Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elintasoylipaino. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elintasoylipaino. Näytä kaikki tekstit
torstaina, lokakuuta 24, 2019
lauantaina, heinäkuuta 29, 2017
Niukkuudesta elämänlaatua ja terveyttä ---
---
näin voidaan päätellä muusta eläinkunnasta, joka joutuu ”otsansa
hiessä jokapäiväisen leipänsä metsästämään” - pieni
nälkä juoksuttaa lujempaa ja näin saalis jää varmemmin
hampaisiin.
Niukkuus
ja pieni puute on kulkenut suurimman osan biosfäärillisestä
elämänkaaresta – alkaen jo satoja miljoonia vuosia. Ihmisen
ylensyönti on harvinaisena pari tuhatta vuotta vanhaa ja yleisempänä
vain pari sataa vuotta ja tämäkin vain koskien pientä vähemmistöä,
nykyaikana yhä lisääntyen.
…
Yleisradio
innostui palauttamaan keskusteluun vanhan idean niukkuudesta,
vähemmästä ja ymmärryksestä mistä me olemme ja miten meitä
evoluutio on ohjeistanut hitaiden muuttujiensa myötä … ~
https://yle.fi/uutiset/3-9699246
– [Yle]
Tuohon
Yle-kirjoitukseen oli pakko tehdä vastine ja kommentti ---
”...
Koko muu eläinkunta on evoluutiossaan rakentunut kestämään
niukkuutta. Aikaa kestävyyden rakentamiseen on ollut riittävästi -
satoja miljoonia vuosia. Muun eläinkunnan yltäkylläisyys on vain
harvoin ei niinkään monien herkkua.
Ihmiskunta
kasvaa, hakee kasvua, hokee kasvua ja yltäkylläisyyttä jatkuvuuden
periaatteella, nykyään ja erityisesti kulutuksellisesti rikkaissa
markkinatalousmaissa. Sen me olemme unohtamassa, että nälkäisenä
tai pienessä nälässä olemme terävämpiä etsimään ratkaisuja -
toivottavasti kestäviä ratkaisuja.
Ylensyönti
tuhoaa hiljalleen evoluution luoman kestokyvyn olla hallitussa
puutteessa. Evoluution vastaisku ylettömälle kulutuksellemme on
lisääntyvät elintasosairaudet.”
Aiemmin
pohdimme pientä nälkää ja puutetta jo yli 10 vuotta sitten näin:
Aihetta
on myös pohdiskeltu TIEDE -keskustelupalstalla, josta ammennan yhden
parhaista kommenteista tähän -
”Vanha
kiinalainen sananlasku sanoo: Kun syöt vatsasi 2/3 täyteen ravitset
itseäsi. Viimeinen 1/3 ravitsee lääkäriäsi”
-
… löytyy
myös linkin ~
http://www.tiede.fi/keskustelu/3640/ketju/voisiko_nalassa_oleminen_lisata_elamisen_laatua?changed=1500805014
– alta.
…
Olemmeko
hollilla, kun syömme liikaa ja väärin?
”Vielä
1930 luvulla tehdystä työajasta ja palkasta meni ravintoon yli 35
prosenttia, tänään tuo luku on keskimäärin noin 12 prosenttia;
siis meillä Suomessa. On eläinlajeja joiden valveilla olon ajasta
menee ravinnon etsintään 80 prosenttia” -ote otsikon - ”"Syömme
liikaa ja liian halvalla!"
” alta,
loppuosan voi lukea täältä
– Aikanaan kun palsta meni kiinni, oli tälle kertynyt 23.723
lukuavausta, aihe näytti kiinnostavan – kommenttien määrä jäi
kuitenkin 38' aan.
…
Punaisen
viimeistä päivää alennuslaput tuovat köyhälle laatua
ruokapöytään!
Tunnetusti
köyhän perusruoka lihottaa ja kun samaan aikaan sohva, jos
sellainen edes on – kutsuu, on vaakanumerot hiljalleen
kasvusuunnassa. Kauppa tarjoaa säästävälle oivan mahdollisuuden –
valitse punaisia lappuja ja ostat selvästi halvemmalla ravitsevaa ja
vähemmän lihottavaa ravintoa. Tarkka on huolellinen ja omistaa
pakastimen. Näin voisi olla yksi tie normaalimpaan elopainoon.
Olisimmeko
valmiit terveytemme nimissä puolittamaan ylensyönnistämme noin
20-30 prosenttia – eduksi itsellemme ja ympäristöllemme?
…
Kuvateksti:
Yllä
olevassa autenttisessa, ei manipuloidussa kuvassa, näet jotain
harvinaista. Salaa kuvatun kuvasarjan merkittävin otos: Mustekala on
avannut itse
purkin kannen, joka oli kierteellä ja "kalastaa" itselle purkkiin laitetun katkan. Tapahtuma kertoo pienestä saalismäärästä,
siis kohtuullisesta syömisestä. Ko. mustekalalaji elää noin 2-3
vuotiaaksi otollisissa oloissa. Kuvasarja (jonka muut osat ovat tämän
blogin muissa kirjoitusaiheissa) todistaa kiistatta, että mustekala
oppii ja osaa muistaa asioita. Oli ihmeellistä nähdä ko.
tapahtuma. Herää kysymys, mikä on meidän ihmisen todellinen
luontoon sopiva tajunnan ja ymmärtämisen taso sekä ollaanko me
oikein asemoitettu itsemme harmoniaan. Kuva otettu 9. huhtikuuta
2006, klo 15:45. DSC_11467.JPG. Photo
by Ilu 2006.
Nikon D70. Helsingin Linnanmäen Seapark.
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
DOC
niukkuutta_terveydelle_23072017.doc – OpenOffice Writer
PVM
23072017
|512_4308|
sunnuntaina, heinäkuuta 11, 2010
WHO - Diabetesta sairastavien aikuisten määrä nelinkertaistunut
BlogID 12100979_07042016
...
...
Elintasoylipaino ja ruokajonojen rasvainen ilmaisruoka
11.7.2010 | 10:48 | Ilkka Luoma ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/38158-elintasoylipaino-ja-ruokajonojen-rasvainen-ilmaisruoka -
Suomi jakakaantuu huolestuttavaa vauhtia nykyhallituksen toimenpiteistä. Osa ajautuu turva- ja yhteenkuuluvuusjärjestelmien ulkopuolelle. Osa nuorista miehistä menettää lopullisesti kansalaisoikeutena ja -velvollisuutena työnteon mahdollisuuden. Osa rikastuu alentuneiden verojen myötä, jemmaten rahaa pankkeihin ja sijoituksiin.
Mutta kaikille meille on vähintään kaksi hyvin vakavaa uhkaa, jotka ovat jo päällä - toinen on elintasoylipaino ja toinen tulee seuraavassa kirjoituksessa ---
[11072005] Länsimainen vakava ongelma - Elintasoylipaino sekä ruokajonojen liikarasvainen epäterveellinen ruoka!
Kestosuosikki niin mainonnassa kuin arkipuheissa on ollut ja on liikapaino eli ylisyönti. Rasvakerrostumat ovat länsimainen kulutusyhteiskuntien vaiva ja tulevaisuuden "kansantauti". Ylensyönnin seurausten eliminointiin käytetään koko maailmassa enemmän rahaa kuin kehitysapuun.
Jokainen ylimääräisen rasvakerroksen omistaja tietää kaksi peruskeinoa hoitaa asiaa; ei ole vallankumouksellista, että oikea liikunta on luonnollinen tapa ylläpitää lihaksiston kuntoa sekä aikaansaada "rasvavarastojen" sulamista.
Toinen perin selvä keino on valita syömisensä oikein;
... ihminen kun tarvitsee vain juuri sen verran kuin kuluttaa. Periaatteessa näillä kahdella elementillä reilu enemmistö ylensyöneistä ja liian vähän liikkuneista toipuisi normaaleihin mittoihin ja saisi kaupan päälle virkeämmän mielen.
Liikalihavuuteen vaikuttavat myös ympäristömme markkinainformaatio sekä kulutustottumuksemme. Myös itse ruoanlaiton tekotavat vaatisivat kriittistä tarkastelua; käytämme yksinkertaisesti liian vähän kasvipitoisia aineksia niin ruoanlaiton yhteydessä kuin myös itse syömisessä. Nämä asiat tiedetään. Itse asiassa liikasyönnin syitä, seurauksia ja keinoja sen estämiseksi on tutkittu enemmän kuin vajaaravittujen elinolojen parantamismahdollisuuksia.
Liikalihavuus on länsimaiden tauti
Me yksinkertaisesti ansaitsemme liikaa, koska meille kertyy liian suuret "pahojen päivien" varastot vyötärölle. USA:ssa ylipaino on vakava kansantauti. Monissa ylikulutuksen markkinamaissa trendi vie XXL-osastoille yhä enemmän.
Markkinapaine (so. vapaa markkinatalous) ajaa kulutusta vatsahemmotteluun unohtamalla aktiivisen ja luonnollisen osallistumisen liikkumiseen. Steppereiden, laihdutuspillereiden ja muiden poppakonstien mainonta on kyllä kiitettävää, vaikka perusosallistuminen itse normaaliin liikkumiseen riittäisi noin yli puolelle ylipainoisista.
Kaukoidän maiden kulttuureissa liikapaino on pienempi ongelma, koska elintavat ja ruoanlaittokulttuuri ovat huomattavasti erilaisia kuin meillä länsimaissa. Rasvojen, hiilihydraattien ja muiden aineiden merkitystä on tutkittu enemmän kuin luonnollisen liikunnan merkitystä tasapainoiseen elämään.
Suomi on ollut agraariaikakaudella rasvojen maa; kova työ metsissä on vaatinut kunnon eväät
Nyt kulutuksemme pitäytyy hiirikäden liikkeisiin ja sekä hissinnappulasormen liikeratoihin. Maailman väkirikkaimmassa maassa Kiinassa käytetään huomattavan paljon vihanneksia ja kasvipitoisia öljyjä ruoanlaitossa. He eivät esimerkiksi syö eläinrasvaisia juustoja juuri lainkaan.
Kaukoidässä syönti ja kulutus ovat pääsääntöisesti tasapainossa
Rike tuhansia vuosia vanhassa ruokakulttuurissa on länsimaalainen pikaruokatankkaus liukuhihnamentaliteetilla; tuo ruoan "minuutissa mahaan" syöntimenetelmä ei yksinkertaisesti istu kaukoidän kulttuureihin (kirjoittaja ei halua puuttua yksilöiden valinnan vapauteen muuallakaan, vaan mielipide perustuu haastatteluihin sekä siihen, että on oletettavaa ihmisten haluavan liikarasvoistaan eroon).
Länsimaissa tulisi kannustejärjetelmillä pyrkiä vaikuttamaan luonnollisen liikunnan lisäämiseen, koska sosiaali- ja terveysmenojen osuudessa on runsaasti verovaroja liikasyönnin häiriöiden haittavaikutuksien hoitoon.
Ylensyönti ja liikkumattomuus on kansallinen ongelma monissa kulutusjuhlamaissa
Ikävintä on, että se lisääntyy koko ajan. On tunnettua, että terveessä ja aktiivisessa kehossa asuu virkeämpi mieli, joka on osallistuvampi.
Terveestä ruumiista saadaan suurempi energia ratkomaan muita ongelmia, joihin Suomessakin törmäämme vääjäämättä.
JK [07042016]
WHO hälyttää: Diabetesta sairastavien aikuisten määrä nelinkertaistunut ~ http://yle.fi/uutiset/who_halyttaa_diabetesta_sairastavien_aikuisten_maara_nelinkertaistunut/8793311 - ... Yllättikö? Miten on syömä- ja liikuntatapamme?
.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



Vaikka lihankulutuksemme on noussut vuodesta toiseen - olemme paljon jäljessä yhdysvaltalaisista, jotka mättävät lihaa noin 125 kiloa per nenä - vuodessa! Samaan aikaan intialaiset käyttävät lihatuotteita noin 5-7 kiloa! Intiassa emme juurikaan näe ylipainoisia ihmisiä. EU' n keskiarvo on sekin suurempi kuin meillä Suomessa.
Kiina on noussut maailman suurimmaksi, myös taloutena (bkt/PPP - IMF 2014/-15). Samoin lihankulutus on noussut huimasti. Vielä noin 30 vuotta sitten kiinalainen söi lihaa noin 10 kiloa vuodessa, nyt se on jo lähellä 55 kiloa - kehitys on ollut valtavaa. Kiina on maailman suurin lihamarkkina ja ylipainoisuus jäytää jo joitain ihmisryhmiä.
Suomessa ylipaino on kasvava ongelma. Voisimmekin tutkia millaista lihaa syömme ja miten rasvaprosentti seurailee kulutusryhmiä ja miten noihin projisoituvat ylipaino-ongelmat. Se näkyy selvästi, että siipikarjan syönti on lisääntynyt jo ohi naudanlihan. Entä lihanjäljittelijät, miten käy "mifujen ja tifujen"?