Näytetään tekstit, joissa on tunniste eestiläisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eestiläisyys. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, helmikuuta 25, 2018

Viro – 100 vuotta ensimmäisestä Itsenäisyysjulistuksesta





Viron yli marssittiin – niin lännestä kuin idästä. Ensimmäinen itsenäisyys kesti yhden päivän ja sitten Saksa marssi yli … Myöhemmin Viro miehitettiin ”puolustustaktisista syistä” - tällä kertaa idästä. Josif Stalinin Neuvostoliitto halusi turvata Leningradia, Itämeren helmeä - Adolf Hitlerin Saksan kolmannelta valtakunnalta … Eestiläiset tekivät viisaasti ja säästivät itsensä sodalta ja antautuivat kaukokatseisen viisaasti … *


'1991 alkoi Viron varsinainen voitonmarssi ja todellinen itsenäisyys – suuren venäläisvähemmistön varjoista – nousten tämän päivän uskomattomaksi tietoteknologiajättiläiseksi – kokoonsa nähden. Muun muassa Skype on eestiläisten ohjelmisto-osaajien huipputuote – myös maailmalla. Miksi eestiläiset ovat mitä ovat – Isänmaallisuus, näyttämisen halua ja halua olla yritteliäs hyödyntäen tehokkaasti resurssejaan.'


[28032007][U/T][ ... Viro oli virolaisina pitkään altavastaajana ja nieli kiukun ja alistamisen. Nyt entinen valtaa pitänyt on ajautunut alistamiseen uuden enemmistön taholta. Kuitenkin nykyinen vähemmistö on rakentanut Viroa tavallansa omista ihanteista ja lähtökohdista - mutta asiat eivät enää kohtaa, erilleen kasvu kiihtyy? ... ]


Heti Tallinnan sataman vieressä on mahtava rappeutumassa oleva kolossi jäähalleineen ja konserttisaleineen. Betonirakennelma on muisto Neuvostoliiton ajoilta, jolloin oli vallalla aikakautinen mahtipontisuuteen perustuva tapa rakentaa ja osoittaa vahvuutta ja pysyvyyttä. Nyt tämä betonilinnoitus rapistuu hoidon puutteessa viestittäen valtaenemmistön tahdosta murenevaa aikakautta, jota ei haluta muistella, mutta halutaan muistutella.


Onko venäläisyys niin suuri uhka, uhman kohde ja koston keskipiste,
… että vanhan vallan monumenttiakin pitää rapistuttamalla purkaa? Mikä aiheuttaa vuosikausien vastakkainasettelun? Ihmisen elo kaikkialla on aika-ajoin tapahtuvaa vastakkainasettelua, jotta saataisiin omiin joukkoihin yhtenäisyyttä ja yhteistä kohdetta kohentamaan omaa itsetuntoa ja edesauttamaan päämäärien saavuttamista.


Virossa tapahtui laulava vallankumous ilman suurta verenvuodatusta
Muutos vanhasta oli miltei kivuton. Se oli rohkeutta, mihin pieni kansa uskalsi ottaa osaa ja johon Suomi ei reagoinut niin nopeasti kuin olisi voinut tehdä - olimme varovaisia, varjelimme omia etujamme, olimme siis pelokkaita siitä, mitä suuri ja mahtava Neuvostoliitto voisi tehdä.


Virolaiset saivat itsenäisyytensä,
… kuten pitikin, mutta samalla uusi enemmistö ja valta sai vähemmistön, joka elää tavallansa ja historiaansa sekä tapojaan kunnioittaen. Virolaiset ovat nostaneet elintasoaan olemalla markkinatalousmaisempia kuin konsanaan me suomalaiset. Viro kiiruhti Natoon, EU:hun ja eurotkin ovat jo nurkan takana - vauhti on ollut hengästyttävä.


Venäläiset ovat osana virolaisuutta
Heillä on uskontonsa, hartautensa, tavallansa uutteruutensa ja rikollisuutensa, kuten kaikilla muillakin kansoilla. Vastakkainasettelu on juopa, jonka vahvempi ja valtaa pitävämpi voisi hälventää yhteistyöksi. Venäläisillä on oma osansa Viron nousussa - nousussa, jossa myös pienemmille ansiotasoille on paikkansa.

Kansantalous on kaikkia tuloluokkia, kaikkia työtehtäviä ja kuluttamista kullekin ryhmälle tavallansa. Kansakunta muodostuu Virossakin kansallisuuksista. Miksi Viro haluaa näyttötarvetta vähemmistöään kohtaan?


Miksi venäläinen [pronssi]sotilas patsaana pitää poistattaman?
Miksi Tallinnan sataman rannassa olevan entisen Neuvostoliiton murenevan monumentin pitää antaa rapistua merkkinä jostain - onko se itsetunnon kiillottamista uudelle valtaa pitävälle kostoksi historian eittämättömistä vääryyksistä itse virolaisia ja virolaisuutta kohtaan.

Olisiko hyväksyntä, yhteistyö ja suvaitsevaisuus nopeampi ratkaisu yhteisiin päämääriin, joista koko Viro hakee menestystä ja hyväksyntää maailman kansojen joukosta.
Vastakkainasettelu on ihmisen "inhimillisyyttä" - niin mekin kävimme jo muinoisessa Leningradissa kasvattamassa vajaamittaista itsetuntoamme "rikkauksillamme" - kaupaten kuulakärkikyniä ja naisten sukkahousuja vastineena saaden viinaa, jolle löysimme välitöntä käyttöä nostaen kansallista henkeä ylimielisyyden asenteella entistä suuruhkaamme kohtaan.

Niin me myöskin vastakkain asettelimme itseämme tuoreiden virolaisten silmien edessä 1990-luvun ensimmäisinä Viron itsenäisyysvuosina ollen pulleita isoveljiä jälleen kiillottaen omaa itsetuntoamme juuri väärään aikaan, jolloin olisi ratkaistu läheinen yhteenkuuluvuuden tuntu "veljeskansamme" tavallisiin kansalaisiin.


Niin me vastakkain asettelimme itsemme nuoreen Viron tasavaltaan,
… kuten he nyt vastakkain asettelevat itseään vanhoihin vallanpitäjiin, jotka on ahdettu nurkkaan vähemmistönä.

Tuntuu tutulta, ... niin mekin kuin hekin. Kansallinen tunto värjäytyy sokeuteen kokonaisuuksista ja haluttomuuteen anteeksiannosta. Ihmisyys asuu kaikkialla, on vain kysymys siitä, kuinka voimme soveltaa tapojamme ja hyväksyä erilaisuutta löytäen siitä rikkauden siemeniä moniarvoiselle kansakunnalle.
Jokaiselle etsitään paikkaa hyväksynnällä ja toistemme tapojen kunnioituksella, ollen tyrkyttämättä juuri vain sitä omaa - mielestämme kaikkein parasta mallia.




…
--- Näin Juhlapäivän kunniaksi on todettava, että suomalaiset rakastavat Viroa ja eestiläisiä sekä erityisesti heidän kansallislauluaan – Maamme -laulua! Viro on ainoa valtio, jonka äidinkieli on niin liki omaamme, että ymmärrämme siitä jotain – ilman käännöksiä – tätäkin me rakastamme! ---


' Onnittelut eestiläisille sitkeästä Isänmaallisuudesta! '




Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


…
Kuvateksti 1.
Tällä areenalla voisi iloita ja riemuita, ainakin 10.000 kuulijaa jollekin yhtenäisyyden ja ystävyyden bändille, paikka olisi erinomainen esiintymisestradi.


Kuvateksti 2.
Raha tuoksuu jo Vanhaan kaupunkiin saakka, sillä elintasorikkaat ostavat asuntonsa sieltä - se on ikään kuin muodikkaampaa ja antaa hyvän osoituksen ostovoiman hankinnastaan.


Kuvateksti 3.
Yhteiskunta jakaantuu myös Virossa vapaan markkinatalouden myötä - rahalla on valtaa ja rahalla pääsee. Hintataso ulottuu kohta Helsingin hintalappuihin. Kromatut linnoitukset maksavat ja kauppiaat hamuavat vuosisataisten hansalaisten tapaan kymmenyksensä hinnoista - siis voittoina, tosin voitot kasaantuvat entistä harvempiin taskuihin.


Kuva 4.
Kuvateksti 4.
"Jumalan säde" saapuu kirkkoon pelastamaan köyhiä ja vaivaisia, näin ainakin hurskaiden ihmisten kasvoilta oli luettavissa - kuinka kaksinaamaisia osa noista kuvan palvelijoista oli, jää jokaisen omaan omatuntoon merkkinä omasta yhteydestä kunkin kaikkivaltiaaseen.


Kuva 5.
Kuvateksti 5.
Moni kirkosta tulija osoitti huomiota köyhää kansaa kohtaan ja pieni almu ropsahti voirasiaan. Almujen pyyntö saattoi olla ainut keino syrjäytyneille ihmisille, joiden elämä on juuri yhtä arvokas kuin kuninkaiden ja presidenttienkin. Arvelisi ahneille ihmisille syntyneen omantunnon tuskia huomatessaan, kuinka maailma kohtelee meitä epätasa-arvoisesti. Köyhyys ei ole rikos, se voi olla silti kuitenkin ihmisen sielun ja omantunnon ylpeyttä lähimmäisenrakkaudesta, joka ei ole hintalappuja tarvinnut.


Kuvateksti 6.
Uskontojen kirjoa, kaikille jotain, ei niin itse uskontonsa nimi, kuin se, mihin oikeasti haluaa uskoa ja turvautua - se tuo lohtua epäonneen ja yksinäisyyteen, joka jäytää niin Tallinnassa kuin Helsingissäkin - yksinasuvia on Suomen suurimmissa kaupungeissa jo 40% koko asukasmäärästä, tosin kaikki eivät tunnusta tai tunnista yksinäisyyttään, ovatpa jopa onnellisia riippumattomuudestaan. Virossa on vahva kahtiajako, niin kansallisuuksissa kuin uskonnoissakin - vaikka molempien Jumalat lienevät yksi ja sama.


...
US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 163000

DOC viro100_24022018.doc – OpenOffice Writer

929_8209
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , ,

sunnuntaina, huhtikuuta 14, 2013

Itäpaineen purkua "sofi_oksasmaisesti"




***



Puolidokumentaarinen romaanikirjailija fiktioi media- ja palkintonosteessa itäpaineistusta passisuomalaisena - ollen paineenpurkureikä itäkriitikoille, joilla mieltä painaa jokin sellainen herkistys, joka ei edesauta suhteiden normalisoitumista 1300 kilometriä pitkän itärajan arvomaailmaan.


Venäjä on koettu kolminkertaisena haasteena 

Venäjä on mielletty tsaarien ajoilta Suomen itsenäisyyden mahdollistajana. Venäjä on ja on ollut Neuvostoliittona suurimpia, ellei suurin kauppakumppanimme. Ainokaisen tosimiesten ulkovaltasotammekin olemme käyneet venäläisiä vastaan. Me siis tunnemme Venäjän hyvin – olemmehan kansakunta, joka on kulttuuriltaan, uskonnoltaan, kieleltään kuin tavoiltaankin niin idästä kuin lännestä.


Venäjä jakaa kansakuntaamme, on tahoja, jotka ymmärtävät reaalimaailman ja 1200 kilometriä pitkän itärajan kuin Pietarin (Venäjän sydän) läheisyyden. Toisaalta on ryhmiä, joille Venäjä, venäläisyys ja slaavit ovat punainen vaate – se jotenkin selittämättömästi ärsyttää pienen härkäsuomalaisen mieltä – ja onkin aika-ajoin ilmaistava vaikka tökkimällä mielipide idän jättiläisestä.


Kirjallinen lahjakkuus

Sofi Oksanen 0] on eräs menestyneimpiä nykykirjailijoitamme, tosin hän on puoliksi eestiläinen ja vahvan venäläisvastaisen kriitikon maineessa – oli jopa ”pikku-nobelin” vastaanottajaisissa tökittävä Venäjää, Putinia ja venäläistä järjestelmää, jossa valta vallan luokse kipuaa – kuten kaikkialla maailmassa. Sofilla on todennäköisesti lapsuudesta traumaattisia kokemuksia Viron venäläisyysajoilta.
…



Mikä laittaa puolivihavaihteen päälle?

Miksi Sofi Oksanen painostaa kaikissa kirjoissaan Venäjän olemusta negatiivisena virtana, vieläpä passisuomalaisena maassa, jossa Venäjän realiteetti on aitosuomalaisen enemmistön osalta hyvin paasikivimäisesti ymmärretty – haluaako Oksanen purkaa virolaisten pahaa oloa isovelimaassaan Suomessa?

Tosiasia on kuitenkin se, että Sofi Oksanen kerää menestystä, mainetta ja palkintoja – enemmän kuin kukaan aitosuomalainen miesmuistiin; arvostus ja hatunnosto tälle. Kirjat on taitavasti kirjoitettu – huolellista poljentaa voimakkaalla tarkoitusperällä. Onko tarkoitus puolipiilolietsoa venäläisyysvastaisuutta?


Nälvimisen filosofia ei kanna hedelmää

Peilautuuko Oksasen kirjojen ja niille annettujen palkintojen kautta myöntäjiensä epäsuora nälväisy venäläisyyttä kohtaan, koska taiteen ja kirjallisuuden hyväksyntään voidaan kätkeä vihan hedelmiä hyväksytysti. Meidän olisi myös muistettava, että taidokkainkaan romaani ei ole historiadokumentti.

Vai halutaanko antaa tunnustus Oksasen kirjojen sisällöstä, jossa paljastetaan jo paljastettu toimintamalli, mitä kommunistisessa järjestyksessä epämiellyttäväksi tunnistettiin – läntisen ajatusmaailman näkökulmasta. Onko Sofi kirjoineen paineenpurkureikä, jossa sivistyneesti saamme töljäistä itäistä vallanperimystä ja putinismia – jonka elinikää kukaan ei tällä hetkellä tiedä.


Putinismin pelko tai panettelu ei ole edes viisauden alkua,

koska meille suomalaisille, ei liittoutumattomana, edes kuulu vieraan turha arvostelu. Me emme puutu muiden sisäisiin asioihin, elleivät ne kosketa meitä valtiona tai kansalaisina. Meillä ei ole syytä kaivella; meillä sen sijaan on syytä keskittyä olemaan puolueettomia kauppamiehiä, jotka tarjoavat parasta suomalaista osaamista maailmalle kunnollisella luottamuksella sekä takuutoimitusvarmuudella laadusta, josta voisimme olla ylpeitä.

Kaupallisuuden maailmaan ei kuulu oman itsetunnon pönkitys toisen ”harha-askelista” - olemmehan mekin itse ottaneet useita harhaan vieneitä hyppyjä … joiden henkisistä päätöksistä on kärsinyt koko kansakuntaruumis.


..
Annamme arvon sananvapaudelle ja mielipiteen ilmaisulle,

mutta emme arvosta sellaista menettelyä, jossa nähdään vain omien lasiemme lävitse meille vierasta ja vastenmielistä ja josta soimaamme katsomatta ensin omia vastenmielisyyksiä, mitä toisen omien värilasiensa lävitse näkevät. Saimme siipeemme juuri tämän seikan vuoksi, kun YK teki päätöksiä turvaneuvoston kiertojäsenyydestä – meitä pidetään ihmisoikeusbesserwissereinä, siis jo tiedetyn omahyväisräksyttäjinä – seuloutuuko Sofin kirjoista juuri tätä samaa filosofiaa?

Voimme olla varmoja, että virolaiseen elämäntapaan on myös juurtunut paljon sellaista venäläisyyttä, joka on suuresti hyödyttänyt itse eestiläisiä. Onko fiktiokirjailija Oksanen ottanut tämän näkökulman huomioon?


..
Viisauden alku on nähdä suuruus ja oman pienuuden suhteellisuus

Se ei tarkoita kumartelua, se ei tarkoita imartelua – se tarkoittaa reaalimaailmaa siten, että suurella ei ole mitään syytä käydä pienempänsä kimppuun. Riittävästi ärsytetty rankaisee – oli syy sitten mikä tahansa. Me Suomessa tiedämme rankaisun, me tiedämme myös oman vahvuutemme – ja se on idän tuntemus, josta meille vielä kirpoaa suurta kaupallista menestystä *], jos vain ymmärrämme olla kauppamiehiä eikä turhuuksiin sekaantuvia kirjailijoita – historiamme jo tunnemme – niin hyvässä kuin pahassa.



..

VIITE

*]
Idän kaupallinen menestys meille nousee Venäjältä ja Kiinasta – nuo kaksi lajissaan maailman suurinta tiivistävät keskinäisiä suhteitaan – Venäjä tarvitsee Kiinasta työvoimaa, pääomia ja markkinoita – Kiina taas Venäjältä raaka-aineita, energiaa, ravintoa ja vettä.

Me suomalaiset olemme Kiinan suosituimmuusasteikolla korkealla (kts. presidentti Sauli Niinistön valtiovierailu Kiinassa 04/2013 **]), – kun nautimme suurta poliittista arvostusta Kiinasta, on se samalla käyntikortti Venäjälle, jonka me tunnemme jo entuudestaan – jopa niin hyvin, että Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen [BOFIT] raportteja, niin Venäjästä 1] kuin Kiinasta 2] seurataan koko EU:ssa. Hyvänä todisteena erityisyydestämme on venäläisten viimeisin siirto perustaa Suomeen ”EU:n tutkimus- ja perehtymislaitos” … 3]

Me olemme kiinalaisille portti EU-Eurooppaan ja Pietarin koemarkkinoille. Meidän vientimme hedelmä on kiinalais-venäläinen kauppapolitiikka – sillä nuo markkinat parhaimmillaan jo yksinään elättävät miltei meidän vientikauppamme (oletamme hyvien kauppasuhteiden jatkuvan Ruotsin ja Saksan kanssa).

Olisiko meidän uudestaan opittava Paasikiven viisaus arkirealismista – pokkuroimatta ketään. Paasikivimäiseen viisauteen ei kuulu puolidokumentoidun romaanikirjallisuuden käyttäminen leimakirveenä arvioimaan liian kapeasta näkökulmasta slaavilaista tapaa elää ja toimia – sen sijaan voimme opiskella tuota ”taiteenlajia” herkeämättä herkkyydellä, jotta tunnistaisimme kaupallisten mahdollisuuksien pienimmätkin nyanssit ja vivahteen – saavuttaaksemme viennillemme uusia menestystarinoita!


..
Lisäviitteet ylläolevasta




Laatukirjallisuutta arvostaen ja naapuria kunnioittaen siten, kuten toivon meitä kunnioitettavan

Ilkka Luoma



...
Sent


Sent: Thursday, April 11, 2013 5:59 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - " ... sofi_oksasmaista itäpaineen purkua .. "


…
OT
Itäpaineenpurkua sofioksasmaisesti



…
AL – US
BLOG16885 IL
---11042013---
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)