ennakkoluulottomuutta ja
kekseliäisyyttä. Miten voisimme valjastaa täältä osaamista ja
kekseliäisyyttä mallinnuksen nykyepävarmaan maailmaan?
Kaikkia
elämän osa-alueita voidaan mallintaa,
teknologiasta
psykologiaan – sosiaalisuuden vähenemisestä kulutuksen kasvuun.
Materiaaliset virrat, robotiikka 5],
kohistu 3D 6]
ja informaatiologistiikka 7]
olisivat mallinnuksen huippukohteita, lisättynä kasvuhokeman
aikaansaannoksilla ympäristöömme. Koko biosfäärin
tomintaedellytysten mallinnus on haasteista suurimpia, jotta
osaisimme nähdä tänään eilisten tekojemme vaikutuksen huomiseen
ja jopa ylihuomiseen.
Pelimiehet
ja -naiset voisivat mallintaa omaa,
huomisen
maailmaa näkemään kuinka vaikeaa on ratkaista eilisen ja tämän
päivän aikaansaannokset – siksi suuria muutoksia on
huomaamattamme ja uskomattamme tapahtumassa. Mallinnus voisi olla
avain nähdä kasvujargonian mahdottomuus. Mallinnus voisi olla keino
ymmärtää nuorisomme hätä, vanhuksien yksinäisyys ja
eutanasialainsäädännön välttämättömyys. Kansalaispalkan
vaikutuksetkin voitaisiin mallintaa – toimeliaisuuden
lisäämisestä puhumattakaan!
...
Ulkopolitiikka
on vaikein mallinnettava alue,
sillä
vieraiden kulttuurien ”menettelykehitys” on tuntematonta
omaansa rakastuneille. Emme osanneet mallintaa Kiinan nousua maailman
johtajaksi, emme myöskään aikoinaan ymmärtäneet itsestään
selvää Saksojen yhdistymistä ja Neuvostoliiton kaatumista. Oliko
sattuma 8]
niminen parametri liian vaikea muuttuja ennusteiden kaavoissa?
Sattuma
on aina tietämättömyyttä ja/tai ymmärtämättömyyttä!
Sattumaa
ei ideaalisesti edes ole olemassa – kaikella on syynsä
(syysuhdeanalyysi), joka ikisellä tapahtumalla on aiheuttajansa.
Tässä on se mallinnuksen ydin; hallita parametreja ja lähestyä,
siis vain lähestyä (?)
ennustamisen ”kelvin nollaa” - siis täyttä tietoa, joka sekin
lymyää jossain – emme ole vain sitä löytäneet, vielä …
...
VIITTEET
1]
Kalle
Isokallio ~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145047-kalle-isokallio-talouslinkola
- [US_P/il]
3]
Skenaario
~
http://nexusdelfix.internetix.fi/fi/sisalto/materiaalit/2_metodit/2_skenarix?C:D=61592&C:selres=61592
- [nexusdelfix]
5]
”Esiteollinen
robotisaatio”
~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento
- [US_P/il]
6]
Luonnon
oma 3D ~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136462-mullistaako-3d-tulostus-tyon-jakautumisen
- [US_P/il]
6]
3D:n
ja robotisaation suhde
~
http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144230-alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen
- [US_P/il]
7]
Informaatiologistiikka
– mm. printtimedian kuolema
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/printtimedian-kuolema.html
- [BLOG/il]
...
EXTRA
Ilkka
Luoma
---25102013---
doc.:
mallinnus_25102013.doc – OpenOffice Writer
534
5257
1 kommentti:
.
Itse elämää ja sen monipuolisuutta ajatellen lyhytnäköisin mittari on palkka ja sen materiaalinen ostovoima
Me elämme läntisen maailman demokraattisessa kilpailussa, jossa kasvuhokema on täyttymys - sen tarkoittaen nyt hiukan kärjistäen: Lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä. Tämä on helppo huomata, kun asetamme vaakakuppiin elämän materialismia kotoa työn kautta vapaa-aikaan.
Enemmän asuinneliöitä, enemmän auton hevosvoimia - useammin ulkomaanmatkoja (tosin Korona laittoi ravihevoselle suitsia suuhun) eikä tämäkään vielä riitä, vaan lisää palkkaa, jotta enemmän valinnan mahdollisuuksia 64 erilaisen makkaran joukosta.
Menestys ei ala rahasta - menestys alkaa itsensä tuntemisesta, onnen löytämisestä ja vuorovaikutuksesta sellaisten kanssa, jotka tuottavat tyytyväisyyttä.
Tyytyväisyys Elämään syntyy usein kun havaitsee olevansa tarpeellinen, myös muille kuin vain itselle!
Kun menestystä on mitattu palkalla, on seurauksena kilpailu - miksi minä saan vähemmän kuin tuo toinen, kun vielä minä juuri teen enemmän. Näinkö sanaillaan - ei aina, mutta usein. Menestys on ollut näyttö- ja vertailutalouden ilmentymä, kun minun auto on kalliimpi, tehokkaampi ja harvempien saatavilla.
Menestystä voidaan mitata myös vaikuttavuudella
Eläinkunnalla, johon kuulumme evoluution näkökulmasta, yhtä lailla kun elollisuutta ylläpitävät hyönteiset - kaikkinensa, on säännöt
Menestys on uros riikinkukon pyrstösulat - mitä komeammat, sen paremmin lisääntyminen onnistuu, kun se naaras tekee valintoja arvioimansa siittiövahvuuden näkökulmasta.
Entä ihminen, jonka "leijonaharjas" esiintyy 'ferrarismina', joka tuottaa huomiota metsästykseen, kun biologia kutsuu evoluution ikiaikaisesti ainoaan tehtäväämme, jossa mitataan menestystä - jälkeläissaantoon.
Ainoa menestys on geeniperimän jatke
Hienoa meille kaikille elollisille on se, että kunkin menneisyys perintötekijöiden osalta on täsmälleen yhtä pitkä. Olemme siis samalla viivalla.
Menestys on harmoniaa kokonaiselollisuuden kanssa!
.
Lähetä kommentti