Näytetään tekstit, joissa on tunniste miehitys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste miehitys. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, maaliskuuta 01, 2019

Löydämmekö uutisoinnista jotain mikä yhdistää Koreaa ja Israelia?




Johtajat Kim (Pohjois-korea) ja Netanjahu (Israel)



[2006] Pohjois-Korea ja Israel pullistelevat aseilla

IL-blog_ote: ” … Pohjois-Korea tuntuu olevan uhka jopa EU:lle, koska Suomen Vanhanenkin on huolissaan ja pyytää Pohjois-Koreaa lopettamaan kokeensa ja vetäytymään kiltiksi neuvottelijaksi länsimaiden ohjastamaan ruotuun. Pohjois-Korealla ei ole oikeutta testata mahdollista voimankäyttöä, mutta Israelilla näyttää olevan oikeus suoraan ja massiiviseen voimankäyttöön lähinnä siviilejä kohtaan.
Israelia torutaan hellästi ja juutalaiset vastaavat tuhoamalla palestiinalaisten sähköntuotannon, räjäyttämällä laillisesti valitun palestiinalaishallinnon rakennuksia ja ottamalla vangiksi ketä haluavat. Palestiinalaiset ottivat yhden sotavangin ja Israel on teljennyt vankiloihinsa arviolta toistatuhatta naista ja lasta, jotka edustavat vangitsijansa mielestä pahaa terrorismia, itse tulittaen siviilikohteita taistelukopterein ja hyökkäysvaunuin. … ” |1



I

YK:n tutkijat: Israel saattoi syyllistyä sotarikoksiin Gazan protesteissa – sotilaat ampuivat lapsia ja lääkintähenkilökuntaa


Ilkka Luoma 28.2.2019 – 15:39:

Kaksi voimallisesti esillä olevaa asiaa - Israel ja Pohjois-Korea - molemmat ydinasevaltioita, eikä kumpikaan päästä tutkijoita tarkastamaan atomiasevarantojaan! Toinen sotii liki jatkuvasti - toiselle riittää vain "uhkailu" ---

[2006] Pohjois-Korea ja Israel pullistelevat aseilla

EU ja lähes kaikki maat tuomitsevat Pohjois-Korean ohjuskokeet vaaraksi maailman rauhalle. Israelia ja palestiinalaisia kehotetaan malttiin ja rauhanomaisuuteen tunnustamalla, että vain he voivat sopia keskinäiset asiansa. Kaikki muut maat saavat tehdä ohjuskokeita, paitsi Pohjois-Korea. Mikään muu maa ei saa harjoittaa yksipuolista miehitystä, rangaistusmatkoja vieraan maan alueelle ja siviilien murhaamista korkeateknologialla, paitsi Israel.

Otsikon asetelma on yllättävä, mutta siinä piilee kaksi erilaista mielivaltaa. Pohjois-Korea katsoo itsellään olevan samanlainen sotateknologian tuotekehitys- ja testausoikeus kuin kaikilla muilla maillakin. Muu maailma ei katso hyvällä Pohjois-Korean kokeita ja tuomitsee maailman yksinäisimmän ja yhden köyhimmistä maista vaarana maailman rauhalle. Israel on saanut rauhassa testata ja kokeilla jo vuosikymmenien ajan, amerikkalaisten hiljaisella tuella omat atomikokeensa.

Näissä kahdessa asiassa paistaa länsimainen kaksimielisyys ja vahvemman laki. Israelille myönnetään oikeus miehitykseen, atomiaseeseen ja suoraan väkivaltaan selostuksella, että juutalaiset saavat turvata luvatun maansa rauhaa ja kansalaisten turvallisuutta. Israel käyttää huipputekniikkaa ja voimaa kiusallista naapuriaan kohtaan, joka ei voi vastata yksipuoliseen saarrostukseen kuin kotitekoisilla ihmispommeilla ja raketeilla, joiden teho on murto-osa Israelin voimankäytöstä.

Molemmin puolin murhattujen, miltei aina viattomien ihmisten, kuolin suhde on tyly; Israel tappaa miltei 3-10 kertaisen määrän, kuin palestiinalaiset. Länsimaisen ajattelun ja oikeudentunnon pitäisi tuomita molempien murhat ja kannustaa vahvempaa olemaan viisaampi ja tekemään konkreettinen aloite.



II

Ei rauhanjulistusta Koreaan eikä mitään muitakaan tuloksia – Trumpin ja Kimin neuvottelut loppuivat lyhyeen


Ilkka Luoma 28.2.2019 – 15:27:

[2006] Pohjois-Koreaa kuritetaan rautahansikkain ja Israelia käsitellään silkkisin käsinein

Mitä eroa tai yhtäläisyyttä huomaamme Israelin ja Pohjois-Korean välille? Miten kumpikin pullistelevat aseillaan, ja keiden toimittamien aseiden? Miksi Israelille sallitaan ydinase? Kumpi on sotaisampi, kumpi on tappanut enemmän vastapuolen siviilejä vuoden 1966 jälkeen – viimeisen 50 vuoden aikana? Paljon kysymyksiä – vähän vastauksia.

Korealaisten henkivakuutus on tuo kyky uhata, kuten se on Israelillakin ja myös USA:lla ja Venäjällä. Samalla on hyvä muistaa, ketkä jakoivat Korean niemimaan kahtia - nykyisen jakolinjan kohdalta; ne olivat US ja muinoinen Neuvostoliitto. Korealaisilta ei kysytty mitään, vaikka korealaiset olivat yhtenäisiä viimeiset kaksi tuhatta vuotta - aina tuohon japanilaismiehityksen loppuun asti 1945.

Miksi US pitää sota- ja taisteluvoimiaan eteläosassa Koreaa? Ehkä tuolta löytyy se Pekingin tiekartan ratkaisu, nuo joukot pois uhkaamasta korealaistaen alkavia rauhanneuvotteluja ja vastapainoksi ydinaseet poistuvat Kiinan valvonnassa - Kiina, joka on kaikkien korealaisten suurin kauppakumppani. Miksi US ei vedä joukkojaan pois?

Nyt projisoidumme Korean niemimaalle – täältä kaukaa Pohjolasta, idän ja lännen vedenjakajalta, jolla voisi olla taitavasti toimien välittäjän ja rauhanneuvottelijan rooli – natottomana maana, joka voisi saada Venäjän ja Kiina tuen välitystehtävälleen.

Onko presidenttimme Sauli Niinistö ajatellut asiaa? |2


EKSTRA

Yle: Pohjois-Korea on valmis puhumaan 40 vuotta vanhasta velasta Suomelle – Ylen erikoishaastattelu Pjongjangissa

Ote: ” … Pohjois-Korea ei ole unohtanut, että Suomella on 1970-luvulta periytyviä saatavia. Tähän ongelmaan löytyy varmasti ratkaisu, vakuuttaa ulkoministeriön edustaja Ylelle … ” - 26042017 – Yle maailmalta


Viitteet:
|2 Suomelle on muodostumassa erityisasema Pohjois-Korean osalta. Mikäli toimimme oivaltavasti voimme olla välittäjä Pohjois-Korean ja läntisen maailman välillä. Tietolähde Pekingistä kertoo, että vihje olisi syntynyt Kiinan toimesta. Meille tarjotaan nyt kättä, johon on syytä tarttua. Pohjois-Korea hakee ulospääsyä sekä hyväksyntää ja maailman suurin kansantalous Kiina on asialle kummina (?) -kts. EKSTRA



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 195043

DOC Israel_korea_28022019.doc – OpenOffice Writer
PVM 28022019



Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu


0691_05972 – 17:23_18:25 IK03

.
2369_24
8345_T

sunnuntaina, huhtikuuta 14, 2013

Itäpaineen purkua "sofi_oksasmaisesti"




***



Puolidokumentaarinen romaanikirjailija fiktioi media- ja palkintonosteessa itäpaineistusta passisuomalaisena - ollen paineenpurkureikä itäkriitikoille, joilla mieltä painaa jokin sellainen herkistys, joka ei edesauta suhteiden normalisoitumista 1300 kilometriä pitkän itärajan arvomaailmaan.


Venäjä on koettu kolminkertaisena haasteena 

Venäjä on mielletty tsaarien ajoilta Suomen itsenäisyyden mahdollistajana. Venäjä on ja on ollut Neuvostoliittona suurimpia, ellei suurin kauppakumppanimme. Ainokaisen tosimiesten ulkovaltasotammekin olemme käyneet venäläisiä vastaan. Me siis tunnemme Venäjän hyvin – olemmehan kansakunta, joka on kulttuuriltaan, uskonnoltaan, kieleltään kuin tavoiltaankin niin idästä kuin lännestä.


Venäjä jakaa kansakuntaamme, on tahoja, jotka ymmärtävät reaalimaailman ja 1200 kilometriä pitkän itärajan kuin Pietarin (Venäjän sydän) läheisyyden. Toisaalta on ryhmiä, joille Venäjä, venäläisyys ja slaavit ovat punainen vaate – se jotenkin selittämättömästi ärsyttää pienen härkäsuomalaisen mieltä – ja onkin aika-ajoin ilmaistava vaikka tökkimällä mielipide idän jättiläisestä.


Kirjallinen lahjakkuus

Sofi Oksanen 0] on eräs menestyneimpiä nykykirjailijoitamme, tosin hän on puoliksi eestiläinen ja vahvan venäläisvastaisen kriitikon maineessa – oli jopa ”pikku-nobelin” vastaanottajaisissa tökittävä Venäjää, Putinia ja venäläistä järjestelmää, jossa valta vallan luokse kipuaa – kuten kaikkialla maailmassa. Sofilla on todennäköisesti lapsuudesta traumaattisia kokemuksia Viron venäläisyysajoilta.



Mikä laittaa puolivihavaihteen päälle?

Miksi Sofi Oksanen painostaa kaikissa kirjoissaan Venäjän olemusta negatiivisena virtana, vieläpä passisuomalaisena maassa, jossa Venäjän realiteetti on aitosuomalaisen enemmistön osalta hyvin paasikivimäisesti ymmärretty – haluaako Oksanen purkaa virolaisten pahaa oloa isovelimaassaan Suomessa?

Tosiasia on kuitenkin se, että Sofi Oksanen kerää menestystä, mainetta ja palkintoja – enemmän kuin kukaan aitosuomalainen miesmuistiin; arvostus ja hatunnosto tälle. Kirjat on taitavasti kirjoitettu – huolellista poljentaa voimakkaalla tarkoitusperällä. Onko tarkoitus puolipiilolietsoa venäläisyysvastaisuutta?


Nälvimisen filosofia ei kanna hedelmää

Peilautuuko Oksasen kirjojen ja niille annettujen palkintojen kautta myöntäjiensä epäsuora nälväisy venäläisyyttä kohtaan, koska taiteen ja kirjallisuuden hyväksyntään voidaan kätkeä vihan hedelmiä hyväksytysti. Meidän olisi myös muistettava, että taidokkainkaan romaani ei ole historiadokumentti.

Vai halutaanko antaa tunnustus Oksasen kirjojen sisällöstä, jossa paljastetaan jo paljastettu toimintamalli, mitä kommunistisessa järjestyksessä epämiellyttäväksi tunnistettiin – läntisen ajatusmaailman näkökulmasta. Onko Sofi kirjoineen paineenpurkureikä, jossa sivistyneesti saamme töljäistä itäistä vallanperimystä ja putinismia – jonka elinikää kukaan ei tällä hetkellä tiedä.


Putinismin pelko tai panettelu ei ole edes viisauden alkua,

koska meille suomalaisille, ei liittoutumattomana, edes kuulu vieraan turha arvostelu. Me emme puutu muiden sisäisiin asioihin, elleivät ne kosketa meitä valtiona tai kansalaisina. Meillä ei ole syytä kaivella; meillä sen sijaan on syytä keskittyä olemaan puolueettomia kauppamiehiä, jotka tarjoavat parasta suomalaista osaamista maailmalle kunnollisella luottamuksella sekä takuutoimitusvarmuudella laadusta, josta voisimme olla ylpeitä.

Kaupallisuuden maailmaan ei kuulu oman itsetunnon pönkitys toisen ”harha-askelista” - olemmehan mekin itse ottaneet useita harhaan vieneitä hyppyjä … joiden henkisistä päätöksistä on kärsinyt koko kansakuntaruumis.


..
Annamme arvon sananvapaudelle ja mielipiteen ilmaisulle,

mutta emme arvosta sellaista menettelyä, jossa nähdään vain omien lasiemme lävitse meille vierasta ja vastenmielistä ja josta soimaamme katsomatta ensin omia vastenmielisyyksiä, mitä toisen omien värilasiensa lävitse näkevät. Saimme siipeemme juuri tämän seikan vuoksi, kun YK teki päätöksiä turvaneuvoston kiertojäsenyydestä – meitä pidetään ihmisoikeusbesserwissereinä, siis jo tiedetyn omahyväisräksyttäjinä – seuloutuuko Sofin kirjoista juuri tätä samaa filosofiaa?

Voimme olla varmoja, että virolaiseen elämäntapaan on myös juurtunut paljon sellaista venäläisyyttä, joka on suuresti hyödyttänyt itse eestiläisiä. Onko fiktiokirjailija Oksanen ottanut tämän näkökulman huomioon?


..
Viisauden alku on nähdä suuruus ja oman pienuuden suhteellisuus

Se ei tarkoita kumartelua, se ei tarkoita imartelua – se tarkoittaa reaalimaailmaa siten, että suurella ei ole mitään syytä käydä pienempänsä kimppuun. Riittävästi ärsytetty rankaisee – oli syy sitten mikä tahansa. Me Suomessa tiedämme rankaisun, me tiedämme myös oman vahvuutemme – ja se on idän tuntemus, josta meille vielä kirpoaa suurta kaupallista menestystä *], jos vain ymmärrämme olla kauppamiehiä eikä turhuuksiin sekaantuvia kirjailijoita – historiamme jo tunnemme – niin hyvässä kuin pahassa.



..

VIITE

*]
Idän kaupallinen menestys meille nousee Venäjältä ja Kiinasta – nuo kaksi lajissaan maailman suurinta tiivistävät keskinäisiä suhteitaan – Venäjä tarvitsee Kiinasta työvoimaa, pääomia ja markkinoita – Kiina taas Venäjältä raaka-aineita, energiaa, ravintoa ja vettä.

Me suomalaiset olemme Kiinan suosituimmuusasteikolla korkealla (kts. presidentti Sauli Niinistön valtiovierailu Kiinassa 04/2013 **]), – kun nautimme suurta poliittista arvostusta Kiinasta, on se samalla käyntikortti Venäjälle, jonka me tunnemme jo entuudestaan – jopa niin hyvin, että Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen [BOFIT] raportteja, niin Venäjästä 1] kuin Kiinasta 2] seurataan koko EU:ssa. Hyvänä todisteena erityisyydestämme on venäläisten viimeisin siirto perustaa Suomeen ”EU:n tutkimus- ja perehtymislaitos” … 3]

Me olemme kiinalaisille portti EU-Eurooppaan ja Pietarin koemarkkinoille. Meidän vientimme hedelmä on kiinalais-venäläinen kauppapolitiikka – sillä nuo markkinat parhaimmillaan jo yksinään elättävät miltei meidän vientikauppamme (oletamme hyvien kauppasuhteiden jatkuvan Ruotsin ja Saksan kanssa).

Olisiko meidän uudestaan opittava Paasikiven viisaus arkirealismista – pokkuroimatta ketään. Paasikivimäiseen viisauteen ei kuulu puolidokumentoidun romaanikirjallisuuden käyttäminen leimakirveenä arvioimaan liian kapeasta näkökulmasta slaavilaista tapaa elää ja toimia – sen sijaan voimme opiskella tuota ”taiteenlajia” herkeämättä herkkyydellä, jotta tunnistaisimme kaupallisten mahdollisuuksien pienimmätkin nyanssit ja vivahteen – saavuttaaksemme viennillemme uusia menestystarinoita!


..
Lisäviitteet ylläolevasta




Laatukirjallisuutta arvostaen ja naapuria kunnioittaen siten, kuten toivon meitä kunnioitettavan

Ilkka Luoma



...
Sent


Sent: Thursday, April 11, 2013 5:59 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - " ... sofi_oksasmaista itäpaineen purkua .. "


OT
Itäpaineenpurkua sofioksasmaisesti



ALUS
BLOG16885 IL
---11042013---

sunnuntaina, toukokuuta 28, 2006

Israelin itsekäs valloituspolitiikka

Israelin suurlähetystön tunnusmerkki Helsingissä, kuvattu 19.5.2006, klo 14:02. DSC_12138.JPG. 1/40s, f4.2., 57 mm. Israel valvoo ja vartioi huolellisesti lähetystöjään, tätäkin kuvattaessa kävi lähetystön henkilökuntaan kuuluva virkailija kuvaamassa automme ja henkilöt sen sisällä. Israel on sotilasvaltio, joka joutuu olemaan varpaillaan joka suuntaan. Hoidettu politiikka mm. palestiinalaisiin on surullisen taitamatonta, ja onkin syytä olla tarkkaavainen, kun Israel käy ritsakansan kimppuun taisteluvaunuin ja -kopterein. Israel on ylimitoittanut arsenaalinsa palestiinalaisia kohtaan. Ylimielisyys ja voiman tuntoon tuudittautuminen voi osoittautua vielä kohtalokkaaksi. Israelin normaali kansa kuten palestiinalaisetkin ansaitsevat rauhan, mutta Israelin sotahaukat eivät rauhaa halua. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.


Israel ja USA pääosissa ovat onnistuneet lyhytnäköisessä politiikassaan asettamaan vastakkain palestiinalaiset. Rahan valta on suuri. Nälän koittaessa ollaan valmiit taisteluun vaikka maamiehiä vastaan. EU säesti parlamentarismin ylimpänä ystävänä rahahanojen sulkemista demokraattisesti valitulle Palestiinan Hamas-johteiselle hallitukselle.

Hamas ei ole tunnustanut Israelia, ...vielä. Saavuttaessaan laillisissa vaaleissa enemmistön palestiinalaishallintoon, ei Israelin tunnustus ollut päällimmäisiä asioita. Voittajan täytyy aina purkaa ylimääräinen tunnekuohu ennen kuin palataan arkeen. Hamas on kuitenkin koko vallassoloaikansa välttänyt ja estänyt omat iskut israelilaisia kohtaan. Hamas opettelee hovikelpoiseksi.

Israel ja USA:n George W. Bushin hallinto päällimmäisinä näkivät aikansa tulleen ja vaikeuttavat kaikin keinoin demokraattisesti Palestiinan kansan valitseman hallituksen toimintaedellytyksiä. USA uhraa omia, pahasti vajeellisen liittovaltion, varoja Irakiin pontimena demokraattisesti valittava uusi Irak, jossa kansa vapailla vaaleilla valitsee hallintonsa. Palestiina teki näin ja USA osoittaa suurta kaksinaamaisuutta näiden kahden eri maan asioissa. USA:n edut ja valvottavat etupiirit ovatkin hyvin erilaiset. USA pelaa aina Israelin päätyyn ja Irakissa politiikkaa ohjaa energia. Palestiinalla ei ole mitään, ainoastaan kansallistunteensa, jota nyt murennetaan Hamasin ja Fatahin vastakkainasettelulla.

Israelin yksipuolisesti rakentama muuri eristää myös sen itsensä. Muuri on ajattelujäänne turvasta, ymmärtämättä, että lopullinen rauha tulee rinnakkain- ja sisäkkäinelosta, jossa kumpikin tunnustaa toisensa. Ihmisinä, muurin molemmin puolin, kummallakin on samanlainen nahka ja ruoansulatus kuin myös toiveet hyvästä elämästä. Molemmin puolin peruskansalaiset ovat väsyneitä loputtomaan kahinointiin. Ääriainekset rapauttavat tavallisen kansan orastavat toiveet uteliaisuudesta kokea toisen erilainen maailmankatsomus. Hamas kykenee turvaamaan järjestyksen Palestiinassa.

Hamas ei ole asettanut kyseenalaiseksi Mahmud Abbasin presidenttiyttä. Israelin uudella pääministerillä Ehud Olmertilla pitää olla kyky hillitä omia äärijuutalaisia aineksia. Äärijuutalaiset eivät ole sen enempää Jumalan valitsemia kuin palestiinalaisetkaan. Jumala on luvannut maan kaikkien ihmisten asuttavaksi. Noin 3000 vuotta sitten Egyptin suuret faaraot hallitsivat nykyisiä palestiinalaisten ja israelilaisten alueita. Nykyiseltä Turkin alueelta tulleet heettiläiset olivat egyptiläisten vakiovastustajia päätettäessä kaupallisista eduista ja rajankulusta.

Venäjä näkee tasapainoittajan aseman uutena ratkaisijana valtariidassa. Presidentti Putin ymmärsi kutsua Hamasin vierailulle Moskovaan ja järjestää rahoitusta Palestiinan hallinnon ylläpitämiseksi. Venäjän asema on mielenkiintoinen, kun ajatellaan, että Israelissa on suuri Venäjältä/entisestä Neuvostoliitosta tullut juutalaisvähemmistö. Israelissa on ollut havaittavissa jännitteitä uusmaahanmuutajien ja aiemmin alueelle tulleiden välillä.

Israelilla ei ole mitään etuoikeutta muurien pystykseen, kuin ei myöskään valloitettuihin alueisiin. Palestiinalla ei ole myöskään mitään etuoikeuksia, vaan yhteistoiminta säätää rinnakkaiselon, jossa toivottavasti taloudelliset aktiviteetit estävät myöhemmät väkivaltaiset välienselvittelyt. Molemmat osapuolet kansalaisina pelkäävät vallitsevaa jännitettä. Israel ylläpitää alueen vahvinta asevoimaa "itsetodisteluna" vastineeksi sotaiselle retoriikalle, mihin arabimaat useasti ilmaisuissaan pyrkivät. Länsimaalainen tulkinta ei aina ymmärrä retoriikan luonnetta.

Myötämielisyys, valloitettujen alueiden luovutus takaavat parhaiten rauhan alueelle, sillä palestiinalaiset ovat yhtä väsyneitä jatkuvaan sotaan, murhiin ja väkivaltaan. Ihmiset haluavat rauhassa elää arkielmäänsä; syödä, jatkaa sukua ja harjoittaa uskontoansa sekä tyypillisä tapojaan.

Israelin taloudellisesti vahvempana ajattelisi ymmärtävän vastaantulon ja näin parhaiten takaavan itselleen normalisoituvan yhteiskuntaelämän. Israelin sotahaukat eivät halua tasapainoa. Pitääkseen valtaansa yllä, haukat haluavatkin lietsoa väkivaltaa ja pelon ilmapiiriä. Toisen puolen samankaltaiset äärinekset helposti ryhtyvät samaan; kierre on valmis. Israel ei voi kostaa muinoin juutalaisten kohtaamia kärsimyksiä. Mikään inhimillinen kristillisyys ei kehoita vastaamaan pahaan pahalla.

Ilkka Luoma