Näytetään tekstit, joissa on tunniste nälkä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nälkä. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, marraskuuta 02, 2022

II - Aurinko voisi paistaa myös varjoisalle puolelle!

 |2371|370312|

.


Kuva: ~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002782585.html -, HS-otsikoituna näin: 

"

20 000 ihmistä seisoo Suomen leipäjonoissa joka viikko

" -HS-toimittajana Päivi Repo.


***


..


[U] Vuosikausia elintaso- ja "maailman yhdessä onnellisimmista" maissa - Suomessamme on noin 150 tuhatta syrjäytynyttä, osaksi ahneen ja hallitsemattoman (joskus myös tahallaan hallitun) talouskehityksen vuoksi ja juuri nyt hyvin onnettomien, näköalattomien ja kohtalokkaiden EU-päätösten jälkiseurauksena.

..
Yleisradio otsikoi: "Ruokajono kasvaa, mutta tarjottavaa on entistä vähemmän: "Monesta keskituloisesta on tullut pienituloinen", sanoo auttaja", löytyy linkin ~ https://yle.fi/uutiset/3-12669112 - alta ja toimittajana Petri Vironen.



1990-luvulla tipahti joukko ahkeria ja kilttejä kansalaisia loukkuun. Tämä kansalaisryhmä tapaa toisiaan muun muassa seurakuntien ruokajonoissa.

..
Suomessa ei tarvitse nähdä nälkää?

Seurakunnat ja muut yhteishyvälliset vapaaehtoiset jakavat ilmaista ruokaa sitä tarvitseville. Kävin tutustumassa ja tapaamassa ihmisiä, joista yleensä vaietaan.
Ruokajonossa seisoo vilkkaan puhelias eri kieliä puhuva keskimäärin keski-ikäinen tai yli oleva ihmisjoukko.

Mukana on myös vähemmistönä hiljainen ja selvästi ahdistuneempi ihmisryhmä, joka ei enää jaksa pitää niin vahvasti puoliaan kuin esimerkiksi vieraita kieliä puhuva ryhmä, tosin myös tyytyväiset suomalaiset ovat joskus hiljaisenpuoleisia. Näyttää siltä, että ruokajonossakin tapahtuu eriytymistä selviytyjiin ja hiljaisiin oloonsa tyytyviin.



Ihmiset ovat osa luontoa katsomatta koulutukseen, sosiaaliluokkaan, ikään tai palkkaryhmään

Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa, joka on juuri se tärkein tarina kullekin. Loukkuun putoajat eivät jaksaneet taistella, käyttää kyynärpäitään tai alistuivat useasti vahvemman epäoikeudenmukaiseen tahtoon.

Jotkut meistä valitsivat polun, joka vei syrjään valtavirrasta myös sairauden tai myös itse aiheutetun syyn vuoksi. Syntyi vähemmistö, jolle ei ole tehtäviä.

Yhteiskunnan suurin velvollisuus on aina vahtia työtilanteiden syntymistä kaikille haluaville. Haluttomallekin kannattaa ainakin yrittää järjestää, koska sekin jo itsessään työllistää. Ihmisillä on ikimuistoinen oikeus työhön kuten lappalaisilla, anteeksi - saamelaisilla maahansa.

..
Ruokajonossa kiilsi myös hammaskulta ja kansainvälinen puheensorina peitti Seurakunnan papin aloitussaarnan

Sielunruokaa nautti pieni ryhmä ihmisistä - kyseessä Helsingin Myllypuro. Pappi toivotti inhimillisesti hyvää kesää kaikille saamatta vastausta kuin muutamalta.

Uskoisin kaikkien tienneen, että kyseisen ruokajonon oli mahdollistanut Seurakunta ja ne monet vapaaehtoiset, jotka halusivat lähimmilleen aidosti hyvää. Vapaaehtoisten auttajien joukossa oli havaittavaa huolta, että joku tai jotkut tekevät systemaattista hamstraamista.



Ruokajonossa oli runsaasti "hyvin syöneitä", sekä joukko hiljaisia, joiden silmistä kuulsi hätä ja yksinäisyys


Yksinäisyys ja työtä vailla oleminen ovat suurimpia ihmisten vitsauksia. Toinen merkittävä ahdinko on olla ilman yhteisöllisyyttä ja tarpeellisuuden tunnetta. Ruokajono toi ainakin muutamille yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, mutta edelleen joukossa oli liian hiljaisia, joiden ainut turva on oma itsensä.

Valtiovalta säätäköön pikaisesti lait ja säädökset, jotka sallivat systemaattisen valmistajien, jakelijoiden ja kauppojen käyttökelpoisen "ylijäämäruoan" kuljettamisen näihin ruoan jakelupisteisiin, sillä ruoka on liian arvokasta kipattavaksi kaatopaikoille - näin oli vuosia-vuosia sitten, nyttemmin tilanne on korjautunut aktiivisten kansalaisryhmien ja -vaikuttajien toimesta.

Eduskuntamme säätäkööt myös pikaisesti rahalähteet, joilla maksetaan tehokas logistiikka siirtämään liikenevät ruokatavarat näihin jakelupisteisiin.

--
Lopuksi ruokajonossa olijoille organisoidaan kunkin kyvyn ja osaamisen puitteissa ruoan saamisen vastikkeeksi yhteiskuntatyötä, siis osallistumista yhteisöllisyyteen ja hyväksytyksi tulemiseen -tuntuuko julmalta? Ei tunnu, sillä jokainen ihminen ansaitsee tunnustuksen kuulua johonkin, olla osa yhteiskuntaa, saaden jopa arvostusta sekä hyväksyntää olla osallinen!

Jokaisella on oikeus olla osa tätä yhteiskuntaa, sillä yksikään luonnon järjestämä syntymä ei ole tarkoitukseton. Sitä paitsi ruokajonossakin on äänivaltaa.
..



EKSTRA


~ https://www.kotimaa.fi/artikkeli/leipajono-torjuu-myos-yksinaisyytta/ - , otsikoituna näin: 


"Leipäjono torjuu myös yksinäisyyttä" 


-toimittajana Emilia Karhu.


--



PS. Eduskuntavaalit lähestyvät jälleen keväällä 2023. Ja tässä ja nyt hyvin monet kansalaisemme ovat heränneet, että nykyinen hallitus askartelee jo liikaa muiden kaukaisten eduksi (esimerkiksi lisää rahaa ja aseita Ukrainaan) - unohtaen meidän omat!

Toistettakoon vielä! Meidän omat suomalaiset ihmiset - on aika keskittyä meidän omiin sisäisiin asioihin!



..


|  86  SUOMI24  195  |  TIEDE  |  VU  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  |  FB  | 


..



..
PPS. Kuva ja lisäteksti: ~ https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1317959 -, otsikoituna näin:

"Aktiivimalli puskee leipäjonoihinkin – "Suunta on yhteisöissä tapahtuviin ruokailuihin"
KÖYHYYS - Kaupunki haluaa eroon leipäjonoista. Avunhakijoita herätellään toimimaan ja patistetaan yhteisöllisyyteen
."

-toimittajana Jukka Hämäläinen.



---
89449



---

e

lauantaina, heinäkuuta 29, 2017

Niukkuudesta elämänlaatua ja terveyttä ---


--- näin voidaan päätellä muusta eläinkunnasta, joka joutuu ”otsansa hiessä jokapäiväisen leipänsä metsästämään” - pieni nälkä juoksuttaa lujempaa ja näin saalis jää varmemmin hampaisiin.

Niukkuus ja pieni puute on kulkenut suurimman osan biosfäärillisestä elämänkaaresta – alkaen jo satoja miljoonia vuosia. Ihmisen ylensyönti on harvinaisena pari tuhatta vuotta vanhaa ja yleisempänä vain pari sataa vuotta ja tämäkin vain koskien pientä vähemmistöä, nykyaikana yhä lisääntyen.

…
Yleisradio innostui palauttamaan keskusteluun vanhan idean niukkuudesta, vähemmästä ja ymmärryksestä mistä me olemme ja miten meitä evoluutio on ohjeistanut hitaiden muuttujiensa myötä … ~ https://yle.fi/uutiset/3-9699246 – [Yle]

Tuohon Yle-kirjoitukseen oli pakko tehdä vastine ja kommentti ---

”... Koko muu eläinkunta on evoluutiossaan rakentunut kestämään niukkuutta. Aikaa kestävyyden rakentamiseen on ollut riittävästi - satoja miljoonia vuosia. Muun eläinkunnan yltäkylläisyys on vain harvoin ei niinkään monien herkkua.

Ihmiskunta kasvaa, hakee kasvua, hokee kasvua ja yltäkylläisyyttä jatkuvuuden periaatteella, nykyään ja erityisesti kulutuksellisesti rikkaissa markkinatalousmaissa. Sen me olemme unohtamassa, että nälkäisenä tai pienessä nälässä olemme terävämpiä etsimään ratkaisuja - toivottavasti kestäviä ratkaisuja.

Ylensyönti tuhoaa hiljalleen evoluution luoman kestokyvyn olla hallitussa puutteessa. Evoluution vastaisku ylettömälle kulutuksellemme on lisääntyvät elintasosairaudet.”


Aiemmin pohdimme pientä nälkää ja puutetta jo yli 10 vuotta sitten näin:

Aihetta on myös pohdiskeltu TIEDE -keskustelupalstalla, josta ammennan yhden parhaista kommenteista tähän -

”Vanha kiinalainen sananlasku sanoo: Kun syöt vatsasi 2/3 täyteen ravitset itseäsi. Viimeinen 1/3 ravitsee lääkäriäsi” -


…
Olemmeko hollilla, kun syömme liikaa ja väärin?

”Vielä 1930 luvulla tehdystä työajasta ja palkasta meni ravintoon yli 35 prosenttia, tänään tuo luku on keskimäärin noin 12 prosenttia; siis meillä Suomessa. On eläinlajeja joiden valveilla olon ajasta menee ravinnon etsintään 80 prosenttia” -ote otsikon - ”"Syömme liikaa ja liian halvalla!"
” alta, loppuosan voi lukea täältä – Aikanaan kun palsta meni kiinni, oli tälle kertynyt 23.723 lukuavausta, aihe näytti kiinnostavan – kommenttien määrä jäi kuitenkin 38' aan.

…
Punaisen viimeistä päivää alennuslaput tuovat köyhälle laatua ruokapöytään!

Tunnetusti köyhän perusruoka lihottaa ja kun samaan aikaan sohva, jos sellainen edes on – kutsuu, on vaakanumerot hiljalleen kasvusuunnassa. Kauppa tarjoaa säästävälle oivan mahdollisuuden – valitse punaisia lappuja ja ostat selvästi halvemmalla ravitsevaa ja vähemmän lihottavaa ravintoa. Tarkka on huolellinen ja omistaa pakastimen. Näin voisi olla yksi tie normaalimpaan elopainoon.

Olisimmeko valmiit terveytemme nimissä puolittamaan ylensyönnistämme noin 20-30 prosenttia – eduksi itsellemme ja ympäristöllemme?

…
Kuvateksti:
Yllä olevassa autenttisessa, ei manipuloidussa kuvassa, näet jotain harvinaista. Salaa kuvatun kuvasarjan merkittävin otos: Mustekala on avannut itse purkin kannen, joka oli kierteellä ja "kalastaa" itselle purkkiin laitetun katkan. Tapahtuma kertoo pienestä saalismäärästä, siis kohtuullisesta syömisestä. Ko. mustekalalaji elää noin 2-3 vuotiaaksi otollisissa oloissa. Kuvasarja (jonka muut osat ovat tämän blogin muissa kirjoitusaiheissa) todistaa kiistatta, että mustekala oppii ja osaa muistaa asioita. Oli ihmeellistä nähdä ko. tapahtuma. Herää kysymys, mikä on meidän ihmisen todellinen luontoon sopiva tajunnan ja ymmärtämisen taso sekä ollaanko me oikein asemoitettu itsemme harmoniaan. Kuva otettu 9. huhtikuuta 2006, klo 15:45. DSC_11467.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70. Helsingin Linnanmäen Seapark.


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 148092

DOC niukkuutta_terveydelle_23072017.doc – OpenOffice Writer
PVM 23072017

|512_4308|