Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2010. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2010. Näytä kaikki tekstit

torstaina, joulukuuta 30, 2010

Perinnöt kuihtuvat vanhuksien omiin hoitokuluihin


Kuva: ~ http://www.kadettikunta.fi/kk-data/index.php/vepe - [lisätty 16012020]


*


Uutisointi on vihdoin hoksannut, että historian suurimmilla perinnöillä ja yhteiskunnan vanhushuolehdinnan uhkatekijöillä on yhtäläisyys ja vanhuksille itselleen pelastus - aiheesta kymmeniä kirjoituksia mm. printimediassa kautta Suomen.


[ ... vuodeosastot, hoitokodit, saattohoitolat ja sairaaloiden kuin terveyskeskuksien terminointiosastot täyttyvät yhä useamman vanhuksen ajautuessa yhteiskuntahoitoon, kun niin monilla perillisillä on niin kiire oman omaisuuden kartuttamisessa ja harrasteissa ... hyvinvointialustamme rakentajat unohtuivat laitoksien käytäville ... ]

Suomessa on laitostumisen kaaos ja sukuvastuuttomuuden vaarallinen keskinäisasetelma. Meillä ihmiset työnnetään yhteiskunnan, siis tulontasausrahastojen (verotulojen) piikkiin, eikä mm. Kiinassa hyvin tyypilliseen ja historialliseen suku- ja perheyhteyshuolehdintaan ole aikaa ja varaa? 

Samaan aikaan vanhuksemme kantavat taloushistoriamme suurinta perintökukkaroa ... pelastamaan monen nuoremman lähi- tai kaukaisemmankin sukulaisen rahoitusvajetta ylisuurista asunto- ja kulutuslainoista kuin pörssipelitappioistakin. Autokin vaihdettiin, oletuksella, että papan perintö napsahtaa tilille ensi vuonna.


Ei ole mikään itsestään selvyys, 
 ... että yhteiskunnan pitää maksaa kuluja, jotka velvollisuuden nimissä pitäisi osittain kuulua lähiomaisille. ja jos sitä rahaa ei ole omaisten eikä vanhuksen kukkarossa ja tilillä - on sitä varten yhteiskunnan tulontasaus inhimillisyyden nimissä. On myöskin itsestään selvyys, etteivät kaikki kanna vastuuta omaisistaan ...

On vastuutonta pantata vanhuksien monesti vaivoin keräämiä säästöjä odottaville sukulaisille perinnöiksi. On parempi, että vanhukset käyttävät usein kovalla työllä keräämänsä varallisuuden omaan hyvinvointiin - ostamalla vaikka palveluita, jotka tuottavat elämän ehtooseen tyydykettä ja hyvää mieltä.


Meidän individualistinen maailma keskittyy liiaksi "minä itse" -syndroomaan
Meille on vieraampaa kollektiivinen yhteisöllisyys, joka lähtee liikkeelle ydinperheestä ja lähisuvusta. Suku on ylpeys, suku on lähtökohta, koska siellä kohtaa yhteiset geenit ja perintö, joka ei ole aina vain raha, vaan arvot, kunnia ja ylpeys olla osa yhteisöä, josta elämämme perusedellytykset ovat ammennetut.


Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net/




.

perjantaina, marraskuuta 12, 2010

Kansalaisten kultalautanen muutokselle ja perussuomalaisille


  • Perussuomalainen ehdokas, jolla on nimenomaan sanoma oman vaalipiirin äänestäjille, eikä turhaa yleisdiipa-daata.
    Perussuomalainen ehdokas, jolla on nimenomaan sanoma oman vaalipiirin äänestäjille, eikä turhaa yleisdiipa-daata.
[ ... kansalainen lukee perinteellisten toimijapuolueiden vaalirahoituskähinöitä (nyt demareiden urheilusäätiö epäilyksien alle */), samaan aikaan perussuomalaiset muutosaktivistit ja eduskuntavaaliehdokkaat tykittävät nettikeskusteluissa hersyvää intoaan gallupkäyrien noususta ja suitsuttavat itseään ja toisiaan ... ]

Kansa on kattanut perussuomalaisille kultalautasen - vaalisosiaalinen tilaus on historiallinen. Gallupeissa ilmaistaan intoa ja juuri tutkimusajankohdan kannatusta puolueille. Kun kansakunta siirtyy vaaliuurnille äänestämään, ei siellä listassa ole ehdokasta "maija tai pekka perussuomalainen" - siellä on joukko ihmisiä, joista pitäisi valita.

Kansalaiset ovat nostaneet perussuomalaiset ja ehkäpä piilossa myös Muutospuolueen estraadille. Muutosta ei mahdollisesti edes gallupeissa tarjoilla vaihtoehdoksi, tai kansakunta ei koko puoluetta muista tai tiedä? Joka tapauksessa kansakunta on antanut jo moneen kertaan vakavan varoituksen omille perinteellisille puolueilleen ja ehdokkailleen!

Mitä tekevät perussuomalaisten ehdokkaat?
Aktiivit persuehdokkaat ovat ajamassa itseään äänestäjien tietoisuuteen palstoilla, blogeilla ja eri tyyppisissä sosiaalisen median foorumeilla. Oma sosiaalinen kirjoittelu on halpa ja "iholla oleva" tapa mainostaa itseään. Toistaiseksi vaaliraharyvettymättömät persuehdokkaat tykittävät lujaa palstoilla, mutta mistä he kirjoittavat ja mitä he tuutin täydeltä töräyttelevät?
Nopeasti kasvanut Uuden Suomen nettilehti Puheenvuoropalstallaan on oiva esimerkki persuehdokkaiden vilpittömän innokkaasta tavasta markkinoida itseään ja puoluettaan (tässä järjestyksessä). Sisältö on usein hymistelyä korkeista gallup-numeroista, demereiden ja keskustalaisten tölvimistä ja vihreiden jopa alta lipan arvostelua. Yhteishenkeä luodaan myös 'Me hyvä, muut huonoja' -filosofialla. Hyvä tietysti niinkin, mutta mitä uurnille siirtyvät kansalaiset odottaisivat ojentamalleen kultalautaselle?

Kansakunta odottaa ohjelmaa, arvoja, lupauksia ja mielipiteitä!
Äänestävä kansakunta valikoi jo monesti ennen äänestyskoppiin menoa henkilön ja nyt tämä tilaus on tehty perussuomalaisille tai jopa Muutoksen ehdokkaille. Mutta mitä kansalaiset tietävät tänään itse ehdokkaista? Ovatko ehdokkaat kertoneet mitä he tekisivät kansalaisten eteen ja nimenomaan oman vaalipiirin äänestäjien eduksi ja hyödyksi? Ei tarvitse edes luvata, kunhan kertoo mitä tekisi omalle vaalialueelleen, jos pääsisi Arkadianmäelle.
Palstoilla, blogeilla ja mm. Facebookissa ei tarvitse sättiä muita (muistammehan, että Suomen tavalliset kansalaiset eivät pidä ilman syytä sättimisestä, tuolloin ääni saattaa napsahtaakin itse kopissa sille sätitylle) - olisikin edullista keskittyä asioihin, vaaliohjelmaan, omien ideoidensa esittelyyn, tekoaikomuksiin ja kykyyn tulla eduskunnassa toimeen myös muiden kanssa, jopa naapuripuolueiden edustajien kanssa.

Oman vaalipiirin asiat
Suomi on tunnetusti suuri maa pienellä populaatiolla, mutta hyvin erilaisella kansalaisvalikoimalla. Turkulaiset säilyttäisivät toisena kotimaisena ruotsin, imatralaiset haluaisivat painoa venäjänkielelle. Helsinkiläiset halunnevat vahvaa pääkaupunkia ja lappilaiset luontoarvoja matkailijoille. Vaasan pubeissa ajatellaan eri tavalla kuin Kuopion toreilla. Hämenlinnassa pohditaan vakaasti arvoja ja Oulussa syödään Leijonaa ja kasvetaan kansainväliseksi ohjelmisto-osaajaksi.
Ehdokas on aina vaalipiirinsä lähettiläs, ja usein tekee äänestysalueensa muidenkin edustajien kanssa yhteistyötä saadakseen omia, omalle alueelle tärkeitä asioita eduskunnassa läpi. Vaaditaan yhteistoimintaa, siksi paljon näitä puolueita meillä Suomessa on. Oman vaalipiirin asiat ovat piirissä asuvien äänestäjien sydäntä lähellä olevia toiveita, tavoitteita ja jopa haaveita.
Maahanmuuton estäminen yleisellä tasolla ei ole vaaliteema - vaaliteema voi olla se, mitä meille tullaan tekemään ja millä ehdoin. Tämäkin asiaseikka käsiteltyy erilailla eri puolilla Suomea. Suomi ja suomalaiset eivät tarvitse yhdenasian liikkeitä - Suomi ja suomalaiset tarvitsevat määrätietoista ohjelmaa, miten me muun muassa pärjäämme maailmalla riehuvassa työn uudellen jaon taistelussa.

Vaaliteemat ja tavoiteohjelmat
Jokainen ihmistä äänestävä kansalainen haluaa tietää ehdokkaansa arvot, mielipiteet ja tavoitteet. Olisi viisasta keskittyä juuri nyt gallup-prosenttien hymistelyn sijasta itse vaaliohjelmaan ja ajatuksiin, mitä minä ehdokkaana ajan ja haluan tehdä äänestäjieni hyväksi. Jokaisella ehdokkaalla pitää olla oma ohjelma ja oma tavoitteisto edustamansa puolueen päälinjojen lisäksi.
Naapuripuolueen mollaaminen vie kopissa sen kultalautasella tarjoillun mahdollisuuden ja äänestäjä antaa sen ainokaisensa sille 'tutulle ja turvalliselle' - "eihän se kuitenkaan niin suurta rötöstä tehnyt edellisessä vaalirahoituksessa, ... on sillä ainakin kokemusta eduskunnasta ja on sillä vieläpä mielipide ja tavoite, jonka minä äänestäjänä tiedän". 

Suomi voisi olla nyt vedenjakajalla, positiivisesti
Nyt on muutoksen aika. Kultalautanen on esillä. Ehdokas itse ihmisenä ratkaisee. Ei tarvita kalliita vaalikampanjoita, kansa lukee palstoja, blogeja ja sosiaalista mediaa. Kerro ehdokas hyvä, mitä Sinä haluat antaa äänestäjille. Kerro arvomaailmasi, oli se sitten mikä tahansa, kunhan kerrot sen mitä Sinä olet ihmisenä mieltä ja mitä Sinä haluaisit tehdä. Kyllä kansa osaa valintansa tehdä - eikä kaikkien tarvitse olla samanlaisia, ei me äänestäjätkään olla.
...

[*/ ... äänestävä kansalainen jäi pohtimaan Keskustan Asuntosäätiön jälkeen mikä säätiö kimmahtaa Kokoomuksen kaapeista, ettei se vaan olisi kohtalokas "hautaussäätiö", jolla päätetään mennyt tapa, se maassa maan tapa, mikä vallitsi vuosikymmenet rapauttaen tavallisten kansalaiset uskon ja luottamuksen nykypuoluepolitiikkaan ja keskinäisjargonisoituneihin poliitikoihin?  Vaaleissa toteutuu nyt kansakunnan oma "maassa ja ajassa maan tavalla"  -aikakausitapa! ... ]
...

Ilkka Luoma


Sent:
Sent: Tuesday, November 09, 2010 10:26 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kansalaiset ovat kattaneet kultalautasen muutokselle ja perussuomalaisille?
...

Kansalaisten kultalautanen muutokselle ja perussuomalaisille



.

lauantaina, elokuuta 21, 2010

Ihmiskunta on syönyt elokuun lopulla sen minkä luonto tuottaa vuodessa!

ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40415-u-ihmiskunta-on-syonyt-elokuun-lopulla-sen-minka-luonto-tuottaa-vuodessa - 
...



[U] Ihmiskunta on syönyt elokuun lopulla sen minkä luonto tuottaa vuodessa!


[ ... tänään on jälleen se päivä ~ aina elo-syyskuun vaihteessa on uutisoitu ihmiskunnan syöneen ympäristön biokasvun jo koko vuoden kasvumäärän osalta - syömme syyskuusta lukien varantoja, jotka eivät enää valmistu tänä vuonna. Ihmiskunta siirtää omiksi haitallisiksi ylivarannoiksi tuon etukäteensyönnin, jota velanotoksi kutsutaan ... ]

Kuilu elämisen- ja elintasossa on revennyt eri puolilla maailmaa. Alikehittyneiden maiden vastarekyyli latautuu huolestuttavaa vauhtia. Vähäosaisten uskoon turvautuminen ajaa ihmisiä epätoivoon ja tekoihin, joissa ylensyöneet joutuvat maksumiehiksi. Olemme syöneet itsemme suhteessa ympäristöömme epätasapainoon suhdeluvulla 4/12 eli 33%.

33 prosentilla olemme ylittäneet ympäristön tuotanto- ja uusiutumiskyvyn, jo useita vuosia. Söimme koko maapallolle varatun biologisen kasvun velaksi muille - lapsillemme ja heille, joilta puuttuvat lähes kaikki, paitsi usko johonkin. Globaali maailmantalous reivaa nyt maagisesti tuolla 33 prosentilla vähennystä - se tarkoittaa nimenomaan läntisen kulutuksen pienentämistä tuolla samalla prosentilla.

Jos tutkimme uutisointia ja laskemme irtisanomiset, lomautukset, lyhennetyt työviikot, ennenaikaiset eläkkeet ja tuotannosta tipahtamiset - seuraa tätäkin lopulta tuo maaginen 33 prosenttia. Elimme välittämättä muista ja ympäristöstä. On maksun aika. Kustannuksina ovat uudet läntiset elintasosairauksien hyökyaallot. Mielenterveys järkkyy ja yltäkylläisyys ajaa terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset huimaan kasvuun. Söimme mm. liian usein itsemme ohi viimeisenkin vyönsoljen reiän.

Ympäristö osaa vastata omalla evoluutiolla. Luonto laittaa jarrut päälle. Ihminen itse on osa luontoa. On helppo ennustaa, että läntinen markkinatalous kohtaa noin 33 prosentin kulutusvähenemän. Ihmiset itse käyvät omaa ylikulutustaan vastaan. Väsyimme ostamiseen. Onko palkkojakin reivattava tuolla 33 prosentilla - kädenojennuksena heille, joilla ei ole kuin 1/33 osa siitä mitä meillä?

Jos seuraamme lähimmäisiämme, väheneviä työtovereitamme ja naapureitamme, huomaamme, että kulutusväsymys iski käsijarrut päälle. Nyt reivataan ostamista, käytämme tarkemmin väheneviä varantoja, kulutamme vähemmän, vaikka onneton kulutuskehoituksen mainosaalto kantaa korviimme kehoitusta liittyä kassajonoihin.

Emme liity kassajonoihin, vaan useat ovat jo liittyneet ruokajonoihin. Ihmiset löytävät kulutettavaa vähemmästä, pienemmästä ja säästeliäämmästä. Nyt keräämme alitajunnassamme sitä 33 prosentin varantoa, jonka ylisyöntinä ympäristöltämme "varastimme" huomisen velaksi huimalla korolla. Tämä velka erääntyy lapsillemme. Olemme perintömme siemenet jo jakaneet.

Herääminen alkoi nopeammin kuin ymmärsimme. Teollisuus ja kauppa tulevat laittamaan ihmisiä tuolla samalla prosentilla ulos lopullisesti tai väliaikaisesti. Herää kysymys, mistä tuo ymmärryksen aalto on alkanut. Mistä alkoi väsymys kuluttamiseen. Oliko se itsesuojeluvaisto, joka heräsi yhteydestä luotoon, joka lähetti meille salaperäisen impulssin laittaa jarrut päälle.

Ihmiskunta ei ole koskaan osannut selittää yhteyksien, vuorovaikutusten hermoratojen ja biosfääriviestityksen saloja ja kaavoja. Ihmiset eivät ole edes ymmärtäneet, mikä tehtävä on bakteereilla ja viruksilla 1/. Olisiko mahdollista, että lopullinen 33 prosentin sääntö kerää nyt voimia ja tulee eliminoimaan tuon jo laskemamme ympäristön ylisyönnin 33 prosentin osalta. Mikä salaisuus perustuu tuohon suhdelukuun?

Joka tapauksessa on selvää ja faktaa, että jarrut ovat päällä ja varannot keräävät nyt voimia. Jokainen vähennetty ympäristön kulutuskysyntä lisää luonnon voimavaroja palautettaessa tuo tasapaino, jossa vuotuinen syönti ei ylitä vuotuista kasvua.

Miljoonien vuosien aikana biosfääri 2/ on kasvanut ja varastoitunut - nyt kulutustäyteinen markkinatalous syö tuota varantoa. Ylitimme rajat ja ympäristön vastaisku on käynnissä. Olemme itse osa tuota vastaiskua ja se on meneillään oleva vähennyskampanja. Nyt luovumme kaikesta kuluttamastamme juuri tuon 33 prosentin osalta. Mikä tehtävä on lopulta "hydro- ja biosfäärin käyttöjärjestelmän *) ohjaamilla" viruksilla ja bakteereilla?

Mihin tasapainoon luontainen evoluutio lopulta pyrkii?

*)
Käyttöjärjestelmälle voimme antaa kukin sen nimityksen, mikä tuntuu uskomusjärjestelmissämme luontevimmalta - usein se liittyy uskontojen filosofiaan, koska rasittavilla todisteteemoilla ei tarvitse näin rajallista käsityskykyämme rasittaa.

1/
Linkit kirjoituksiin:
Pohdintaa loputtomuudesta ja olemattomuudesta
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Pohdintaa+loputtomuudesta+ja+olemattomuudesta  ---

Virukset ja bakteerit
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=virukset+kilpajuoksevat   ---

2/
Biosfääri [Wikipedia]
---   http://fi.wikipedia.org/wiki/Biosf%C3%A4%C3%A4ri   ---


Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

...
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus~
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 ]

Kansio
Ulkona markkinataloudesta - vai eikö sittenkään?
---   http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/27jia+ilkka-luoma-ulkona-markkinatalouden---ilman-sahkoa.html   ---


...
Sent:
To: sauli.niinisto@eduskunta.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; raimo.sailas@vm.fi ;reijo.kallio@eduskunta.fi ; antti.kalliomaki@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi
Cc: risto.makkonen@yle.fi
Sent: Friday, February 13, 2009 9:33 PM
Subject: MIELIPIDE - Ympäristön kestokyvyn ylitys maksetaan nyt talouden shokkiaaltona

sunnuntai, heinäkuuta 11, 2010

WHO - Diabetesta sairastavien aikuisten määrä nelinkertaistunut

BlogID 12100979_07042016
...




Elintasoylipaino ja ruokajonojen rasvainen ilmaisruoka


Suomi jakakaantuu huolestuttavaa vauhtia nykyhallituksen toimenpiteistä. Osa ajautuu turva- ja yhteenkuuluvuusjärjestelmien ulkopuolelle. Osa nuorista miehistä menettää lopullisesti kansalaisoikeutena ja -velvollisuutena työnteon mahdollisuuden. Osa rikastuu alentuneiden verojen myötä, jemmaten rahaa pankkeihin ja sijoituksiin.
Mutta kaikille meille on vähintään kaksi hyvin vakavaa uhkaa, jotka ovat jo päällä - toinen on elintasoylipaino ja toinen tulee seuraavassa kirjoituksessa ---

[11072005] Länsimainen vakava ongelma - Elintasoylipaino sekä ruokajonojen liikarasvainen epäterveellinen ruoka!
Kestosuosikki niin mainonnassa kuin arkipuheissa on ollut ja on liikapaino eli ylisyönti. Rasvakerrostumat ovat länsimainen kulutusyhteiskuntien vaiva ja tulevaisuuden "kansantauti". Ylensyönnin seurausten eliminointiin käytetään koko maailmassa enemmän rahaa kuin kehitysapuun.

Jokainen ylimääräisen rasvakerroksen omistaja tietää kaksi peruskeinoa hoitaa asiaa; ei ole vallankumouksellista, että oikea liikunta on luonnollinen tapa ylläpitää lihaksiston kuntoa sekä aikaansaada "rasvavarastojen" sulamista.

Toinen perin selvä keino on valita syömisensä oikein; 
 ... ihminen kun tarvitsee vain juuri sen verran kuin kuluttaa. Periaatteessa näillä kahdella elementillä reilu enemmistö ylensyöneistä ja liian vähän liikkuneista toipuisi normaaleihin mittoihin ja saisi kaupan päälle virkeämmän mielen.
Liikalihavuuteen vaikuttavat myös ympäristömme markkinainformaatio sekä kulutustottumuksemme. Myös itse ruoanlaiton tekotavat vaatisivat kriittistä tarkastelua; käytämme yksinkertaisesti liian vähän kasvipitoisia aineksia niin ruoanlaiton yhteydessä kuin myös itse syömisessä. Nämä asiat tiedetään. Itse asiassa liikasyönnin syitä, seurauksia ja keinoja sen estämiseksi on tutkittu enemmän kuin vajaaravittujen elinolojen parantamismahdollisuuksia.

Liikalihavuus on länsimaiden tauti 
Me yksinkertaisesti ansaitsemme liikaa, koska meille kertyy liian suuret "pahojen päivien" varastot vyötärölle. USA:ssa ylipaino on vakava kansantauti. Monissa ylikulutuksen markkinamaissa trendi vie XXL-osastoille yhä enemmän.
Markkinapaine (so. vapaa markkinatalous) ajaa kulutusta vatsahemmotteluun unohtamalla aktiivisen ja luonnollisen osallistumisen liikkumiseen. Steppereiden, laihdutuspillereiden ja muiden poppakonstien mainonta on kyllä kiitettävää, vaikka perusosallistuminen itse normaaliin liikkumiseen riittäisi noin yli puolelle ylipainoisista.
Kaukoidän maiden kulttuureissa liikapaino on pienempi ongelma, koska elintavat ja ruoanlaittokulttuuri ovat huomattavasti erilaisia kuin meillä länsimaissa. Rasvojen, hiilihydraattien ja muiden aineiden merkitystä on tutkittu enemmän kuin luonnollisen liikunnan merkitystä tasapainoiseen elämään.

Suomi on ollut agraariaikakaudella rasvojen maa; kova työ metsissä on vaatinut kunnon eväät
Nyt kulutuksemme pitäytyy hiirikäden liikkeisiin ja sekä hissinnappulasormen liikeratoihin. Maailman väkirikkaimmassa maassa Kiinassa käytetään huomattavan paljon vihanneksia ja kasvipitoisia öljyjä ruoanlaitossa. He eivät esimerkiksi syö eläinrasvaisia juustoja juuri lainkaan.

Kaukoidässä syönti ja kulutus ovat pääsääntöisesti tasapainossa 
Rike tuhansia vuosia vanhassa ruokakulttuurissa on länsimaalainen pikaruokatankkaus liukuhihnamentaliteetilla; tuo ruoan "minuutissa mahaan" syöntimenetelmä ei yksinkertaisesti istu kaukoidän kulttuureihin (kirjoittaja ei halua puuttua yksilöiden valinnan vapauteen muuallakaan, vaan mielipide perustuu haastatteluihin sekä siihen, että on oletettavaa ihmisten haluavan liikarasvoistaan eroon).
Länsimaissa tulisi kannustejärjetelmillä pyrkiä vaikuttamaan luonnollisen liikunnan lisäämiseen, koska sosiaali- ja terveysmenojen osuudessa on runsaasti verovaroja liikasyönnin häiriöiden haittavaikutuksien hoitoon.

Ylensyönti ja liikkumattomuus on kansallinen ongelma monissa kulutusjuhlamaissa 
Ikävintä on, että se lisääntyy koko ajan. On tunnettua, että terveessä ja aktiivisessa kehossa asuu virkeämpi mieli, joka on osallistuvampi.

Terveestä ruumiista saadaan suurempi energia ratkomaan muita ongelmia, joihin Suomessakin törmäämme vääjäämättä.

Ilkka Luoma +12 kg



JK [07042016]
WHO hälyttää: Diabetesta sairastavien aikuisten määrä nelinkertaistunut ~ http://yle.fi/uutiset/who_halyttaa_diabetesta_sairastavien_aikuisten_maara_nelinkertaistunut/8793311 -  ... Yllättikö? Miten on syömä- ja liikuntatapamme?


.